Esittelen seuraavassa visiotani Ice King Mican kanssa käymästäni lyhyestä ajatusten vaihdosta, jota kävimme viimeisimmän SM-peliviikonlopun yhteydessä. Kyseessä oli siis jälkimmäinen viikonloppu kahdesta peräkkäisestä peliviikonlopusta, joiden välipäivät Curlingliitto oli myös varannut käyttöönsä.
Visio lähti siis liikkeelle sitä kautta, että peräkkäiset peliviikonloput tuovat mukanaan paljon etuja verrattuna erillisinä peliviikonloppuina pelattavaan sarjaan. Tein Google Docs -palveluun luonnoksen peliohjelmasta, jota voi tarkastella alla olevasta linkistä (Google-tiliä ei tarvita):
https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0AuKGI3QjQH9cdFdIVkdrUFgzNz…
Divarit pelaisivat siis perjantai-illasta maanantaipäivälle saakka ja mestaruussarjat pelaisivat keskiviikkoillasta sunnuntaille. Divariporukat joutuisivat varaamaan maanantain vapaapäiväksi ja mestaruussarjajoukkueet joutuisivat varaamaan torstain ja perjantain vapaaksi. Kyseisellä järjestelyllä mestaruussarjojen alkusarja saadaan vietyä läpi kahdessa peliviikonlopussa nykyisen kolmen sijaan. Mestaruussarjojen osalta olosuhteisiin on myös odotettavissa kehitystä, kun halli on varattu yli viikoksi ainoastaan curlingkäyttöön. Jääajan vuokrasta ja logistiikasta syntyvät säästöt näkyisivät alentuneina sarjamaksuina. SM-sarja pyörisi siis tiiviimmässä paketissa ja tehokkaammin ja järjestelyllä säästyisi mestaruussarjajoukkueilta yksi peliviikonloppu (todennäköisesti myös I-divari pyörähtää läpi kolmessa peliviikonlopussa). Kustannuksena järjestelyssä on laskutavasta riippuen 1-3 päivää enemmän töistä vapaaksi varattavaksi.
Sitten päästäänkin visiossa seuraavaan vaiheeseen, joka syntyi kun ns. iso ratas oli pyörinyt jo hetken aikaa. Lähtökohtaisesti mielessä kalvasi se seikka, että Suomen mestari selviää maaliskuun paikkeilla ja tällä meriitillä kyseinen joukkue ansaitsee edustuspaikan joulukuun EM-kisoihin. Kyseisen joukkueen ei siis tarvitse antaa minkäänlaisia näyttöjä yli puolen vuoden aikaikkunassa, joka jää SM-sarjan ja EM-kisojen väliin. Otin itselleni vapauden kaivaa Suomen Cupin naftaliinista kovatasoisten ja arvostettujen turnausten joukkoon ja lisätä sen osaksi edustusjoukkueen valintakriteerejä. SM-karsinnat pelattaisiin alkusyksystä ja Suomen Cup pelattaisiin mestaruussarjajoukkueiden kesken esim. 2. karsinnan tuplacup-kaaviolla, jossa sattuman merkitys voittajan suhteen minimoidaan tehokkaasti. SM-sarja toimisi karsivana turnauksena Suomen Cupiin ja nämä kaksi turnausta toisivat joukkueille menestyksen perusteella pisteitä, jotka toimisivat valintaperusteena edustusjoukkueeksi.
Lisäksi valintajärjestelmään voisi ottaa mukaan jonkun syksyn aikana pelattavan CCT-turnauksen, jonne Curlingliitto voisi myöntää tukea esim. SM-mitalisteille. Ja jos SM-sarjalle halutaan lisää painoarvoa, niin SM-sarjan voisi nostaa suoraan valintaperusteeksi MM-kisoille, jos Suomella on maapaikka kevään MM-kisoihin.
Kommentoikaa ja kertokaa onko tästä jalostettavissa jotain valmista vai ollaanko tässä täysin utopian tasolla. Muuallahan noita jonkinlaisia pistesyteemejä lienee käytössä, osaisikohan joku kertoa niistä jotakin? Onko esim. Saksassa käytössä jonkinlainen pistesysteemi?
Pitäisiköhän joskus kokeilla
Viesti poistettu.
Ei tuo peliviikonloppujen
CC Dominant Eye
SM-sarjaahan pelataan parin viikon päästä Oulunkylän curlinghallissa. Lupaan huolehtia, että myös Oulunkylän curlinghalli saa kevään/kesän aikana asian tiimoilta tarjouspyynnön kun pelipaikkoja seuraavalle kaudelle varataan.
edit: Avausviestistä kieltämättä paistaa läpi, että tuo olisi tarkoitus toteuttaa esim. Vierumäellä kuten tämänkin kauden reilun viikon mittainen Curlingliiton varaus, mutta mikään ei tosiaan estä toteuttamasta vastaavaa esimerkiksi Oulunkylän curlinghallissa. Ja Oulunkylän curlinghallia ei myöskään ole tarkoitus sulkea pois tästä mitenkään, samat logistiset edut ja tukkualennukset ovat mahdollisia paikasta riippumatta.
Ja kuinkas
Ja kuinkas kävikään...
Vierumäellä pari viikkoa sitten oli aikaa jäädytellä, testailla ja kingailla. Ei auttanut mitään, päinvastoin.
Pelit pelailtiin jäillä, jotka eivät olleet vaaterissa ja sen lisäksi 13.0s hog ajalla ja loppuajassa 23.0s kiven pysähtyminen t-linjalle jo alkupäiden aikana ei ollut suinkaan harvinainen poikkeus.
Missä ovat "luvatut" tiedot jääntekoparametreista, millä näitä jäitä tehdään ? Markuskin (kiitos) lupasi tehdä "olosuhdekirjanpitohärvelin" seurantaa ja julkaisua varten, kunhan jääntekijöistä joku sellaista käyttäisi:
http://www.curling.fi/fi/keskustelufoorumi/sm-sarja-turnaukset-ja-arvokisat/7037
Vai säilyvätkö ne jääntekijän ja "valittujen" henkilöiden kehityskeskustelujen salatietona ?
Kun nyt uudet (!!! eikö uusilla kivillä ole mitään toimintatakuuta??) kivetkin saatiin hiottua salatieteellä, niin esteitä hyville kisajäille ei pitäisi olla. Allaolevan linkin (pohjalla) kaltaisella laatikolla homma hoituu 15min/rata http://www.canadacurlingstone.on.ca/catalogue.php?c=2
Hieman läpinäkyvyyttä jääntekoasioihin, kiitos.
Ensimmäinen kauden SM turnaus Lohjalla jäänteon kannalta onnistui hyvin, Vierumäellä limbot viikon valmisteluajasta huolimatta. Eihän tällaista vaihtelua pitäisi olla, jos parametrit pidetään samana.
Selityksiä ? Työn alla olevia toimenpiteitä kilpailuvaliokunnalla ? Saadaanko nuo tiedot jäänteon parametreista joskus ?
Markun kanssa samaa mieltä
Markun kanssa samaa mieltä melkolailla kaikesta. Kisaviikon jälkimmäinen viikonloppu oli olosuhteiden puolesta pettymys. Peliolosuhteet olivat hyvät (luisto 24-25 s paikkeilla) jotakuinkin päät 1-4 ja tauon jälkeen luistoissa oli noin sekunnin pudotus alkupäiden luistoihin nähden. Tuo Markun jo edellä mainitsema 13,0/23,0 hog-stop ei tosiaan vastannut odotuksia. Myös pohjan epätasaisuus oli havaittava varsinkin reunaradoilla. Tasasemmallakin pohjalla Vierumäellä on pelattu.
Jäidentekoasioiden läpinäkyvyydestä myös samaa mieltä. Kilpailuista kerätyt olosuhteisiin liittyvät parametrit voisivat olla julkisia ja ne voitaisiin jopa syöttää reaaliajassa Markuksen mainitsemaan "olosuhdekirjanpitohärveliin". Arvokisoissakin lienee otteluraporteissa joitakin parametreja mukana (esim. jään lämpötila ja ilman kosteus).
Itsellä ei jääntekoon juurikaan tietotaitoa ole, mutta jos tietotaitoa curlingyhteisöstä löytyy ja sitä myös halutaan jakaa, niin tämä pitäisi mielestäni ehdottomasti hyödyntää esim. "olosuhdekirjanpitohärvelin" myötä. Siitä, mitä asian suhteen kilpailuvaliokunnassa seuraavaksi tehdään, en osaa sanoa, mutta asiasta lienee syytä käydä keskustelua.
On helppoa esittää kritiikkiä
On helppoa esittää kritiikkiä ja arvostella jääolosuhteita, mutta pitää myös muistaa, että jääolosuhteiden eteen on kuitenkin vuosien varrella tehty töitä ja niissäkin on menty eteenpäin. Resurssit ovat rajalliset ja ihmiset tekevät työtä käytännössä katsoen omakustannehintaan. Näkisin, että on ihan turha odottaa parempia tai tasaisempia olosuhteita ilman, että jääntekoon satsataan lisää euroja. En usko myöskään tämän olevan mahdollista, koska tässäkin ketjussa on puhuttu eurojen säästämisestä tiivistämällä peliviikonloppuja.
Mitä jääntekoasioiden läpinäkyvyyteen tulee, niin tuskinpa Mika O. kieltäytyy kertomasta mitään jääntekoon tai kivien hiontaan liittyviä asioita. Enemmänkin on kyse siitä, että tähän ei ole muotoutunut kunnollista foorumia tai rutiinia. Tätä asiaa voidaan varmasti kehittää hyvässä hengessä vaikka en lähtisi kyllä lisäämään vapaaehtoisten työtaakkaa sillä kyseessä on suurelle osalle harrastajia aika triviaali asia. Josko kyseistä systeemiä ei ole juuri syntynyt siks, koska sille ei ole tarpeeksi kysyntää?
starlit wrote:On helppoa
Kannattaa edes alkeellisella tasolla tutustua jääntekoon, sen historiaan, olosuhteisiin ja faktoihin yleensäkin, kun alkaa noin "varmalla" äänellä kommentoida :)
Mielenkiintoinen kannanotto, kun esität tuntevasi faktoja ja kuitenkin kirjoitat puuta heinää. Omalla nimelläsi jatkat, niin jatketaan faktojen pyörittelyä sen sen jälkeen.
Peruskysymys elää erittäin vahvana. Miksei noita jään teon parametreja voida edelleenkään tuoda julki, kun se olisi kaikkien kannalta hyödyllistä ?
Markku
Olosuhdekeskustelusta
Olosuhdekeskustelusta voitaisiin ehkä koittaa ajautua takaisin SM-sarjan järjestelyyn liittyvään keskusteluun.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö olosuhdeasioista pitäisi keskustella. Päinvastoin, avoin keskustelu myös sillä osa-alueella on mielestäni ehdottoman suotavaa niin kauan kun yhteisön tavoitteena on optimaaliset peliolosuhteet. Ehkä ensiksi olisi aloitettava niiden määrittelemisestä. Kun yhteisöllä on yhteiset tavoitteet, niin vastuu ei jää kenenkään yksittäisen henkilön niskaan. Tätä yritän itse viestittää läpinäkyvyyden lisäämisellä.
Sitten itse asiaan. Lähinnä toivoisin kommenttejä tuohon peliaikataulujen "tiivistämiseen", eli siihen, että peliviikonloput olisivat hieman pidempiä (ja peräkkäin) ja pelejä pelattaisiin kerralla hieman enemmän ja peliviikonloppujen määrää pyrittäisiin supistamaan. Ollaanko tuossa kehityssuunnassa menossa metsään jossakin kohtaa vai onko tämä kehityssuunta varteenotettava vaihtoehto? Onko esimerkiksi tuo kahden vapaapäivän vaade kolmesti talven aikana liian suuri kustannus järjestelmän hyötyihin nähden? Onko ottelukierrosten aikataulutus sopiva vai voisiko sen tehdä paremmin? Jotain muuta, mitä?
Tämä Suomen Cup -visio tuli sitten mukaan puolivillaisena visiona, mutta pointtina taustalla oli se, että Suomen mestari edustaa EM-kisoissa reilusti yli puolivuotta vanhojen näyttöjen perusteella. Todettakoon, että viime vuosina edustusjoukkueet ovat valmistautuneet edustustehtäviinsä asianmukaisesti ja tämä kehityssuunta ei välttämättä ole juuri nyt erityisen tarpeellinen. Ehkä joskus tulevaisuudessa voisi kuitenkin olla syytä miettiä olisiko esim. syksyllä pelattava EM-karsinta integroitavissa mukaan järjestelmään. Esimerkiksi Skotlannissa ja Sveitsissä pelataan muutaman joukkueen kesken EM-karsinta syksyisin EM-kisojen alla.
Sana on vapaa.
M15 wrote:Peruskysymys elää
+1
Pitäisikö olosuhdekeskustelu siirtää omaksi ketjuksi? Toisaalta niin kauan kun ei ole keskusteltavaa (lue: parametreja), niin ehkä omalle ketjulle ei ole tarvetta.
Peräänkuulutan kuitenkin tässä kohtaa avointa keskustelua, lisää läpinäkyvyyttä. Se on kehityssuunta, jossa vastuu siirtyy yksilön harteilta kohti koko yhteisöä. Ei ole tarkoituksenmukaista, että jääntekijä (tai kuka tahansa, vaikkapa otteluojelmien laatija) kulkee yksinäistä tietään ja kuuntelee yhteisön "narinaa" siitä kuinka asiat ovat huonosti. Jääntekijänkin pitäisi olla yhteisön jäsen.
Yhteisössä on voimavara.
M15 wrote:starlit wrote:On
En mielestäny esittänyt mitään Kovaa faktaa. Ilmaisin vain mielipiteeni asiasta. Voit varmaan oikaista mikä osa kommentissani oli "puuta heinää"?
T. Tähtinen
Kuten aiemmin kirjoitin, niin
Kuten aiemmin kirjoitin, niin pidän itse nykyistä järjestelmää ihan toimivana. Työssäkäyvien ihmisten on jo nykyiselläänkin järjestettävä työpäiviä vapaaksi ja koska jokaisella ei ole sama matka pelipaikkakunnalle, niin se että pelit alkavat pe iltana ei tarkoita sitä etteikö perjantaita tarvitsisi ottaa töistä vapaaksi maanantain lisäksi. Tietysti tämä on hyvin yksilökohtaista miten nämä asiat saa järjestettyä.
SM-cupiin ja edustukseen liittyen ihan fiilispohjalta sanoisin, että vaikka näytöt olisivatkin 6kk "vanhoja" niin ainakin edustusjoukkueella on aikaa valmistautua rauhassa kisoihin.
starlit wrote:M15
Tero Tähtinen, Faktana: On helppoa esittää kritiikkiä ja arvostella jääolosuhteita, mutta pitää myös muistaa, että jääolosuhteiden eteen on kuitenkin vuosien varrella tehty töitä ja niissäkin on menty eteenpäin. Resurssit ovat rajalliset ja ihmiset tekevät työtä käytännössä katsoen omakustannehintaan.
Tero Tähtinen, Mielipiteenä: En usko myöskään tämän olevan mahdollista, koska tässäkin ketjussa on puhuttu eurojen säästämisestä tiivistämällä peliviikonloppuja.Näkisin, että on ihan turha odottaa parempia tai tasaisempia olosuhteita ilman, että jääntekoon satsataan lisää euroja
M15: En allekirjoita faktaasi, enkä mielipidettäsi. Jäänteossa ollaan poljettu paikallaan(tai otettu takapakkia epäolennaiseen keskittymällä) viimeiset 16 vuotta, ainoastaan kingaamisen hinta on noussut tasaisesti niistä ajoista, kun sitä tehtiin ilmaiseksi. Mikä on mielestäsi omakustannehinta, nykyinen kilpailuttamaton palkkioko ? Ja paljonko se on ? Jään laadun parantaminen ei vaadi lisäeuroja vaan työn laadun parantamista ja oikeiden asioiden tekemistä. Kuinka moni esimerkiksi omilla aivoillaan ajattelevista luulee, että se parantaa jään laatua, että lumet kerätään joka kingauskierrokselta erikseen rikkalapiolla eikä isolla mopilla yhdellä kerralla ? Saa vastata... ja omalla nimellä, please
Tero Tähtinen (mielipide)/Fakta: Mitä jääntekoasioiden läpinäkyvyyteen tulee, niin tuskinpa Mika O. kieltäytyy kertomasta mitään jääntekoon tai kivien hiontaan liittyviä asioita. Enemmänkin on kyse siitä, että tähän ei ole muotoutunut kunnollista foorumia tai rutiinia.
M15: Eri mieltä. Jääntekoon liittyviä parametreja on peräänkuulutettu monessa yhteydessä ja pitkään. Tietoja ei ole saatu. Mitään salaisuuksia ei pitäisi olla ja liitto maksajana / tilaajana olisi kyllä oikeutettu tiedot saamaan ja edelleen jakamaan.
M15: Tyrmistynyt olen lähinnä eniten ollut siitä (kuten olen kertonut aiemminkin), ettei jääntekijöitä ole lämpötilat ja niiden säätöarvot juuri kiinnostaneet (Oulunkylässä pelatessa). Ehkä eniten olen tyrmistynyt siitä, ettei vielä tänä syksynäkään Oulunkylässä liiton puolesta jäitä hoidellut tekijä edes tiennyt, että ilman lämpötilaakin voidaan säätää !!!
M15: Kivien hionnasta Tähtinen tuntuu tietävän, että M.Ollikainen avoimesti kertoo prosessista... Mielenkiinnolla jäämme siis odottamaan Ollikaisen paljastuksia kivitieteen saloista. Itse luulen ettei mitään tietoja tästä varjellusta ja osin surkuhupaisasta salatieteestä heru :)
Tero Tähtinen: Tätä asiaa voidaan varmasti kehittää hyvässä hengessä vaikka en lähtisi kyllä lisäämään vapaaehtoisten työtaakkaa sillä kyseessä on suurelle osalle harrastajia aika triviaali asia. Josko kyseistä systeemiä ei ole juuri syntynyt siks, koska sille ei ole tarpeeksi kysyntää?
M15: Tuosta en sitten ymmärtänytkään tarpeeksi, jotta voisin kommentoida. Mikä oli triviaali ja mikä lisäsi työtaakkaa... Mutta olennaisimmat aiemmissa. Starlitin kysymys oli: Mikä oli "puuta heinää" ? Vastaus poimittavissa yllä olevasta, referaatti/suomennos vain tarpeen vaatiessa.
starlit wrote:Kuten aiemmin
Tuo perjantain iltakierros tuskin kaataa koko systeemiä. Kyseinen kierros voidaan pelata vaikka maanantaina, jos niin on parempi.
starlit wrote:On helppoa
Viesti poistettu.
Mä ehdotan ihan vakavissani,
Mä ehdotan ihan vakavissani, että jääntekoa & olosuhteita varten olisi oma keskustelutopiccinsa ja tässä topicissa keskityttäisiin pohtimaan alkuperäistä keskustelunavausta peliviikonloppujen aikatauluttamisesta ja Tonin ehdottamista edustusjoukkueiden valintamenetelmistä.
Nämä molemmat ovat hyvin mielenkiintoisiaja selkeästi keskustelua herättäviä aiheita, mutta nyt tämä kahden eri topicin keskustelu samassa ketjussa kääntyy aina noin yhden kommentin jälkeen jääolosuhteisiin joka ei ole tämän ketjun aihe. Käännän katseeni tuon jääntekotopicin avauksesta Zepperin tai Markun suuntaan, asiassa päästäisiin varmasti fiksuiten eteenpäin jos jompi kumpi teistä tekisi rakentavan referaatin keskustelunavauksen omaksi topicikseen. Copy-pastettakaa vaikka tästä ja aiemmista ketjusta olennaiseksi katsomianne tekstejä siihen.
Ja sitten itse tämän topicin asiaan, eli viikonloppujen aikatauluttamiseen ja edustusjoukkueen valintaan. Ajattelen (tai siis kirjoittelen) tässä samalla, kun yritän itse hahmottaa mitä tuo tarkoittaisi.
Pelisysteemit ja viikonloppujen määrät SM-sarjoissa kaudella 2011-2012
Miesten ja naisten SM-sarjassa (ml. miesten divarit) on tällä kaudella 8 peliviikonloppua. Näistä 2 viikonloppua menee miesten karsintoihin. Molempiin mestiksiin menee 4 viikonloppua ja lisäksi 2 viikonloppua menee divareille. Tämä hieman oikoen, koska miesten ja naisten mestikset eivät jokaisen viikonlopun kohdalla mene päällekkäin mutta tämä yksinkertaistus ei hirveästi muuta tilannetta.
SM-karsinnoista jäi voimaan 37 peliä II-divariin, jos laskin oikein. Jos en juuri tällä hetkellä harrasta aivopieruja, niin tuo vastaa noin 9 pelikierrosta (4 rataa per kierros * 9 kierrosta = 36 peliä). Eli tarvitaan vielä toiset 9 pelikierrosta kauden aikana, jos pelejä ei hajasijoiteta reunaradoille mestisten pelikierroksille. Käytännössä varmaankin hajasijoitetaan, eli tarvittavien aikataulutettavien kierrosten määrä on hieman pienempi.
SM-karsinnoista jäi voimaan 19 peliä I-divariin, jos laskin oikein. Vastaa noin viittä kierrosta. Tarvitaan siis vielä noin 15 kierrosta, jos pelejä ei hajasijoiteta. Käytännössä hajasijoitetaan, eli tarvittavien aikataulutettavien kierrosten määrä on hieman pienempi.
Tonin ehdotus perättäisistä viikonlopuista
Tuossa Tonin ehdotuksena on divariviikonlopulle merkattu 6 kierrosta I-divaria ja 5 kierrosta II-divaria. Tämä tarkoittaisi kaiketi sitä, että jos tuommoisia viikonloppuja olisi 2, niin siinä saisi pelattua palttiarallaa 12 kierrosta I-divaria ja 10 kierrosta II-divaria. II-divarille tämä riittäisi, mutta I-divarin pelejä jää 3 kierrosta yli. Jos nämä saadaan hajasijoitettua mestispelien reunaradoille, niin yksi viikonloppu voisi sääsytä. Etenkin jos pelataan Ogelissa tai Kisakalliossa, jossa on 6 rataa käytössä.
Siis: tällöin tarvittavien viikonloppujen määrä olisi:
Eli käytännössä siis viikoloppuja säästyisi yksi verrattuna nykyiseen. Oletuksina tässä tietenkin että joukkuemäärät ja pelisysteemit ovat nykyiset.
Koko kauden aikataulutus
Edellä olevassa ei ole mukana vielä lainkaan turnausmuotoiset SM-kilpailut, jotka vievät kaudella 2011-2012 viikonloppuja seuraavasti:
Yhteensä siis 6 viikonloppua lisää.
Mitä tämä tarkoittaa?
Hmm.. Kaikki edellä oleva on ollut vain lähtötietojen keräämistä, joten tässä kohtaa pitäisi vissiinkin kääntää aivot ajattelumoodiin...
Ajattelumoodia ei nyt tähän hätään irtoa rankahkon työpäivän jälkeen tämän enempää. Painan tässä kohtaa send-nappia ja ehkäpä tältä pohjalta joku saa tuotua keskusteluun uusia näkökulmia plussista ja miinuksista. Palaan itse asiaan jahka keskin mitä mieltä olen asiasta.
Nopeat kommentit Markuksen
Nopeat kommentit Markuksen viestiin.
Seniorit + Doublesit oli tällä kaudella yhteensä 2 viikonloppua, Seniorien karsinta pelattiin erikseen ja seniorien finaalipelit pelattiin doublesien kanssa samaan aikaan. Tuossa kohdassa on siis yksi viikonloppu ylimääräistä mukana laskelmissa.
Tuo Suomen Cup -viritys tai joku EM-karsinta on ehkä enemmänkin luokkaa "optional" eli se syntyi lähinnä siitä, että iso ratas hieman pyörähti. Oleellisin pointti avausviestissä on tuo jääajan tehokas hyödyntäminen, jossa merkittävimmät plussat ovat yhden peliviikonlopun säästäminen ja peliolosuhteiden stabiloiminen mestaruussarjoja ajatellen. Merkittävimmät kustannukset ovat nuo lisääntyneet vapaapäivien tarpeet.
I ja II divarijoukkueiden
I ja II divarijoukkueiden osalta vallitseva turnaussysteemi on hyvä. Missään nimessä pelejä ei kannata siirtää maanantaille. Joku joukkue voi sen vuoksi jäädä pois sarjasta. Jos halutaan vähentää viikonloppuja, niin divareissa voidaan pelata kahdeksan pään pelejä. Tällöin la/su voisi olla kolmekin peliä/joukkue. Itse olen kuitenkin tykännyt näistä kymmenen pään peleistä..Vapaita ma ja ti päiviä (iltoja) voi vaikka käyttää liiton valmennustoimintaan
M.Äikiä
Copper Hill
M15 wrote:Tero Tähtinen,
Vaikka tämä vastaus ei nyt koske topicin aihetta, niin vastaan kuitenkin tähän ketjuun. Ehkäpä moderaattorit siirtävät keskustelun oikeanlaiseen topiciin.
En luonnollisesti omaa yhtä pitkää kokemusta curlingista mitä sinä Markku, mutta puhun asioista sillä aikajanalla, mitä olen curlingia pelannut (n. 8 vuotta). Henkilökohtainen kokemukseni on, että jääolosuhteet ovat menneet liiton sarjoissa eteenpäin tänä aikana. Luisto on parantunut, nousut ovat parantuneet ja radat ovat keskenään tasaisemmassa kunnossa (reunaratojen ongelma on pienentynyt), Tässä siis mielipiteemme ja kokemuksemme eroavat. Mikä lienee yleinen mielipide harrastajien keskuudessa? Tämäkin on varmasti mahdollista selvittää. (Esim. nettikysely). Sanot, että mielestäsi viimeiset 16 vuotta ollaan kuitenkin pysytty paikallaan tai menty takapakkia. Tämä kyseenalaistaa curlingliiton työn jääolosuhteiden parantamiseksi hyvin pitkältä ajalta. Mikäli yleinen mielipide olisi sama kuin sinulla, niin olisi varmasti hyvin pitkän pohtimisen paikka, missä on menty pieleen.
Mitä euroihin tulee niin pysyn kannassani. Curlingliitto on jäiden suhteen hyvin pitkälti yhden miehen varassa, joka työskentelee jäiden eteen ylipitkiä työpäiviä. Tilannetta varmasti helpottaisi, jos jäitä olisi tekemässä enemmän OSAAVIA henkilöitä ja työtaakka jakaantuisi tasaisemmin. Näin ei myöskään yhden ihmisen sairastumisen/väsymyksen tai muun syyn takia olosuhteet kärsisi. Samoin jääntekoon käytettävä aika on rajallinen, koska liitto ei voi ostaa jääaikaa koko viikoksi, jotta jäät saataisiin optimaaliseen kuntoon. En kiistä, etteikö työn laadussakin olisi kenties parantamisen varaa ja tehostamisen mahdollisuuksia - en vain koe, että yksin tämä riittää ratkaisuksi. Näihin asioihin en ole muutenkaan oikea ihminen ottamaan kantaa, koska tuntemukseni jäänteosta on huomattavasti rajallisempi, mitä liiton jääntekijöillä. Mitä jääntekijän korvaukseen tulee, niin en lähde summista tässä puhumaan, enkä edes tarkkoja euromääriä tiedä. Tiedän sen verran, että korvaus koko viikonlopun tehdystä työ- ja tuntimäärästä jää niin pieneksi, että ainakaan itse en olisi valmis uhraamaan omaa vapaa-aikaani kyseisellä hinnalla. Tästä syystä nostankin hattua Mika O:lle, että hän jaksaa viikonlopusta toiseen innostua jäitä tekemään.
Jäidenteon läpinäkyvyyteen sen verran, että Mika O. on aina ollut valmis kertomaan avoimesti jäiden teosta tai kivien hionnasta, kun olen asiasta häneltä tiedustellut. Se, että Mikan data ja metodit eivät ole päätyneet curlingliiton sivuille tuskin on hänen syytään. Ja mikäli näitä asioita tullaan jatkossa julki jakamaan niin tottakai tämä lisää työtaakkaa - jonkunhan ne numerot ja sepustukset on nettiinkin syötettävä. Jos näitä tietoja tullaan jatkossa näillä sivuilla näkemään, niin tähänkin tarvitaan toimiva tiedonkulkuketju. Onko tällaisesta keskusteltu? Ei tätä voi kokonaan jättää jääntekijän harteille. Koen, että kritiikkisi kohdistui tässäkin kohtaa suoraan Mikaan.
Lisäksi:; tarkoitin, että tämä jäänteosta kerättävä data voi hyvinkin olla suurelle osalle harrastajia lähes turhaa. Näin ollen, jos ei synny kysyntää tiedolle tarpeeksi, niin ei sitä varmasti koskaan julkaistakkaan.
Tero Tähtinen
Koska tätä multa epäsuorasti
Jatketaan
Jatketaan peliolosuhdekeskustelua omassa ketjussa: http://www.curling.fi/fi/keskustelufoorumi/sm-sarja-turnaukset-ja-arvok…
"Peliviikonloppujen"
"Peliviikonloppujen" laajentaminen arkipäiville voi myös johtaa joukkueiden vähenemiseen SM-sarjoissa. Miesten SM-sarjassa on 26 joukkuetta, joista suurimmalle osalle lajissa on kyse mukavasta harrastuksesta. Jos tätä harrastusta ryhdytään vaikeuttamaan kustannussyistä, niin moniko jaksaa enää vaivautua liiton sarjaa pelaamaan? Jo nyt osallistuvien joukkueiden määrä on pysynyt muutamana vuotena suurinpiirtein samana. Vaikka uusia joukkueita on tullut, niin myös vanhoja on tippunut pois. Oma käsitykseni on, että kyse on osittain pelipaikkakuntien sijainnista, mutta ennen kaikkea siitä, että joukkuetta on vain yksinkertaisesti hankala saada kasaan erityisesti perjantain ensimmäisiin peleihin. Omaan harrastamiseeni juuri mikään muutos liiton sarjoissa ei tulisi suuresti vaikuttamaan, mutta asiaa mietittäessä pitää ottaa huomioon myös monien muiden ihmisten mielipiteet. Sarjamaksun suurus tuskin on osallistumisen este, eikä myöskään jääolosuhteet koska suurelle osalle harrastajia olosuhteet liitonsarjoissa ovat valovuosia edellä omiin satunnaisiin jäähallivuoroihin verrattuna.Vaikka jääolosuhteiden parantaminen on tärkeää Suomen curlingin huipuille, niin tämä huippu tulee jatkossakin olemaan valitettavan kapea, jos jääolosuhteita pystytä parantamaan valtakunnallisesti. Tässä pitää nyt muistaa, että ympäri Suomea pelataan hyvin erilaisissa olosuhteissa, mikä tulee ottaa huomioon liiton sarjojen suunnittelussa. Ehkäpä miesten ja naisten SM-sarja tulisi keskittää sinne missä olosuhteet ovat parhaat ja muut sarjat voisivat pelata jatkossakin vaihtelevilla paikkakunnilla.
starlit wrote:Oma käsitykseni
Olisiko aika nostaa esille esimerkiksi 2-divisioonan alueellistaminen? Lisääntyisikö joukkuemäärät, jos pelit olisivat lähempänä kotipaikkakuntaa? "Syrjäyttäisikö" alueellinen 2-divisioona nykyisiä jo olemassa olevia paikallissarjoja vai toimisiko nykyiset paikallissarjat kätveänä treenisarjana alueelliseen liiton sarjaan? Löytyykö alueelliselle 2-divioonalle käytännön tasolta resursseja? Sekin on yksi tosiasia, että jos SM-sarjan joukkuemäärät vielä kasvavat, olisi lisäresursseja kaivettava taas jostain lisää. Seuraavan kasvupyrähdyksen kohdalla (tai mielellään jo ennen sitä) voisi olla hyvä paikka pohtia esim. 2-divarin alueellistamista. Tosin juurikin tuo alueellistaminenhan voisi nimenomaan olla syy kasvupyrähdykselle. Löytyykö näihin visioihin kommentteja "syrjäisemmillä" paikkakunnilla pelaavilta curlaajilta?
SM-sarjalla tarkoitettaneen mestaruussarjoja. Olen samaa mieltä. Curlingin peluuttaminen "promomielessä" muualla kuin etelässä voisi hoitua alempien sarjatasojen ja Mixed SM-kisojen ym. voimin.
Alueellistaminen olisi hyvä
Viesti poistettu.
Curlingin kasvun
Curlingin kasvun näkökulmasta tuo 2-divarin alueellistaminen ei ole toimiva ratkaisu siksi että kunnollisten jääolosuhteiden aikaansaaminen on haastava työ, kuten tässäkin viestiketjussa on todettu. Lotto-curlingia pelataan riittävästi paikallissarjoissa, joilla kuitenkin on aivan olennainen rooli curling-harrastajille ja heidän kasvupolulleen jopa SM-sarjoihin.
Curling on taitolaji ja divarissakin pelaavat joukkueet nimenomaan hakevat (arvostavat) hyviä jäitä, joilla voi mitata omaa taitotasoaan luotettavasti. Ja kehittyä. Ehdottomasti vaalisin näitä laadukkaita jäitä/tapahtumia ja kun joukkueita ilmoittautuu 2-divariin lisää niin se on helppo jakaa lohkoihin ja loppusarjaan. Kaksi-kolme lohkoa täyttäisivät hienosti koko viikonlopun jääajan. 8-pään pelejä kannattaa harkita, jotta peliviikonloppuun tulisi 5-6 peliä.
Kahden peräkkäisen viikonlopun ja välissä olevan viikon hyödyntämistä kannatan. Pelit pe-su ja toisena viikonloppuna to llta/pe - su. Maanantain ja torstain välisen jakson hyödyntäisin maajoukkueharjoitteluun. Kolme-neljä tälläistä settiä kaudessa on minimi panos maajoukkueurheilijalle muun jokapäiväisen harjoittelun ja kilpailemisen lisäksi. Maajoukkuepelaajien on panostettava ja henk.kohtaisesti olen sitä mieltä että edustusjoukkueet tulisikin valita rajatusta ryhmästä yksilöitä roolinmukaiseen pelipaikkaan. Näin Suomen parhaat roolipelaajat (esim 8) saataisiin samaan joukkueeseen, kiertämään turnauksia vaihtopelaajaringillä ja jalkeille paras tiimi EM/MM-kisoihin. (Suunnistusliiton yhtenä lajipäällikkönä ja huippu-urheilusta ymmärtävänä, nostan hattua M15 joukkueen sykyisestä panostuksesta mm. Kanadan matkasta. Mutta pelaajaringin koko on haavoittuvan pieni.)
Yritystermein :" Jos et kasva niin kuihdut ja lopuksi kuolet" , pätee myös curlingiin. Se viisasten kivi, jolla curling saadaan kasvu-uralle, ei ole hokkus-pokkus temppu vaan pitkäjänteinen, systemaattinen ja tinkimätön työ. Kuin maratonjuoksu. Ruohonjuuritason toiminnasta tämä lähtee; olosuhteet, harrastajat, opastus/koulutus/valmennus, life style / yhteisöllisyys jne. Yhden kokeiltavan kikan harrastajarekrytointiin voisin jakaa, joka on kuntosuunnistuspuolella toiminut varsin hyvin: kukin suunnistusta harrastava seuran jäsen rekrytoi vuosittain yhden uuden harrastajan- naapurin, työkaverin, tuttavan tms. Toimii esiliinana, tukena ja turvana. Näistä osa jää koukkuun ja osa luovuttaa, mutta jokatapauksessa seuraava vuonna on harrastajia ja rekrytoijia enemmän tuomaan seuraava joukko mukaan. Samaa voisi kokeilla curlingissakin?
T. Jari Turto
Alueellistamista koskeva
Alueellistamista koskeva keskustelu ohjattu alueellistamista käsittelevään ketjuun: http://www.curling.fi/fi/keskustelufoorumi/sm-sarja-turnaukset-ja-arvok…
Heitetään nyt omatkin
Heitetään nyt omatkin mielipiteet soppaan: En lähtisi heikentämään SM-sarjan painoarvoa jakamalla edustuspaikkoja muuta kautta. Jos niin tehdään, tulisi SM-sarjan pelimääriäkin vähentää n. puoleen, sillä nykyinen sarjasysteemi nimenomaan varmistaa pitkässä juoksussa parhaan joukkueen lähtemisen arvokisoihin, eikä näissä pelimäärissä enää ole järkeä jos se, millä niitä perustellaan, jätetään pois. Mielestäni myös mahdollinen MM-paikka kuuluu ilman muuta paikan EM-kisoissa ansainneelle joukkueelle, vaikka kyseessä virallisesti maapaikka onkin. Monissa maissahan näin ei toimita. (Skotit, Ruotsi)
Jos pelimäärät on liian suuria tai liian hajallaan, ainakin divareissa voisi harkita yksinkertaisia jatkosarjoja. Voihan sitä harkita mesraruussarjassakin, mutta siinä keskustelussa pitää olla suurin painoarvo nykyisten kärkijoukkueiden näkemyksillä.
Otetaanpa taas ajatusmyssy
Otetaanpa taas ajatusmyssy päähän hetkeksi näin SM-sarjakauden jälkitunnelmissa. Mielessä pyörii siis jälleen joitakin asioita SM-sarjasysteemiin liittyen, joihin olisi kiva kuulla yhteisön jäsenien ajatuksia.
En nyt tiedä missä järjestyksessä nämä asiat olisi järkevintä esittää kun nämä liittyvät suhteellisen tiiviisti toisiinsa, mutta eiköhän tässä jonkinlainen mielikuva visiosta saada taivuteltua kasaan.
1) Loppusarjojen pelaaminen yksinkertaisina sarjoina
Eli Antti M:n ajatus saa itseltäni kannatusta. Mielestäni kolme keskinäistä ottelua kovimpia kilpakumppaneita vastaan on riittävä määrä. Yksinkertaisten loppusarjojen pelaaminen tuo väljyyttä viimeisen peliviikonlopun aikatauluihin, joka mahdollistaa kauden päättämisen viimeiseen peliviikonloppuun.
2) Mestaruusuusinnat kerrasta poikki
Sarja tuo esiin joukkueiden väliset tasoerot riittävällä varmuudella ja jos tasoerot eivät sarjan jälkeen ole selvillä, ovat joukkueet suurella todennäköisyydellä erittäin tasavahvoja. Tässä tapauksessa yksi uusintaottelu riittää ja tämän uusintaottelun pystyy järjestämään päätösviikonlopun yhteydessä.
3) Mestaruussarjaan paikka seuraavalle kaudelle kuudelle parhaalle ja mestaruussarjakarsinnan pelaaminen keväällä päätösviikonlopun yhteydessä
Yksi paikka jaetaan mestaruussarjakarsinnassa mestaruussarjan sijoille 7-8 ja I-divisioonan sijalle 2 sijoittuneiden joukkueiden kesken. Tämä karsinta pystytään järjestämään päätösviikonlopun yhteydessä (esim. systeemillä semifinaali + finaali). Jos joukkue tietää luopuvansa sarjapaikasta ensi kauden osalta, voi joukkue jättäytyä pois tästä mestaruussarjakarsinnasta ilman sanktioita. Tässä säästytään myös siltä dilemmalta, että varmuudella yksi satunnainen joukkue matkustaa mestaruussarjakarsintaan syksyllä yhden ottelun vuoksi. Viimeinen paikka mestaruussarjaan jaetaan avoimessa karsinnassa syksyllä.
Edellä mainitun lisäksi muut tiebreakit mestaruusuusinnan lisäksi pystyisi jättämään pois ja näihin voitaisiin soveltaa keskinäisiä otteluita (joita pelataan siis 3 kpl). Halutessaan pronssimitalista voidaan järjestää tiebreak, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Monelle kärkijoukkueelle tosin tuo kirkkain mitali tuntuu olevan se ratkaisevin.
Kantavana ajatuksena edellä on ollut tehostaa sarjan toteutusta. Löytyykö näihin mielipiteitä puolesta ja vastaan?
Tosiaan, jos mestaruussarjan
Tosiaan, jos mestaruussarjan 6. saa paikan tulevalle kaudelle, niin kaikki paikathan menevät edellä esittämässäni jakoon jo keväällä. Eli myös mestaruussarjassa 6. sijoittuneen tulisi karsia keväällä, jotta syksylle jäisi paikka avoimeen karsintaan.
Ja liekö aikatalullisesti
Ja liekö aikatalullisesti kuitenkin mahdollista pelata ylempi loppusarja mesteruussarjan osalta kaksinkertaisena. Näin ylemmän loppusarjan osalta ei siis välttämättä tarvitsisi typistää sarjaa.
Zepperi wrote:3)
Nämä ovat tosiaan vaihtoehtoja, eivät siis mahdu samaan skenarioon. Eli sarjapaikka mestaruussarjan kutoselle tai vaihtoehtoisesti ängetään karsintapelit kevään päätöksen yhteyteen.
Zepperi wrote:Kantavana
En alkuunkaan tajua vimmaa repiä kappaleiksi toimivaa sarjasysteemiä. Oli systeemi mikä tahansa niin aina löytyy jotain pieniä heikkouksia jostain kohtaa, kun sopivan huono tuuri sattuu. Nykysysteemi on kuitenkin erittäin toimiva kokonaisuus. Toisaalta olen aiempien vuosien vastaavissa ketjuissa sanonut monisanaisemmin varmasti kaiken mitä mulla on tästä aiheesta sanottavana.
Samaa mieltä nykyisen
Samaa mieltä nykyisen toimivuudesta. Mestiksen ylempään lohkoon en koskisi. Neljä keskinäistä peliä on ainakin musta sopiva määrä. Jos haluaa tuota alempaa muuttaa ja päästä eroon ylimääräisestä karsinnasta, niin alempi sarja yksinkertaiseksi, sitten 6-7 peli säilymisestä. Tämän jälkeen divarin ykkönen on seitsemäs sm-sarjajoukkue ja yksi paikka jää jakoon. Siinä sitten pudotetaan taasen ykkösdivarin kakkoselta mahdollisuus nousta ylimääräisessä karsinnassa...
Silti sanoisin, if it works don't fix it.
Kiitoksia kommenteista
Kiitoksia kommenteista Temelle ja Akulle.
Ylemmän loppusarjan peukalointi menee ehkä liian pitkälle, mutta alempaan loppusarjaan kelpuuttaisin yksinkertaisen sarjan (myös alempien sarjatasojen loppusarjoihin). Ylemmässä loppusarjassa tasavoittojen kohdalla sijotukset voitaneen ratkaista tiebreakilla. Alemmassa loppusarjassa (ja alemmilla sarjatasoilla) riittäisi keskinäisten otteluiden tarkastelu, koska keskinäisiä otteluita tulee yksinkertaisella loppusarjalla kolme kappaletta.
Alempaan loppusarjaan näen yksinkertaisen sarjan lisäksi sovellettavaksi kolme vaihtoehtoa:
I-divisioonan voittaja saa lisäksi paikan mestaruussarjaan, jolloin syksylle jää jaettavaksi 1 mestaruussarjapaikka avoimen karsinnan kautta (mikäli poisjääntejä ei tule). Tämä nyt ei sinänsä ole mikään argumentti, mutta joka kerralla on "ylimääräisen karsinnan" historiassa tuo divarin kakkonen jäänyt avoimen karsinnan puolelle. Tuo karsinta on siis toistaiseksi ollut "turha" ja lisäksi jokin joukkue on aina joutunut matkustamaan syksyllä karinstapaikkakunnalle palatakseen kotiin ainoastaan yhden pelin pelanneena.
Uusinnoista ja tiebreakeista olen sitä mieltä, että ne pitäisi olla etukäteen aikataulutettuina ja lisäksi kerrasta poikki. Perustelut löytyy tuosta pari viestiä aikaisemmin. Määrittelemättömänä ajankohtana pelattavat "paras kolmesta"-uusinnat tuppaavat ainakin olemaan turhan hankalia, kun pelataan isoilla panoksilla ja kaiken pitäisi olla mahdollisimman tasapuolista ja ihmisillä ei ole rajattomasti vapaa-aikaa.
Tässä vielä vähän
Tässä vielä vähän radikaalimpi ehdotus:
Pudotetaan SM-sarjan ja I divarin joukkuemäärä kuuteen (siis yhteensä 12 joukkuetta). Ja perustelut:
- SM-sarjan taso paranisi. Kärkijoukkueille tulisi pelkästään ns. kovia pelejä. On todennäköistä, ettei Rissanen voita ensi kaudella peliäkään.
- Mitään ylempää ja alempaa loppusarjaa ei tarvita. Ehkäpä kolminkertainen sarja riittää tuomaan paremmuuden esiin. Sarjan pystyisi pelaamaan kolmessa viikonlopussa (Tonin toivoma viikonloppujen vähennys).
- Sarjamaksua voisi näiden joukkueiden osalta nostaa. Rahat voisi käyttää kellottajiin/tilastointiin ja lisäresursseihin jäänteossa. Lisäksi liiton kokouksessa on ehdotettu lisäpanostusta curlingkanavan toimintaan (asianmukainen selostus, vaikkapa laukkanen/mäkelä).
- Yksi joukkue putoaa divariin ja yksi nousee, selkeä systeemi
Ja sitten lisää ehdotuksia:
- Viron joukkueet mukaan Suomen sarjoihin. Mikäli pelit pelataan oulunkylässä/lohjalla, niin tämä olisi logistisesti mahdollista. En ihan tarkkaan tiedä Viron tasoa mutta Erkki Lillin joukkue saattaisi pärjätä hyvinkin SM-sarjassa.. Ja vaikka naisten sarja on tänä vuonna ollut mitä jännittävin, niin pari lisäjoukkuetta ei olisi pahitteeksi.
- I/II divarissa ei tarvita tuomaria. Vaikka pirjo on mitä ihastuttavin ihminen, niin varmasti alasarjoissa pärjätään ilman tuomaria. Nyt kun tuomari ei pysty vaikuttamaan joukkueiden ajankäyttöön, niin on hän tavallaan tarpeeton. Joukkueet voivat itse kellotella harjoitukset ja mitata määrikset sekä päivittää tulokset (vaikka tauolla). Ja auttaa jääntekijää (kunhan asiasta sovitaan).
Tätä muuten toimivaa
Tätä muuten toimivaa systeemiä voisi mielestäni karsintojen osalta keventää siten että nousut ratkaistaisiin suoralla cupilla. Silloin jokainen muita kuin nousijaa vastaan pelattu peli jäisi voimaan divariin reilussa hengessä, koska se on varmuudella ainoa joukkueiden keskinäinen peli karsinnoissa. Muutenkin tässä kohtaa suuret pelimäärät tuntuvat turhilta. Jos sieltä joskus ilmestyy sellainen uusi joukkue, joka nyt ehdottomasti mestikseen kuuluu, niin silloin sen vaan täytyy pystyä ottamaan se paikka suorassa cupissa. Muuten se ei sitä ansaitse. Nythän sama joukkue olisi noussut suorassa cupissa, kuin lopulta nousikin. Samat kaksi joukkuetta myös olisivat pelanneet ratkaisevan finaalin.
Myös se muualla puhuttu "kabinettipäätökseen" mennyt ylimääräinen karsinta voitaisiin jättää kokonaan pois ja antaa paikka suoraan SM-sarjan kuudennelle. Tällöin nousijat olisivat divarin voittaja ja yksi karsija. Tämän vuoden tilanne, jossa ilmeisesti kaikki paitsi yksi joukkue luovuttavat ylimääräisen karsinnan, oli aika suora merkki siitä että muutos olisi paikallaan. Karsinnat keventyisivät ja jääaikaakin ehkä säästyisi?
Kiitokset vielä järjestäjille menneestä viikonlopusta! Kaikki toimi hienosti ja jäät olivat hyvät.
Ylimääräinen karsinta luotiin
Ylimääräinen karsinta luotiin aikanaan siksi, että edellisen kauden tuloksilla olisi enemmän merkitystä ja näin jokaisesta (tai ainakin useammasta) sijasta kannattaisi pelata edes jotenkin tosissaan. Historia on kieltämättä nyt osoittanut, että ihan hirveän järkevää ei ole ketään ajattaa toiselle puolelle Suomea pelaamaan vain yhtä peliä ja siihen ei aivan jokainen harrastelijatason pelaaja ole valmis.
Toisaalta mä ainakin tykkäsin tuosta viime viikonlopun tuplacupista 2. karsinnan pelimuotona. Tavoitteena varmasti on, että Mestaruussarjaan saadaan mahdollisimman hyvät joukkueet vähintäänkin sparraamaan Suomen parhaimmistoa. Näin hitusen vähemmän sattuman varaan jättävä karsinta palvelee myös sarjan kärkijengejä. Samalla voisi ehkä miettiä, että miksi karsinnoissa vain jälkimmäinen mahdollisista kahdesta pelistä jää voimaan. Voisivathan ne jäädä molemmat, kun pelataan kaksinkertainen sarja ja päälle vielä loppusarjatkin. Näin mikään peli ei ainakaan jäisi merkityksettömäksi.
Yhdistämällä hyviä asioita miksipä ei laitettaisi molempia karsintoja samaan cup-kaavioon ja samalle viikonlopulle? Vaihtoehtojahan on rajattomasti, mutta esimerkiksi Mestiksen sijat 6-8 ja divarin 2-3 voisivat aloittaa A-cupissa (divarin 3. vs mestiksen 8. vaikka kierrosta aiemmin kuin muut, jolloin sijojen erot korostuvat vielä hitusen) ja kaikki muut (1. karsinnasta läpi selvinneet + sopiva määrä vanhoja divarijengejä) B-cupissa. A-cupista tippuu häviöllä B-cuppiin ja samaten B-cupista C-cupiin sopiviin väleihin. Kyllä tosta pitäisi pystyä pyöräyttämään ihan kelpo tapa jakaa kaksi mestispaikkaa yhden viikonlopun aikana. Kaikille tulisi pelejä riittävästi, että maksaa vaivan osallistua ja itse asiassa saisi viisi rataakin luultavasti käytettyä varsin näppärästi aina kerralla.
Vahvaa visiota Jaakolta. Itse
Vahvaa visiota Jaakolta. Itse modaisin tuosta mestaruussarjan kutoselle sarjapaikan tulevalle kaudelle ja A-kaaviosta alottaisivat mestaruussarjan sijat 7-8 ja 1-divarin sijat 2-3.
PS. Oikeastaan olen aina ollut myös sitä mieltä, että Jaakko voisi tehdä come backin myös kilpailuvaliokuntaan! :)
Zepperi wrote:Otin itselleni
Ei tehdä tästä nyt liian monimutkaista. Olkoon SC ainoa kriteeri EM-kisoihin esittämälläsi tavalla järjestettynä eli mestisjoukkueet, joista yksi on 2. karsinnan kautta valittu joukkue. Ja tuplacupina, niin sattuman vaikutus vähenee.
Joku liitosta keskustelkoon tv-kanavien kanssa ratkaisevien huippuotteluiden lähettämisestä telkusssa. Näin saataisiin lajille näkyvyyttä ja innostettua nuorisoa lajin pariin, joka nyt näyttää uhkaavasti ukkoutuvan.
Zepperi wrote:Divarit
Ei lisää pelejä arkipäiville.
Ajastus siitä, että saataisiin peräkkäisillä viikonlopuilla ja välissä olevilla arkipäiväpeleillä pidettyä jäät parempina on kyllä varten otettava sinänsä. Tämän voi tulkita kannanotoksi sille, että ns. huippucurligia harrastettaisiin vain priimajäillä. Samalla kuitenkin toteaisin, että kriittisen harrastajamäärän saavuttamiseksi ja lajin tulevaisuuden turvaamiseksi pelejä ja pelipaikkoja on oltava tarjolla kautta Suomen.
"Turhia pelejä" sen sijaan voitaisiin kyllä karsia. Tällaisia ovat esim. alemmat jatkosarjat, joissa pelataan siitä, kuka on huonoin?!
Jos pelejä pitää mahduttaa viikonlopuille enemmän, niin ainakin II divarin pelit voisivat hyvin olla 8 pään pelejä. Myös jäänhoitoon saadaan lisää aikaa tällä ratkaisulla.
Tuosta Suomen cupista vielä: kellot käyttöön niissä matseissa, ainakin finaaleissa! Lupaudun yhdeksi vapaaehtoiseksi mukaan.
Suomalaista sm-curlingia ei
Suomalaista sm-curlingia ei saa televisioon, mutta YLEn suora nettilähetys on ilman muuta realismia. Tämä vaatii kuitenkin kunnollista tuuletusta koko sarjasysteemissä, sekä naisten että miesten sm-sarja pitää ratkaista yhdellä loppuottelulla. Tällöin YLEkin saadaan mukaan. Monet sm-sarjajoukkueet pitävät ratkaisua liian raakana, yksi peli ratkaisee kaiken. Mutta jos sitä näkyvyyttä halutaan, niin tähän on mentävä. Kaksinkertainen sarja + ylempi/alempi loppusarja ja kaksi parasta loppuotteluun. Onhan em-kisoissakin monasti homma yhdestä matsista kiinni.
Muita näkyvyyttä lisääviä tekijöitä on esimerkiksi curlingin saaminen vedonlyönnin kohteeksi. On se todella epätodennäköistä, mutta eiköhän sitäkin kannata veikkaukselta ja paffilta tiedustella. Mainitsemani loppuottelut olisi hyvä kahden ottelun monivetokohde. Ja pelit samalla veikkaustv:n ohjelmaan.
Jos noin raskaita karsintoja
Jos noin raskaita karsintoja (tupla- tai triplacup) edelleen järjestetään, soisi niissä olevan tarjolla sen kaksi paikkaa. Eli siinä tapauksessa ei suoraa paikkaa SM-sarjan kutoselle. Jos kutonen saa paikan, suora cuppi siihen yhteen paikkaan riittää ihan hyvin. Ylimääräinen karsinta oli kokeiluna ihan hyvä mutta eiköhän siitä kannata näiden kokemusten jälkeen luopua?
Homma toimisi varmasti hyvin jos Jaakon ehdotuksen mukaisesti kaikki pelatut pelit jäävät voimaan divarissa. Tietysti triplacupissa on mahdollista kohdata joku joukkue kolmeen kertaan, jolloin sitten kai ensimmäinen jäisi pois laskuista?
Antti M wrote:Jos noin
Nämä linjaukset kuulostavat hyvältä. En ole täysin varma kallistunko kutosen suoran säilymisen kannalle vai panisinko sen vielä karsimaan. Jokatapauksessa tämä Jaakon esiin heittämä uusi systeemi voittaa vanhan mennentullen. On kohtuutonta ajattaa jotakin joukkuetta pitkän matkan päähän pelaamaan vailla tietoa pelien lukumäärästä ja majoitustarpeesta. Kannatan siis muutosta kehiin.
Mitä mieltä yhteisö on siitä, että voisiko uuden karsintasysteemin ottaa käyttöön jo ensi syksynä? SM-sarjan säännöt on toki jo julkaistu, mutta ensi kauden karsintasysteemiä ei ole tämän kauden säännöissä määritelty.
Zepperi wrote:Mitä mieltä
Muutos vaan kehiin jo ensi syksynä.
Hyviä kommentteja puoleen ja
Hyviä kommentteja puoleen ja toiseen, heitän nyt pari ajatusta myös ilmoille. En ota kantaa säästöihin tai mahdollisiin lisäkuluihin, jota systeemin muuttamisesta voisi syntyä.
SM-sarjaviikonloppujen pidentäminen ke-su mittaisiksi saattaisi näkyä joidenkin joukkueiden putoamisena SM-sarjasta, mutta toisaalta uskoisin, että lajiin muutenkin omaa aikaa ja rahaa panostavat joukkueet eivät näkisi pidempää viikonloppua ongelmana, vaikka töistä joutuisikin ottamaan kenties enemmän vapaata.
Voi olla toki, että eivät nimenomaan halua ottaa enää lisää vapaapäiviä SM-sarjaa varten, jos tarvitsevat näitä vapaapäiviä myös ulkomaan turnauksiin..?
Lajikestävyyden parantaminen ei tietysti ole SM-sarjan perimmäinen tarkoitus, mutta uuden systeemin ylimääräisenä bonuksena tuli mieleen myös, että pidempi viikonloppu ja suurempi määrä pelejä saattaisi palvella myös CCT-turnauksia (useat niistä alkavat usein jo torstaina ja pelejä tulee systeemistä riippuen usein kolme päivässä, ellei enemmänkin) ja tietysti myös EM- ja MM-kisoja silmällä pitäen.
Kannattaisin myös jonkinlaisen yksittäisen turnauksen merkityksen korottamista, olipa se sitten SM-cup, playoff-kierrokset SM-sarjaan tai jonkinlainen arvokisakarsinta.
Nykyinen järjestelmä on toki mielestäni todella reilu siltä osin, että Suomen mestariksi kruunataan se, joka on ylläpitänyt parasta pelitasoa koko kauden ajan ja kerännyt suurimman määrän voittoja ja kyky ylläpitää pelitasoa on tietysti tärkeää.
Toisaalta voisi olla hyvä, että myös kotimaassa opittaisiin pelaamaan niin sanottuja "ratkaisupelejä", joista voitto on kerrasta poikki, (tai jos se tuntuu liian rohkealta vedolta niin esim. paras kolmesta -systeemillä). Tällä tavoin peliin ei voi lähteä asenteella "meillä on kolmen voiton kaula, joten nyt vedetään rennosti vaan, on varaa vaikka pari hävitäkin". Olen törmännyt useinkin tällaiseen tapaan rauhoitella itseään ennen peliä (ei pelkästään naispelaajien kohdalla :)) ja tällaiseen henkiseen valmistautumiseen ei ole varaa oikein missään muissa turnauksissa. EM- ja MM-kisoissakaan ei ole mestaruus taattu, vaikka Round Robinin voitto irtoaisikin, koska Sepperin sanoin "kasetin pitää kestää" sitten myös ratkaisupeleissä.
Tietysti välillä SM-sarjan tilanne onkin niin tasainen, että viimeiset pelit muodostuvat omalla tavallaan playoff-peleiksi. Joukkueiden jakaminen ala- ja yläsarjaan Round robinin jälkeen ei mielestäni kuitenkaan aina toteuta tätä playoff-meininkiä, koska aikaisemmat pelitulokset jäävät voimaan ja välillä joukkueiden väliset erot ovat suuria.
Mutta kuten sanottu, koko kauden huikeasti pelannut joukkue ei ole myöskään yhtään huono valinta edustusjoukkueeksi, eli sillekin systeemille on perustelunsa. Ehkä playoff-tyyppistä järjestelmää voisi kuitenkin pohtia.
Kannattaisin kyselyn tekemistä ja lähettämistä pelaajille asian tiimoilta, jotta saadaan oikeaa näkemystä pelaajien toiveista. Esim. niin, että tehdään oma kysely koko curlingyhteisölle ja sen lisäksi esim. sama kysely erikseen ulkomailla kiertäville joukkueille tai SM-sarjajengeille tai mikä valintakriteeri halutaankaan ottaa, koska näiden ryhmien toiveet ja tavoitteet lajin suhteen eroavat todennäköisesti varsin paljon toisistaan. Idea divarien alueellistamisesta saattaisi olla monenkin mieleen ja tuoda jopa lisää pelaajia sille tasolle, kun ajomatkat pienenevät.
Jos tuntuu, että kysely voisi olla käyttökelpoinen idea niin ehkä Tero voisi Officerina jutella siitä vaikka liiton kokouksessa? :) Tämä sivusto on niin mainio teknisiltä ominaisuuksiltaan, että kyselyn toteuttaminen voisi olla myös melko vaivatonta, vai mitä oot Markus mieltä? :)
Ai niin ja hyviä ideoita
Ai niin ja hyviä ideoita Jaakolta divarin suhteen, vaikkei meitä naisia vielä kosketakaan.
Myös Mikan mainitsema medianäkyvyys olisi helpompi toteuttaa jos siirryttäisiin playoff-matseihin. Niitä voisi "promota" pidemmän aikaa, eikä ns. "ratkaisupelin" aika ja paikka riippuisi siitä, miten joukkueet pelaavat ristiin vikana viikonloppuna.
katja wrote:Kannattaisin
Itseasiassa kilpailuvaliokunta toteutti kyselyn viime keväänä ja voin tähän kyllä noita kyselyn tuloksia julkaista keskustelussa esillä olleiden asioiden osalta. Vastaukset on kolmessa ryhmässä, kaikkien vastausten lisäksi miesten ja naisten mestaruussarjasta tulleet vastaukset ovat eroteltuina muista vastauksista erilleen.
Sarjasysteemit
Pitäisikö mestaruussarjan voittaja ratkaista finaaliotteluilla (esim. page-systeemi tai jokin muu pla-off)?
Kaikki
Kyllä 19 kpl (34 %)
Ei 27 kpl (48 %)
En osaa sanoa 10 kpl (18 %)
Miesten mestaruussarja
Kyllä 4 kpl (21 %)
Ei 15 kpl (79 %)
En osaa sanoa 0 kpl (0 %)
Naisten mestaruussarja
Kyllä 3 kpl (33 %)
Ei 5 kpl (56 %)
En osaa sanoa 1 kpl (11 %)
Onko mestaruussarjan sijoille 6-8 ja I-divisioonan sijalle 2 sijoittuneiden joukkueiden välinen mestaruussarjakarsinta tarpeellinen?
Kaikki
Kyllä, mestaruussarjakarsinta on tarpeellinen 18 kpl (32 %)
Ei, avoin karsinta riittää 24 kpl (43 %)
En osaa sanoa 14 kpl (25 %)
Miesten mestaruussarja
Kyllä, mestaruussarjakarsinta on tarpeellinen 5 kpl (26 %)
Ei, avoin karsinta riittää 11 kpl (58 %)
En osaa sanoa 3 kpl (16 %)
Naisten mestaruussarja
Kyllä, mestaruussarjakarsinta on tarpeellinen 2 kpl (22 %)
Ei, avoin karsinta riittää 2 kpl (22 %)
En osaa sanoa 5 kpl (56 %)
Otteluohjelmat
Ovatko to-su -peliviikonloput hyvä vaihtoehto pe-su -peliviikonlopuille, jos SM-sarjan peliviikonloppujen määrä putoaisi samalla neljästä kolmeen?
Kaikki
Kyllä 16 kpl (29 %)
Ei 37 kpl (66 %)
En osaa sanoa 3 kpl (5 %)
Miesten mestaruussarja
Kyllä 5 kpl (26 %)
Ei 14 kpl (74 %)
En osaa sanoa 0 kpl (0 %)
Naisten mestaruussarja
Kyllä 4 kpl (44 %)
Ei 5 kpl (56 %)
En osaa sanoa 0 kpl (0 %)
Onko Brier-tyyppinen "peliviikko" hyvä vaihtoehto SM-sarjan toteuttamiseksi?
Kaikki
Kyllä 7 kpl (13 %)
Ei 45 kpl (80 %)
En osaa sanoa 4 kpl (7 %)
Miesten mestaruussarja
Kyllä 1 kpl (5 %)
Ei 17 kpl (90 %)
En osaa sanoa 1 kpl (5 %)
Naisten mestaruussarja
Kyllä 3 kpl (33 %)
Ei 6 kpl (67 %)
En osaa sanoa 0 kpl (0 %)
Pitäisikö mahdolliset uusintaottelut järjestää päätösviikonlopun yhteydessä esim. sunnuntaina?
Kaikki
Kyllä 29 kpl (52 %)
Ei 14 kpl (25 %)
En osaa sanoa 13 kpl (23 %)
Miesten mestaruussarja
Kyllä 12 kpl (63 %)
Ei 3 kpl (16 %)
En osaa sanoa 4 kpl (21 %)
Naisten mestaruussarja
Kyllä 7 kpl (78 %)
Ei 0 kpl (0 %)
En osaa sanoa 2 kpl (22 %)
Otteluiden kesto
Kannattaisitko pelikellojen käyttöä omalla sarjatasollasi?
Kaikki
Kyllä 29 kpl (52 %)
Ei 19 kpl (34 %)
En osaa sanoa 8 kpl (14 %)
Miesten mestaruussarja
Kyllä 15 kpl (79 %)
Ei 2 kpl (11 %)
En osaa sanoa 2 kpl (11 %)
Naisten mestaruussarja
Kyllä 4 kpl (44 %)
Ei 3 kpl (33 %)
En osaa sanoa 2 kpl (22 %)
Olisitko valmis pelaamaan pelit 8-päisinä omalla sarjatasollasi jos pelikellojen käyttö ei ole mahdollista?
Kaikki
Kyllä 30 kpl (54 %)
Ei 24 kpl (43 %)
En osaa sanoa 2 kpl (4 %)
Miesten mestaruussarja
Kyllä 5 kpl (26 %)
Ei 13 kpl (68 %)
En osaa sanoa 1 kpl (5 %)
Naisten mestaruussarja
Kyllä 5 kpl (56 %)
Ei 4 kpl (44 %)
En osaa sanoa 0 kpl (0 %)
Ok, kiitti! Minulta oli
Ok, kiitti! Minulta oli mennyt tällainen kysely ihan ohi tai sitten en muista vastanneeni, mutta aika selkeää merkkiä vastausten pohjalta siitä, että enemmistö ei kyllä playoff-pelejä kannata, eikä myöskään peliviikonlopun pidentämistä.
Sellaiset päätökset saattaisivat siis vaikuttaa negatiivisesti joukkuemääriin ym. Mä varmaan jatkan vähemmistökannan edustamista noiden playoffien osalta. :)
Divareiden ja SM-sarjapaikkojen ratkaisemisen osalta osa keskustelleista muutoksista kuulostaa kyllä kokeilemisen arvoisilta.
Oheinen idea ei ole omani,
Oheinen idea ei ole omani, mutta laitan sen tänne kuitenkin. Se kuullostaa hyvältä..
Pähkinänkuoressa: Joukkueiden (miehet) sarjataso muuttuisi kauden aikana. Kaikki joukkueet kaipaavat tasaisia pelejä. Syyskauden turnausten (3) jälkeen sm-sarjan huonoimmat joukkueet (sijat 6-8?) ja I divarin parhaat (sijat 1-3?) muodostaisivat kevään turnauksiin (2) oman lohkon. Tämän lohkon parhaat säilyisivät mestaruussarjassa ja huonoimmat jäisivät seuraavaksi kaudeksi I divariin. Ei siis tarvita karsintoja ensi vuoden mestaruussarjaan. Kilpailuvaliokunnan esityksellä Suomen curlingliiton hallitus voi tähän lohkoon lisätä ns. uuden joukkueen (=joukkue, jonka pelaajilla on aiemmilta vuosilta mestaruussarjakokemusta). Samoin toimitaan II divarissa. Kolme parasta syyskauden jälkeen nostetaan kevätkierroksella I divariin. Syyskauden kierrokset ovat siis tärkeässä roolissa. Mitäs sanotte?
mika chcc wrote:Oheinen idea
En ole täysin varma, mutta liekö aikanaan olut jokin systeemi käytössä, jossa joukkueet vaihtoivar sarjatasoa kesken kauden.
Ensireaktiona vierastan ajatusta kaikenlaisista villeistä korteista ja tuo systeemi astuu niiden nuorten kehittyvien joukkueiden varpaille, jotka loikkaavat paikallissarjameiningeistä mukaan SM-sarjaan ja ovat mestaruussarja- tai ykkösdivaritasolla vailla virallista SM-sarjakokemusta. Pitäisin sarjatasot erillään kauden aikana ja ratkaisisin joukkueiden sarjatason urheilullisin perustein ilman kabinettimeinikejä.
Ensimmäisen SM-sarjan peliviikonlopun aikana tuli pohdittua myös parin joukkueen voimin SM-sarjan systeemiä. Yksi keskustelussa vallitseva mielipide oli, että SM-sarjassa pelataan liian paljon otteluita. Toinen huomio liittyi sarjasysteemiin ja ikuiseen dilemmaan mahdollisista mediaseksikkäistä loppupeleistä. Keskustelun lopputulemana oli, että ylemmän loppusarjan tilalla voisi pelata aivan hyvin playoffit page-systeemillä. Perusteina mm. seuraavat seikat:
Tuota systeemiä voi toki muovata vaikka siten, että finalistit pelaavat "paras kolmesta", mutta silloin mestaruusratkaisun ajankohta ei ole varmuudella etukäteen tiedossa.
Itse olen sitä mieltä, että SM-sarjan pelimäärää voisi pienentää ja peliviikonloppujen määrää supistaa yhdellä (jos se on mahdollista). Näin kilpajoukkueille jäisi enemmän aikaa harjoitteluun ja kovatasoisten turnausten kiertämiseen. Kannatan SM-sarjan mestaruussarjan systeemiksi kahdeksan joukkueen kaksinkertaista alkusarjaa, jonka neljä parasta pelaavat page-playoffit. Sijojen 5-8 määrittämiseen riittää tuo kaksinkertainen alkusarja tarvittavine tiebreakkeineen.
- toivotaan ettei kukaan
- toivotaan ettei kukaan kyllästy näihin vuodatuksiin, taas tulee vähän vanhan toistoa -
Toni ehdottaa pelien vähentämistä sm-sarjassa. Perustelutkin ovat hyvät (lisää harjoittelua + lisää kansainvälisiä pelejä). Mitä jos sm-sarjapelaajat jättäisivät kaikki Euroopan ja Suomen hupiturnaukset väliin, niin aikaa jäisi harjoitella.. ( Tätä en toki yhtenä turku openin järjestäjistä toivo). SM-sarjajoukkueet saattavat olla tyytymättömiä pelien tasoon, samoihin vastustajiin ja vaihteleviin olosuhteisiin. Nämä ongelmat ovat varmastikin korjattavissa.
Pelien/päiden määrä pitäisi olla verrannollinen sarjatasoon. Tässä malli:
PAIKALLISTASO:
Pelit ovat useimmiten kuuden pään pelejä. Pelimatkat lyhyet.
ALUETASO:
Alueellinen II ja III divari. Kahdeksan pään pelejä. Pelien määrä kaudessa 15 (kolme turnausta). Aluksi pelkästään etelä- (lohja/oulunkylä/hyvinkää) ja pohjoislohko (peurunka). Viiden vuoden päästä voidaan tarkastella tilannetta uudelleen, onko tarpeen muodostaa länsi - tai itälohko.
VALTAKUNNALLINEN TASO
Miesten ykkösdivarissa/naisten sm-sarjassa 10 pään pelejä, kolme turnausta 15 peliä. Miesten sm-sarjassa 10 pään pelejä, 20 peliä. Kellotus käytössä.