Suomen Curlingliiton säännöt

TOIMINTASÄÄNNÖT 

Suomen Curlingliitto ry

Uudet toimintasäännöt on hyväksytty liiton syyskokouksessa 31.10.2020.

1 § Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli 

Yhdistyksen nimi on Suomen Curlingliitto ry, Finska  Curlingförbundet rf, lyhennettynä SCL. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä käytetään nimitystä  Finnish Curling Association, lyhennettynä FCA. 

Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto. Liiton virallinen kieli on suomi.  Liiton toiminta-alueena on koko maa. Yhdistyksen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 

2 § Liiton tarkoitus 

Liiton tarkoituksena on edistää curlingiin liittyvää liikuntaa ja urheilua, sekä niihin liittyvää  kansalaistoimintaa liiton toiminta-alueella siten, että kaikilla on mahdollisuus harrastaa ja  osallistua kunto- ja terveysliikuntaan, kilpa- ja huippu-urheiluun tai näihin osa-alueisiin  liittyvään yhdistystoimintaan edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti. 

3 § Tarkoituksen toteuttaminen 

Tarkoitustaan liitto toteuttaa: 

1. Tarjoamalla: 

- kunto- ja terveysliikuntatoimintaa  

- kilpaurheilua  

- ohjaus-, harjoitus- ja valmennustoimintaa  

- tiedotus-, julkaisu-, ja suhdetoimintaa  

- koulutustoimintaa 

2. Vaikuttamalla laaja-alaisesti liikunta-, urheilu- ja yhdistysasioihin omalla alueellaan. 

Toimintansa tukemiseksi liitto voi: 

- ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja  

- omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta - hankkia varoja järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, tavaran-tai rahankeräyksiä sekä  arpajaisia 

- harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää tai taloudellisesti  vähäarvoista elinkeinotoimintaa

4 § Liiton jäsenyys muissa yhdistyksissä 

Liiton jäsenyyksistä muissa yhdistyksissä päättää yhdistyksen hallitus. Liitto ja liiton jäsenet sitoutuvat noudattamaan niiden järjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä  liitto on. 

Liitto on Suomen Olympiakomitean sekä Kansainvälisen Curlingliiton, World Curling  Federationin (myöhemmin WCF) jäsen. Liitto noudattaa toiminnassaan edellä mainittujen  järjestöjen sääntöjä ja määräyksiä 

5 § Liiton jäsenet 

Liiton jäseneksi voi hallitus hyväksyä seuran tai muun rekisteröidyn yhdistyksen, jonka  ohjelmaan kuuluu curling, ja joka sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä ja päätöksiä. 

Kunniajäseneksi voi liiton kokous kutsua hallituksen esityksestä henkilön, joka on omalla  toiminnallaan erittäin merkittävästi edistänyt curlingtoimintaa Suomessa. Kunniapuheenjohtajaksi voi liiton kokous kutsua liiton puheenjohtajana ansiokkaasti  toimineen henkilön.Kunniajäsenellä ja -puheenjohtajalla ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta. 

Kannattajajäseneksi voi liiton hallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen  yhteisön, joka tukee liiton toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertaluontoisen  kannattajajäsenmaksun. 

6 § Urheilun Oikeusturvalautakunta 

Liitto ja liiton jäsenet sitoutuvat urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ja sitoutuvat noudattamaan lautakunnan päätöksiä. 

7 § Sitoutuminen antidopingtoimintaan sekä eettisen ja reilun pelin periaatteisiin 

Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen urheilun eettisen  keskuksen SUEK ry:n antidopingsäännöstöön, sekä Kansainvälisen antidopingtoimiston  WADA:n, Kansainvälisen Olympiakomitean ja WCF:n antidopingsäännöstöön, ja lisäksi  Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin  sääntöihin. 

Liiton kilpailutoiminnassa noudatetaan Olympiakomitean reilun pelin periaatteita  (Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet)

8 § Kilpailutulosten ja-tapahtumien manipuloinnin kielto 

Liitto ja sen jäsenet sitoutuvat kaikin keinoin ehkäisemään kilpailutulosten ja -tapahtumien  manipulointia. 

Liiton ja sen jäsenten toimintaan osallistuvat henkilöt, jotka ovat velvollisia noudattamaan  näitä sääntöjä seurajäsenyytensä tai muiden järjestelyiden kautta kautta, eivät saa itse tai  edustajansa kautta lyödä vetoa tai muilla tavoin osallistua tai vaikuttaa vedonlyöntiin  oman kilpailunsa kilpailutapahtumista. 

9 § Liitosta eroaminen 

Jäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen  puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta liiton kokouksessa pöytäkirjaan  merkitsemistä varten.  

Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen  suorittamaan maksunsa, sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan  kalenterivuoden loppuun asti. 

10 § Jäsenen erottaminen maksamattoman jäsenmaksun johdosta 

Jäsen voidaan katsoa eronneeksi, jos se on jättänyt kuusi kuukautta sitten erääntyneen  jäsenmaksun maksamatta. 

11 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet 

Liiton hallitus voi erottaa jäsenen liitosta, jos se toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, rikkoo  liiton sääntöjä tai liiton kokouksen ja hallituksen päätöksiä, jättää jäsenille määrätyt  maksut maksamatta, tai jos jäsenseura sallii jäsenensä syyllistyvän tämänkaltaisiin  rikkomuksiin, tai jos muutoin on olemassa yhdistyslaissa mainittu erottamisperuste.  Jäsenen erottamisasian käsittely ja erottamisesta päättäminen liiton hallituksessa ei  edellytä, että kurinpitolautakunta on suositellut jäsenen erottamista tai käsitellyt asiaa. Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy. Ennen erottamispäätöstä jäsenelle  on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun  maksamatta jättäminen. Erottamispäätöksestä on lähetettävä ilmoitus erotetulle jäsenelle  kirjallisesti tai sähköpostitse viikon kuluessa päätöksestä lukien. 

Erottamispäätöksestä voidaan valittaa kirjallisesti kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa  sen tiedoksi saamisesta. Valitus lähetetään urheilun oikeusturvalautakunnalle. 

Liiton jäsenet ja muut toimijat ovat velvollisia kaikessa toiminnassaan noudattamaan liiton  tai kansainvälisten liittojen antamia sääntöjä tai määräyksiä. Sama koskee yleisiä eettisiä  arvoja, reilun pelin periaatteita, hyvää urheiluhenkeä ja kansallisia sekä kansainvälisiä antidopingsääntöjä. Jäsenseuraan, muuhun toimijaan ja jäsenseuran jäseneen voidaan  kohdistaa kurinpitosäännöstön mukaisia rangaistuksia edellä mainittujen sääntöjen ja  periaatteiden rikkomisesta. 

Liiton kurinpitovaltaa muissa kuin jäsenen erottamista koskevissa asioissa käyttää liiton  syyskokouksen valitsema kurinpitolautakunta. Kurinpitolautakunta on toiminnassaan ja  päätöksenteossaan itsenäinen ja riippumaton liiton muista elimistä. 

Kurinpitolautakunnan toimikausi on kaksi kalenterivuotta kerrallaan.  Kurinpitolautakunnan toimivallasta, tehtävistä ja rangaistuslajeista säädetään tarkemmin  liiton kokouksen hyväksymissä liiton kurinpitosäännöissä. 

Epäillyissä dopingrikkomuksissa kurinpitovaltaa käyttää Suomen Antidopingsäännöstössä  mainittu elin 1.1.2021 alkaen. 

Erotetulla ja kurinpitopäätöksen kohteella ei ole oikeutta vaatia takaisin liitolle  suorittamiaan maksuja. 

Dopingrikkomukset ja liiton jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä  mainituissa antidopingsäännöstöissä. 

Mikäli kansainvälisen lajiliiton tai muun kansallisen kattojärjestön sääntöjä ja määräyksiä  epäillään rikotun, on näillä järjestöillä ensisijainen kurinpitovalta. Liiton tulee ottaa  huomioon näiden järjestöjen kurinpitopäätökset omassa kurinpitomenettelyssään. 

12 § Liittymis- ja jäsenmaksut 

Varsinaisilta jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä  

kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain liiton syyskokous. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä maksuja. 

13 § Liiton varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset 

Liitto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään huhti - toukokuun aikana ja syyskokous loka - marraskuun aikana. Kokouksen paikan ja  tarkemman ajan määrää hallitus.  

Hallituksen päätöksellä kokoukseen osallistuminen on mahdollista myös tietoliikenne yhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, ja asiasta on aina mainittava  kokouskutsussa. 

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen liiton kokoukseen on julkaistava vähintään neljä (4)  viikkoa ennen kokousta liiton internetsivuilla, sekä lähettämällä kokouskutsu jäsenen  ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.

Ehdotukset asioista, jotka halutaan käsiteltäviksi liiton varsinaisissa kokouksissa, on  kirjallisesti jätettävä liiton hallitukselle kevätkokousta varten viimeistään helmikuun 15.  päivänä ja syyskokousta varten viimeistään elokuun 15. päivänä. 

14 § Kevät-ja syyskokous 

Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat 

1. Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös, sekä tilintarkastajien antama lausunto tai toiminnantarkastajan antama toiminnantarkastuskertomus. 2. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. 

3. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 

Syyskokouksessa käsiteltävät asiat 

1. Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus. 2. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio. 

3. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja joka toinen vuosi. 4. Valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle. 

5. Valitaan tarvittaessa kurinpitovaliokunnan jäsenet. 

6: Hyväksytään tarvittaessa muutokset liiton kurinpitosääntöihin 

7. Valitaan yksi tilintarkastaja ja/tai yksi toiminnantarkastaja, sekä yksi varatilintarkastaja  ja/ tai yksi varatoiminnantarkastaja. 

8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 

15 § Liiton ylimääräinen kokous 

Liiton ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, liiton  kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa liiton äänioikeutetuista jäsenistä  on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen.  Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle  kutsuttu. 

Ylimääräinen kokous on pidettävä viimeistään kuuden (6) viikon kuluessa siitä, kun  jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen. 

16 § Pöytäkirja 

Liiton, sen hallituksen ja mahdollisten valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa.  Liiton ja hallituksen kokousten pöytäkirjat ovat kokousten puheenjohtajan ja sihteerin  allekirjoitettava. 

Hallituksen ja valiokuntien pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa.

17 § Äänestys 

Kokouksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, jota on kannattanut yli puolet  annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet (suhteellinen  enemmistö). Jos valittavana on vain yksi henkilö, valituksi tulemiseen tarvitaan kuitenkin  yli puolet annetuista äänistä (ehdoton enemmistö). Äänten mennessä tasan  asiakysymyksissä ratkaisee puheenjohtajan ilmoittama kanta ja vaaleissa arpa.  Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä.  Etäyhteydellä järjestettävässä kokouksessa, tai kokoukseen etäyhteydellä osallistuvan  jäsenen osalta, ei käytetä suljettuja lippuja. 

Jokaisella kokoukseen mennessä sääntöjen mukaisten jäsenmaksujensa maksaneella  varsinaisella jäsenellä on osallistumis- ja äänioikeus liiton kokouksissa.  Kannattajajäsenillä, kunniajäsenillä ja kunniapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus  liiton kokouksissa, mutta ei äänioikeutta.  

Yhtä jäsenseuraa tai -yhdistystä saa kokouksessa edustaa enintään kolme siihen erikseen  valtuutettua henkilöä. Näistä vain yhdellä henkilöllä on äänioikeus, mutta kaikilla  puheoikeus. Sama henkilö voi liiton kokouksissa edustaa ja käyttää äänioikeutta enintään  kahden jäsenseuran tai -yhdistyksen puolesta. 

Alla on listattuna seurojen tai yhdistysten äänimäärät heidän kilpailijalisenssipelaajiensa määrän  perusteella: 

- 1-9 lisenssipelaajaa = 1 ääni 

- 10-19 lisenssipelaaja = 2 ääntä 

- 20-29 lisenssipelaajaa = 3 ääntä 

- 30-39 lisenssipelaajaa = 4 ääntä 

- 40-49 lisenssipelaajaa = 5 ääntä 

- 50-59 lisenssipelaajaa = 6 ääntä 

…ja tästä ylöspäin siten, että jokainen uusi kymmenluku tuottaa yhden lisä-äänen.  

Kokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden jäsenseuran tai -yhdistyksen äänimäärä  voi kuitenkin enintään olla yksi kolmasosa (⅓) kokouksessa edustettujen jäsenten  yhteenlasketusta äänimäärästä. 

18 § Liiton hallinto 

Liiton toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi valittu  puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kahdeksi toimintavuodeksi valitut 5-10  varsinaista jäsentä ja 2-5 varajäsentä.  

Hallituksen varsinaisista ja varajäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella. Jos hallituksen jäsen kesken toimikautensa on  estynyt tehtäviensä hoitamisesta, liiton kokous voi valita hänen tilalleen toisen henkilön  jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 

Hallitukseen valituilla varajäsenillä on aina läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen  kokouksissa, mutta ei äänioikeutta, mikäli kaikki varsinaiset jäsenet ovat paikalla. Mikäli  joku varsinaisista jäsenistä ei ole paikalla hallituksen kokouksessa, tulevat läsnä olevat,  numerojärjestyksessä valitut varajäsenet poissaolevien varsinaisten jäsenten tilalle, jolloin  heillä on myös tällöin äänioikeus. 

Hallitukseen valitaan monipuolisesti tarvittavaa asiantuntemusta omaavia henkilöitä siten,  että eri sukupuolta olevilla henkilöillä on tasapuoliset mahdollisuudet tulla valituiksi. Hallitus valitsee tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen  ulkopuolelta. 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan  kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen varsinaisista  jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii. 

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen varsinaisista jäsenistä on läsnä  kokouksessa, mukaan lukien puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. 

Hallituksella on erillinen, kolmen (3) henkilön muodostama kurinpitovaliokunta, jonka  tehtävänä on ensimmäisenä asteena käsitellä ja määrätä kurinpitosäännöissä mainittuja  kurinpitotoimenpiteitä.  

Kurinpitovaliokunnan varsinaiset jäsenet sekä näille kolme (3) varajäsentä valitsee liiton  syyskokous hallitukseen valituista jäsenistä kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.  Kurinpitovaliokunta valitsee itse jäsenistään puheenjohtajan. Kurinpitovaliokunta on  päätösvaltainen, kun kaikki sen jäsenet ovat paikalla. 

Hallituksen tehtävänä on erityisesti: 

1. Toteuttaa liiton kokouksen päätökset 

2. Johtaa ja kehittää liiton toimintaa 

3. Valita tarvittavat valiokunnat ja työryhmät, sekä niiden puheenjohtajat 4. Kutsua koolle ja valmistella liiton kokous 

5. Vastata liiton taloudesta 

6. Pitää jäsenluetteloa 

7. Tehdä liiton tilinpäätös ja vuosikertomus 

8. Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten 9. Vahvistaa SM-kilpailujen säännöt 

10. Vahvistaa edustusjoukkueiden valintasäännöt 

11. Hoitaa liiton tiedotustoimintaa 

12. Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista

13. Valita ja erottaa liiton palkatut toimihenkilöt, sekä sopia heidän eduistaan 14. Päättää liiton ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansio merkkien esittämisestä 

15. Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita liiton etu vaatii 

16. Luovuttaa tilit tilintarkastajalle ja/tai toiminnantarkastajalle tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen kevätkokousta. 

19 § Tilivuosi 

Liiton tilivuosi ja toimintakausi on kalenterivuosi. 

20 § Nimenkirjoittajat 

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja yksin tai kaksi muuta hallituksen  varsinaista jäsentä yhdessä taikka henkilö yksin, jonka hallitus on siihen määrännyt.

21 § Valiokunnat 

Liiton valiokunnat voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että liiton  hallitus vahvistaa niiden tekemät päätökset. 

Liiton ja sen jaostojen taloushallinnosta päättää hallitus. 

22 § Sääntöjen muuttaminen 

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää liiton kokous vähintään kolmen neljäsosan  enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

23 § Liiton purkaminen 

Liiton purkamisesta päättää liiton kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä  annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen liiton purkamisesta. 

24 § Liiton varojen luovuttaminen 

Jos liitto on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin liiton toiminta-alueen  liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen  päätöksen mukaisesti. Purkamiseen liittyvistä toimenpiteistä vastaa hallitus tai liiton  kokouksen erikseen valitsema selvitysmies. 

Liiton purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin. 

25 § Saavutetut jäsenoikeudet 

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.