Suomen Curlingliiton säännöt

TOIMINTASÄÄNNÖT 

Suomen Curlingliitto ry

Uudet toimintasäännöt on hyväksytty liiton syyskokouksessa 31.10.2020.

1 § Nimi, kotipaikka ja kieli 
Yhdistyksen nimi on Suomen Curlingliitto ry, lyhennettynä SCL ja ruotsiksi Finska Curlingförbundet rf. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä käytetään nimitystä Finnish Curling Association, lyhennettynä FCA.
Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto. Liiton virallinen kieli on suomi. Liiton toiminta-alueena on koko maa. Yhdistyksen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 

2 § Liiton tarkoitus 
Liiton tarkoituksena on edistää curlingiin liittyvää liikuntaa ja urheilua, sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa liiton toiminta-alueella siten, että kaikilla on mahdollisuus harrastaa ja osallistua kunto- ja terveysliikuntaan, kilpa- ja huippu-urheiluun tai näihin osa-alueisiin liittyvään yhdistystoimintaan edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.

3 § Tarkoituksen toteuttaminen 

Tarkoitustaan liitto toteuttaa: 
1. Tarjoamalla: 

- kunto- ja terveysliikuntatoimintaa
- kilpaurheilua
- ohjaus-, harjoitus- ja valmennustoimintaa
- tiedotus-, julkaisu-, ja suhdetoimintaa
- koulutustoimintaa 


2. Vaikuttamalla laaja-alaisesti liikunta-, urheilu- ja yhdistysasioihin omalla alueellaan. 

Toimintansa tukemiseksi liitto voi: 

- ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja

- omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta

- hankkia varoja järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, tavaran- tai rahankeräyksiä sekä arpajaisia 

- harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää tai taloudellisesti vähäarvoista elinkeinotoimintaa 

4 § Liiton jäsenyys muissa yhdistyksissä 
Liiton jäsenyyksistä muissa yhdistyksissä päättää yhdistyksen hallitus. 

Liitto ja liiton jäsenet sitoutuvat noudattamaan niiden järjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä liitto on. 

Liitto on Suomen Olympiakomitean, Suomen Paralympiakomitean sekä Kansainvälisen Curlingliiton, World Curling Federationin (myöhemmin WCF) jäsen.  Liitto noudattaa toiminnassaan edellä mainittujen järjestöjen sääntöjä ja määräyksiä

5 § Liiton jäsenet 
Liiton jäseneksi voi hallitus hyväksyä seuran tai muun rekisteröidyn yhdistyksen, jonka ohjelmaan kuuluu curling, ja joka sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä ja päätöksiä. 

Kunniajäseneksi voi liiton kokous kutsua hallituksen esityksestä henkilön, joka on omalla toiminnallaan erittäin merkittävästi edistänyt curlingtoimintaa Suomessa. 

Kunniapuheenjohtajaksi voi liiton kokous kutsua liiton puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön. Kunniajäsenellä ja -puheenjohtajalla ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.

Kannattajajäseneksi voi liiton hallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee liiton toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertaluontoisen kannattajajäsenmaksun. 

6 § Oikeusturva
Liitto ja liiton jäsenet sitoutuvat urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ja sitoutuvat noudattamaan lautakunnan päätöksiä. 

7 § Sitoutuminen antidopingtoimintaan & eettisen ja reilun pelin periaatteisiin
Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n antidopingsäännöstöön, sekä Kansainvälisen antidopingtoimiston WADA:n, Kansainvälisen Olympiakomitean ja WCF:n dopingsäännöstöön, ja lisäksi Suomen alle­kirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.

Liiton kilpailutoiminnassa noudatetaan Olympiakomitean reilun pelin periaatteita (Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet).

8 § Liitosta eroaminen 
Jäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta liiton kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten.

Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa, sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti. 

9 § Jäsenen erottaminen maksamattoman jäsenmaksun johdosta 
Jäsen voidaan katsoa eronneeksi, jos se on jättänyt kuusi kuukautta sitten erääntyneen jäsenmaksun maksamatta. 

10 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet 
Liiton hallitus voi erottaa jäsenen liitosta, jos se toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, rikkoo liiton sääntöjä tai liiton kokouksen ja hallituksen päätöksiä, jättää jäsenille määrätyt maksut maksamatta, tai jos jäsenseura sallii jäsenensä syyllistyvän tämänkaltaisiin rikkomuksiin häntä rankaisematta, tai jos muutoin on olemassa yhdistyslaissa mainittu erottamisperuste.
Jäsenen erottamisasian käsittely ja erottamisesta päättäminen liiton hallituksessa ei edellytä, että kurinpitolautakunta on suositellut jäsenen erottamista tai käsitellyt asiaa. 

Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy. Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Erottamispäätöksestä on lähetettävä ilmoitus erotetulle jäsenelle kirjallisesti tai sähköpostitse viikon kuluessa päätöksestä lukien.

Erottamispäätöksestä voidaan valittaa kirjallisesti kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa sen tiedoksi saamisesta. Valitus lähetetään urheilun oikeusturvalautakunnalle.

Liiton jäsenet ja muut toimijat ovat velvollisia kaikessa toiminnassaan noudattamaan liiton tai kansainvälisten liittojen antamia sääntöjä tai määräyksiä. Sama koskee yleisiä eettisiä arvoja, reilun pelin periaatteita, hyvää urheiluhenkeä ja kansallisia sekä kansainvälisiä antidopingsääntöjä. Jäsenseuraan, muuhun toimijaan ja jäsenseuran jäseneen voidaan kohdistaa kurinpitosäännöstön mukaisia rangaistuksia edellä mainittujen sääntöjen ja periaatteiden rikkomisesta.

Liiton kurinpitovaltaa muissa kuin jäsenen erottamista koskevissa asioissa käyttää liiton syyskokouksen valitsema kurinpitolautakunta. Kurinpitolautakunta on toiminnassaan ja päätöksenteossaan itsenäinen ja riippumaton liiton muista elimistä. 

Kurinpitolautakunnan toimikausi on kalenterivuosi kerrallaan. Kurinpitolautakunnan toimivallasta, tehtävistä ja rangaistuslajeista säädetään tarkemmin liiton kokouksen hyväksymissä liiton kurinpitosäännöissä.

Erotetulla ja kurinpitopäätöksen kohteella ei ole oikeutta vaatia takaisin liitolle suorittamiaan maksuja. 

Dopingrikkomukset ja liiton jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä. 

Mikäli kansainvälisen lajiliiton tai muun kansallisen kattojärjestön sääntöjä ja määräyksiä epäillään rikotun, on näillä järjestöillä ensisijainen kurinpitovalta. Liiton tulee ottaa huomioon näiden järjestöjen kurinpitopäätökset omassa kurinpitomenettelyssään. 

11 § Liittymis- ja jäsenmaksut
Varsinaisilta jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain liiton syyskokous. 

Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä maksuja. 

12 § Liiton varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset 
Liitto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään huhti - toukokuun aikana ja syyskokous loka - marraskuun aikana. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus.

Kokous voidaan pitää, tai siihen osallistuminen on mahdollista, myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, ja asiasta on aina mainittava kokouskutsussa.

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen liiton kokoukseen on julkaistava vähintään neljä (4) viikkoa ennen kokousta liiton internetsivuilla, sekä lähettämällä kokouskutsu jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. 

Ehdotukset asioista, jotka halutaan käsiteltäviksi liiton varsinaisissa kokouksissa, on kirjallisesti jätettävä liiton hallitukselle kevätkokousta varten viimeistään helmikuun 15. päivänä ja syyskokousta varten viimeistään elokuun 15. päivänä. 

12 § Kevät- ja syyskokous 

Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat

1. Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös, sekä tilintarkasta- 

jien antama lausunto tai toiminnantarkastajan antama toiminnantarkastuskertomus. 

2. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä 

hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.

3. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 

Syyskokouksessa käsiteltävät asiat 

1. Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus.

2. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio. 

3. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja joka toinen vuosi. 

4. Valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle. 

5. Valitaan kurinpitovaliokunnan jäsenet.

6. Valitaan yksi tilintarkastaja ja/tai yksi toiminnantarkastaja, sekä yksi varatilintarkastaja ja/ tai yksi varatoiminnantarkastaja.

7 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

13 § Liiton ylimääräinen kokous 
Liiton ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, liiton kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa liiton äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen.

Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. 

Ylimääräinen kokous on pidettävä viimeistään kuuden (6) viikon kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen. 

14 § Pöytäkirja 
Liiton, sen hallituksen ja mahdollisten valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Liiton ja hallituksen kokousten pöytäkirjat ovat kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava. 

Hallituksen ja valiokuntien pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa. 

15 § Äänestys 
Kokouksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet (suhteellinen enemmistö). Jos valittavana on vain yksi henkilö, valituksi tulemiseen tarvitaan kuitenkin yli puolet annetuista äänistä (ehdoton enemmistö). Äänten mennessä tasan asiakysymyksissä ratkaisee puheenjohtajan ilmoittama kanta ja vaaleissa arpa.

Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä. Etäyhteydellä järjestettävässä kokouksessa, tai kokoukseen etäyhteydellä osallistuvan jäsenen osalta, ei käytetä suljettuja lippuja.

Jokaisella kokoukseen mennessä sääntöjen mukaisten jäsenmaksujensa maksaneella varsinaisella jäsenellä on osallistumis- ja äänioikeus liiton kokouksissa.  

Kannattajajäsenillä, kunniajäsenillä ja kunniapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus liiton kokouksissa, mutta ei äänioikeutta.  

Yhtä jäsenseuraa tai -yhdistystä saa kokouksessa edustaa enintään kolme siihen erikseen valtuutettua henkilöä. Näistä vain yhdellä henkilöllä on äänioikeus, mutta kaikilla puheoikeus. Sama henkilö voi liiton kokouksissa edustaa ja käyttää äänioikeutta enintään kahden jäsenseuran tai -yhdistyksen puolesta.

Alla on listattuna seurojen tai yhdistysten äänimäärät heidän kilpailijalisenssipelaajiensa määrän perusteella:

- 1-9 kilpailijalisenssipelaajaa = 1 ääni

- 10-19 kilpailijalisenssipelaajaa = 2 ääntä

- 20-29 kilpailijalisenssipelaajaa = 3 ääntä

- 30-39 kilpailijalisenssipelaajaa = 4 ääntä

- 40-49 kilpailijalisenssipelaajaa = 5 ääntä

- 50-59 kilpailijalisenssipelaajaa = 6 ääntä 

….ja tästä ylöspäin siten, että jokainen uusi kymmenluku tuottaa yhden lisä-äänen.

Kokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden jäsenseuran tai -yhdistyksen äänimäärä voi kuitenkin enintään olla yksi kolmasosa (⅓) kokouksessa edustettujen jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.

16 § Liiton hallinto 
Liiton toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kahdeksi toimintavuodeksi valitut 5-10 varsinaista jäsentä ja 2-5 varajäsentä.

Hallituksen varsinaisista ja varajäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella. Jos hallituksen jäsen kesken toimikautensa on estynyt tehtäviensä hoitamisesta, liiton kokous voi valita hänen tilalleen toisen henkilön jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 

Hallitukseen valituilla varajäsenillä on aina läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa, mutta ei äänioikeutta, mikäli kaikki varsinaiset jäsenet ovat paikalla. Mikäli joku varsinaisista jäsenistä ei ole paikalla hallituksen kokouksessa, tulevat läsnä olevat, numerojärjestyksessä valitut varajäsenet poissaolevien varsinaisten jäsenten tilalle, jolloin heillä on myös tällöin äänioikeus. 

Hallitukseen valitaan monipuolisesti tarvittavaa asiantuntemusta omaavia henkilöitä siten, että eri sukupuolta olevilla henkilöillä on tasapuoliset mahdollisuudet tulla valituiksi. 

Hallitus valitsee tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta. 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii. 

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen varsinaisista jäsenistä on läsnä kokouksessa, mukaan lukien puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. 

Hallituksella on erillinen, kolmen (3) henkilön muodostama kurinpitovaliokunta, jonka tehtävänä on ensimmäisenä asteena käsitellä ja määrätä 9 §:ssä mainittuja kurinpitotoimenpiteitä.

Kurinpitovaliokunnan varsinaiset jäsenet sekä näille kolme (3) varajäsentä valitsee liiton syyskokous hallitukseen valituista jäsenistä kalenterivuodeksi kerrallaan. Kurinpitovaliokunta valitsee itse jäsenistään puheenjohtajan. Kurinpitovaliokunta on päätösvaltainen, kun kaikki sen jäsenet ovat paikalla. 

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1. Toteuttaa liiton kokouksen päätökset 

2. Johtaa ja kehittää liiton toimintaa 

3. Valita tarvittavat valiokunnat ja työryhmät, sekä niiden puheenjohtajat 

4. Kutsua koolle ja valmistella liiton kokous 

5. Vastata liiton taloudesta 

6. Pitää jäsenluetteloa 

7. Tehdä liiton tilinpäätös ja vuosikertomus 

8. Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten 

9. Vahvistaa SM-kilpailujen säännöt

10. Vahvistaa edustusjoukkueiden valintasäännöt

11. Hoitaa liiton tiedotustoimintaa 

12. Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista 

13. Valita ja erottaa liiton palkatut toimihenkilöt, sekä sopia heidän eduistaan 

14. Päättää liiton ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansio- 

merkkien esittämisestä 

15. Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita liiton etu vaatii 

16. Luovuttaa tilit tilintarkastajalle ja/tai toiminnantarkastajalle tarkastettavaksi 

vähintään kuukautta ennen kevätkokousta. 

17 § Tilivuosi 
Liiton tilivuosi ja toimintakausi on kalenterivuosi.

18 § Nimenkirjoittajat 
Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja yksin tai kaksi muuta hallituksen varsinaista jäsentä yhdessä taikka henkilö, jolla on siihen hallituksen erikseen antama valtuutus.  

19 § Valiokunnat 
Liiton valiokunnat voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että liiton hallitus vahvistaa niiden tekemät päätökset. 

Liiton ja sen jaostojen taloushallinnosta päättää hallitus. 

20 § Sääntöjen muuttaminen 
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää liiton kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta. 

21 § Liiton purkaminen 
Liiton purkamisesta päättää liiton kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen liiton purkamisesta. 

22 § Liiton varojen luovuttaminen 
Jos liitto on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin liiton toiminta-alueen liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Purkamiseen liittyvistä toimenpiteistä vastaa hallitus tai liiton kokouksen erikseen valitsema selvitysmies. 

Liiton purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin. 

23 § Saavutetut jäsenoikeudet 
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.