Huippu-urheilustrategia 2026-2030
Huippu-urheilukulttuuri
- Curlingliiton ohjaa aktiivisen viestinnän ja toimintamallien kautta sitä, millainen kulttuuri lajin kilpaurheilussa ja huippu-urheilussa vallitsee.
- Urheilijan tulee ymmärtää ero vaatimustasossa kilpaurheilun ja huippu-urheilun välillä.
- Tavoitteena urheilijan sisäsyntyinen motivaatio ja proaktiivinen kilpaurheilijaidentiteetti.
- Nuoret talentit ja huippu-urheiluun tähtäävät kilpaurheilijat pitää tunnistaa jo seuratasolla ja saada aikaisemmin tukipalveluiden piiriin.
- Tukipalvelut tulee kytkeä tulosten lisäksi myös kilpaurheilijaprofiiliin ja urheilijan menestyspotentiaaliin.
- Olympiapolku-ohjelma edellyttää korkeaa kilpaurheilijaprofiilia sekä huippu-urheilukulttuurin mukaista toimintaa kaikilla tekemisen osa-alueilla.
- Kun kilpaurheilijaprofiili on oikea, työ tehdään systemaattisesti ja pitkäjänteisesti ja tuki on riittävä, potentiaali kääntyy tuloksiksi.
Huippu-urheilusuunnitelma 2026-2030
Toimenpidetavoitteet
- Selkeytetään liiton huippu-urheilujärjestelmää ja toimintamalleja
- Viestitään huippu-urheilun vaatimustason ja kunnianhimon kulttuurista ja toimintatavoista
- Keskitetään liittotason valmennustoiminta huippu-urheilutason toimintaympäristöön
- Luodaan pelimuotokohtaiset lajianalyysit
- Luodaan selkeämpi toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä
- Kehitetään talenttien aikaisempaa tunnistamista ja tukemista
- Kehitetään lajin valmennusosaamista, mm tuomalla tutkimus- ja kehitystoimintaa valmennuksen tueksi
- Edistetään valmentajien osaamista ja määrää sekä mahdollisuuksia ammattimaisempaan toimintaan
- Edistetään urheilijoiden mahdollisuutta ammattimaisempaan harjoitteluun ja kilpailemiseen
- Kasvatetaan huippu-urheilun tukirahoitusta yksityiseltä sektorilta
- Optimoidaan huippu-urheilun tukirahoituksen kohdentamista
Curlingliiton ja seurojen roolit huippu-urheilussa
Seurat vastaavat harrastajapolusta, junioreiden ja kilpapelaajien kasvattamisesta
- Seuratason junioritoiminnan pitää olla aktiivista ja kasvavaa.
- Seuravalmennuksen pitää olla laadukasta ja saavutettavaa.
- Seura- ja aluetason kilpapelaamisen pitää olla yleistä kilpatasoa nostavaa ja kansalliselle kilpatasolle valmistavaa.
Lajiliiton rooli on tukea jäsenseurojen toimintaa ja kehitystä näillä otiminta-alueilla, jotta seurat voivat tarjota entistä monipuolisempia valmennus- ja kilpapalveluita jäsenilleen.
Curlingliitto vastaa kilpapelaajapolusta, lajin kilpa- ja huippu-urheilusta
- Kansallisen tason kilpatoiminnan pitää olla laadukasta ja huipputasolle valmistavaa.
- Kansainvälisen kilpapelaamisen pitää olla aktiivista. (Maajoukkuekarsintakriteerien uudistus)
- Kansainvälisen arvokisapelaamisen pitää olla tuloksellista. (Maajoukkueiden tukipalvelu-uudistus)
- Olympiapolkuohjelman pitää olla arvokisapelaamista tukevaa. (Liittovetoiset prosessit ja tukirahoitus)
Lajiliiton rooli on rakentaa ja johtaa lajin huippu-urheilukulttuuria, sekä sitä tukevia ja mahdollistavia toimintoja ja tukipalveluita, jotta urheilijat voivat keskittyä kilpapelaamiseen ja menestymiseen.
Maajoukkuetoiminta
Kilpaurheilijan polku kohti maajoukkuetoimintaa ja arvokisoja edellyttää pelaajalta systemaattista ja pitkäjänteistä panostamista harjoiteluun, valmentautumiseen ja kilpailemiseen.
Curlingliitto pyrkii lähettämään kaikissa pelimuodoissa maajoukkueen Maailman Curlingliiton (WCF) järjestämiin kansainvälisiin arvokilpailuihin, joissa Suomella on edustusoikeus.
Curlingliiton edustusjoukkueet valitaan pääsääntöisesti maajoukkuekarsinnoilla, jonne joukkue voi edetä joko kotimaisilla tai kansainvälisillä pelinäytöillä. Tarkemmat, pelimuotokohtaiset edustusjoukkueiden valintamenettelyt löydät täältä.
Curlingliiton maajoukkueprosesseista vastaa huippu-urheiluvastaava. Curlingliitto tarjoaa maajoukkueille erilaisia tukipalveluita, joihin voit tutustua tarkemmin täällä.
