Kannattaisiko heittää viimeisellään määris reunan kautta, josta ei tiedetä luistoa vai houkuttelevan näköinen poisto parin suojakiven ahtaasta välistä. Vai tyydytäänkö peräti riskittömästi häviämään johtoasemassa tämä pää yhdellä, heittämällä avoin poisto tutusta kohdasta, jossa eivät nousut eivätkä luistot yllätä. Tutun kuuloista aprikointia vai mitä? Toni Sepperi syventyy tässä artikkelissa analysoimaan heittovalintojen haasteita.
Curlinglehden numero
Juttutyyppi
Kirjoittaja
Toni Sepperi
Kuvat
Toni Sepperi
Heittovalinnan perustana on aina jokin tavoite, jota kohti yksittäisillä heittosuorituksilla pyritään. Se voi olla vaikka kahden pisteen tavoittelu viimeisen kiven edulla tai pisteen varastaminen ilman viimeistä kiveä, mikä voi olla yksi askel kohti voitettua ottelua. Heittovalinnan tekeminen ei useimmiten ole täysin mutkaton prosessi ja tässä artikkelissa pyritään analysoimaan ja pohtimaan tähän prosessiin liittyviä asioita ja kriteerejä hieman pintaa syvemmältä.
Läheltä tarkasteltuna jokainen heitto on ainutlaatuinen tapahtuma. Ei ole kahta samanlaista heittoa – aina on eroa ottelutuloksessa, pesän tilanteessa, heittolinjassa, luistossa, heittäjän (tai koko joukkueen) psykologisissa valmiuksissa jne. Näiden kriteerien pohjalta jokaiselle heittovaihtoehdolle muodostuu tietty vaikeusaste, joka on heittovalinnan kannalta yksi tärkeimpiä elementtejä. Muita heittovalinnan kannalta oleellisia elementtejä ovat joukkueen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet sekä eri heittovaihtoehtojen välillä suoritettava riskianalyysi.
Tavoitteiden määrittely
Joukkueen tavoitteet määrittelevät joukkueen pelistrategian. Millä tavalla joukkue tavoittelee ottelun voittoa? Kuinka kuluvan pään tulisi päättyä, jotta tavoite olisi todennäköisimmin saavutettavissa? Tavoitteet elävät jatkuvasti tapahtumien edetessä – pitkän tähtäimen tavoitteet ovat lyhyen tähtäimen tavoitteita stabiilimpia. Yksikin heitto saattaa muuttaa yhden pään tavoitteet päälaelleen.
Oma onnistuminen tai vastustajan epäonnistuminen tarjoavatkin hyvän tilaisuuden lisäpisteisiin tai vastaavasti oma epäonnistuminen tai vastustajan onnistuminen saavat tilanteen tukalaksi. Lyhyen aikavälin tavoitteet vaihtelevat voitettujen pisteiden maksimoinnista hävittyjen pisteiden minimoimiseen. Toisinaan hankalaan tilanteeseen ajauduttua voidaan tyytyä tavoitteeseen, jossa vastustajalle suodaan päästä viimeisen kiven avulla yksi tai kaksi pistettä. Viimeisen kiven vaihtaminen yhteen pisteeseen on monesti jopa erittäin tavoiteltavaa.
Jotta heittovalinta voidaan tehdä perustellusti ja loogisesti, on joukkueen pystyttävä arvottamaan eri heittovaihtoehtojen lopputulokset suhteessa tavoiteltuun tavoitteeseen. Esimerkiksi varastusta tavoittelevalle joukkueelle keskisuoja on yleensä parempi vaihtoehto kuin reunasuoja. Lisäksi jokaisen heittovaihtoehdon kohdalla on tarkasteltava heittoon liittyviä riskejä. Jos heitto ei onnistukaan suunnitellusti, niin mitä epäonnistumisesta seuraa? Yleensä epäonnistunut heitto haittaa tavoitteen saavuttamista, mutta toisinaan epäonnistunutkin heitto voi olla hyödyllinen. Lisäksi heitolle voidaan valmiiksi suunnitella vaihtoehtoisia skenarioita, joista lopullinen määräytyy vasta heittosuorituksen aikana. Tähän liittyvät toisinaan kuullut toteamukset ”plan B” ja ”katotaan mitä tulee”.
Esimerkki 1
Keltaisilla kivillä pelaava joukkue heittää viimeisenä tilanteen pesässä ollessa Kuvan 1 mukainen. Heitto on helppo arvottaa riskianalyysin yhteydessä suoraan saatavien pisteiden odotusarvoon perustuen. Kapteeni pohtii kannattaisiko hänen heittää määrämittaista yhteen pisteeseen vai yrittää tuplapoistoa kahteen pisteeseen. Kapteeni arvioi heittovaihtoehtojen lopputuloksille Taulukon 1 mukaiset todennäköisyydet ja päätyy yrittämään tuplapoistoa, koska kyseisellä heittovalinnalla saavutetaan keskimäärin 0.95 pistettä, joka on enemmän kuin määrämittaisella saavutettava keskimääräinen 0.55 pistettä.
| Lopputulos | Pisteet | Todennäköisyys | Pisteiden odotusarvo |
| Määrämittainen | 0,85 - 0,30 = 0,55 | ||
| Pysähtyy ykköseksi | 1 | 85 % | 85% * 1 = 0,85 |
| Ei pysähdy ykköseksi | -2 | 15 % | 15% * -2 = -0,30 |
| Poisto | -0,20 + 0,05 + 0,20 + 1,00 - 0,10 = 0,95 | ||
| Poistaa etukiven ja rollaa ulos | -1 | 20 % | 20% * -1 = -0,20 |
| Poistaa etukiven ja rollaa ykköseksi | 1 | 5 % | 5% * 1 = 0,05 |
| Poistaa kivet ja rollaa ulos | 1 | 20 % | 20% * 1 = 0,20 |
| Poistaa kivet ja jää pesään | 2 | 50 % | 50% * 2 = 1,00 |
| Ei poista kumpaakaan kiveä | -2 | 5 % | 5% * -2 = -0,10 |
Analyysin havainnollistamisen vuoksi esimerkissä oli kyseessä pään viimeinen kivi ja suhteellisen yksinkertainen tilanne. Esimerkistä käy hyvin ilmi heittovalintojen taustalla oleva teoria. Sama analyysi pätee jokaiseen heittoon, jonka joukkue ottelun aikana heittää. Erona esimerkin esittelemään tapaukseen on lähinnä se, että lähes poikkeuksetta heittojen arvottaminen ei ole yhtä suoraviivaista kuin esimerkissä, jossa heittojen arvo voitiin perustaa kokonaan pään lopputulokseen, koska kyseessä oli pään viimeinen kivi. Kaikissa muissa tapauksissa heittojen arvottaminen on tehtävä käytännössä intuitiivisesti ”näppituntumalla”. Kapteenin on osattava puntaroida eri heittovaihtoehdot ja niihin sisältyvät eri skenariot suhteessa joukkueen tavoitteeseen ja saatava jokin mielikuva parhaiten joukkueen tavoitetta palvelevasta heittovaihtoehdosta, johon analyysin jälkeen lopulta päädytään.
Esimerkki 2
Heiton arvottaminen ei aina ole yhtä suoraviivaista kuin esimerkissä 1 esitetty puhtaasti pisteodotusarvoihin perustuva tapaus. Kuvan mukaisessa tilanteessa keltaisella joukkueella on kapteenin kivillä kaksi vaihtoehtoa lähteä pelaamaan päätä loppuun ilman viimeisen kiven etua. Konservatiivisempi vaihtoehto on poistaa vastustajan pesäkivi ja tavoitella lähinnä yhden pisteen pakotusta. Aggressiivisempi vaihtoehto on kiertää suojan taakse välittämättä vastustajan pesäkivestä. Molemmat vaihtoehdot ovat oikein tietyssä tilanteessa. Kysymys kuuluukin, kuinka hyödyllinen mikäkin heittovalinta on joukkueen tavoitteen kannalta. Joukkueen on siis kyettävä arvioimaan kuinka tarpeellinen mahdollinen varastus joukkueen tavoitteen kannalta on vai onko tavoitteen kannalta sittenkin parempi hävitä kyseinen pää yhdellä pisteellä ja siirtää ratkaisu tuleviin päihin.
Yksinkertaistettuna heitolla on kaksi puolta: onnistumisen tuoma hyöty ja epäonnistumisen tuoma haitta. Molemmilla osa-alueilla on jokin toteutumistodennäköisyys ja näiden todennäköisyyksien pohjalta vaakakupit pyritään saamaan mahdollisimman edulliseen asemaan oman joukkueen kannalta. Mitä enemmän hyötyä ja mitä todennäköisempi onnistuminen, sitä parempi heittovalinta.
Teksti ja kuvat: Toni Sepperi
Aiheesta lisää innokkaille: http://curlwithmath.blogspot.com/
Kommentit27
"Heitto on helppo arvottaa
"Heitto on helppo arvottaa riskianalyysin yhteydessä suoraan saatavien pisteiden odotusarvoon perustuen" Oliko Toni tämä provo ?
Tehtävä 1 (kuva 1)
Etsi isot virheet / merkittävät puutteet Tonin pisteytyksestä.
"math is idiotic" -Barry Greenstein
Suurin puute on ilmiselvästi se, ettei analyysia voi soveltaa esimerkiksi itseni kaltaisiin pelaajiin jotka heittävät täydellisesti heitosta riippumaatta. Tällöin jää vain valittavaksi vaihtoehto jolla saadaan eniten pisteitä.
Hieman epäselväksi jäi myös kuinka tätä sovelletaan ykkösheittäjien heittoihin? Vai onko tarkoitus vain ja ainoastaan käyttää viimeisten heittojen apuna? Joka tapauksessa mielenkiintoinen artikkeli jolle löytää vastineita muistakin lajeista kuten esimerkiksi Pokerimaailmasta tuttu Structured Hand Analysis(tm).
Oliko tämä kasettijoukkueen menestyksen salaisuus? Joutuuko tässä tutustumaan linkkiin tarkemmin? :)
Kiitos palautteesta
Kyseessä ei ole provo. Varmaankin parempi ilmaisu olisi "eräs tapa arvottaa heitto on arvottaa se suoraan saatavien pisteiden odotusarvoon" tai "jonkinlainen approksimaatio heiton arvosta saadaan arvottamalla heitto suoraan saatavien pisteiden odotusarvoon".
Tehtävä 1:
Oleellista esimerkissä ei ole yksittäistapauksen yksityiskohdat vaan taustalla oleva analyysi, joka johtaa päätökseen. Havainnollistamisen johdosta on tehty oletuksia ja kriteerejä on karsittu, jotka ilmenisivät tuossa heikohkosti ilmaistussa lauseessa. Itse oikeassa pelitilanteessa on toki syytä analysoida heittovalintaa syvällisemmin, mutta tietty näkökulma tilanteeseen on tuotu nyt yksinkertaistetun esimerkin muodossa.
Olen pahoillani kaikesta lukijoille aiheuttamastani mielipahasta! Toivottavasti artikkelista on edes jollekin jotakin apua.
Mahdoton eksakti analyysi
Esimerkissä 1 on siis nimeomaan kyse pään viimeisestä kivestä, joka sekin on ilmaistu ehkä hieman heikosti. Esimerkin 2 yhteydessä mainitaan, että heiton arvottaminen todellisuudessa on monimutkainen prosessi ja käytännössä siis mahdoton tehdä eksaktisti, mutta jotta heittovalinta on perusteltavissa, on heittovaihtoehdot arvotettava jotenkin. Esimerkki 1 havainnollistaa taustalla olevaa teoriaa ja analyysiä, joka pätee jokaiseen heittoon (oletuksella, että kriteerinä siis vain hyödyn maksimointi).
Ajatuksia
Hienoa että artikkeli on jo kirvoittanut keskustelua. Curlinglehdellä on tarkoitus näillä ns tieto-taito -jutuilla herätellä harrastajia pohtimaan ja kokeilemaan. Vaikka artikkelien sisältöä on toki koitettu mahd tarkasti kirjoitusvaiheessa jo pohtia niin eivät ne tietenkään mitään kiveen hakattuja asioita ole viimeistä pilkkua myöden. Ja aina kun huomaatte jotain mitä voisi hieman pallotella tai kritisoida niin osallistukaa ihmeessä keskusteluun. Näin koitetaan lajin harrastajien tietoutta lisätä ja herätellä miettimään curlingin eri osa-alueita.
Tommi Häti / Curlinglehti
Jokainen idea tai ajatusmalli antaa mahdollisuuden oivaltaa
Ole Toni huoleti, viisaimmat lukijat kyllä osaavat poimia artikkelistasi idean ja liittää sen suurempaan kokonaisuuteen. Esitit artikkelissasi ajatuksen, joka on jokaisen omalla tavallaan sovellettavissa, vaikka esittämäsi matematiikka tai logiikka ei jokaisen silmissä aukotonta olisikaan.
Jep jep
Jottei jää epäselvää...
Tonin lähestymistapa on juuri tasan oikea.
Muuttujia on toki paljon enemmänkin ja kaikkea on mahdotonta muuttaa matematiikaksi. Kuvittelin, että Toni olisi tahallisesti tehnyt pistetykseensä virheen tai jättänyt huomiotta yhden olennaisimmasta ja "helpohkosti" lisättävästä tekijästä pisteytyksessään, ihan vaan keskustelun herättäjäksi.
En siis oikeasti tarvitse vastauksia provooni, eikä minulla ole tarvetta asiasta keskustella. Tonin avaus asiasta vaan oli aiheellinen ja keskustelu/koulutus/ymmärrys aiheesta tekisi monelle kipparille ja wannabekipparille hyvää.
Voihan sitä tietysti arvallakin seuraavan heiton aina päättää.
Mitä lisäisit?
Nyt varmaan moni olisi kiinnostunut lukemaan, mitä Markku sinä kokeneena ja laskelmoivana kipparina lisäisit Tonin pisteytykseen tai ajattelumalliin. Me muut voisimme oppia siitä jotain .
Curlwithmath
Kävin tsekkaamassa aamulla junamatkalla tuota Curlwithmath-blogia ja sen verran priimalta materiaalilta vaikutti että pitääpä kahlata noita blogipostauksia läpi oikein ajatuksen kanssa.
Ja mukavaa myös että Curlinglehti herättää keskustelua! Hieman meinasi taas mennä provosoimisen/provosoitumisen puolelle, mutta mopon takarengas jäi onneksi vielä asfalttikontaktiin eikä mopo kadonnut vielä sumuiseen horisonttiin takarengas ilmassa sutien. :)
Tässä lehdessä oli mielestäni monta hyvää artikkelia joista olisi mukava kuulla ihmisten mietteitä, joten käykääpä toki kommentoimassa niitäkin! http://www.curling.fi/fi/harrastajille/lehti/numerot/2010-01
-Markus
Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki hoidettua.
kärsivällisyyttä Tomi...
Paras oppimisen keino on ainakin yrittää käyttää omia aivojaan (ensin). Kannattaisi sinunkin ehkä joskus koettaa.
Lupaan kyllä kommentoida, mitä tarkoitin. Mutta harvoissa tehtävissä ensin kerrotaan ratkaisu :)
Suomen Palkitsemiskeskus varmaankin lupaa palkinnoksi hyvää mieltä oikeista vastauksista tai muista Pienistä Voitoista, vai mitä Tomi ?
Ratkaisua etsimässä
Artikkelin esimerkki 1 tavoittelee vain ja ainoastaan päästä saatavien pisteiden maksimointia. Todellisuudessa päämääränä lienee päästä saatavien pisteiden maksimoinnin sijaan ottelun voiton todennäköisyyden maksimointi.
Jatketaanko Markku tätä tietä?
Takaisin asiaan
Liian haastavaa, jätän viisaammille.
Hyvä idea! Hyvä mieli on tärkeä voimavara elämässä.
Sitten takaisin tuohon Tonin alkuperäiseen aiheeseen:
Kaikilla ei varmaan tuo prosessori omassa päässä raksuta niin kiivaasti, että kykenisi normaalin peliajan puitteissa suorittamaan kaikki tarvittavat laskutoimitukset läpi pelin. Siksi kokemuksen myötä muodustunee päätöksentekoon jonkinlainen intuition ja analyyttisyyden yhdistelmä. Ehkä vaistollakin voi olla joku merkitys, joskus on sellainen kutina, että juuri tämä heitto onnistuu. Itse en pelin aikana mitään varsinaisesti laske, vaikka arvioinkin eri vaihtoehtojen todennäköisyyksiä ja hyötyjä. Todella sumeaa logiikkaa välillä, onneksi muu joukkue pysyy hereillä ja palauttaa tarvittaessa kirkkaat faktat mieleen.
Luulen, että esimerkiksi Tonilla, Akulla ja Markulla saattaisi olla joku melko matemaattinenkin rutiini joissain tilanteissa. Olisi mukava kuulla lisää siitä. Tarkoitan siis pelitilanteen päätösrutiinista, miten se poikkeaa keskustelun aloittaneesta puhtaasta laskennasta?
Voiton maksimointi?
Oliskohan se sitten noin, että Tonin ehdottama voiton maksimointi on se, mitä Markku tässä kysymyksen asettelussa hakee... omasta mielestäni tämän spekuloinnin pelitilanteesta jos keskittää päiden 3-8 välimaastoon kohtalaisen tasaisessa ottelussa, niin laskennan tarkkuus on mielestäni vähintäänkin riittävää luokkaa - onhan siellä laskettu ulos mm. sekin vaihtoehto, että viimeinen määris riittää ainoastaan kakkoskiveksi ;-)
Mutta jos haluaa aihetta laventaa koskemaan esimerkiksi viimeisen pään viimeistä kiveä, niin tottahan toki pelissä vallitseva pistetilanne vaikuttaa kohtalaisen olennaisesti valittavaan heittoon. Määrämittainen saattaa joissakin tapauksessa olla vallan miellyttäväkin vaihtoehto monelle...
Vastaavasti erityisesti pelin alussa useat joukkueetrajaavat määrämittaisen käyttöä olennaisesti vähemmälle luiston ollessa vielä hieman arvoitus jään eri kohdissa ja poistoheittoon saatettaisiin turvautua hieman heikommallakin "risk vs. reward" suhteella. Tähänkin toki vaikuttaa suuresti kipparin luontainen taipumus suosia määristä tai poistoa toisen edelle.
Joka tapauksessa hyvä artikkeli ja keskustelunavaus Tonilta, siitä onkin piiiiitkä aika, kun viimeksi on jokin artikkeli kirvoittanut kielen kannattimia näin iloisesti :)
- JeBa - Curling is my middle name!
voitto vs. murskavoitto
Niin, tämähän siis tarkoittaa, että tärkeintä ei ole voitto vaan murskavoitto ja sitähän minäkin artikkelia kirjottaessani meinasin ;)
Ei pointseja arvauksista toistaiseksi
Toistaiseksi arvailut käsittämättömän kaukana.
Kyseessä on kylmää faktaa Tonin antaman taustatiedon pohjalta. Ei kaukaa haettua spekulointia.
Ratkaisua voi hakea ja löytää montaakin eri kautta lähestymällä, mutta totuus on taruakin ihmeellisempi. Helppo ja looginen. Vastauksen kun kertoo, niin kuka tahansa curlingpelaaja ymmärtää heti.
Ei saa nauraa...
... mutta kyllähän tuo keltainen kivi voi määriksellä jäädä kakkoseksikin, jolloin vastapuoli nettoaa vain yhden pisteen. Ei se paljoa odotusarvoon vaikuta, mutta pikkaisen kuitenkin.
Ja toki voihan sitä poistella myös takakiveä, jolloin mahdollisuus ykköskiveksi on olemassa keltaisella tässäkin tilanteessa.
Kaksi olennaisinta
Kaksi olennaisinta curlingpelin kannalta puutteellisinta seikkaa tuossa on notta:
1. Taustatiedoissa ei käsitellä pelin tilannetta tai käynnissä olevan pään numeroa.
2. Hammerin arvottaminen (c) <@Seve^_^>
Hammertime!
Kokeilen hieman simppelimpää! Hammeria ja sen mahdollista menetystä ei huomioida esimerkissä lainkaan. Voisi olla syytä mainita siitä ja sen arvosta jotain, mutta ajatus oli yksinkertaisetetun esimerkin kautta valottaa tuota tautalla olevaa analyysiä (tosin se hammer sinne kyllä sopisi sekaan vallan mainiosti.. ja pitäisi siellä olla..) Epäonnistuin ehkä hieman esimerkissäni (mutta idea onneksi käy ilmi) sillä hammer on kyllä joka ikinen kerta oleellinen asia päätöksiä tehtäessä, sen sijaan onnistuin herättämään keskustelua ;)
Edit:
Äläpäs Erno julkaise tietoja ominasi, jotka juuri hetki sitten toin julki #toisaalla ("hammer equals 1,5 points")
Hammeri!
Noniin, Ernohan sen sanoi! Niin sen täytyy olla, Markku näkee tuossa varmaankin selkeän nollapään paikan ;-)
- JeBa - Curling is my middle name!
Nollaus
Markkuhan aina puhuu että nollaus tuossa tilanteessa on curlingin vaikein heitto, eli määris jää tismalleen yhtä kauas kuin vastustajan ykkönen, jolloin pää nollataan. :D
Ja onhan tuosta tuplaa hakemalla mahdollisuus vahinko nollauksen tai miksei tarkotuksen mukaiseenkin. Aika harvoin tosin nollataan tilanteessa jossa on mahis kahteen pisteeseen.
Oikeat Vastaukset (TM)
Missä viipyvät ne niin sanotut Oikeat Vastaukset Uusiksen pähkinään???
- JeBa - Curling is my middle name!
Hammeri
Mua kiinnostaisi Oikeassa Vastauksessa (siis ihan oikeasti!) millä tavalla hammerin arvottamista kannattaisi lähestyä tässä tilanteessa. Vanha curlingtotuushan on, että hammeri on yksittäisessä päässä sen noin 1,5 pisteen arvoinen. Kuitenkin huomionarvoista on, että sen jälkeen kun pisteet on otettu, hammeri päätyykin vastustajalle. Tämä kulku sitten pysähtyy jossain vaiheessa, kun päät loppuvat kesken, joten luonnollisesti pelitilanteella on merkittävä vaikutus. Mutta jos tuo esimerkki nyt vaikka on ensimmäisestä päästä ja on oletettavaa, että tilanteen jälkeen molemmat joukkueet hammeroivat vielä useamman kerran vuoron perään.
tilastotaulukko
Tuolla curlwithmath-blogissa on sellainen taulukko, jossa on esitetty todennäköisyydet ottelun voittamiselle päittäin eroteltuna eri pistetilanteissa hammerin kanssa ja ilman. Sitä kautta tuo varmaankin lähteepurkautumaan, kun ajatellaan koko matsia eikä vain yhtä heittoa. Eli pointtina puntaroida todennäköisyyttä voittaa koko matsi noissa eri heittovaihtoehdoissa.
kirjoitan tätä viestiä kännyllä, niin en saa kaivettua tuota taulukkoa tähän, mutta aika alkupään postauksista se sieltä blogista löytyy.
-Markus
Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki hoidettua.
Hammer
Päätös pysyy siis samana. Toisaalta kuten M15 totesi, kyseessä on tosiaan erittäin oleellinen osa analyysiä. Kyseisen esimerkin tarkoitus oli kuitenkin esitellä yksinkertaisen esimerkin avulla taustalla olevaa analyysiä ja hammerin vaikutus näin ollen laskuista puuttui (kuten myös pelin tilanne ja ottelun voiton todennäköisyyden maksimointi päästä saatavien pisteiden maksimoinnin sijaan).
Pidemmälle viedympää analyysiä olisi tosiaan lähteä maksimoimaan tuota ottelun voiton todennäköisyyttä, mutta se vaatisi pelitilanteesta lisätietoa ja olisi jo astetta monimutkaisempi tapaus laskettavaksi.
Täydellinen analyysi tosin vaatisi vielä lisää muuttujia ja kuten jo edellä on todettu, kaikkea ei edes voi matematiikaksi muuttaa vaan hommaan on oltava jonkinlainen "näppituntuma" tai intuitio.
Edit: Tuli mieleen sellainen seikka, että kuten esimerkissä heittävällä joukkueella on käytössään hammer, niin ei liene oikein arvottaa hammerin säilyttämistä 1,5p arvoiseksi tapahtumaksi (vaan 0p). Hammerin menetys tosin on -1,5p arvoinen tapahtuma, joten se on laskuihin sisällytettävä. Taulukkoa muokattu.
Pähkinää voi pureskella hieman pienemmäksikin...
Toinen noista heti silmääni pistäneistä asioista oli todellakin Hammerin puuttuminen kaavasta. Jos jotain laskentakaavaa aikoo käyttää, niin hammeria ei voi jättää pois.
Olisin toki odottanut, että joku olisi sen siihen kaavaan lisännyt/yrittänyt lisätä sen jälkeen kun puuttuminen oli havaittu. Odottelin siis sitä, tarkoitukseni ei ole kirjoittaa nettikirjaa kipparitoiminnasta.
Odottelin, että joku olisi laittanut hieman spekulointia hammerin puuttumisen merkityksestä esim esimerkkien voimalla tyyliin:
Tilanne 1: Viimeinen kivi, tyhjä pesä
Avoimeen pesään määris: 95%, 1p ja 5%, 0p => 0.95 pistettä
läpiheitto: 99.99%, 0p ja 0,01%, 1p => 0,0001 pistettä
Määris olisi tämän mukaan ylivoimaisesti parempi kuin läpiheitto 0.95 / 0.0001p . Miksi siis lähes poikkeuksetta valitaan läpiheitto ?
Tilanne 2. Viimeinen kivi, pesä tyhjä, edusta täynnä vastustajan kiviä lähellä pesää.
Määris portista
onnistuminen 50%, 1p => 0.5pistettä
vastustajan kivi pesään 40%, -1p => -0.4pistettä
ei pesäkiviä 10%,0 = > 0pistettä
Pisteanalyysin mukaan +0.5p + -0.4p = +0.1p
Siis tulisi heittää määris heittämättä jättämisen sijaan. Tekisitkö sinä niin ?
Eli keskeneräisen pähkinän jatko-osio siis edelleen ratkomatta
Hammerin lisääminen on pakollinen tuohon Tonin kaavaan, eikä edes vaikea. Voisiko joku nettikapteeni sen sinne laittaa ?
Toinen epäjohdonmukaisuus liittyy Tonin pisteytykseen esimerkissä 1. Sen tiimoilta ei arvauksia ole tullut. Toki Tonin heittämät prosentit on sinänsä hatusta vedetty (?) eivätkä artikkelin asiasisältöön vaikuta, mutta tuon kohdalla voi aivojansa jumpata viihteen vuoksi jos haluaa. Parhaat perustelut esittäneelle tölkki ohrapirtelöä hallilla.
tonin 2,5s niittipoisto
Toi 20% todennäköisyys heitolle joka poistaa molemmat ja rollaa ulos on aika korkea rosentti.
Toniitti
Ei sitä turhaa Toniitiksi kutsuta...