Parrat pärisivät Partaharjulla

Curlinglehden numero
Juttutyyppi
Kirjoittaja
Daley Nevantaus
Kuvat
tuntematon

Syksyinen viikonloppu kokosi Suomen Curlingseurat yhteen liiton syyskokouksen merkeissä. Tällä kertaa sääntöjen mukainen kokous järjestettiin seuraväen pyynnöstä Helsingin ulkopuolella. Pieksämäen Partaharju sai toimia isäntänä kokousedustajille. Pieksämäki tunnetaan lajipiireissä paitsi Juicen tekemästä asema-bluesista, myös aktiivisesta lajin seuratoiminnasta. 

Parrat pärisivät Partaharjulla - Jäävätkö hyvät ideat pelkäksi puheeksi ?

Toimittajan silmään liittokokousedustajat tuntuvat vuosi vuodelta pysyvän samoina. Onko tosiaan niin, että seuroihin ei uusia aktiivijäseniä ilmesty vai pysyvätkö samat vanhat kasvot toimissaan vain "vanhasta muistista". Kaikki kunnia toimitukselta toki edustajien pitkälle kokemukselle, mutta nuorempaa väkeä saisi liiton kokouksiin ottaa mukaan ainakin keskustelemaan ja kuuntelemaan päätöksentekoa ja ehkä ottamaan oppia ja jakamaan ideoitaan. Ties vaikka joku innostuisi järjestötyöhön osallistumaan.

Varsinkin nyt olisi nuorison edustajia toivonut paikalle, kun kokouksen teema oli "seuratyön kehittämineni".

Seuratyön seminaarissa käytiin läpi vanhaa hääkliseetä lainatakseni jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua ja jotain sinistä. Ideoita seuroilla tuntuu olevan, mutta se toteutus on takavuosina tuntunut puuttuvan. Syynä lienee pääosin se, että vapaaehtoistyö seuroissa kaatuu liiaksi samojen aktiivien harteille ja apua ei juuri löydy. Ainakin pääkaupunkiseudulla tähän auttaisi seurojen tiukempi yhteistyö lajin kehittämisessä ja markkinoinnissa. Joissakin seuroissa on jämähdetty vain ylläpitämään pelaavia kokoonpanoja SM-sarjassa ja mitään muuta ei ole tehty lajin parissa vuosikausiin.

Kun nyt liiton hallituksessa on lajin kehittämiseen saatu aivan uusi vaihde päälle viimeisen vuoden aikana, olisi nyt todellakin seurojen vuoro ottaa curlingkivi haltuun ja alkaa paiskoa kiviä urakalla omissa toimintaympäristöissään. Juniorien ja koulujen kimppuun on hyökättävä Hyvinkään mallin pohjalta suoraan pesään saakka kulkevilla määrämittaisilla heitoilla. Työpaikkaliigoja on yritettävä puskea käyntiin vaikka poistoheitoin edes vain muutaman joukkueen voimalla, opiskelijoita ja koululaisia on saatava halleille kokeilemaan ja pelaamaan vaikka harjat irvistellen. Seurayhteistyö on saatava Helsingissä käyntiin. Lajin gurut ja esimerkiksi valmennustietämystään kehittävät aktiivit on otettava hyötykäyttöön koko maassa ja niin edelleen. 

Niinpä, mutta entä toteutus?
Seminaarin tuloksena saatiin kuitenkin iso läjä hyviä ideoita. Ne kasattiin yhteen ja DO Tero Tähtinen koostaa seminaarin annista materiaalin seuroille. Loppu jää seurojen tehtäväksi ja lajiväen nähtäväksi.
Allekirjoittaneen toimittajan ja lajiaktiivin toiminta-alueella, siis pääkaupunkiseudulla toivoisi seurojen ottavan harjan kauniiseen käteen ja alkavan hommiin junioritoiminnan käynnistämiseksi NYT eikä taas "sitten kun näiltä SM-kiireiltä ehditään".  On selvää, että junioritoiminta on mahdollista myös Helsingissä. 

Partaharjun kokonaisanti oli kuitenkin positiivinen ja kokous hyvin organisoitu ja asiapainotteinen. Otetaan yhdessä myös ideat sieltä käyttöön seurojen toimintaan. Jokainen potentiaalinen pelaaja tulisi kaivaa lajin pariin, vaikka kiven silmästä.  Partaharjulle ja Pieksämäelle kiitokset hienosta maisemasta sekä hyvästä  seminaarista ja kokouksen järjestelyistä kaikille osapuolille kiitos.

Partaharjulta raportoi Daley Nevantaus (ei alla kuvassa)

Kommentit