Taktiikan ABC, osa 1

Tekniikkaa vai taktiikkaa vai molempia

Curling voidaan jakaa karkeasti kahteen osa-alueeseen – tekniikkaan ja taktiikkaan. Molemmat osa-alueet ovat hyvän lopputuloksen kannalta erittäin tärkeitä. Tässä tapauksessa haluan erityisesti korostaa taktisten valmiuksien tärkeyttä. Mitä korkeammalla tasolla curlingia pelataan, sitä tärkeämpää on taktinen osaaminen. Monesti tämä asia pääsee unohtumaan vaikka samaan aikaan edellinen toteamus on itsesäänselvyys kun taktisen osaamisen tilalle sijoitetaan tekninen osaaminen. Tällä artikkelilla pyrin antamaan jotakin tarttumapintaa pelin taktiseen puoleen, jonka nojalla yksittäisiä päätöksiä voidaan lopulta lähteä rakentamaan.

Curlingin taktiikan suuret linjat määräytyvät kahden attribuutin mukaan, jotka ovat viimeisen kiven etu ja lisäpisteiden tarve. Edellä mainitut attribuutit jakavat curlingin taktiikan karkeasti neljään skenarioon ja tämän "nelikentän" perusteella voidaan hakea suuntaviivoja yksittäisiin heittovalintoihin liittyvään päätöksentekoon. Karkeasti yleistettynä agrssiivisimpia heittovalintoja joudutaan valitsemaan pelattaessa ilman viimeisen kiven etua ja samalla lisäpisteiden tarpeen ollessa suuri. Passiivisinta peliä pelataan viimeisen kiven edun turvin ilman lisäpistetarvetta. Mitä nämä tarkoittavat yksittäisten heittojen kohdalla on sitten toinen juttu, mutta karkeasti agressiivinen peli tarkoittaa paljon suojakiviä ja paljon määrämittaisia heittoja pesään. Passiivinen peli perustuu enemmän poistoheittoihin.

Ykkösheittäjä ratkaisee taktiikan suuret linjat

Ykkösheittäjän kivet pyritään pelaamaan likimain aina jollakin neljästä seuraavassa esitettävästä tavasta. Joihinkin skenarioihin saattaa liittyä joitakin vaihtoehtoja pienten yksityiskohtien suhteen, mutta tässä kohdassa ei ole tarkoitus ottaa kantaa taktisiin ratkaisuihin kovin yksityiskohtaisella tasolla. Tarkastelen tässä artikkelissa ainoastaan ykkösheittäjän kiviin liittyviä heittovalintoja, jolloin vaihtoehtojen määrä pysyy äärellisenä.

Joukkueen on tunnistettava oma (piste)tilanne ottelun lopputuloksen kannalta. Tämän perusteella voidaan saavuttaa pohja oikealle taktiikalle ja sen myötä oikeille yksittäisille heittovalinnoille. Ennen jokaista pelattavaa päätä joukkueen on vastattava kysymykseen "kuinka kova on oma lisäpisteiden tarve seuraavassa päässä?". Vastaukseen pohjautuen valitaan agressiivisia tai passiivisia heittoja. Heittovalinnat vaihtelevat lisäksi sen mukaan, että onko joukkueella viimeinen kivi vai ei. On myös syytä muistaa, että taktiikka rakenetuu aina pelitilanteen mukaan. Yksi epäonnistuminen saattaa kääntää joukkueen taktiset tavoitteet päälaelleen.

Esittelyssä avausheittojen "nelikenttä"

Karkeasti yleistettynä on olemassa neljä tapaa aloittaa pään pelaaminen riippuen edellä mainittujen attribuuttien (viimeisen kiven etu ja lisäpisteiden tarve) arvoista. Tilanteet on esitelty punaisilla kivillä pelaavan joukkueen näkökulmasta lukuunottamatta kohtaa 2, jossa punaisilla kivillä pelaavan joukkueen näkökulma on käsitelty kohdassa 2a ja keltaisilla kivillä pelaavan joukkueen näkökulma kohdassa 2b.

Neljä skenariota numeroituna taktiikan "nelikenttään".

Avaus 1

1) Punaisen joukkueen lisäpisteiden tarve suuri, ilman hammeria. Taktiikka: erittäin agressiivinen.

• punainen joukkue hyökkää agrssiivisesti tavoitellen varastusta heittämällä keskisuojan
• keltainen joukkue ei passivoidu vaan heittää kivensä etupesään mahdollisesti lisäpisteiden toivossa
• punaisen joukkueen ykkösheittäjän on heitettävä kaksi suojaa siten, että ne ovat mahdollisimman vaikeasti poistettavissa yhdellä heitolla
• tyypillinen aloitus, kun punainen joukkue on tappiolla ja jäljellä olevien päiden määrä on vähäinen, tähtää varastukseen

Avaus 2

2a) Punaisen joukkueen lisäpisteiden tarve suuri, hammerilla. Taktiikka: agressiivinen.

• punainen joukkue ei huomioi keltaista pesäkiveä vaan hyökkää heittämällä reunasuojan
• keltaisen joukkueen suojattua pesäkivensä, punainen joukkue pyrkii hyödyntämään keltaisia kiviä nojaamalla osittain suojan taakse
• tyypillinen aloitus punaisen ollessa tappiolla tavoitellen aktiivisesti lisäpisteitä

2b) Keltaisen joukkueen lisäpisteiden tarve pieni. Taktiikka: passiivinen.

• keltainen joukkue heittää passiivisesti oman kivensä etupesään melko lähelle teepistettä
• punaisen joukkueen rakantessa suojia, voi keltainen joukkue heittää suojakiven lähelle pesää omalle pesäkivelleen
• tyypillinen aloitus keltaisen ollessa lievässä johtoasemassa

Avaus 3

3) Punaisen joukkueen lisäpisteiden tarve kohtalainen (ei välttämätön), ilman hammeria. Taktiikka: melko agressiivinen.

• pään kaksi ensimmäistä kiveä pelataan kuten kohdassa 1, punainen joukkue heittää keskisuojan ja keltainen joukkue kiertää suojan taakse etupesään
• toisella kivellään punainen joukkue hillitsee riskejä verrattuna kohtaan 1 ja heittää nojan keltaiseen pesäkiveen
• keltainen joukkue jatkaa aktiivista peliä ja nojaa suojan takana oleviin kiviin
• tyypillinen aloitus tilanteen ollessa tasan tai likimain tasan, tähtää yhden pisteen pakotukseen (tai varastukseen)

Avaus 4

4) Punaisen joukkueen lisäpisteiden tarve pieni, hammerilla. Taktiikka: erittäin passiivinen.

• punainen joukkue ei lähde tavoittelemaan pistekiviä vaan sen sijaan pyrkii hankaloittamaan keltaisen joukkueen keskisuojien rakentelua yrittämällä siirtää suojakiviä radan reunoille
• tyypillinen tilanne esim. jatkopäässä

Edellä esitellyt tavat asetella ykkösheittäjän kivet antavat perusraamit vähintään oikeansuuntaisille heittovalinnoille pään alussa. Täytyy kuitenkin muistaa, että jo kertaalleen edellä mainittu ja tärkein asia jää pelaavan joukkueen vastuulle. Joukkueen on ennen jokaista päätä määriteltävä oma lisäpisteiden tarve, johon peilaten oikea aste agressiivisuudelle voidaan valita ja sen myötä asetella ykkösheittäjän kivet halutulla tavalla.

Lopuksi totean, että curlingin taktiset ratkaisut eivät ikinä ole ainoastaan oikeita tai vääriä vaan niihin sisältyy aina lukuisa määrä attribuutteja, joista suurinta osaa tässä artikkelissa ei käsitelty lainkaan. Osa tämän artikkelin yksityiskohdista liittyy puhtaasti omiin subjektiivisiin näkemyksiini asioista, niistä voidaan aina (ja kannattaakin) keskustella.

Toivotan kaikille curlinglehden lukijoille mielenkiintoisia pelejä!