Lounasseuralaiset

Curlinglehden numero
Juttutyyppi
Kirjoittaja
Riku Harjula
Kuvat
-

Lounais-Suomen curlingseuroissa harrastajamäärät tuntuvat kulkevan tasaisesti käsi kädessä olosuhteiden ja harrastuspaikkojen kehityksen kanssa. Länsi-Suomen liiga on onnistunut hankkimaan vakaan jalansijan omalla alueellaan ja tulee vastaisuudessa edelleen nostamaan myös sarjaa pelaavien joukkueiden kautta Lounais-Suomen curlingin tasoa. Samalla tasainen sarja nostaa myös alueen joukkueiden valmiutta vastata SM-sarjan haasteisiin - tai ainakin madaltaa kynnystä osallistumiseen.

Kilpailullisten tekijöiden lisäksi  seuratoiminnan kehittymisessä isossa osassa ovat aina perinteiset ”puuhamiehet”.  Vastaavasti helpoin reitti olosuhteiden tai pelillisten asioiden kehittämiseen on usein tuoda seuraan ulkopuolista osaamista konsultin kautta. Tässä artikkelissa keskitymme kahteen tämänkaltaiseen Lounas-seuralaistuneeseen nuoreen, mutta jo paljon peliurallaan nähneeseen curlingiin hurahtaneeseen kaverukseen. 

Entinen maajoukkuemies uusien haasteiden edessä

Muinoin Hyvinkäällä curlingin parissa toisiinsa tutustunut kolmikko päätti reilu vuosi takaperin muuttaa omien työuriensa suunnan ja ryhtyi yrittäjiksi. Curlingin kautta tutuksi tulleelta Loimaalta löytyi myytävänä ollut ravintola, jonka ostaminen alkoi miehiä kiinnostaa. Liiketoiminnan suunnittelusta vastasi tällöin jo turkulaistunut Tero Tähtinen, joka Roni Pakkalan sekä Tuomas Vuoren kanssa tarttui toimeen ja kolmikon oma ravintola Bar Edgar sai alkunsa.

Vuoren mukaan ala ei ollut kolmikolle vieras, mikä madalsi kynnystä lähteä yrittäjäksi: ”Jokainen meistä oli jo jossain muodossa ollut töissä baariympäristössä aiemminkin ja omien kontaktien kautta oli mahdollista saada apua ja tietotaitoa toiminnan aloittamiseen. Lisäksi Loimaa oli paikkakuntana lajin kautta jokaiselle meistä tuttu ja tänne oli siitä johtuen helppo tulla. Ainakin tähän asti touhu on sujunut todella hyvin ja suunnitelmissa on myös laajentaa toimintaa hiljalleen.”

Vuori myös asuu nykyisellään Loimaalla ja on nauttinut ajastaan uudella paikkakunnalla: ”Paikka on pieni ja rauhallinen, mikä ei missään nimessä haittaa. En voisi ikinä kuvitella asuvani Helsingissä. Yrittäjänä toimiminen Loimaalla on maistunut ja oman työn suunnitteleminen on paitsi sopivan haastavaa niin myös kiehtovaa ja virkistävää.”

Lempinimen Höyry pelikentillä itselleen ansainneella Vuorella curling on nyt jäänyt aiempaa vähemmälle. Silti polte lajin pariin on yhä kova: ”Kyselyitä paikallissarjaan on tullut ja kyllähän tuo kieltämättä kiinnostaisikin. Aikataulutus tuntuu vain mahdottomalta tällä hetkellä. Pariin viikonlopputurnaukseen pyrin kuitenkin vuosittain osallistumaan. Finnish Bonspiel ja Loimaan Country Curling ovat omaan kalenteriin kuuluneet jo vuosikausia ja tätä traditiota on turha katkaista, kun pelistä ja peliseurasta nauttii. Loimaan parantuneiden olosuhteiden myötä oma kiinnostukseni myös muuhun toimintaan varmasti kasvaa. Mittarissa on kuitenkin vasta 26 vuotta, eli aikaahan tässä on vielä vaikka mihin!”

Uutta ja vanhaa

Loimaan curlingin olosuhteet astuivat tänä vuonna askeleen eteenpäin, kun jo varsin perinteikäs seura sai vihdoin oman yksirataisen, täysin curlingille pyhitetyn hallinsa. Enää eivät peli- ja harjoitusmahdollisuudet rajoitu vain muutamaan tiettyyn tuntiin viikossa: ”Pienikin uusi halli madaltaa aina uusien harrastajien kynnystä lähteä lajin pariin. Etenkin jääaikojen rajoittuminen vain pariin jämävuoroon viikossa hankaloittaa curlingin aloittamista huomattavasti – vaikka kiinnostusta lajiin muuten olisikin. Harjoitusmahdollisuuksien paraneminen taas edesauttaa pelin tason kehitystä, samoin kun jääolosuhteiden kehittyminen. Mikäli halua seuran suunnasta vain löytyy, niin itsekin olen mielelläni mukana konsultoimassa ja auttamassa uuden radan jäiden saamisessa mahdollisimman hyvään kuntoon.”

Paitsi Lounais-Suomen lajikehityksen suunnan, niin myös laajemmin suomalaisen curlingin suunnitelmat Vuori näkee hyvinä: ”Liiton viimeaikainen panostaminen mediakontaktien luomiseen on varmasti juuri oikea tie parantaa lajin näkyvyyttä ja näin myös kasvattaa harrastajapohjaa. Tämä kehitys taas auttaa uusien hallien nousemista, joka johtaa positiiviseen kierteeseen. Toki uusien hallihankkeidenkin osalta liiton vankkumaton tuki on ensisijaisen tärkeää. Harrastusmahdollisuuksien luominen uusille paikkakunnille ja vanhojenkin curlingkaupunkien olosuhteiden parantaminen on paras keino välttyä näivettymiseltä ja kasvaa. Laji antaa kuitenkin ainutlaatuisen mahdollisuuden harrastaa joukkueurheilua oikeasti miltei vauvasta vaariin. Mikäli olosuhteet ovat hyvät, kyetään harrastajamääriä kasvattamaan esimerkiksi hyväksi todetun Hyvinkään Koululaiscurlingin tapaisilla nuorille suunnatuilla sarjoilla. Näistä nuorista kasvaa kuitenkin ne tulevat puuhamiehet ja olympiamitalistit, jotka innostavat taas muunkin ikäisiä lajin pariin.”

Loimaalla järjestetään taas perinteikäs Country Curling -turnaus kesän lopulla. Myös Länsi-Suomalaistunut ravintolayrittäjäkolmikko on tästä hyvinkin tietoinen: ”Olemme jälleen panostaneet tähän viikonloppuun normaalia enemmän. Jo perjantaina on Bar Edgarin ohjelmistossa useampia bändejä alkuillasta alkaen. Lauantain osalta homma tulee jatkumaan vielä samalla tykityksellä! Toivottavasti curlingväki löytää tänäkin vuonna toisensa – ja ehkä itsensäkin – Bar Edgarin lämmöstä.”

Haastattelun lopuksi oli vielä yksi mielenkiintoinen kysymys jäänyt kysymättä. Missä Höyry näkee itsensä vuonna 2020? Vastaus tuli virnistäen ja monelle ehkä hieman yllättäenkin: ”Olympialaisissa.” Liekö tällä sitten tarkoitettu uskoa curlingin maajoukkuepaitaan palaamisesta, vaiko 2020 kesäolympialaisten yllättävästä kisaisännyydestä Loimaalle…sen aika näyttää. 

Turkulaistunut puuhamies monessa mukana

Seuratoiminnan kehittymisen edellytyksenä ovat usein pyyteetöntä työtä yhteisön eteen tekevät ”puuhamiehet”. Turkulaistunut Tero Tähtinen on tästä hyvänä esimerkkinä. Oman päivätyönsä lisäksi mies siis pyörittää Loimaalla ravintolaa ja näiden lisänä on Lounais-Suomen alueella todellisena curlingin seura-aktiivina. Yksi näkyvimmistä saavutuksista Teron curlinguralla toteutui heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Curlingin Turku Open pelattiin ensimmäistä kertaa. ”Uuden tapahtuman järjestämisessä on olemassa aina tiettyjä synnytyskipuja, mutta kokonaisuutena Turku Open keräsi osallistujilta todella positiivista palautetta. Kokonaisuutena kaikki sujui hyvin ja siitä kiitos kaikille mukana touhunneille! Kesäaikaan järjestettävä turnaus aiheuttaa tietysti aina haasteensa, mutta toisaalta se mahdollistaa samalla neitseellisille jäille pääsemisen. Lisäksi nimekäs jääntekijä onnistui tehtävässään upeasti, enkä itse muista heittäneeni Suomessa ikinä yhtä hyvillä jäillä! Toivottavasti tulevina vuosina palkintorahapotti ja upeat olosuhteet houkuttelevat entistä enemmän joukkueita mukaan turnaukseen.”

Turussa suuria suunnitelmia

Ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma keräsi osanottajia 14 joukkueen verran, eli samaa luokkaa, kuin muutkin nykyisin maamme mittakaavassa isot yksittäiset turnaukset ovat keränneet ensimmäisinä vuosinaan. Tero uskoo tapahtuman kasvavan tulevina vuosina muiden suurturnausten kokoiseksi loma-ajasta huolimatta: ”Jo näin pienellä osallistujamäärällä saimme aikaan hienon tapahtuman. Tuleville vuosille on olemassa jo paljon uusia suunnitelmia. Nyt jo Curlingkanava oli tapahtumassa mukana ja tulevaisuudessa on tarkoituksena järjestää hallin ulkopuolelle iso teltta, jonka screeniltä pelejä voi seurata – samalla kun nauttii vaikkapa olutta ja jotain pientä syötävää hyvässä seurassa musiikkia kuunnellen ja tosiaan pelejä screeniltä seuraillen. Tämä olisi ollut toteutettavissa jo tänä vuonna, mutta pieni osallistujamäärä pakotti karsimaan tiettyjä suunnitelmia. Joukkuemäärän kasvaessa myös pelit voidaan siirtää harjoitushallin sijaan viereiseen pääareenaan kunnon katsomoiden eteen. Sinänsähän kaksi hallia antaa mahdollisuuden myös kasvattaa tapahtuma kahden areenan kokoiseksi, eli esimerkiksi Finnish Bonspieliä huomattavasti isommaksikin. Kaupunkina Turku tarjoaa mahdollisuuden tuoda vaikka koko perhe mukaan lomailemaan esimerkiksi kylpylään turnauksen ajaksi. Tulevina vuosina tapahtumaa pyritään  laajentamaan myös kansainvälisesti houkuttelevaksi turnaukseksi. Esimerkiksi Ruotsista olisi helppoa matkustaa Turkuun.”

Millaisena Tero näkee tämänkaltaisten turnausten järjestämisen itse järjestävän seuran kannalta? Pienelle seuralle iso tapahtuma on kuitenkin suuri haaste ja vaatii paljon puuhamiehiä ympärilleen: ”Kyseessä on seuran kannalta tietysti valtava asia. Myös lähiseurojen jäsenille kyseessä on merkityksellinen tapahtuma. Paikalliset joukkueet pääsevät pelaamaan itselleen uusia ja koviakin porukoita vastaan, mikä kasvattaa paikallista osaamista ja mahdollisesti myös innostusta harjoitteluun. Jo nyt tapahtuma noteerattiin paikallisessa mediassa. Millainen olisikaan huomioarvo, jos mukana olisi ollut esimerkiksi Uusipaavalniemen Markun joukkue? Puhumattakaan siitä millaisia vaikutuksia tällä voisi olla paikkakunnalla uusien pelaajien ja joukkueiden innostukseen aloittaa lajin harrastaminen. Pienen seuran toiminnan kehittäminen on kuitenkin hyvin haasteellista. Itse toivoisin, että Suomen Curlingliitto olisi aktiivisemmin konsultoimassa näissä haasteissa. Rahallista tukea voi olla turhaakin toivoa, mutta sitäkin arvokkaampaa olisi liiton tuki esimerkiksi kaupungin kanssa neuvotellessa, jolloin pienen seuran yksinäinen edustaja jää monesti todella heikkoon asemaan. ”

Teron omakin joukkue otti luonnollisesti osaa Turku Openiin, mutta millaisin suunnitelmin joukkue lähtee tulevaan kauteen muuten? ”Keskitymme nauttimaan lajista omalla tasollamme, mutta tälle kaudelle panostamme kuitenkin hieman aiempaa enemmän. Koska Turussa ei treenaaminen vielä hyvissä olosuhteissa onnistu harjoittelemme syksyn mittaan paljon muilla paikkakunnilla. Pääosin Lohjan Kisakalliossa. Toivottavasti tilanne Turussakin hiljalleen saadaan paremmaksi, jotteivät harjoitusreissut veisi suotta ylimääräistä aikaa ajeluineen. Tavoitteena omalla joukkueellamme on tulevalla kaudella päästä karsintojen kautta SM-sarjan ykkösdivisioonaan, mutta mikään katastrofi kakkosdivarikaan ei meille ole. Curlingia riittää muutenkin omalla kohdalla taas useiden lajiesittelyiden muodossa, joiden tuloilla lyhentelemme omista kivisarjoista aiheutunutta velkaa. Innolla tässä taas alkavaa kautta odottelee kyllä!”