Rakennus- & curlingmestari

Curlinglehden numero
Juttutyyppi
Kirjoittaja
Tommi Häti
Kuvat
-

70-luvulla Kai Pahl leipoi itsensä rakennusmestariksi, 1983 hänestä tuli mestari myös curlingissa. Lisää mestarititteleitä on tullut neljästi seniorisarjoissa 2000-luvulla. Ja on toki pari piirinmestaruuttakin nuoruusvuosilta yleisurheilussa.

Kai Pahlin curlinguraa voisi luonnehtia mutkat suoristaen niin että 70-luvulla pelattiin, 80-luvulla pelattiin pitäen ohessa hauskaa, 90-luvulla pidettiin hauskaa ja ohessa pelattiin ja 2000-luvulla taas pelattiin pitäen ohessa hauskaa. Siinä sivussa tuli myös toimittua Hyvinkään Curlingin hallituksissa.

Hauskuus on se määre, jonka voi jokainen Pahlin tunteva liittää hänen rempseään luonteeseensa. Huumori kukkiin ja naurun hörähdykset säestävät jutusteluja. Totisemmaksi on pitänyt heittäytyä ainoastaan silloin kun on taisteltu curlingin päättävien elimien kanssa.

Hauskuus ajoi toisinaan hurinalla ohi urheilullisista tavoitteista. Oli Joensuun SM-kisat 1992 ja ratkaiseva ottelu Jussi Uusipaavalniemeä vastaan. Voittaja pelaisi seuraavana aamuna semifinaaleissa. Ilta pimeni ja kello tikitti. Viidennen pään tietämissä peli oli kutkuttavasti 4-3 Jussille. Pahlin joukkueen silmissä kimmelsi jo kuitenkin hotelli Kimmelin viihtyisä saunaosasto ja yökerhon kirkkaat valot. Niinpä Jussin suureksi hämmästykseksi Pahl vaihtoi mitalimahdollisuuden mielummin mukavaan illanviettoon ja luovutti ottelun kesken pelin.

Curlingura käynnistyi Sveitsissä

Pahlin nuoruus taittui Hyvinkäällä urheilullisissa merkeissä. Hän harrasti aktiivisesti hiihtoa ja yleisurheilua. Piirinmestaruuksiakin tuli. Kuvaan astui myös lentopallo. Iän myötä pallo vaihtui kuitenkin curlingiin, jotta kesät jäisivät vähän rennommin otettaviksi kaverien kanssa.

Syksyllä 1975 Seppo Hietala kokosi edellisvuonna perustettuun joukkueeseen uusia pelaajia ja Pahl myös kutsuttiin mukaan. Pelipaikkana toimi luonnonjää Hyvinkään Sveitsissä hyppyrimäen juurella. Olosuhteissa ei ollut hurraamista (näytteitä tuolta ajalta löytyy YLEN Elävässä arkistosta).

- Siihen aikaan ei tiedetty edes peblistä mitään. Harjauksenkin suhteen oli tapana harjata joko Majan puolelta tai montun puolelta. Eli vain siltä puolen kiveä harjattiin mihin suuntaan haluttiin kiven kääntyvän. Tämä teoria joutui sittemmin romukoppaan, Pahl naureskelee.

Pahlin joukkueessa olivat tuolloin mukana jo Pekka "Pedias" Kouvo ja Seppo Hietala, jotka edelleen vaikuttavat kuvioissa. Samat kaverit pelasivat kimpassa aina 2000-luvun alkupuolelle asti, jolloin Hietala siirtyi syrjemmälle muun joukkueen aloittaessa tavoitteellisemman treenaamisen senioriedustuksia silmällä pitäen.

Herrojen kanssa hippasilla

Pahl johdatti joukkueensa Suomen mestaruuteen 1983 ja tie vei näin EM-kisoihin Vestersiin. Takana oli jo muutamat visiitit Ruotsin turnauksiin, mutta EM-kisat tekivät suuren vaikutuksen. Syntyi jopa haave olympialaisiin pääsystä. Calgaryn kisoissa 1988 curling oli näytöslajina ja oli Suomellakin pieni toivonkipinä päästä mukaan.

EM-kisoihin liittyi muuan erikoinen episodi. Pahlin Revyy-joukkueen aloitteesta päätettiin toimittaa ja julkaista kisalehtinen Suomen Curlingliiton alaisuudessa, johon myytäisiin yrityksille mainostilaa. Näin saataisiin kartutettua merkittävästi matkakassaa. Lehti onnistui yli odotusten ja rahaa kertyi noin 30 000 markkaa.

Vaikka matkabudjetit ylitettiin moninkertaisesti niin Curlingliitolta ei liiennyt edustusjoukkueille kuin pakolliset matkakulut. Liiton edustajille sitä vastoin tuntui varoja löytyvän yllin kyllin hienoja hotelleja myöden. Kisojen jälkeen Liitto julkesi laittaa vielä 1700 markan laskun jokaiselle pelaajalla koska näin oli aina ennenkin toimittu. Se mihin tuo summa perustui, ei koskaan selvinnyt ja suhteettomalta touhu vaikutti hyvin sujuneen varainhankinnan jälkeen.

Asiasta käytiin sittemmin melkoista kädenvääntöä Hietalan Sepon kieltäydyttyä maksamasta laskua ja hänelle langetettiin kilpailukielto. Takaisin hän pääsi sivaltamaan ollessaan siihen aikaan Hyvinkään tullissa töissä huolintaliikkeessä ja siellä jököttivät Liiton Ruotsista hiljattain ostamat curlingkivet. Parin muistutuksen jälkeenkään kiviä ei haettu ja Hietala ehdotti että he toimittavat ne pakettiautolla Liiton haluamaan osoitteeseen ja siitä sitten normaali kuljetusmaksu. Kivet toimitettiin ja maksuhan oli yllättäen se sama 1700 markaa jonka Hietala oli Liitolle ikään kuin pystyssä. Homma lopulta sovittiin ja Hietala vapautui kilpailukiellostaan.

Toisen kerran kädenvääntöä harrastettiin Hyvinkäälle puuhatun pressuhallin kanssa. Hallituksen jäsenenä Pahl ja muutama muu eivät suostuneet allekirjoittamaan päätöstä ennen kuin heille esitettäisiin kustannusarvio hankkeesta. Painostusta oli tullut allekirjoittaa paperi ilman konkreettisia lukuja tai arvioita. Vasta muutaman pyynnön jälkeen saatiin jo jotain lukujakin pöytään, puoltava päätöskin syntyi ja halli lopulta nousi nykyiselle paikalleen. Monenmoista kirjoittelua ja kritiikkiä se aikanaan laajalti paikallisesti kirvoitti.

Laukkanen ja Uusipaavalniemi kokoonpanoon

Pahl muistelee uraansa lämmöllä ja mielihyvällä. Uskomattoman monta hauskaa hetkeä mukavien ihmisten seurassa on tullut vietettyä. Ikävimmillekin väännöille Pahl osaa hyväntuulisena naureskella. Mitään ei ole jäänyt hampaan koloon. Joskus on toki tullut tehtyä ylilyöntejä, mutta eivät nekään loppupelissä kaduta. Selkä suorana edelleen seistään.

Pahlin alaisuudessa pelasi 80-luvulla kaksi tulevaa arvokisamitalistia. Jari Laukkanen liittyi mukaan 80-luvun puolivälissä muutamaksi vuodeksi. Sitten he Markku Uusipaavalniemen kanssa vaihtoivat paikkoja ja Laukkanen liittyi legendaariseen Four Boysiin.

- Kyllähän niistä kavereista tietty lahjakkuuden havaitsi ja totesinkin että ette te meidän vaarien seurassa kauaa viihdy. Laukkanen tosin taisi tykästyä meidän hauskanpitokulttuuriin siinä määrin, että viipyi muutaman kauden verran.

Pahl haluaa nostaa hattua kahdelle suomalaiselle lajin uranuurtajalle. Jaana Jokela, joka aloitti Pahlin opissa pelaamisen ja kohosi sitten myöhemmin lajin tunnetuksi tekijäksi maailmanlaajuisesti, ansaitsisi enemmänkin arvostusta. Jaanan esimerkillä suomalainen naiscurling nosti päätään 80- ja 90-luvuilla leveällä rintamalla ja tasaisen hyvää menestystä tuli arvokisoissa.

Toinen uranuurtaja ja pyyteetön työmyyrä on Juhani "Hemppa" Heinonen. Lähes kaikki Suomen mestarit ovat käyneet Heinosen koulun uransa alkuvaiheessa.

Puoliso löytyi kentän laidalta

Monista curling-tuttavuuksista on kehkeytynyt syvempiäkin ystävyyksiä ja kanssakäymistä on jään ulkopuolella ollut läpi vuosien. Pahlin avopuoliso Helena Timonen löytyi myös curlingympyröistä vuonna 2005. Kummallakin oli takanaan avioero ja kaksi yksin eläjää tutustui toisiinsa. Sittemmin on kotia pidetty kahdella paikkakunnalla, Hyvinkäällä ja Joensuussa.

- On ollut erittäin mukava päästä siinä sivussa tutustumaan joensuulaiseen curlingtoimintaan. Heillä on hyvä halli ja tälle kaudelle saatan osallistua heidän sarjatoimintaansakin. Muilta osin vietämme Helenan kanssa eräänlaista välivuotta curlingista. Reissaamista tulee riittämiin kahden paikkakunnan välillä ja sen seurauksena turnauksissa kiertäminen käy haastavaksi.

Pahl on toiminut myös Helenan joukkueen valmentajana yksissä seniorikisoissa ja tuloksena oli hienosti neljäs tila. Kiinnostusta olisi enemmänkin valmennushommiin.

Tieto-taidon levinneisyys heikkoa

Pahl on mielenkiinnolla seurannut suomalaisen curlingin nousut ja laskut 70-luvulta alkaen. Oman uran osalta hiipumisen aika oli 90-luvulla, mutta seniorisarjojen syntyminen toi mukanaan uuden kipinän. Hän pystyi toteuttamaan unelmansa päästä pelaamaan lajin mahtimaihin Skotlantiin ja Kanadaan. Kyseessä olivat senioreiden MM-kisat ja Suomen mestaruuksia varten panostettiinkin näinä vuosina poikkeuksellisen määrätietoisesti.

- Hämmästyttää kun Suomessa on käytännössä lajin huipulle vaadittava tieto-taito olemassa, mutta sitä ei ole juuri hyödynnetty. Erityisesti nuoret on se ryhmä johon näitä oppeja olisi hyödyllisintä istuttaa. Heistä kuitenkin kasvaa se seuraava sukupolvi, joka tökkii meitä vanhempiakin siinä sivussa eteenpäin, Pahl summailee.

- Suomessa olosuhteet eivät ole tällä hetkellä esteenä huipulle nousemiselle mikäli vain harjoitteluvirtaa riittää. Sen ovat Markun joukkueet pystyneet todistamaan. Toki helpottaisi kun oikeita curlinghalleja saataisiin useammille paikkakunnille ja oikeaa tieto-taitoa siihen oheen oikein hyödyntäen.

Pahl aikoo jatkaa omaan uraansa vielä vuosia ja suunnitelmissa on ollut jopa vanhan kunnon Revyyn kasaaminen jossain kohdin satunnaisia turnauksia varten.

Kai Pahlin lista suomalaisen curlingin merkittävistä hetkistä

Tekojäärata Paavolaan

Päästiin pois luonnonjäiltä selvästi parempiin olosuhteisiin ja harrastajamäärät lähtivät hurjaan nousuun. Samalla lajiin alkoi virrata jo oppeja maailmalta. Etupäässä Ruotsista.

Sukupolven vaihto

Meidän SM-voiton aikoihin alkoivat nuoremmat ja notkeammat syrjäyttämään ns vanhemman kaartin kärkikuvioista. Erityisesti Jussi Uusipaavalniemen joukkueen 1985 alkanut valtakausi muutti koko pelin uudelle tasolle ja he toimivat esikuvina uusille junioreille, joista vuorostaan kasvoi uusia mestareita.

Curlingista näytöslaji 1988

Calgaryn olympialaisissa oli curling näytöslajina ja se vei lajia uudelle tasolle. Haave olympiastatuksesta toi mukaan enemmän huippu-urheilun piirteitä.

Naiscurlingin nousu 1980-90-luvulla

Oli erittäin ilahduttavaa seurata kuinka Jaana Jokelan johdolla ja esimerkillä maamme nousi tasaisesti sijoille 5-8 EM- ja MM-kisoissa. Tunsin ylpeyttä siitä että olin ollut itse opastamassa Jaanalle lajin aakkosia uran alkumetreillä. Ikävää on ollut huomata kuinka Jaanan jälkeen ei enää menestystä ole juuri tullut muuten kuin senioripuolella.

Markun menestysjoukkueet

Hienoa oli seurata kuinka neljä lajiin paljon jo panostanutta kaveria löi hynttyyt yhteen 1997 ja kiilasi itsensä maailman huipulle. Harjoittelumäärät olivat hurjia ja viisi arvokisamitalia on kova saavutus kaikilla mittareilla mitattuna. Eikä pidä tietenkään unohtaa Torinon joukkueen hopeaa, joka teki lajista todella tunnetun maassamme.

Markun halliprojekti

Vaikka Oulunkylän hallikuvioissa on ollut omia vääntöjään eri tahojen välillä niin hallin rakentaminen on kiistatta kova suoritus. Itselläni oli jopa kunnia olla mukana konsultoimassa joidenkin asioiden tiimoilta Markkua hankkeen alkumetreillä.

Kai Pahl

  • Syntynyt 1955
  • Avoliitossa, tytär
  • Ammatti rakennusmestari
  • Aloitti curlingin 1975
  • Suomen mestaruudet: 1983 miehet, 2001, 2002, 2005 ja 2007 seniorit
  • Arvokisat: 1983 EM-kisat, 10. sija; 2005 seniorien MM-kisat, 10.; 2007 seniorien MM-kisat, 5.; 2008 seniorien MM-kisat, 4.

Kommentit