Kivet vaihtuivat eläimiin

Terhi pelasi edustustasolla lähinnä Jaana Jokelan maineikkaassa joukkueessa. Parasta aikaa oli vuodet 1992-94, jolloin EM-kisoissa oltiin kahdesti viidensiä ja MM-kisoissakin semifinaalipaikka jäi epäonnekkaasti päättyneen Ruotsi-tappion myötä haaveeksi. Suomi johti viimeiseen päähän lähtiessä neljällä pisteellä ja voitto olisi tiennyt paikkaa mitallipeleihin. Niin vain kävi että Ruotsi nappasi voittoon tarvittavat viisi pistettä suomalaisten suureksi pettymykseksi.

Terhi osallistui viimeisen kerran EM-kisoihin loppuvuodesta 1994 Sundsvallin kisoissa pieksämäkeläisjoukkueen vahvistuksena. Samoihin aikoihin oli hän hakenut Halsuan kunnan eläinlääkärin virkaa ja pesti toteutuikin pika-aikataululla. Muutto pohjanmaalle tapahtui alkuvuodesta 1995 ja siinä sivussa curling sai jäädä. Ajatus tosin oli aluksi, josko seudulle voisi viritellä jonkinlaista seuratoimintaa homman jäädessä lopulta vain ajatuksen asteelle. Tuohon aikaan lähin paikkakunta harrastukselle olisi ollut Kuopio, joten edellytykset lajin parissa jatkamiselle olivat varsin marginaaliset.

Peliura alkoi syksyllä 1983 legendaarisesta Sveitsinrinteen koulusta Hyvinkäältä. Sama koulu josta suuri osa Suomen mestareista Uusipaavalniemistä alkaen on lajin pariin lähtenyt. Liikunnanopettajana toiminut Sirkka Alikylä kokosi lukiotytöistä kahdeksan hengen ryhmän jotka aloittivat curlingin harjoittelun.

Muutama tyttö jäi alkuinnostuksen jälkimainingeissa sivummalle ja lopulta oli koossa ryhmä joka päätti osallistua ennakkoluulottomasti ensimmäisenä suomalaisena naisjoukkueena EM-kisoihin. Ruotsin Vesteråsissa käydyt kisat menivät ensikertalaisilta kunnialla läpi ja yksi voittokin saavutettiin. Sijoitus oli 13. Miehiä muuten noissa kisoissa edusti Kai Pahlin joukkue.

Pelikaverit muistavat Terhin rennon boheemina tyyppinä jonka kanssa kaikki tulevat mutkitta toimeen. Hyvin hän on tullut toimeen myös Halsuan eläinlääkärinä sillä on edelleen samassa virassa ja mainitseekin että lähti silloin viran perään jäädäkseen. Tuleva aviomies löytyi samoilta seuduilta ja naimisiin he menivät vuonna 2005. Saman vuonna parille syntyi lapsi.

Terhi ei ole suinkaan sukunsa  ainoa curlingin parissa aktiivisesti toiminut vaan hänen äitinsä ja veljensä ovat myös harrastaneet lajia. Jori on siskonsa tapaan menestynyt hyvin ja osallistunut arvokisoihin seitsemän kertaa 80- ja 90-luvulla. Suomen mestaruuksia on hänellä neljä.

Vaikka peliura Terhiltä jäikin Halsualle muuton myötä, niin lajia ei hän ole missään nimessä unohtanut. Mielenkiinnolla hän on seurannut median kautta suomalaisten menestyksiä ja edesottamuksia. Erityisesti Terhi on kokenut voittona lajin osakseen saama mediahuomio sekä yleinen hyväksyntä. 90-luvulla vielä moni avoimesti naureskeli curlingille ja kovin moni ei edes tiennyt koko lajia. Nyt hän voi tuntea ylpeyttä ollessaan osa lajin suomalaista historiaa.

Terhi ei haikaile pelaamisen perään, mutta myöntää lopuksi että joihinkin satunnaisiin turnauksiin saattaisi jossain kohdin sopivan porukan kanssa osallistuakin.

Terhi arvokisoissa

Vuosi  - sijoitus - kilpailu

• 1983 - 13. - EM-kilpailut
• 1985 - 6. – juniorien EM-kilpailut
• 1988 - 12. - EM-kilpailut
• 1989 - 10. - MM-kilpailut
• 1989 - 9. - EM-kilpailut
• 1990 - 7. - EM-kilpailut
• 1991 - 8. - EM-kilpailut
• 1992 - 10. - MM-kilpailut
• 1992 - 5. - EM-kilpailut
• 1993 - 5. - EM-kilpailut
• 1994 - 6. - MM-kilpailut
• 1994 - 10. - EM-kilpailut