SM-kilpailujen säännöt

Suomen Curlingliiton järjestämien SM-kilpailujen yleiset säännöt kaudella 2023-2024

Näitä sääntöjä sovelletaan kaikissa Suomen Curlingliiton järjestämissä kilpailuissa, joilla on SM-status. SM-kilpailuissa noudatetaan seuraavaa sääntöhierarkiaa: 

1. Kilpailun yhteydessä määritettävät kilpailukohtaiset säännöt 

2. Suomen Curlingliiton SM-kilpailujen yleiset säännöt 

3. Maailman Curlingliiton (WCF) peli- ja kilpailusäännöt (englanninkielinen versio)

Jos yllä olevissa säännöissä ei ole johonkin asiaan liittyen mainintaa, noudatetaan kilpailun tuomarin päätöstä. 

Maailman Curlingliiton peli- ja kilpailusäännöt löydät tästä

Osallistumisoikeus 

Osallistumisoikeus SM-kilpailuihin on kaikilla Suomen Curlingliiton jäsenseuroihin kuuluvilla pelaajilla, joilta löytyy kilpalisenssi ja jotka ovat WCF:n sääntöjen mukaisesti edustuskelpoisia kyseisessä lajimuodossa.

Suomessa asuvat ulkomaalaispelaajat, joilla ei ole WCF:n sääntöjen mukaista maan edustusoikeutta, voivat ennen SM-kilpailun ilmoittautumisajan päättymistä hakea oikeutta osallistua erityisluvalla SM-sarjaan ja SM-kilpailuihin. Oikeutta haetaan Suomen Curlingliiton hallitukselle osoitetulla hakemuksella, ja päätöksen pelioikeudesta tekee kussakin tapauksessa hallitus. Joukkueella/parilla, jossa ulkomaalainen pelaaja pelaa, ei ole edustusoikeutta EM- eikä MM-kisoissa, mikäli kyseisellä pelaajalla ei ole arvokisan ajankohtana WCF:n sääntöjen mukaista maan edustusoikeutta.

Edustusjoukkuevalinnat

Suomen Curlingliiton kevätkokous vahvistaa EM-, MM- ja olympiaedustusjoukkueiden valintasysteemit. Päätöksestä tiedotetaan kokouksen jälkeen ja se löytyy liiton nettisivuillta valikosta Arvokisat > Edustusjoukkueen valinta

Joukkue

Joukkueeseen pitää/saa nimetä pelaajia seuraavasti: 

● SM-sarjan karsinta: 4-5 pelaajaa 

● SM-sarjan Mestaruussarja: 4-5 pelaajaa 

● SM-sarjan I-divisioona: 3-6 pelaajaa 

● SM-sarjan II-divisioona: 3-8 pelaajaa 

• SM-sarjan yhdistetty I- ja II-divisioona: 3-8 pelaajaa

● Naisten SM-kilpailu: 4-5 pelaajaa 

● Seniorien SM-kilpailu: 4-5 pelaajaa 

● Seniorien 60+ SM-kilpailu: 3-6 pelaajaa 

● Parikilpailun SM-kilpailu: 2 pelaajaa (yksi nainen ja yksi mies) 

● Pyörätuolicurlingin SM-kilpailu: 3-6 pelaajaa 

● Pyörätuoliparicurlingin SM-kilpailu: 2 pelaajaa (yksi nainen ja yksi mies) 

● Sekajoukkueiden SM-kilpailu: 4 pelaajaa (kaksi naista ja kaksi miestä)

• Junioreiden SM-kilpailu: 3-6 pelaajaa

Sarja / kilpailu tulee aloittaa vähintään sarjan mukaisella minimimäärällä pelaajia. Kolmella pelaajalla aloittamiseen, kun sarjatason minimi on neljä, voi hakea poikkeuslupaa kilpailuvaliokunnalta. Lupahakemus käsitellään tilannekohtaisesti. Syitä poikkeusluvan myöntämiseen voivat olla esimerkiksi sairaus, loukkaantuminen, muut pakottavat perhe/työasiat.

Mikäli joukkue ei saavuta yleisen SM-sarjan karsinnasta paikkaa Mestaruussarjaan, joukkue voi nimetä joukkueeseensa lisäpelaajia sarjatason maksimimäärän mukaisesti.

Pelaaja saa lähtökohtaisesti pelata ainoastaan yhdessä joukkueessa, yhdellä sarjatasolla yleisessä SM-sarjassa kauden aikana. Kuitenkin, mikäli pelaaja on aloittanut alemmalla sarjatasolla, hän voi pelata ylemmällä sarjatasolla toisessa joukkueessa enintään 1/3 ylemmän sarjatason joukkueen alkusarjan otteluista. Mikäli pelaaja on aloittanut ylemmältä sarjatasolta, hän ei voi pelata alemman sarjatason otteluita.

Jos joukkue tarvitsee kesken kauden joukkueeseen uuden pelaajan, jota ei ilmoittautuessa ole nimetty, pelaajaksi voidaan nimetä jokin sellainen pelaaja, joka ei ole pelannut kyseisellä tai ylemmällä sarjatasolla muussa joukkueessa saman kauden aikana. Mikäli joukkueeseen tarvitsee nimetä tai vaihtaa pelaajia ilmoittautumisen sulkemisen jälkeen, tulee asiasta ilmoittaa kilpailuvaliokunnalle. Kauden aikana joukkueessa saa pelata ainoastaan sarjatasokohtainen maksimimäärä pelaajia.

Jos joukkueella on käytössään valmentaja, joukkueenjohtaja tai muuta avustavaa joukkuehenkilökuntaa, myös nämä henkilöt tulee nimetä ilmoittautumisen yhteydessä, jotta heillä on oikeus seurata joukkueen otteluita valmentajan penkiltä. Valmentajan penkillä voi olla kerrallaan maksimissaan kaksi joukkuehenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. 

Vanhan joukkueen määritelmä ja status 

Joukkue katsotaan kilpailujärjestelmän kannalta vanhaksi joukkueeksi, mikäli edelliskauden joukkueesta jatkaa vähintään kapteeni ja yksi muu pelaaja (1+1) tai vaihtoehtoisesti kolme muuta pelaajaa (0+3). Tullakseen huomioiduksi vanhan joukkueen muodostavana pelaajana, ko. pelaajan on oltava pelannut vähintään 1/3 joukkueen edelliskauden otteluista. Vanhan joukkueen muodostamisessa kapteeniksi lasketaan se pelaaja, joka on pelannut kapteenina eniten joukkueen edellisen kauden otteluista. Muut joukkueet ovat kilpailujärjestelmän kannalta uusia joukkueita. Joukkueen pitää pelata ensimmäinen ottelunsa siten, että vanhan joukkueen jäljellä olevat pelaajat ovat pelaavassa kokoonpanossa. Kun joukkue täyttää vanhan joukkueen määritelmän, niin se voi vapaasti nimetä uuden kapteenin. 

Joukkue luetaan oletusarvoisesti aina vanhaksi joukkueeksi, mikäli uusi joukkue täyttää jonkin vanhan joukkueen määritelmän. Mikäli uusi joukkue täyttää kahden vanhan joukkueen määritelmän, voidaan joukkue lukea kummaksi tahansa niistä vanhoista joukkueista, joiden määritelmät joukkue täyttää. Joukkue luetaan oletusarvoisesti rankingissa korkeammalla olevaksi vanhaksi joukkueeksi. Mikäli kaksi uutta joukkuetta täyttää saman edellisen kauden joukkueen määritelmän, voidaan vain toinen joukkue hyväksyä kilpailuun kyseisen vanhan joukkueen asemalla. Joukkueet sopivat vanhan joukkueen statusten käyttämisestä keskenään. Mikäli joukkueet eivät asiasta pääse sopuun, arvotaan joukkueiden statukset kilpailuvaliokunnan toimesta
 

Ottelut 

Kaikissa liiton sarjoissa ja kilpailuissa ottelut pelataan kahdeksan pään mittaisina. Otteluissa on pelattava vähintään kuusi päätä.

Ilmoittautuessaan SM-kilpailuun joukkue sitoutuu pelaamaan kaikki sille myöhemmin julkaistavassa otteluohjelmassa osoitetut ottelut. 

Kilpailuvaliokunnalle voi esittää toiveita peliaikatauluihin liittyen. Toiveet tulee esittää kirjallisesti ennen sarjan/kilpailun ilmoittautumisajan päättymistä. Kilpailuvaliokunta ei pysty takaamaan toiveiden toteutumista. Toiveet käsitellään tapauskohtaisesti.

Otteluiden uudelleen aikatauluttaminen alkuperäisestä aikataulusta poiketen joukkueiden pyynnöstä on mahdollista sarjamuotoisissa kilpailuissa. Lupaa ottelun uudelleen aikatauluttamiseen voi pyytää kilpailuvaliokunnalta. Syitä luvan myöntämiseen voivat olla esimerkiksi sairaus, loukkaantuminen, muut pakottavat perhe/työasiat. Lupa käsitellään tapauskohtaisesti. Mikäli lupa uudelleen aikatauluttamiseen myönnetään, joukkue sitoutuu tällöin noudattamaan kilpailuvaliokunnan antamia ohjeistuksia asiaan liittyen.

Mikäli ottelut kellotetaan, se mainitaan erikseen kilpailukutsussa. Ei-kellotettavissa peleissä aikalisää ei ole käytössä, mikäli joukkueella ei ole nimettyä valmentajaa. Mikäli joukkueella on nimetty valmentaja läsnä pelissä, on minuutin mittainen aikalisä käytössä. Ottelun tuomari kellottaa aikalisän. Aika alkaa siitä, kun valmentaja saapuu joukkueen luokse pelialueella. Ei-kellotettavissa peleissä joukkueet voivat pitää maksimissaan viiden minuutin tauon ottelun puolessa välissä. Kellotettavissa peleissä noudatetaan WCF:n kellotussääntöjä sääntökohdan C6. mukaisesti. 

Joukkueen on täytettävä pöytäkirja (myös varapelaaja) ennen ottelun alkua ja allekirjoitettava se ottelun jälkeen. 

Runkosarjan otteluissa (ellei toisin mainita) ensin mainittu joukkue pelaa tummilla kivillä ja harjoittelee ensin. Kellotetuissa otteluissa heidän tulee tällöin pelata tummilla takeilla.

Harjoittelu: 

Curlingin SM-sarjan Mestaruussarjassa, Naisten SM-kilpailussa, Seniorien SM-kilpailussa, Pyörätuolicurlingin SM-kilpailussa, Sekajoukkueiden SM-kilpailussa, Juniorien SM-kilpailussa sekä näiden edustusjoukkuekarsinnoissa harjoittelu alkaa 30 minuuttia ennen ottelun alkua. Harjoittelu on 9 minuuttia/joukkue. Paricurlingin SM-sarjassa, Pyörätuoliparicurlingin SM-kilpailuissa ja näiden edustusjoukkuekarsinnoissa harjoittelu alkaa 20 minuuttia ennen ottelun alkua. Harjoittelu on 7 minuuttia/joukkue. Muissa kilpailuissa harjoittelu alkaa 20 minuuttia ennen ottelun alkua. Harjoittelu on 6 minuuttia/joukkue. 

T-heittokilpailu: 
 

Harjoitteluvuoron päätyttyä joukkueet heittävät T-heitot mahdollisimman lähelle pesän keskipistettä. T-heitot heitetään WCF:n sääntökohdan C8 (b) mukaisesti, ensin myötäpäivään ja sitten vastapäivään. 

T-heittokilpailun tulos on kiven keskipisteen etäisyys pesän keskipisteestä senttimetreinä. Jos kivi ei pysähdy pesään tai tapahtuu jokin rike, tulee tulokseksi 199,6 cm. 

T-heittojen mittauksessa käytetään kolmiomittausta. 

T-heittokilpailussa noudatetaan WCF:n T-heittoja koskevia sääntöjä ja siihen liittyviä sääntökohtia C8, (a)-(c) ja (e); pois lukien kohta C8., (d), sillä Curlingliiton SM-kilpailuissa on käytössä oma T-heittotaulukko, joka löytyy tämän dokumentin lopusta. 

Jatko- ja Playoff-ottelujen kivien, harjoittelujen ja viimeisen kiven määräytyminen: 

Jatko- ja playoff-otteluissa sovelletaan WCF:n asiaa koskevia sääntökohtia C8., (f)-(i), ellei kilpailukohtaisissa säännöissä toisin määrätä. Jatko- ja Playoff -otteluiden radoista päättää kunkin kilpailun tuomari. Jatko- ja Playoff peleissä käytettävistä kivisarjoista päättää kunkin kilpailun tuomari.

Peliasu ja välineet 

Joukkueella pitää olla yhtenäinen peliasu: Samanväriset/-sävyiset housut ja samanvärinen/-sävyinen takki. Kellotettavissa otteluissa joukkueella pitää olla käytettävissä vaalea ja tumma takki sen mukaan, kumman värisillä kivillä joukkue ottelussa pelaa. Vaaleaksi väriksi lasketaan valkoinen ja keltainen, jonka tulee olla takin pääväri (yli 50%.) Joukkue voi hakea kilpailuvaliokunnalta erikoislupaa pelata muun värisellä vaalealla takilla. Tällöin joukkueen tulee lähettää kilpailuvaliokunnalle kuva sekä vaaleasta että tummasta takista viimeistään kaksi viikkoa ennen kilpailun alkua.  Myös liivi kelpaa. Jos pelaaja ottaa takin pois päältään ottelun aikana, alla olevan paidan pitää olla samanvärinen/-sävyinen kuin takki. Mikäli kilpailu kellotetaan, siitä on maininta erikseen kilpailukutsussa.
 

Kaikissa SM-kilpailuissa noudatetaan WCF:n harjavälineisiin liittyvää sääntöä numero C3. ja sen kohtia (e)-(j), ellei toisin ole mainittu näissä säännöissä tai turnauksen kilpailukutsussa.

Pelaajien ei tarvitse hyväksyttää käyttämäänsä harjavälinettä tuomarilla ennen turnausta. Mikäli pelaaja tahattomasti rikkoo C3 (f) ja (g) mukaisia harjasääntöjä, annetaan hänelle ensin varoitus. Toisesta rikkomuksesta sovelletaan C3 (f) ja (g ) mukaisia rangaistussäännöksiä. Mikäli pelaaja tai joukkue tahattomasti rikkoo C3 (h) mukaisia säännöksiä, annetaan hänelle ensin varoitus. Tämän jälkeen sovelletaan C3 (i) mukaisia rangaistussäännöksiä.

WCF:n harjasääntöä ei noudateta II-divisioonassa, eikä Seniorien 60+ SM-kilpailuissa.  

Työntökepin käyttö sallitaan kaikissa muissa SM-sarjoissa ja kilpailuissa, paitsi paricurlingin SM-sarjassa. Työntökeppiä käyttävä joukkue ei voi kuitenkaan tulla valituksi edustusjoukkueeksi pyörätuolipelimuotoja lukuun ottamatta.

Tuomaritoiminta 

Kilpailun tuomari tai muu nimetty toimitsija suorittaa T-heittojen mittauksen. Mikäli kilpailulle ei ole nimetty tuomaria tai toimitsijaa, joukkueet suorittavat yhdessä T-heittojen mittauksen. Molemmista joukkueista pitää olla yksi pelaaja mittaamassa. Tarvittaessa pesän keskellä olevat kivet tulee mitata kolmiomittauksella.

T-heittojen tulokset merkitään pöytäkirjaan ja lisäksi T-heittoja varten paikalla olevaan erilliseen dokumenttiin tai laitteeseen. T-heittojen mittaus- ja merkintäkäytännöistä ohjeistetaan erikseen turnaukseen osallistuvia pelaajia ennen turnauksen alkua ja sen aikana. 

Joukkueet merkitsevät päiden pisteet tulostaululle. Pelin aikana suoritettavat mittaukset voi hoitaa tuomari tai joukkueet itse.

Tuomarin tekemistä päätöksistä voi tehdä valituksen kirjallisesti kilpailuvaliokunnalle.

Myöhästymiset 

Myöhästymisten osalta noudatetaan WCF:n sääntöjä. 
 

Luovutukset 

Jos joukkue ei saavu otteluun tai lopettaa sen, ennen kuin kilpailussa määritelty pelattavien päiden lukumäärän minimivaatimus on täyttynyt, tai jollain muulla tavalla aiheuttaa toiminnallaan sen, että ottelussa ei voida pelata vaadittua minimimäärää päitä, katsotaan sen luovuttaneen ottelun.

Ilman perusteltua syytä luovutetusta ottelusta määrätään joukkueelle maksimissaan 300 euron sakko. Samassa SM-kilpailussa tapahtuvasta ilman perusteltua syytä tapahtuvasta toisesta luovutuksesta joukkue suljetaan kilpailusta. Kilpailusta suljetun joukkueen otteluohjelmaan merkityt loput ottelut tulkitaan luovutetuiksi. Joukkue on kilpailusta sulkemisesta huolimatta velvollinen maksamaan kilpailun osallistumismaksun täysimääräisenä. Lisäksi kilpailusta suljettua joukkuetta kohdellaan seuraavalla kaudella uutena joukkueena kyseisessä kilpailussa.

Mikäli joukkue ei maksa sakkoja, evätään joukkueen pelaajilta osallistumisoikeus Suomen Curlingliiton järjestämiin kilpailuihin, kunnes joukkueelle määrätyt sakot on maksettu.

Joukkueen on mahdollista luovuttaa ottelu ilman sanktioita, jos ottelun luovuttamiselle on perusteltu syy (esim. ylivoimaiset esteet, kuten sairastumiset, loukkaantumiset ym,) tai Covid-19-epidemian aiheuttamat ylitsepääsemättömät esteet.

Asian hyväksymisestä päättää kilpailuvaliokunta. Luovutettua ottelua ei pelata uudestaan.

Pyörätuolicurling

Pyörätuolicurlingin SM-kilpailussa ja Pyörätuoliparicurlingin SM-kilpailussa noudatetaan WCF:n sääntöjä pois lukien kohta R13 f). Pyörätuolicurlingin SM-kilpailuihin saa osallistua joukkue, jonka kaikki pelaajat ovat samaa sukupuolta. Jos pelaaja poistuu jäältä pään aikana sairauden, onnettomuuden tai muiden lieventävien seikkojen vuoksi (lukuun ottamatta tilannetta, jossa tuomari poistaa pelaajan jäältä), sovelletaan tilanteeseen WCF:n sääntökohtaa R3 soveltuvin osin.

Pyörätuoliparicurlingin SM-kilpailussa joukkueen jäsenillä ei ole velvollisuutta avustaa vastustajajoukkuetta heittosuorituksessa. Vastustajajoukkueen avustaminen esimerkiksi kiinnipitämällä on kuitenkin sallittua näin sovittaessa joukkueiden kesken. Pyörätuoliparicurlingin SM-kilpailussa joukkue voi tuoda jäälle ulkopuolisen avustajan.

Sääntörikkomukset & Kurinpitosäännöt
 

Joukkue sitoutuu noudattamaan kilpailun sääntöjä ja täyttämään kilpailun joukkueelle asettamat velvoitteet. Joukkue sitoutuu noudattamaan kilpailuvaliokunnan sekä kilpailun tuomarin antamia ohjeistuksia. 

Joukkueelle voidaan määrätä sääntöjen, velvoitteiden tai ohjeiden noudattamatta jättämisestä sanktioita. Sanktiot voivat olla huomautus, varoitus, sakko tai sulkeminen ulos ottelusta tai sarjasta/kilpailusta. 

Epäselvissä tilanteissa ratkaisun sääntötulkinnasta tekee kilpailun yhteydessä kilpailun tuomari. Kilpailun ulkopuolella ratkaisun sääntötulkinnasta tekee kilpailuvaliokunta. Tuomarin ratkaisusta voi valittaa kirjallisesti kilpailuvaliokuntaan. Kilpailuvaliokunnan päätöksestä voi valittaa kirjallisesti Curlingliiton hallitukseen. Hallituksen päätöksestä valitustie kulkee urheilun oikeusturvalautakuntaan. 

Sääntöihin liittyvistä rikkomuksista kilpailuun nimetty tuomari/valvoja ensin huomauttaa joukkuetta. Jos rikkomus toistuu tai rikkomus on erityisen moitittava, tuomari raportoi asiasta kilpailuvaliokunnalle. Kilpailuvaliokunta siirtää asian tarvittaessa käsittelyyn kurinpitovaliokunnalle, joka voi antaa joukkueelle varoituksen, määrätä maksimissaan 300€ sakon tai sulkea joukkueen sarjasta sääntörikkomuksen johdosta. 

Rikkomuksia ovat muun muassa: 

• sääntöjen, velvoitteiden tai ohjeiden noudattamatta jättäminen
• pöytäkirjan täytön laiminlyönti 
• hidas pelaaminen 
• yhtenäisen peliasun puuttuminen 
• sopimaton käytös ja kielenkäyttö 
• tuomarin arvovallan kyseenalaistaminen tai määräysten noudattamatta jättäminen 
• kilpailuvaliokunnan arvovallan kyseenalaistaminen tai määräysten noudattamatta jättäminen
• pelaaminen päihtyneenä tai alkoholin käyttö ottelun aikana.
• T-heittotaulukon noudattamatta jättäminen

SM-KILPAILUJEN T-HEITTOJEN MITTAUSOHJEISTUS 

SM-kilpailuiden T-heitoissa noudatetaan WCF:n sääntökohtia C8. (a)-(c) ja (e), poislukien kohta (d). 

Tämän sääntökohdan keskeisimmät linjaukset ovat: 

- Kaikki mittaukset tehdään tee-pisteestä kiven lähimpään osaan, mutta T-heiton etäisyydet näytetään senttimetreinä tee-pisteestä kiven keskipisteeseen. 

- Kaikkiin mitattuihin tuloksiin pitää lisätä 14,2 cm:n säde. Tämä tarkoittaa, että niiden kivien etäisyys, jotka eivät kosketa pesää, on 185,4 cm + 14,2 cm = 199,6 cm. 

- Kivet, jotka peittävät tee-pisteen, mitataan kahdesta eri paikasta (reiästä) 4-foot ympyrän reunalta. Nämä kaksi paikkaa muodostavat 90 asteen kulman keskipisteen kanssa.
 

T-HEITTOTAULUKKO

T-heitoissa noudatetaan oheista taulukkoa, josta käy ilmi kultakin pelaajalta vaadittavien heittojen lukumäärä (otteluiden määrä tarkoittaa taulukossa pelaajan aloittamien otteluiden lukumäärää). 

Mikäli joukkueen heittämien T-heittojen määrä on 11 tai alle, jätetään joukkueen heikoin T-heitto huomiotta keskiarvoa laskettaessa. 

Mikäli joukkueen heittämien T-heittojen määrä on yli 11, jätetään kaksi heikointa T-heittoa huomiotta keskiarvoa laskettaessa.

Mikäli joukkueen heittämien T-heittojen määrä on yli 22, jätetään kolme heikointa T-heittoa huomiotta keskiarvoa laskettaessa.