SM-sarjakausi 2007-08 lähenee päätöstään. Mestaruudet ja edustuspaikat ovat vielä auki, joskin ennakkosuosikit pitävät etulyöntiasemaa. Taustalla ovat myös murheellisesti sujuneet EM-kisat ja olympiapaikkojen mahdollinen karkaaminen. Tässä vaiheessa voisi alkaa pohtia onko ja jos on, niin millaisia visoita suomalaisen curlingin tulevaisuudelle itse kullakin on. Rajataan tämä visointi tässä ensisijaisesti liiton kilpailutoimintaan, jonka kautta lajin aktiiviharrastajat mieluusti tulevaisuutta maalailevat. Nämä asiat viime kädessä ovat liiton hallituksen (ja myös kilpailuvaliokunnan) käsissä, mutta nyt jos joskus on hyvä hetki itse kunkin kertoa mielipiteensä. Ensi kaudelle mitään aivan mullistavaa tuskin on luvassa, mutta puolentoista vuoden päästä - ken tietää?
Otetaan keskustelun pohjaksi pari lainausta Curlinglehden viimeaikaisista kirjoituksista:
[quote=Tommi Häti]Mikäli halutaan SM-sarjasta suomalaista curling-osaamista kohottava
ympäristö, jonkin sortin remontti olisi syytä aloittaa. Sarjan
mielenkiinnon lisääminen niin pelaajien kuin mediankin silmissä on yksi
keskeisistä kohdista. Sarjamuotoisena se ei mediaa kiinnosta ja kauden
lopusta puuttuu usein kliimaksi voittajan ollessa selvillä jo ennen
aikojaan.
Enemmän kiinnostusta tarjoaisi erillisistä turnauksista koostuva sarja.
Joka turnaukseen olisi kosolti panosta ja joka pelillä olisi
merkitystä. Panoksien lisääntyessä joukkueiden paineensietokyky
kehittyisi ja lisääntyneen keskittymisen kautta nousisi pelienkin taso.
Yksi vaihtoehto voisi olla loppukaudesta pelattava vajaan viikon
mittainen mestaruusturnaus, johon oltaisiin karsittu aiemmin kaudella
pelattujen viikonlopputurnausten perusteella. Tavallaan miniversio
Kanadan Briereista.
Mutta kaikki edellä mainitut ovat tietty linjauskysymyksiä ja moni
paperilla hyvältä tuntuva asia kaatuu innokkaiden vähyyteen,
resurssipulaan jne. Tärkeää olisi kuitenkin aloittaa rakentava
keskustelu, nähdä asiat realistisessa valossa ja koittaa valjastaa
osaajat viemään tätä hienoa lajia tehokkaammin eteenpäin.[/quote]
[quote=Tomi Rantamäki]SM-viikonlopun (Mixed Doubles -lainaajan huomautus) pelijärjestelmä tarkoitti finaaliin pääsijöille vähintään seitsemää peliä viikonlopun aikana ja muutamat joukkueet saivat pelata lauantaina neljä peliä. Se on paljon, vaikka alkusarjojen pelit usein päättyivätkin selvään eroon jo 5-6 pään jälkeen.
Yhden viikonvaihteen pelien perusteella voittaja pääsi edustamaan Suomea MM-kisoihin. Sama tilanne on normaalissa Mixed-SM turnauksessa. Ensi vuonna voisi myös molemmat Mixed-kisat pelata sarjamuotoisena loppupeleineen 2-3 viikonloppuun jaettuna. Sen verran mukavista pelimuodoista on kysymys. [/quote]
Kuten Tommi lainauksen lopussa toteaakin, valitettava tosiasia nykyisin on se, että liiton järjestämissä kilpailuissa ollaan tällä hetkellä määrällisesti hyvin lähellä kipurajaa. Nykyinen noin kymmenen viikonlopun järjestelyt suht lyhyen kauden aikana on kova uhraus niiltä, jotka hommaa pyörittävät, eikä liene realistista - saati kohtuullista - vaatia enää enempää. Eli aivan alkuun homma vaatii lisää aktiivisia toimijoita - luultavasti juuri sinut! Tämän kappaleen anti ei kuitenkaan ole tarkoitus olla viestini anti, kunhan asettaa realistiset raamit visioille.
SM-sarjan pelisysteemi miesten puolella on ikuisuuskysymys. Nykyisin voimassaoleva näkemys on se, että SM-sarjan tarkoitus on löytää paras joukkue edustamaan Suomea arvokisoissa. Siihen sarjamuotoinen SM-kisa on ehdottomasti oikeudenmukainen. Toisaalta taas viime kauden lopun tapahtumia mestaruuden ratkettua jo ennen viimeistä pelipäivää ei kovin spektaakkelimaisiksi voi kutsua. Sarjamuotoiseen kilpailuun kuuluu se "vaara", että lopussa on toiselle osapuolelle merkityksettömiä otteluita. Sille yksinkertaisesti ei voi mitään.
Kauden aikana curlingpiireissä on kuulunut ainakin epäsuorasti vihjailua, että SM-sarjassa eivät ole mukana maan parhaat pelaajat. Tämä ei tietenkään ole missään tapauksessa hyvä asia lajille, jonka kärki on niin kapea kuin se nyt on. Miksi sitten kaikki eivät ole mukana? Onko neljä (tai kuusi) viikonloppua kauden aikana liian paljon uhrattavaksi lajille? Ovatko pelaajat niin hyviä, että tuo neljä-kuusi viikonloppua ei käy edes harjoituksesta?
Oma puolensa on nykypäivänä myös median kiinnostus. Sarjamuotoiseen SM-kilpailuun ei käytännössä saa rakennettua lopun kliimaksia, jossa viimeisellä määriksellä nännille ratkaistaan paikka arvokisoihin. Ehkäpä myös lajin harrastajat haluaisivat nähdä jopa paikan päällä kahden suomalaisen huippujoukkueen pelaavan kovilla panoksilla vastakkain - tietysti sopivilla ennakko- ja jälkihehkutteluilla kuorrutettuna.
No miten nämä ovat realismia? Jos nykymuotoiseen SM-sarjaan iskettäisiin päätösviikonlopun tilalle kaiken ratkaisevat loppupelit, olisi tuo lähellä fiaskoa. Tällä kaudella 5-6 joukkuetta on pelannut keskenään suht tasaisesti ja loput valitettavasti lähinnä kiusanneet. Jos siis kolmen viikonlopun tarkoituksena olisi karsia 1-2 joukkuetta ulos neljän joukkueen jatkopeleistä, ei se varmaan ainakaan pelaajien kannalta kovin motivoivaa olisi. Käytännössä loppupeleihin siirtyminen tarkoittaisi siis SM-sarjan pelimäärän vähentämistä, koska tästä maasta ei yksinkertaisesti löydy riittävästi tasokkaita joukkueita kunnon "alkusarjaa" varten.
Samasta syystä SM-sarjan tilalle tuleva "Suomen Brier" kuulostaa kovin kaukaa haetulta. Joukkueiden karsiminen itse lopputurnausta varten voisi olla melkoista ajanhukkaa. Itse turnaus voisi puolestaan toimiakin, mutta silloin palataan samaan lähtökohtaan - yksi (pidennetty) viikonloppu ratkaisee käytännössä kaiken. Ollaan siis tilanteessa, jossa haastetaan nykyinen käsitys SM-sarjan (ensisijaisesta) tarkoituksesta. Tietysti, jos itse SM-sarja olisikin lyhyempi, antaisi se mahdollisuuksia pelata niitä mixedeitä ja sennukisoja useampana viikonloppuna myös nykyresurssein...
Kaiken tämän jaarittelun jälkeen heitetäänpä peliin oma visio tulevasta. Lähtisin itse rakentamaan sitä nykyisen SM-sarjasysteemin pohjalle. Kehityskohteeni olisi ensisijaisesti alemmat divisioonat, joissa siirryttäisiin alueellisiin sarjoihin. Tämän ehdoton edellytys kuitenkin on, että nämä (kaikki) alueet pystyvät toimimaan ja järjestämään turnausviikonloppunsa ja sarjansa itsenäisesti, vain pienellä liiton keskitetyllä ohjeistuksella. Mitä tämä eniten vaatii nykytilaan on kommunikaatiota ja toki myös itse kunkin vastuunkantoa. Potentiaali on huomattava, mutta se pitää saada käyttöön. Käytännössä tässä asiassa etenemiseksi pitäisi saada järjestettyä yhteinen tapaaminen, jossa olisi paikalla väkeä mahdollisimman kattavasti kaikilta aktiivisilta curlingpaikkakunnilta ja sen pohjalta lähteä kehittämään jatkoa. Toki ratkaista pitäisi pelisysteemiteknisiä ongelmia kuten se, että etelässä on tätä nykyä enemmän harrastajia ja siksi parempia joukkueita, mutta se on toissijainen kysymys.
SM-sarjan yläpään, eli mestaruussarjan säilyttäisin nykymuodossaan ja mestari olisi sarjan ykkönen. Korkeimmalla sarjatasolla näen joukkueita, jotka ovat kaikki niin hyviä, että keskinäiset pelit kehittävät ja hyödyttävät kaikkia.
SM-sarjan rinnalle nostaisin kuitenkin toisen kisan - perinteisen SM-cupin, jonka nykytila on kysymyksiä täynnä. Menisin niin pitkälle, että SM-cupin voittaja ja SM-sarjan voittaja pelaisivat vastakkain karsinnan edustusjoukkueen asemasta ja EM-kisapaikasta. Tietysti jos sama joukkue vie molemmat, ei karsintaakaan tarvittaisi. Tämä varmasti kannustaisi kaikkia osallistumaan tähän turnaukseen, josta saataisi se medialle ja curlingväelle helposti markkinoitava kliimaksi. Ja mikä parasta, toinen vastaava huippu saataisiin tästä EM-kisapaikkakarsinnasta. Se toki pelattaisiin paras viidestä tai paras seitsemästä, jolloin sattumalle jäisi vähän sijaa. SM-cupille näin tuleva uusi suosio varmasti pakottaisi rajoittamaan sinne osallistuvia joukkueita jotenkin, mutta se taas on tekninen kysymys ja ratkaistavissa. Näin todella saataisiin meillekin se mini-brier ja tähän yhteen viikonloppuun varmasti kaikki parhaat haluaisivat osallistua!
Tämä visio toimisi nähdäkseni myös naisilla, joskin siellä kärki on vieläkin kapeampi ja ehkä pelkkä SM-sarja riittää edustusjoukkueen valintaan. Naisten puolella suuri kysymys olisi löytää lisää pelaavia joukkueita liiton sarjoihin. 11-12 joukkuetta riittäisi jo kahteen sarjaportaaseen, mikä auttaisi paljon niin kärkeä kuin myös madaltaisi osallistumisen kynnystä.
Kommentteja odotellessa...
Enempää koko systeemiin
Enempää koko systeemiin ottamatta kantaa haluaisin tuoda yhden asian esille. Aina kun aletaan puhumaan alueellisista karsinnoista, niin pitää muistaa olosuhteet, joissa elämme.
Pääkaupunkiseudulla pelipaikka on yksityinen ja jokainen jäävuoro maksaa jotakin. Joukkueita on paljon ja taso paranee koko ajan. Hyvinkäällä pelataan rättihallissa, jossa olosuhteet vaihtelevat ulkolämpotilan mukaan. Toisella radalla on kivet, joilla ei voi sanoa curlingia pelaavansa. Joensuussa on oma halli, mutta olosuhteista en tiedä. Monessa paikassa pelataan jääkiekkokaukalossa.
Miten rajattaisiin se, että kuka saa osallistua mihinkin sarjaan? Asuinpaikka? Miten jaettaisiin kustannukset? Aluesarjan pelaaminen Joensuussa olisi aivan eri luokkaa kuin Oulunkylässä. Miten taattaisiin tasapuolisest olosuhteet? Itse ainakin harkitsisin vaikka ajomatkaa jonnekin sivummalle, jos siellä pääsisi parempiin olosuhteisiin ja helpommin jatkoon.
Muistan varsin hyvin, kun SM-cupiin karsittiin niin, että paikkakunnilla oli jäsenmäärän perusteella tiettyä kiintiö ja lisäksi edellisen vuoden x-parasta pääsivät mukaan. Me pelattiin -ja poikkeuksetta hävittiin- Hyvinkäällä karsintoja, kun pienemmiltä paikkakunnilta päästiin automaattisesti pelaamaan edustuspaikasta. Ei kauheasti jäänyt positiivisia fiiliksiä siitä systeemistä.
Pääkaupunkiseudulla varsinkin tuo pelipaikan valinta tulisi eteen. Hyvinkäällä tuskin luovuttaisiin omasta sarjasta ja jo nyt on halli täynnä. Eli sinnekään ei kauheasti mahtuisi lisää pelejä.
Toinen asia on sitten se, että järjestetään kakkosdivari omina turnauksinaan ja pelataan niitä ympäri Suomea. Sitä ennen pitäisi kuitenkin ratkoa ainakin se, että miten taataan olosuhteet ja kuka lystin maksaa.
jaakko wrote: SM-sarjan
Täytyy myöntää, että hieno ja rohkea idea. Mielestäni ei ollenkaan huono asia, että saataisi SM-cupille nimensä veroinen rooli suomalaisessa curlingissa. Ja tosiaan, jotain kliimakseja laji myös mielestäni kaipaisi kevättalvelle.
Kaksinkertainen sarja
Olen itse sitä mieltä, että tällä hetkellä kotimaassa pelataan aivan liikaa pelejä. Kaksinkertainen sarja tasosta riippumatta olisi mielestäni paras. Yllätysten määrä saattaisi vähän nousta, mutta yllätykset ovat mielestäni tervetulleita. Vähentämällä pelejä joukkueille tulisi enemmän mahdollisuuksia kiertää muita turnauksia ja SM-cup, Mixed SM + doubles , Seniori SM jne. saisivat lisää arvostusta.
Ja olisipa keskellä kautta pelattava kansainvälinen turnaus mahdollista järjestää Suomessa.
Kaikkein tärkeintä tulevaisuuden kannalta olisi saada olosuhteet kuntoon.
Alueellistamisesta
Paljon pitää luonnollisesti tapahtua, mutta nämä Temen kysymykset ovat mun mielestä enemmän teknisiä ja varmasti ratkaistavissa suhteellisen tasapuolisella tavalla. Avataanpa nyt kuitenkin tätä alueellistamista hieman.
Suomen voisi jakaa vaikkapa neljään alueeseen (PKS+Hyvinkää, Itä, Länsi ja Pohjoinen). Nämä neljä aluetta kukin muodostaisivat oman elimen liiton hallituksen ja kilpailuvaliokunnan alaisuuteen. Tämän elimen tarkoituksena olisi järjestää oman alueensa II/III-divari ja mahdolliset karsinnat SM-cupiin. Missä kukin alue pelinsä pelaa ja mitä se maksaa - se olisi tämän alueellisen elimen tehtävä päättää. Etelässä pelipaikka voisi olla vaikka Vierumäki tai sitten joku muu. Näiden lisäksi sitten olisivat ne tavalliset paikallissarjat, joita seurat ja muut voivat järjestää miten lystäävät.
Kilpailuvaliokunnan (ja hallituksen) tehtävänä olisi järjestää I-divari ja mestaruussarja (+karsinnat) sekä SM-cup ja muut SM-kilpailut. Kun kilpailuvaliokunta vain ohjeistaa alueita alemmilla sarjaportailla, vapautuu resursseja muuhun ja taas toisaalta näin saataisiin toivottavasti enemmän ihmisiä aktivoitua mukaan. Muutenhan tämä ei toimi mitenkään.
Tällä hetkellä uhkana on, että etelästä on paljon vaikeampi päästä esim. karsinnoista SM-cupiin läpi. Tämä nyt kuitenkin on vain päätöksentekoa. Vaikka sitten alkuun etelässä jaossa on 7 paikkaa, ja muilla alueilla yhteensä 3. Jotenkin nämä voisi sitoa joukkueiden menestykseen edellisvuosin kisoissa, jotta järjestelmä olisi kaikille osapuolille reilu. Ja niin, jos otetaan vertailuksi aina ihannoitu Kanada, niin kyllä sielläkin esim. Albertassa on aika kova kilpailu siitä yhdestä paikasta Brieriin (Martin, Ferbey, Koe...).
Melkosia ideoita.
Melkosia ideoita. Päälimmäisenä itselle heräsi muutamia kysymyksia kuten sm-sarjan merkitys noilla "kehitys" -ideoilla tulevaisuudessa. Joku ideoi, että sm-cupin ja suomenmestaruuren voittaneet joukkueet voisivat pelata edustuspaikasta. WTF? eikö se nyt olisi juuri sitä sm-sarjan merkityksen tuhoamista (toisen sarjan kustannuksella) sen sijaan, että lajia, pelaajia ja sarjaa kehitettäisiin paremmaksi? Sm-sarjaan vähemmän pelejä??? Lisää yllätyksiä??? Eikö suomenmestarin tulisi olla se joukkue, joka todella on maansa paras kyseisenä vuonna? Miksi pelejä tulee ensinnäkään vähentää muiden kilpailuiden vuoksi? Kaikkea ei voi saada, ei edes curlingissa, jos ei ole mahdollisuutta osallistua kaikkiin kissan ristiäisiin, voi jokainen varmaankin itse valita, mihin osallistuu ja mistä luopuu? Ihan ensimmäisenä lähtisin miettimään asioita, joilla saadaan aikaisempaa selvemmäksi se, mikä joukkue on mestari pelillisesti eikä kolikkoa heittämällä. Nyky järjestelmässä jotain vikaa? Lahjakkuuksia ei ilmesty lajin pariin pelien määrää ja loppukliimakseja luomalla sm-sarjaan eli lajin taso suomessa ei kasvane sitä kautta.
kilpailumenetelmät
Tervehdys, ja kiitos taas tämänkin keskustelun herättämisestä. Ja toivottavasti en taas loukkaa kenenkään mielipiteitä.
Aikaisemmin olin ehkä mielipiteissäni jyrkempi, mutta Edelleenkin olen sitä mieltä, että vaikka edustamani joukkue HC Kiviaita kakkoseen (divarissa) joutuikin, on karsintasysteemi nykyisellään periaatteessa jees ja rehellinen. Me ei ansaittu paikkaa paitsi kakkosessa, sillä siisti. Kuitenkin tällä palstalla havaitaan aina, että toiset jengit ovat sarjan kannalla ja toiset jonkunasteisen "finaalin" kannalla, vaikkapa Cup vs. SM. tai turnaukset ja pisteytys niiden pohjalta.
Minä kannatan(ko?) ehdottomasti sarjaa, oli se lyhyt tai pitkä ja myös sitä, että vaikka me olemme kakkosessa, sieltä pitää paremmalla pelillä tulla ylös. Edelleen joukkueiden muuttumiseen ja vaihtumiseen pitää vain luoda kaikkien tietämät säännöt. Ja tarkoitus ei todellakaan ole se, että joukkueemme lähtee hakemaan "huippupelaajia" vaan se, että kaikki tietävät, miten lopettaneilla joukkueilla toimitaan ja miten se pelioikeus sarjaan periytyy. Me pyrimme omalla joukkueella korkeammalle.
Yleensäkin pitempi sarja osoittaa Aina, kuka pärjää ja kuka ei. Tottakai mekin olisimme halunneet kakkoseen tuplakierroksen, mutta tyydymme toki resurssipulan ymmärtäen puoleentoista.
Mielestäni kuitenkin kilpailuvaliokunnan suurin asia oikeasti on ratkaista, paljonko on resursseja järjestää otteluita määrällisesti/jäänlaadullisesti ja sen jälkeen päättää, mitkä sarjat on tärkeitä ja miten niihin voisi valtakunnallisesti (ja tulevaisuudessa paikallisesti) osallistua/karsia.
Ja mielellään vielä niin, että käytäntö on muutaman vuoden eteenpäin sama.
Edelläpuhui joku "piirien" luomisesta tyyliin pk-seutu, itä-länsi-pohjoinen. Se on hyvä idea ja kehittämisen tai ainakin miettimisen arvoinen. Niin tehdään kaikissa muissakin lajeissa Suomessa. Homma menee tietenkin niin, että liiton jäsenmaksun lisäksi maksetaan myös "piirin" jäsenmaksua, jolloin piiri voi kerätä ainakin vähän varoja organisoimaan kisansa. En tiedä toki, onko tämä vielä suomessa ajankohtaista, mutta selkeästi kasvua on eri puolella suomea, joten jotenkin kakkos-kolmosdivareiden mahdollisuutta 2-3 vuoden aikavälillä kannattaisi alkaa miettiä.
Joku mainitsi Brierit. Vaikuttavia kisoja... Miksei toisaalta Suomessakin turnauskiertue, vaikka taso ei olekaan sama ? Turnausten pisteytyspohjalta ? Esimerkiksi niin, että joissakin paikallisissa turnauksissa on tarjolla vähemmän pisteitä ja joissakin merkittävimmissä enemmän ja sitten lopputurnaus kauden päätteeksi ? Turneissa on kuitenkin paineensiedon testaus aika tärkeässä asemassa. Varsinkin finaaliturneessa.
Ja kuten huomaatte, tässäkin on ristiriitaisia mielipiteitä. Molempi parempi (sarja/turnausajattelu).
No, just for thoughts...
Daley
Jalkapallo, Curling, kuinka vaan, mutta tärkeintä elämässä ovat hyvät ystävät. Kiitos joka päivästä tämänkin lajin parissa. :D
Loppusarja miksi?
Niin siis yllätykset ei ollut pääpointti tuossa hommassa. Tällä hetkellä on selkeästi SM tasolla muutama parempi ja muutama huonompi joukkue (tosin tasoero on kärjen osalta kaventunut). Vähentämällä pelejä, olisi joukkueilla keskellä talvea mahdollista lähteä hakemaan omalle tasolleen sopivia turnauksia ulkomailta. Lisäksi vastustajat vaihtuisivat, eikä tarvitsisi kokoajan hinkata samoja jengejä vastaan. En tiedä tuntuuko toi SM joukkueista turhauttavalta, mutta uskoisin että nuo vakionaamat, jotka siellä sijoilla 1-3 on viime vuosina pyörineet ovat aika usein kohdanneet toisiaan.
Pieni yhteenveto viime vuosilta:
2006-2007 tilanne kahden kierroksen jälkeen:
M UPN 22, Rantamäki 20, A Kauste 20
tilanne kaksinkertaisen ylemmän loppusarjan jälkeen:
M UPN 30, A Kauste 28, Rantamäki 26
2005-2006 tilanne kahden kierroksen jälkeen:
M UPN 18, Rantamäki 16, Vuori 12
tilanne kaksinkertaisen loppusarjan jälkeen:
M UPN 36, Rantamäki 32, Vuori 18
2004-2005 tilanne kahden kierroksen jälkeen:
M UPN 16, Rantamäki 12, Vuori 10
tilanne kaksinkertaisen loppusarjan jälkeen:
M UPN 34, Rantamäki 28, Vuori 18
Tuossa tilastossa vain kerran lopputulos poikkesi jatkosarjan jälkeen eli viime vuonna hieman epäselvässä tilanteessa. Loppusarjassa on viime vuosina viimeiset kierrokset olleet merkityksettömiä, kaksinkertainen sarja, jossa viimeisessä pelissä kohtaavat edellisen vuoden 1. ja 2. niin voisi tuo kaivattu finaalipeli tulla ilman pudotuspelejä.
..
Kieltämättä näin on, että jos Suomenmestari saa vain "puolikkaan" edustuspaikan, se laskee hieman SM-sarjan merkitystä. Silti siellä pelataan mestaruudesta ja en kyllä näe sitä mitenkään poissulkevaksi, etteikö sarjaa voisi silti kehittää. Ja olisiko siitä haittaa huippupelaajille, että pitemmän sarjan lisäksi/sijaan nämä joutuisivat pelaamaan yhden turnauksen (SM-cupin) ja ehkä karsinnan (edustuspaikasta), joissa kaikilla peleillä on erittäin suuri merkitys ja jotka voisivat kiinnostaa huomattavasti enemmän niin suurta yleisöä, lajiväkeä kuin mediaakin?
En mä nyt väitä että tuo mun visio on se oikea tai paras vaihtoehto. Senkin takia pyysin visiointia myös muilta, koska selkeästikään mitään edes vähän mietittyä ajatusta tulevalle ei ole. Sekin tietysti on visio, että jatketaan samaan malliin kuin tänä vuonna seuraavat vuodet. Ei se väärin sitäkään mieltä ole olla, mutta toki toivon kaikkien jaksavan lukea pienellä ajatuksella läpi muidenkin perustelut.
SM-sarjan pelien vähentämisestä olen tiukasti eri mieltä. Minä ainakin pelaan kymmenen kertaa mieluummin Suomen oloissa hyvällä jäällä merkityksellisiä pelejä hyviä vastustajia vastaan kuin olen pelaamatta. SM-sarjan vakiokasvoille kauden aikana on huimat neljä viikonloppua, jotka pitäisi "jaksaa" kahlata läpi. Jos noiden lisäksi ei kauden aikana "ehdi" pelaamaan ulkomaille tai vaikka mixed-kisoihin, niin vika on jossain muualla kuin liiallisessa SM-sarjan pelimäärässä. Varsinkin, jos nuo viikonloput tietää puoli vuotta etukäteen, kuten tarkoitus on.
Pohdintoja #curling-kanavalta
Pohdikselimme eilen #curling-kanavalla tulevaisuuden sarjasysteemejä. Pidän tässä kirjoituksessa nyt edustusjoukkuevalinnat, mestiksen karsinnat ja alempien divisioonien alueellistamiset erillään toisistaan, koska ne ovat kovin eri asioita.
Alla olevasta saa syytää tai kiittää lisäkseni ainakin seuraavia eiliseen keskusteluun omia näkemyksiään tuoneita: Jani Sullanmaa, Erno Koliseva ja Tony Träskelin.
II/III-divarien pelaaminen alueellisina
Lajimme kansallisista sarjoista kiinnostuneiden joukkueiden määrä on ollut ilahduttavassa kasvussa viime vuosina. Tälle kaudelle saatiin aikaan historiaallisesti ensimmäistä kertaa myös II-divisioona miesten puolella.
Kuten Jaakko alkuperäisessä keskustelunavauksessaan mainitsi, tarkoittaa uusi sarjataso väistämättä lisäkuormaa peliviikonloppujen järjestäjille. Tämä kuormitus on tällä hetkellä aikalailla tapissa.
Suomalaisen curlingin kehityksen kannalta olisi kuitenkin suotavaa, että lajistamme kilpailumielessäkin kiinnostuneiden joukkueiden määrä kasvaisi edelleen. Jaakon ehdottama alempien divisioonien pelaaminen alueellisina voisi olla toimiva ratkaisu tähän. Homma voisi toimia seuraavasti.
- Miesten mestaruussarja - pelataan aika lailla kuten nytkin, eli sarjamuotoisena ja kansallisina peliviikonloppuina
- Miesten I-divari - pelataan aika lailla kuten nytkin, eli sarjamuotoisena ja kansallisina peliviikonloppuina
- Miesten II-divari - jaetaan maa neljään alueeseen Jaakon ehddotuksen mukaisesti.
Ajatuksia alueellisten II-divarien toiminnasta:Koska alueita olisi Jaakon ehdotuksen mukaisesti 4, keskustelimme aluksi siitä, että jokaiselta alueelta pääsisi 2 parasta joukkuetta tuohon kauden päättävään kansalliseen II-divarin päätösviikonloppuun.
Tässä tosin nousi esiin sellainen näkökulma, että jos jossakin alueellisessa II-divarissa pelaisi huomattavasti enemmän joukkueita kuin toisessa alueessa, niin voisi olla paikallaan jakaa näitä kansallisen II-divarin päätöspeliviikonlopun joukkuepaikkoja alueellisten joukkuemäärien suhteessa.
Alueellisten II-divarien ja paikallissarjojen suhteesta
Ensimmäinen reaktio keskusteluumme kesken liittyneiltä oli, että "taasko noista paikallissarjoja ollaan sotkemassa II-divareiksi - eieieieieieiei". Tästä EI siis olisi kysymys, vaan paikallissarjat voisivat hyvin jatkaa elämäänsä alueellisten II-divareiden rinnalla, jos paikallinen seura/seurat näin haluaisivat.
Ja kääntäen, mikäli esimerkiksi erilistä Lappi-sarjaa ei enää haluttaisi pelata rinnan alueellisen II-divarin kanssa, niin so be it - kysymys on siitä mitä kyseisellä alueella halutaan toimia. Jos Lapin seurat haluavat korvata oman paikallissarjansa II-divarilla, niin se on heidän valintansa ja sillä selvä.
Esimerkiksi Hyvinkään ja Oulunkylän paikallissarjat varmasti jäisivät elämään, vaikka Etelässä pelattaisiinkin alueellista II-divaria. Paikallissarjoissa kun pelaa paljon pelaajia, jotka osallistuvat kansalliseen mestikseen tai I-divariin ja paikallissarjat toimivat heille treenisarjana tai ajanvietesarjana. Huomioitavaa on myös, että monet mestis/I-divarijoukkueista pelaavat eri kokoonpanoilla paikallista sarjaa, osa jopa sekajoukkueissa, eikä tässä ole kait mitään paheksuttavaa.
Alueellisten II-divarien organisoinnista
II-divarien organisoinnista vastaisivat siis Jaakon esityksen mukaisesti paikalliset toimijat. Käytännössä yhteisesti sovittavia asioita olisivat ainakin nämä:
Alueellisten II-divarien käytännön järjestelyt voisivat poiketa toisistaan melkoisestikin, johtuen alueiden erilaisista olosuhteista ja peliedellytyksistä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että alueellisten II-divarien osallistumismaksut voisivat poiketa toisistaan.
On myös huomioitavaa, että alueellisten II-divarien pelejä ei täten pelattaisi välttämättä liiton kivillä ja liiton tekemillä jäillä, mutta toisaalta eipä muiden lajien kohdallakaan alimpien divareiden pelejä pelata mestistason olosuhteissa.
On kuitenkin tarpeen, että alueiden toimijoille saataisiin järjestettyä esim. jäänetkokoulutusta.
Mestaruussarjapaikkojen karsintasysteemi
Sivusimme keskustelussamme myös miesten mestiksen karsintasysteemiä. Lähtökohtaisesti pidimme hyvänä ensi kaudeksi tulevaa systeemiä, jossa
Keskustelimme tähän liittyen lähinnä siitä, pitäisikö
Emme oikein päässeet tässä puusta pitkään, vaan keskustelimme eri vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista. Ensi kauden karsinnasta päätettäessä lienee taustalla ollut pohdinta siitä, että on ehkä helpompaa suunnitella karsintasysteemi, josta saadaan ulos 1 paras joukkue kuin systeemi, joka toisi esiin 2 aidosti parasta joukkuetta (eikä esim. parhaan ja kolmanneksi parhaan).
Tämä on kuitenkin detaili, yhteenvetona oli että
Edustusjoukkueen valinta
Pääpainomme keskustelussa oli alempien sarjatasojen alueellistamisella ja mestiksen karsinnalla, tästä Jaakon esiin nostamasta SM-cupin voittajan ja mestiksen voittajan välisestä karsinnasta ei ollut hirveästi puhetta.
Ehkä yleinen mielipide eilen kuitenkin oli, että jos joku joukkue on osoittanut mestiksessä olevansa Suomen paras, niin miksi tämä joukkue ei sitten ansaitsisi paikkaansa edustusjoukkueena? Peliolosuhteet kun eivät maassamme kuitenkaan ole niin tasaiset, että erilaiset haastematsit pystyttäisiin pelaamaan aina tasaisissa olosuhteissa, joka puolestaan on omiaan tuomaan lotto-faktoria edustuspaikasta pelaamiseen.
Loppukevennyksenä on pakko laittaa mukaan Ernon heitto: jos halutaan lisätä sarjan mielenkiintoa niin otteluiden välissä voisi jäälle tulla joko katri helena tai sitten huikeaita monsteriautoja.
Alueellistaminen
Yksi suuri huoli alueellistamisessa on uusien curling paikkakuntien naispelaajien asema. Jos esim. Lappi sarja siirtyisi alueelliseksi II divariksi ei tällöin ko. sarjaan voisi osallistua sekajoukkueilla. Vai voisiko?
Sinänsä alueellistaminen jees, paljon vaan mahdollisia ongelmia.
Jees. Ehdin välillä
Jees. Ehdin välillä lueskelemaan tätäkin palstaa ja yhteen asiaan heittäisin oman kommenttini tässä välissä, eli pelien määrään.
Mestaruussarjajoukkueilla kausi on mennyt juuri kansainvälisen kalenterin takia nykyisen malliseksi ja sitä se taitaa olla maailmallakin. Eli syyskuun alusta lähtien aina EM-kisoihin pelataan Euroopan touria noin kahden viikon välein. Lisäksi tässä lähialueilla järjestettävien turnausten määräkin on kasvanut, eli mahdollisuuksia on kyllä käydä ulkomailla. Kunhan sinne vain porukat uskaltautuvat.
Tammikuusta alkaen on sitten pelattu mestaruussarjaa ja mestari on koitettu ratkoa ennen MM-kilpailuja. Kilvon kommentti oli erittäin osuva sen suhteen, että kaikki ei voi saada kaikkea ja väistämättä ollaan siinä tilanteessa, että joka viikonloppu on jotakin.
Alueellisuus on hyvä juttu, jos onnistuu. Itse olen todella skeptinen sen suhteen ja siksi ehkä mun kannattaa seurata sivusta, että miten tuo asia kulkee.
Vielä pitäisi muistaa se, että aina kauden alussa saadaan uusi hyvä joukkue sille kuuluvalle tasolle. Tänä vuonna yksi joukkue nousi suoraan mestikseen ja yksi voittajasuosikki kasailee voimiaan. Ei voi käydä niin, että alueellisessa II-divarissa pelaa kolme parempaa joukkuetta kuin Mestiksessä ja ne vain odottelevat, että aina yksi vuorollaan nousee ylöspäin.
Alunperin Mestaruussarja oli kuuden joukkueen lohko, jossa pelattiin kaikki kaikkia vastaan ja viikonlopusta sai pisteitä. Joka viikonloppu huonoin putosi divariin ja sieltä nousi toinen tilalle. Kolme neljästä laskettiin lopputulokseen. Tuolloin oli vain vielä hankalampaa todeta, että missä vaiheessa mestari ratkeaa.
Se, että viimeisenä viikonloppuna ei ole tilanne vaihtunut, on varmaankin johtunut siitä, että voittaja on loppujen lopuksi ollut sillä hetkellä paras joukkue. Valitettavaa on, että merkityksettömät ottelut vaikuttavat suoraan muihin sijoituksiin. Se on systeemin haitta ja esim. valioliigassa eurocup-paikkoja ratkottaneen osalle varsin merkityksettömillä otteluilla.
Itse en kannata sitä, että yhdellä turnauksella ansaitsisi saman kuin neljän viikonlopun pelaamisella.
..
Vaikken paikalla ollutkaan, niin tuo Markuksen esitys alueellisista sarjoista hieman laajemmin esitettynä on itse asiassa hyvin tarkkaan juuri se, mitä itsekin hain takaa. Alueellisten divarien lisäksi olisivat yhä olemassa valtakunnalliset karsinnat, eli mestikseen (ja myös I-divariin) voisi päästä ohittamalla tämän alueellisen portaan, jos vain on riittävän hyvä. Valtaosa uusista joukkueista kuitenkin aloittaisi alueellisella tasolla.
Naisten pelaaminen on asia, joka täytyy ottaa ehdottomasti huomioon. Itse näkisin, että tällä alimmalla alueellisella sarjatasolla voisi joukkueissa mukana olla myös naisia, jos alueellinen organisaatio näin päättää. Edellytyksenä olisi käytännössä, että alueella ei olisi muuta paikallissarjaa, jossa pelata. Naisilla muuten ongelma on ennemmin siinä, että joukkueita ei ole riittävästi, joten luultavasti vielä suht pitkään tulevaisuudessa kaikki halukkaat pääsevät varmasti valtakunnallisiin sarjoihin mukaan - miehiähän sieltä tässä ollaan osin karsimassa pois.
Ymmärrän Temen skeptisyyden hyvin, sillä toistaiseksi meillä on kovin vähän konkreettista alueellisten sarjojen kasaamiseksi. Tässä asiassa todella pitäisi saada aktivoitua väkeä ympäri maan. Lappisarja ja Länsi-Suomen liiga ovat hyvä alku seurojen välisessä yhteistyössä, mutta sitä tulisi tiivistää entisestään ja samalla luoda pysyvä keskusteluyhteys liiton ja alueiden välille. Toisin sanoen aivan alkuun tarvitaan laajalti halua ja sitten tekoja, jotka konkretisoituisivat ensimmäisenä yhteiseen tapaamiseen jolloin tarkempia suuntaviivoja vedettäisiin. Tänä keväänä soisi tällä rintamalla tapahtuvan ja ehkä sitten 2009-10 voitaisiin alueelliset sarjat aloittaa...
Sitten edustusjoukkueasiaan.
Mutta eihän se ihan sama ole olla Suomen mestari kuin SM-cupin voittaja! No edustusjoukkueesta puhuttaessa näin toki oli tossa mun ehdotuksessa. Asiaahan voi pyöritellä monella tavoin ja karsinta EM-kisapaikastakin voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Karsinta pelataan paras viidestä, mutta Suomen mestarilla on pohjalla alkuun yksi voitto. Näin pelejä tulisi pelata maksimissaan neljä ja tämän SM-cupin kautta tulevan joukkueen tulisi todella osoittaa olevansa parempi. Jos pelattavien pelien voitot menisivät 2-2, niin Suomen mestari säilyttäisi edustuspaikan. Jos sitten "haastaja" veisi kolme peliä neljästä, niin eiköhän olisi oikeutettua sanoa tämän myös olevan edustuspaikan arvoinen. Silloin haastaja olisi myös lyönyt vastustajansa kahdessa varmasti kovatasoisessa koitoksessa, eli siis itse SM-cupissa ja tässä karsinnassa.
Muuten eihän SM-cupiinkaan mikään pakko olisi alueellisia karsintoja järjestää. Suoran paikan voisivat saada SM-sarjan kolme parasta ja lisäksi kunkin neljän alueen paras joukkue SM-sarjajärjestelmässä, jos se ei kuulu noihin kolmeen parhaaseen (oli sitten tämän joukkueen sarjataso mikä hyvänsä). Loput paikat voitaisiin ratkaista vaikka sitten yhdessä karsintaturnauksessa, jonne tulla saisi kuka hyvänsä (tai kahdessa, jos tulijoita on paljon). Näin huomioitaisi hieman alueellista näkökulmaa, mutta etupäässä parhaat olisivat mukana SM-cupissa.
Ymmärrän Jaakko, että
Ymmärrän Jaakko, että kirjoitit tuon edellisen ihan esimerkkiluontoisesti -tai toivon niin- mutta, millä perusteella sm-cupiin pääsisi esimerkkisi mukaan vain kolme sm-sarjan parasta? eikö sm-sarjan 4. ole 2divarin/alueellisen sarjan 1. parempi?
Ylipäätänsä edelleen kyseinen tapa ratkaista edustuspaikka kuulostaa jo ajatuksena fiaskolta. Huomaan, että #curling-kanavalla on keskusteltu aiheista, niin varmasti myös monessa muussa yhteisössä. Itse asiasta keskusteltuani muutaman sm-sarja ja divari pelaajan kanssa, koen saman kuin he: "onko jonkun muunkin mielestä jotain järkeä pudottaa sm-sarjan merkitystä? Kohta jokin paikallissarja koetaan sm-sarjaa merkittävämmäksi sarjaksi." Kärjistetysti sanottuna...
Jos haluatte saada sm-cupista halutun turnauksen, etsikää curlingista kiinnostuneita yhteistyökumppaneita mainostamaan turnaukseen ja maksakaa voittajalle hyvä rahapalkinto, joka houkuttelee kaikki hyvät joukkueet paikalle.
yhdyn kilvoon
Tiukkaa faktaa Kilvolta. Koska systeemissä on joissain kohdissa hieman viilattavaa ei se toki tarkoita sitä, että niitä toimivia asioitakin olisi väenvängällä yritettävä muuttaa.
Jos pitkä SM-sarja tuo meillä esiin Suomen parhaan joukkueen (tm), niin miksi edes pitää pohtia systeemin vaihtamista maajoukkuetta etsittäessä? Jokainen uusi nippeli kuitenkin vain lisää muuttujia ja satunnaisuutta.
Eikö ole meidän kaikkien etu, että Suomea edustaisi Suomen paras joukkue?
Pitääkö pelejä olla näin paljon?
Hyvä että näitä asioita tuodaan tasaisin väliajoin esille, vaikka nykysysteemi tuntuukin aika toimivalta. Itse kyllä yhdyn aiemmin esitettyyn mielipiteeseen siitä, että pelejä on liikaa. Onko todella niin ettei kaksinkertainen sarja riitä selvittämään joukkueiden välistä paremmuutta? Jokainen SM-sarjaviikonloppu on kuitenkin pois harjoittelusta tai kansainälisistä turnauksista. Myös alemmilla sarjatasoilla, vaikka siellä tavoitteet ovat hieman erilaiset.
En ollenkaan ymmärrä ajatusta antaa muille kuin sarjamuotoisen SM-sarjan voittajalle mahdollisuus edustuspaikkaan. Siinä yhdistyvät eri järjestelmien huonot puolet. Pelejä on entistä enemmän liikaa ja satunnaistekijät lisääntyvät.
Uskoisin, että kaksinkertaisen sarjan viimeisistä peleistä saataisiin aikaan ihan riittävä loppuhuipentuma. Sarjan säännöt vain ovat kumman löysät. Jos halutaan lisätä curlingin SM-sarjan ammattimaisuutta, niin yhdenkin pelin luovuttaminen ilman lääkärintodistusta pitäisi yksiselitteisesti kieltää ainakin ylimmällä sarjatasolla. Viimeiset pelit on useina vuosina jätetty pelaamatta siksi, että se on olllut mahdollista. Jos jatkossa viimeisen pelin luovuttamisen sanktiona olisi vaikka sarjasta sulkeminen niin eiköhän nekin pelit pelattaisi kunnialla läpi. Ja tällä asialla on iso merkitys, jos halutaan saada viimeiselle viikonlopulle mediahuomiota.
Luovutukset ja pelimäärät
Termos,
Olen samaa mieltä Honxun kanssa luovutusten rangaistavuudesta. En muista, onko säännöissä nytkin joku rahasanktio. Männistö ja Ruokamohan jättävät nyt kakkosessa tulematta koko viimeiseen viikonloppuun. Jos syy on sairastumiset, asia tietysti ok, mutta jos syy on se, että matkustaminen kisapaikalle ei tunnu mielekkäältä, kun sarjatilanne ei enää suosi, niin tätä ei pitäisi hyväksyä. Ilmeisesti viimeiset peruuntuneet ottelut tuomitaan luovutuksiksi, mutta kakkosessa nyt ei kuitenkaan ole kuin 13 ottelua muutenkaan, niin tällainen toiminta vähentää edelleen pelejä.
Pelien määrään voisin kommentoida siten, että jos osaajat ja järjestelyhalukkaat henkilöt löytyy, niin varmaan viikonloppuja voidaan ottaa lisääkin. Siten, että eri viikonloppujen järjestelyissä on eri henkilöitä ja kuten tänä vuonna, eri sarjoja pelataan eri turnauksissa. Kakkostahan pelattiin nyt esim. meidän osalta vain kolmessa turnauksessa. Eri asia löytyykö henkilöitä ja haluavatko joukkueet maksaa isompia maksuja.
Meidän kannalta asia on suht ok, vaikka enemmänkin pelejä voitaisiin pelata. Meille on koviakin otteluita on tullut ihan tarpeeksi Ogelissa, mutta jos kauempaa tulevat haluavat kovempien pelien avulla kehittyä, niin kyllä ottelujen lisääminen lisää Suomen Curlingin tasoa kokonaisuutena. Mistä rahat?--> Osallistumismaksut ja liiton jäsenmaksut korkeammiksi ja liiton jäsenmaksut pakollisiksi=lisenssijärjestelmä koko Suomeen. Toki se lisää kulujakin "pääkonttorilla" mutta kyllä sillä puolipäiväisen hallintohenkilön palkan maksaa ja rahaa jää kenttien vuokraamiseenkin lisää.
Enpä tiedä, ainakin meillä on halu pelien lisäämiseen, koska pelaajat haluavat muihin turnauksiin osallistumisia paljon. Niissähän kuitenkin pelien taso vaihtelee lifestyleistä riippuen, omankin joukkueen taso.
Eli ainakin pitkällä tähtäimellä : Yritetään keksiä keinoja nimenomaan kovien pelien lisäämiseen. Tarkoittaa oman tasoisten vastustajien löytämistä mahdollisimman usein. Kaikissa lajeissa juuri tasaiset väännöt lisäävät tasoa pitkällä juoksulla.
Siitähän tämäkin palsta on hyvä merkki, että kuitenkin keskustelua riittää.
Daley
Jalkapallo, Curling, kuinka vaan, mutta tärkeintä elämässä ovat hyvät ystävät. Kiitos joka päivästä tämänkin lajin parissa. :D
Luouvutusten sanktioista
En tiedä koskeeko tämä ohjeistus myös divareita, mutta ainakin mestaruussarjassa pelaaville joukkueille tuli kilpailuvaliokunnalta viime viikolla tällainen tiedote:
Eli aika kovasti on sanktioitu, ja mielestäni ihan aiheellisesti.
Edustusjoukkueen valinta
Mä en kommentoinut aiemmin juurikan mitään tuohon edustusjoukkueen valinta-asiaan, koska halusin antaa erilaisten vaihtoehtojen muhia rauhassa.
Ensimmäinen reaktioni asiaan oli että "mitäs kummaa", eikä se kyllä ole siitä miksikään muuttunut. SM-sarjan asemaa ei minun mielestäni pidä mennä vetämään vessasta alas sillä, että koko kauden aikana parhautensa osoittanut joukkue joutuu puolustelemaan mahdollisesti kyseenalaisissa olosuhteissa asemaansa joukkueelle, joka on pärjännyt yhdessä turnauksessa.
Toi Jaakon jälkimmäinen ehdotus siitä, että SM-sarjan voittaja saisi karsinnassa yhden voiton "eteen" Cupin voittajajoukkuetta vastaan pelattavassa karsintassarjassa kuulostaa jo niin absurdilta, että siinä kohtaa mulla soi hälytyskellot aika lujaa. Kyllä on systeemissä jotain vikaa silloin, jos joudutaan tuommoisia ajatukisa edes funtsimaan oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi.
Nämä ajatukset siis omiani, eivät edusta joukkueeni, seurani tai SCL:n mielipiteitä.
-Markus
sanktiot luovutuksesta
Selkeästikään ei riittävän kovasti, kun tällaista tapahtuu. No nyt asialle ei voi enää mitään, mutta jatkossa muutosta tulee varmasti. Siitä voi jatkaa keskustelua jossain muualla. Täällä toivoisi jonkun tarttuvan ihan ketjun aiheeseen, eli niihin tulevaisuudenvisioihin.
Curling = kaartava (= nouseva)
En nyt lähde toistelemaan mielipiteitäni SM-sarjasta laajemmin. Ne löytyvät tämänkin keskustelupalstan arkistoista vuosien ajalta, jos niitä joku haluaa katsoa. Ei niillä ole paljon painoarvoa liiton päätöksenteossa kuitenkaan ollut...
Pari kommenttia näin aamutuimaan voisin kuitenkin heittää soppaan, joka ei itseäni koske.
Kevenneyksenä (?) :
- mikäli kilpailuvaliokunnan säännöissä tosiaan lukee:
niin kärjessä olevien joukkueiden kannattaa henkisesti varautua siihen, että jo mestaruuden ratkettua, mestari voikin vaihtua toisen joukkueen luovuttaessa merkityksettömän pelin
Vakavasti:
SM-sarjan kannalta tärkein yksittäinen tekijä on peliolosuhteiden laatu. Ja siellä haittaavimpana tekijänä on edelleen puuttuva nousu. Peli on täysin eri, kun kivet kaartavat enemmän. Nyt joukkueet tahkoavat merkittävän määrän pelejä vuodessa opetellen täysin väärää taktiikkaa curlingia ajatellen.
Jään ja ilman lämpötilojen muutoksilla saadaan ihmeitä aikaan. (tämän amatööritkin voivat todeta, pelatessaan samassa paikassa ja samoilla kivillä nousun vaihdellessa merkittävästi eri kierroksilla)
Myöskin peblin päillä asiaan voidaan vaikuttaa.
Kivien hionta ammattilaisen toimesta saa ihmeitä aikaan. Ottaisi aikaa vaivaiset muutaman tunnin.
Tiedosta ei ole pulaa, vain halusta toteuttaa. Liiton budjettia vaadittavat toimenpiteet eivät heilauttaisi mihinkään.
sanktiot
Huomenta.
Tuo on suoraan kauden 2007-2008 säännöistä, joten koskee kaikkia sm-sarjoja pelaavia joukkueita sarjatasosta riippumatta. 200 euron sakko ekasta luovutuksesta on mielestäni naurettavan pieni, saisi hyvin olla 500 euroa.
Jakke
..
Asiaa sen enempää kiertelemättä tuo on erittäin huonosti muotoiltu sääntö, joka (myös) varmasti muuttuu jatkossa.
Kuten toisessa keskustelussa on todettu, niin kauan kuin kustannussyistä (ja muista olosuhteisiin liittyvistä syistä pl. tuo kiertäminen) joudutaan pelaamaan Vierumäellä, ei ilman (ja jään) lämpötilaan pysty vaikuttamaan toisen hallin takia ja molempia halleja meille ei myydä.
Nuo muut mainitut seikat ovat asioita, jotka pitäisi ehdottomasti huomioida. En tiedä kenestä asia on kiinni, ei varmasti ainakaan kilpailuvaliokunnasta. Mulla henk. koht. ei ole tietoa ja konkreettisia ehdotuksia Vierumäen tilanteen parantamiseksi kyselinkin jo siellä toisessa keskustelussa (eli täällä). Siihen tai tiedusteluun olisiko joku valmis tekemään asian eteen jotain ei sitten enää kuulunutkaan mitään vastauksia, eli ehkä viime kädessä kyse tosiaan on koko curlingyhteisön yhteisestä halun puutteesta.
Aiheesta jos toisesta
Tuo 200 € sakko pitää kyllä köyhimmät joukkueet ainakin pelissä mukana ;)
Mut joo, toisesta asiasta tähän väliin kun en noita osaa keskusteluja linkittää, niin nyt kun meillä on nämä MM-kisat Vierumäellä, niin yritetään me vapaaehtoistyöntekijät oppia jäänteon lisäksi tuosta itse pelipaikasta jotain. Josko siitä olisi ensikaudella jotain hyötyä. Meitähän on peräti 5!! ilmoittautunut. (pelaajia) Mitäpä itse teet tuona aikana?
Ihmettelen myös sitä kovaa uhoa, mitä pitäisi asioiden eteen tehdä. Jokainen voi itsekseen miettiä mitä on itse asian eteen tehnyt: jäät, karsintakaaviot, järjestelyt jne.
Ja hieman kepeämmin aiheesta eli mielestäni järjestelmä toimii kuten pitääkin. Ei loppuun tarvita mitään viimesen kiven ratkaisevaa finaalia. Meidän lajillamme siihen ei ole varaa. Maajoukkueen valinta pitäisi olla niin, että paras edustaa ja tällä systeemillä sen pitäisi ratketa oikein. Tästä on kuulunut mutinaa senioreiden ja junnujen puolella, muiltakin kuin häviäjilta ;) ,jossa järjestelmä on kerrasta poikki. Siihen voisitte miettiä tällä foorumilla yksinkertaista ja oikeudenmukaista ratkaisutapaa, sen kun voisi ensikaudella vaikka testata. Omaa kilpailuvaliokiuntaa kun ei ole niille mestaruuksille perustettu. Itse haluaisin milelläni osallistua enemmän, jään tekoon, kaavioiden laatimiseen ja pelaamiseen, mutta opiskelijana, varsin köyhänä, kokemattomana ja armeijaan menossa olevana miehenä en siihen pysty.
Omalta joukkueeltamme on yksi armeijassa kiinni ja toinen kuumeessa enkä itsekään ole ihan kunnossa, joten joudumme ehkä repimään jostain sen kuudennen pelaajan, jotta saamme tänä viikonloppuna ne 4 miestä kentälle.
Teksti ei ollut tarkoitettu kenellekkään henkilökohtaisesti ja edustaa vain omia mielipiteitäni.
LiLo for life and God bless curling!
student.hamk.fi/~rimakelle/LiLo/
Aluejako
Tässä onkin jakamista jos nämä joukkueet jaetaan neljään alueeseen. Kahdeksan joukkuetta 28:sta tulee muualta kuin pääkaupunki seudulta. Yksi pelaa mestaruussarjassa, yksi ykkösessä ja loput kakkosessa.
Hyvinkäähän ei kyllä
Hyvinkäähän ei kyllä tunnetusti ole PK-seutua. Heikko läppä.
Omasta mielestäni irtonaisista turnauksista muodostuva karsiminen kuulostaisi parhaimmalta. Tietyllä pistemäärällä (Taikka parhaiten pärjänneet) pääsee lopputurnaukseen jossa ratkeaa voittaja, joka edustaa Suomea tulevaisuudessa. Näin parhaiden joukkueiden ei olisi pakko edes kiertää jokaista mahdollista tujrnausta, ellei sarja ole tiukka. Ja aikaa pelata ulkomailla (paremmilla jäillä ym. erilaisessa ympäristössä) olisi enemmän.
Olisiko mahdollista että edellis kauden voittaja pääsee suoraan finaaliturnaukseen?
LiLo for life! jausaa.blogspot.com
joukkuemäärät
Niin, aluejakohan oli tuossa ehdotuksessa vasta 2-divarista ja siitä jatkossa mahdollisesti alemmista sarjatasoista. Eli jaettavaa nykyisistä liiton sarjoissa pelaavista joukkueista olisivat nämä:
Jos en nyt kännykän pikkuruudulta hieveän väärin laskenut, niin tossa olisi 3 Lännestä, 4 Etelästä, 2 Pohjoisesta ja 1 Idästä. Lappisarjassa on paljon joukkueita, jotka eivät ole mukana liiton sarjoissa, samoin LS-liigassa. Uskoisin, että suurin innostus alueellisten 2-divarien järjestämiseen olisi nimenomaan tuolla suunnalla. Idästä ja Etelästä en tiedä kuinka paljon (organisointi)intoa seuroista löytyisi.
Joukkuemäärät
S.I.M
Mukava nähdä, että joku muukin ajattelee jo samalla tavalla kuin minä pari vuotta sitten jo...
Alueellistaminen olisi ehdottomasti paras ratkaisu helpottamaan näiden mestaruus- ja divarisarjojen peluuttamista. En näe mitään estettä sille, että alueilla pelattaisiin omat ns. II -divarit, joiden voittajat saisivat mahdollisuuden ylemmän sarjan karsintaturnaukseen. Alueilla on erittäin aktiiviset henkilöt mukana toiminnassa, jotka mielellään järjestelisivät sarjoja vaikka varsinaisesti ei mitään korvauksia siitä saisikaan. Tiedän, että alueilla on jo kokemusta laajojen sarjojen järjestämisestä, ja mikäli ei ole, on meillä varmasti kilpailuvaliokunnan ja alueiden edustajilta saatavissa apua.
Kannatan lämpimästi ajatustani edelleen.
Yksi visio tämäkin
Nyt taisi Kisakalliossa olla pe-la kivien taipumisen suhteen aika samanlaiset olosuhteet kuin Vierumäelläkin. Luisto vähän parempi. Sunnuntaina sitten ainakin meidän ainoassa pelissä kivet myös taipuivat suht hyvin. Sattumaa vaiko eikö...
Kun tästäkin maasta epäilemättä löytyy ihmisiä, joilla olisi tietoa miten olosuhteista saa paremmat, niin mitäs jos perustettaisi jokin pieni 3-5 henkilön olosuhdetyöryhmä. Tällä porukalla olisi tehtävänä miettiä miten SM-sarjalle ja muille SM-kilpailuille saataisiin paremmat peliolosuhteet. Tarkoitus ei siis olisi, että kaverit ovat itse letkuttamassa ennen jokaista turnausta, vaan tehdä esityksiä ja neuvoa jääntekijöitä miten jäät paranisivat. Jos/kun tällä ryhmällä olisi esittää konkreettisia ehdotuksia hintalapun kera ja valmius toteuttaa ne, niin varmasti liiton hallituksenkin olisi erittäin helppo näyttää vihreää valoa.
Kuulostaisiko tämä hyvältä ajatukselta? Entä hallituksen mielestä? Kuka olisi valmis lähtemään mukaan?
mielipiteitä
laitanpa jonkin mielipiteen minäkin.
SM-sarja on mielestäni hyvä nykyisellään ja pelien määrä ok.
SM-Cup ei ole hyvä paikka hakea edustusjoukkuetta. Jos cup on kalenterissa ensin, niin voittajan ei tarvisi paljon stressata sarjan kanssa, jos on finaalissa kuitenkin. Jos taas toisinpäin, niin miten perustella sarjaa tahkonneen voittajan ja yhden viikonlopun voittajan finaalia? Ei kuulosta mun mielestä hyvältä.
Alueellisiin kisoihin, vaikkakin vain 2-divarin osalta, suhtaudun kyllä yhtä skeptisesti kuin Teemukin. Mielestäni on hyvä että alempien sarjojen joukkueet pääsevät katsomaan (tai joutuvat katsomaan) ylempien sarjojen pelejä. Siitäkin voi jotain oppia. Ei ainakaan kävisi niinkuin joskus eräällä uudella paikkakunnalla, jossa paikalliset pelaajat yrittivät sääntöjä soveltaa omilla tavoillaan..."Osuit meidän kiveen, saan siis laittaa sen tänne keskelle pesää suojan taakse"
Olosuhdetyöryhmä kuulostaa paremmalta ja vaikka jääntekijä tanskasta opettamaan paikanpäälle. Usein noissa kisoissa taitaa kuitenkin olla vaikeutena se, että Manu tekee yksin jäät ja saa aloittaa edellisenä päivänä. Ehkä vähän kärjistetty, mutta kuvannee nykytilaa. Siinä ei vain ole toimivaa yhtälöä.
Itsellä ei ole tietoa miten jäätä tehdään, tunnen kyllä useita joilta siitä asiasta voi kysyä. Ehkä jonkin sortin kurssin järjestäminen olisi paikallaan.
jussi
Curling jää
Olen hieman kuikkuinen, osittain koska tänään oli huono päivä työssä ja osittain sitä, että kun on MM turnaus, uskoisin, että paras jääntekijä olisi paikalla. Edelleen toivon, että tehdään opetus paketin tästä mahdollisuudesta. Jos tarkoitus on nostaa jään tason, siihen ei onnistu ottamaan vähän neuvoa täältä, vähän sieltä, kuka sattuu olemaan paikalla. En tiennyt että Liitolla on niin paljon rahaa takataskussa, että voimme järjestää ulkomaalainen jääntekijä myöhemmin, vaikka nyt olisi mahdollisuus. Edelleen toivon, että olisi jokun Vierumäellä jolla olisi kamera, kynä ja paperia ja hänen ainoa tehtävä olisi kerätä tietoa.
larry
alueellisuudesta..
No juu.. Hämmennän vähän keskustelua siitä miten aluesarjat tulisi toteuttaa, mutta varovasti. Ensin kuitenkin muistuttaisin joitain keskustelijoita siitä, että ensin ne alueet on perustettava. Sitten vasta ne voivat ottaa kontolleen järjestelytehtäviä. Eli se ei riitä, että jossain päin Suomea pelataan jotain pelejä niitä sitten haluttaisiin laskettavaksi jonkinlaiseksi aladivisioonaksi. Alue/piiri tms. vaatii oman hallintonsa sekä yhteyden kattojärjestöön eli liittoon, jossa tällä aluella pitäisi olla vielä jonkinlainen statuskin. Kaikkeen tähän kuluu aikaa, joten syytä olisi aloittaa nyt. Tietysti ensin liiton pitää ratkaista haluaako se mitään piirijärjestöjä.
Siihen kakkosdivisioonan kansalliseen lopputurnaukseen ottaisin sen verran kantaa, että tähän tulisi olla jokaisesta lohkosta tarjolla vähintään niin monta paikkaa kuin itse lopputurnauksessa on sijoja, joilla on jatkon kannalta jotain merkitystä. Eli, jos vaikka lopputurnauksen voittaja saisi suoran paikan ykköseen ja toinen pääsisi johonkin jatkokarsintaan, niin silloin jokaisesta lohkosta tulisi olla tässä kansallisessa lopputurnauksessa vähintään kaksi joukkuetta. Näin parhaiten torjutaan eri lohkojen välisiä tasoeroja.
Itse alueellisesti toimiville alasarjoille näkisin kaksi vaihtoehtoa:
1. Jos on vaarana, että eri alueista tulee eri määriä joukueita, niin esim kakkosdivari voidaan pelata valtakunnallisena sarjana, joka sitten vain jaetaan joukkueiden maantieteellisten sijaintien mukaan osiin mahdollisimman tasan. Tässä on tietenkin se riski, että joku Hyvinkääläinen joukkue joutuu pelaamaan lappalaisten kanssa, jos pääkaupunkiseudulta tulee hirveästi joukueita muuhun maahan nähden. Alueiden tehtäväksi tässä mallissa muodostuu otteluaikataulujen laadinta sekä itse pelien järjestäminen.
2. Annetaan alueiden hoitaa itse kaikki sarjatoiminta I-divisioonan alapuolella kuten parhaakseen näkee. Tarkoitan tällä sitä, että alue saisi itse päättää missä, milloin ja miten useasti joukkueet pelaisivat. Lisäksi alue voisi perustaa myös erinäköisiä vielä alempia divisioonia pyramidirakenteineen, jos siltä tuntuu. Tällainen systeemi joko toimii tai sitten ei toimi. Kaikki on kiinni kunkin alueen toimijoiden ammattitaidosta sekä siitä miten liitto alueitaan valvoo. Ts. liiton tehtävä olisi varmistaa, että joka puolella Suomea noudatettaisiin Suomen Curling/Straigthling-liiton sääntöjä ja, että pelimäärät ja -olosuhteet jotenkin vastaisivat toisiaan.
Ihan heti ensimmäisenä alueiden toimintavuonna en olisi vaihtoehdon kaksi kannalla, vaikka näkisinkin sen loppujen lopuksi parhaana tapana pelata alempia divisioonia. Sinälläänhän mikään ei estä pelaamasta näitä otteluja samalla jäällä SM-sarjan kanssa, jos tilaa vain löytyy. Juujuu.. tällä hetkellä kaikki SM-sarjapelit pelataan Etelä-Suomessa, mutta mites 15 vuoden päästä? Eikös meillä silloin ole jo ihan oikeita curling-halleja ympäri Suomea ainakin tusina.
Straightlingistä
Kuten jotkut ovat varmaan jo kuulleetkin, niin MM-kisojen yhteydessä testattiin myös liiton nykyisiä kiviä Vierumäellä olleella taipuvalla jäällä. Lopputulema oli, että liiton kivet taipuivat käytännössä aivan yhtä hyvin kuin WCF:n kivet kummassakin hallissa. Tästä voisi aika suoraviivaisesti tehdä sen päätelmän, että liiton kivissä ei ole vikaa.
Katseet kääntyvät siis itse jäähän. Vaikken itse jääryhmässä ollutkaan, niin sai nähdä porukan tekemät monet ja monet työtunnit jään eteen. Ainakin jään kingaus-peblaus-kingaus-peblaus toistui useasti läpi kisojen. Mistä vaan saataisiin vastaavat resurssit SM-sarjaan...
SM-cup
Tämä aihe lienee sikäli
Tämä aihe lienee sikäli taputeltu, että varsin yksimieliseltä vaikuttaa maan curlingyhteisön halu SM-sarjan osalta. Käytännössä kukaan ei ole kannattanut jonkinmoisten loppupelien laatimista sarjaan, joten jossain muissa yhteyksissä esitettyjä haihatteluja niiden perään ei liene tarpeellista spekuloida ainakaan muutaman vuoden aikajänteellä. Lyhyesti tulevaisuus lienee siis SM-sarjan kehittäminen nykyiseltä pohjalta ja mahdollisesti alueellistamisen tuominen mukaan, jos siihen resursseja löytyy.
Resursseilla tarkoitan sitä, että halu alueellistamiseen täytyy tulla Helsingin ulkopuolelta. Ei asiaa voi vain päättää "ylhäällä" ja olettaa jotain tapahtuvan. Lapissa oma II-divarin lohko lienee realistisin ja onnistunee myös etelässä, mutta miten itä ja länsi. Onko näillä suunnilla edes halua koko touhuun? Mukava olisi saada joku mielipide mukaan keskusteluun.
Yksi uusi ehdottoman mielenkiintoinen ajatus SM-sarjaan tuli eteen bonspielin yhteydessä. Olisiko meilläkin syytä siirtyä kohti muualla yleistä trendiä, että curlingjoukkueessa on pääsääntöisesti neljä pelaajaa? Nykyisinhän etenkin SM-sarjan varapelaajista pystyisi helposti kokoamaan parikin kokoonpanoa, jotka olisivat todella kova sana vähintään divarissa. Yksi varapelaaja loukkaantumisten varalta lienee perusteltu, mutta mestaruussarjassa tuskin kahteen on juuri tarvetta - ainakin jos halutaan korostaa sarjan tasoa. Alemmissa divareissa pari varapelaajaa lienee käytännön syistä pakko sallia, eikä toki panostusta lajiin voi yhtä paljon odottaakaan. Kuitenkin pelaamalla sitä kehittyy, ei puremalla harjanpäätä katsomossa.
Voihan saparopäinen-lehmälintu (?)
Curling joukkueessa ON pääsääntöisesti 4 pelaajaa. Siksi sitä viidettä kutsutaankin varapelaajaksi. Harva joukkue koostuu kolmesta pelaajasta. Tiedä onko tätä ajateltu yhtään. Trendi myös on sellainen asia että siihen suinpäin säntäävät vain heikot mukaan. Oma tyyli on ja siitä voi ihan rohkeasti pitää kiinni.
Omassa joukkueessamme oli tosiaan tarvetta sille 6 pelaajalle, kun yksi oli armeijassa, toinen kipeä ja kolmas juuri toipunut, eli ei täydessä iskussa. Oli ihan kiva saada se neljäs kentälle. Sama taisi olla Rantamäen Tomilla, jolla näin pelaavan viisi muuta kaveria Tomin lisäksi.
Jos meillä on niin paljon niin kutsuttuja "extra" pelaajia, niin eikös se ole heidän asiansa perustaa oma joukkue jos eivät muuten pääse pelaamaan? Miksi siitä pitäisi sääntö tehdä? Jos pelaaja haluaa pelata SM-sarjassa, on hänellä mielestäni oltava pokkaa kysyä joukkueeltaan pääseekö hän kauden aikana jäälle SM-sarjassa vaiko ei. Jos ei niin on uskallettava sitä vaatia tai hommattava joukkue jossa aikaa saa. Helppoa. Lisäksi 5+6 pelaaja joukkueessa mahdollistavat sen että useampi ihminen pääsee jäälle SM-sarjassa, jos hän ei omaa joukkuetta saa, ja kokemukset sarjasta ja peleistä leviävät. Plus pointti se että useampi pelaaja jakamassa sitten sarjamaksua, kevenee kaikkien taakka.
Joten turha snobbailu sikseen, ne joukkueet jotka huipulla ovat pelaavat muutenkin aika vakio kokoonpanolla. Lisäpelaajat vain poistavat turhat luovutukset, kun ei saada joukkuetta kentälle. Ei tälläisiä, "lisää ammattimaisia sääntöjä niin ollaan huippusarja", juttuja. Kiitos.
ps. Viesti ei ole hyökkäys ketään vastaan, lähinnä ärsyyntyminen tuon nykyisen lisäpelaaja systeemin muuttamis ideaa kohtaan.
ps2. Markus saa oikeuden editoida tuota viestin otsikkoa jos haluaa.
edit:"
Nämä ylimääräiset varapelaajat eivät välttämättä tule toimeen tai ole edes samasta kolkasta maata. + Mitkä ovat ne käytännön syyt alemmissa divareissa että pitäisi sallia 6 pelaajaa? Ja miksi ei voi odottaa kovaa panostusta lajiin jos pelaa divarissa?!? Onko kova treenaaminen ja innostus lajiin ristiriidassa divarissa pelaamisen kanssa?
"
LiLo for life and God bless curling!
...
Aivan täyttä asiaa muuten Leolta. Nykyinen vaatimus kuuteen pelaajaan oli perusteltu ja sääntö tuntuu toimivan. Korjataan taas ehjää, jeh.
nnngghhh nnnggghhh is my middle name
kiitos
Mukavaa kun joku on samaa mieltä, kiitos!
Festari, fetarii, festari, HEI HEI!!! (dont ask)
LiLo for life and God bless curling!
Sääntö tai ei, kunhan on
Sääntö tai ei, kunhan on ajatus. Varmasti kuudennelle pelaajalle voi olla tarvetta, en mä sitä kiistä. Kysymys on ehkä lähinnä siinä, että onko sitä tarvetta niin paljon kuin mihin tällä hetkellä "varaudutaan". Mukavahan se vain olisi nähdä enemmän (hyviä) joukkueita sarjassa mukana.
Vikan turneen tapahtumat lienee riittävä peruste miksi II-divarissa lisäpelaajille on enemmän tarvetta.
Yhdyn Leohon, ja
Yhdyn Leohon, ja samalla koittakaa nyt ...vetti keskittyä olennaisiin asioihin! Jos on mielenkiintoa kehittää lajia ja toimia sen parissa niin älkää takertuko turhanpäiväisiin asioihin. Joku fiksu syy miks totakin asiaa pitäis lähtee muuttamaan? Jos joku joukkue ja sen pelaajat kokee tarpeen 6 pelaajaa joukkueessa, ja se säännöissä sallitaan, onko se ongelma? Jos ei halua olla 5./6. pelaaja niin eiköhän jokainen silloin pyri löytämään joukkueen jossa ei ole moisessa roolissa? Jos otetaan käyttöön sääntö, joka sallii vain 4 tai 5 pelaajaa, on varmaa, että siitä koituu vain haittaa jollekin joukkuelle. Sairastumiset, työkuviot, opiskelut jne jne.. ja sitten pyritään pelailemaan 2 pelaajalla vai, jos näin sattuisi ettei ole tarpeeksi pelaajia?
Ei kuulosta minunkaan
Ei kuulosta minunkaan mielestä järkevältä idealta. Sen sijaan musta ei ole mitään vikaa että täällä keskustelualueella ideoita, myös huonoja esitetään. Tämä otsikko on nimenomaan visioita tulevaisuudelle niin visioidaan ihan rauhassa.
Mun mielestä täällä keskustelualueella ei keskusteluja hirveästi käydä kun usein uuden ehdotuksen tullessa ensimmäinen argumentti on että ennenkin on tehty näin.
No menipäs nyt puunhalailuksi.
Ajatuksia ilmoille
Niin jos ei ole keskustelua, ei ole kehitystä. Ja vastaavasti jos nämä asiat pääsisivät paperille ennen kommentointia, niin voisi käydä huonosti. Alunperinhän tuo määrä rajattiin sen takia, ettei aamupelissä ole kaikki eri pelaajia kuin iltapelissä. No, nytkin se on mahdollista, mutta näyttäisi, että kuusikaan ei riitä monelle joukkueelle.
Mestiksessä sen sijaan taisi suht moni pelata neljällä läpi kauden ja toisaalta taas osa tarvitsi kuutta.
Musta määrää ei tarvitse rajata. Sen sijaan pitäisi miettiä, että jos pelaaja ei heitä kiveäkään kauden/turnauksen aikana, niin lasketaanko hänet joukkueessa pelanneeksi myös seuraavalla kaudella? Lähinnä tämä tulee kyseeseen turnausmuotoisesti ratkottavissa mestaruuksissa, mutta miksei myös SM-sarjassa. Jos tuota rajoitetaan säännöillä, niin johtaako siihen, että pelaajia pitää käyttää heittämässä pari kiveä. Toisaalta varapelaajien nimeäminen auttaa pitämään sarjapaikan, mikäli joukkueessa tapahtuu muutoksia.
6. pelaja
Eihän tuota 6. pelaajaa ole pakko nimetä, annetaan joukkueiden itse päättää tarvisevatko he sellaista.
Jakke
Oleellisia asioita
Mä kuulisin mieluusti lisätietoja mitä nämä oleelliset asiat ovat, joihin pitäisi keskittyä (erityisesti kun kyse on keskustelupalstan aiheesta, jossa vain heitellään ajatuksia yleiseen pohdintaan). Muuten kieltämättä jonkinlaista lahjakkuutta pitää löytyä, jos nuo mun viestit lukee niin, että nyt heti ollaan kieltämässä kaikki yli neljän pelaajan joukkueet. Olisiko tyystin mahdotonta ajatella, että ihan joka asiasta (EDIT: selvennyksenä, että joka asiasta jota mä täällä ehdotan) ei tarvitse tulla sääntöä, vaan ihan vain ajatus, jotka itse kukin voi pohtia?
Muuten Woodstockin viestiin voi erittäin paljon yhtyä. Enpä lainkaan ihmettele miksei tänne keskustelupalstalle oikein kukaan muu kuin mä uskalla mitään kirjoitella, kun vastaukset ovat aina erittäin asiallisia ja perusteltuja monipuolisin argumentein.
Omakokemus
Itse nimesimme 5 pelaajaa koska yksi oli armeijassa alun SM-sarjasta ja kun pääsi pois niin toinen meni armeijaan. 6. pelaajan nimesimme vasta viimeiseen viikonloppuun kun yksi kaveri sairastui ja toinen oli kiinni.
Jos itsekukin näitä itsekseen pohtisi ei täällä olisi keskustelua.
Jos 5. ja 6. pelaaja eivät saa peliaikaa, he kyllä luovat oman joukkueen jos niin haluavat. En jaakon ideaa tulkinnut sääntönä vaan pikemminkin ajatuksena josta voisi keskustelulla tulla sääntö karsia 6. pelaaja pois.
Tosin tuo idea jossa pelaamatonta pelaajaa ei ehkä seuraavalla kaudella luettaisi enää joukkueen pelaajaksi oli ihan hyvä. Onko tämä joka tilanteeseen vaiko silloin jos joukkue hajoaa? Eli 2 vakiopelaajaa + pelaamaton varamies eivät saisi sarjapaikkaa koska pelaamatonta ei tulkittaisi joukkueen pelaajaksi edelliseltä kaudelta? Toivottavasti ymmärsitte tuon kysymyksen.
Tiedä uskalluksesta tänne kirjoittaa, itsellä niin vähän kokemusta esimerkiksi että jätän homman viisaammille ja kokeneemmille.
Tosin en vieläkään ymmärrä tuota jaakon alentavaa kommentti jonka mukaan divari pelaajilta ei voi olettaa kovaa panostusta lajiin. Divari on sitävarten että siellä saa kokemusta ja sieltä noustaan. Esim. Ikämiehet, jos ne jätkät eivät ole lajiin panostaneet, niin meitsi lopettaa lajin tähän.
Kiitos kaunis!
LiLo for life and God bless curling!
Leolle vastaus
Lause tarkoitti sitä, että mestaruussarjassa pelaavalta joukkueelta voi lähtökohtaisesti olettaa enemmän panostusta lajiin kuin II-divarissa pelaavalta (ja että nämä järjestelevät oman "elämänsä" ja muut harrastuksensa niin, että pystyvät pelaamaan vaikkapa koko kauden läpi - tietysti kaikki asiat kuten vaikka intti ei ihan omissä käsissä ole). Ja edelleen se ei mitenkään poissulje, etteikö myös divareissa voisi olla lajiin (paljon) panostavia joukkueita. Toivottavasti pystyin esittämään asian ymmärrettävästi.
EDIT: Ja uskalla taisi olla mulla myös huonosti tehty sanavalinta. Ehkä oikeampi olisi viitsi. Eli ihmiset eivät viitsi kirjoittaa, kun ajattelevat asian kaatuvan alkuunsa kuitenkin.
Jäät...ja muut
Juuh, taas on kausi melkein pulkassa ja keskustelut taukoamassa.
Joten mitäs tehdään tuon SM-sarjan jään kanssa? Onko ensikauden viikonloput jo sovittu? Onko meillä vapaaehtoisia? Entäs miten muuta järjestelyt, toimiiko Olli esim. vieläkin tuomarina Pirjon kanssa? Onko peliohjelmaan tulossa muutoksia? Karsintaan? Muutetaanko sennujen ja junnnujen SM-kisat pois tuosta "kerrasta poikki" periaatteesta? Muuttuuko kilpailuvaliokunta? Ja kuka aikoo voittaa ensi kaudella? :D
Ja tärkein: mitä muutoksia on pakko tehdä ennen seuraavan kauden alkua?
LiLo for life and God bless curling!
Harjoitusjäätä tarjolla syksyllä