En uskaltanut aloittaa aivan uuden otsikon joten valitsin tätä. Ehdotan keskustelua toimihenkilön lisäys toimistolle. Mielessä on tuki työllisyys mahdollisuus liiton avuksi. Työtön henkilö tulee määrä aikaisella työsopimuksella. Liitto maksaa palkkansa mutta saa paikallinen työvoima piiriltä tukia siihen. Väitän, että Liitto tarvitsee sihteerin. Juoksupoika / tyttö joka suorittaa nuo tehtävät mihin varsinaiset toimihenkilöillä ei ole aikaa. Minusta, jo kartoitus curling toiminnasta Suomessa on melkoinen urakka. Jo pitkään tunnen, että olemme isossa salissa jossa palaa vain pieni 25 w lampun. Jos emme näe kunnolla, miten voimme kehittää muulla kuin vain lampun alla? Sen verran olen pohtinut asiasta, en näe mitään este. Ei sihteeri voi olla uhkaa kenellekään; hän tekee vain sitä mikä käsketään. Kustannukset eivät voi olla este kun ottaa huomioon meidän varsin matalat liiton jäsenmaksut. Ja korostan, sihteerin tehtävä on vain määrä aikainen. Kenties olen liian sokea kun näin vain sen valtavan potentiaalinen apua mikä saamme. Ennen kun lähetän virallinen kirje liiton hallitukselle asiasta, haluaisin tietää muiden mielipiteet hyvästä ja huonosta puolesta sihteerin ajatusta.
Sopiiko keskustelun rajoitus 1.10.08 asti?
Lisää tietoa työvoimatoimiston sivuilla
Larry Gregorwich
Moderaattorin edit 13.8.2008: Siirsin tämän Larryn keskustelunavauksen omaksi viestiketjukseen. -Markus
Mielenkiintoinen keskustelunavaus
Larrylta tuli taas kerran varsin mielenkiintoinen keskustelunavaus. Pitääpä perehtyä tässä jossain välissä tuohon työkkärin sivuilta löytyvään materiaaliin ja pohdiskella asiaa enemmän.
Toivoisin kovasti, että tähän keskusteluun löytyisi kommentteja myös liiton hallituksen suunnalta jo ennen Larryn lupailemaa virallista esitystä SCL:n hallitukselle ja asian virallista käsittelyä hallituksessa.
-Markus
Pohdintoja aiheesta
Kävin viikonloppuna nopeasti tsekkaamassa tuon työkkärin sivuilta löytyneen infopläjäyksen palkkatuesta.
Taustaa palkkatuesta ja työttömyystuesta
Palkkatuki koostuu perustuesta (24,51 euroa / päivä) ja lisätuesta, lisätuen suuruus riippuu työnhakijan tilanteesta ja on maksimissaan 60% perustuesta. Joissain tapauksissa, joista tarkempaa infoa en löytänyt, voi lisätuki olla maksimissaan 90% lisätuesta. Pelkää perustukea olisi siis joka tapauksessa kaiketi saatavissa 24,51 30=735,30 euroa / kk.
(Koska palkkatuen perustuen suuruus näyttäisi olevan sama kuin työttömyysturvan peruspäivärahan suuruus, voisi olettaa että tuo palkkatuen lisätuki voisi olla sidoksissa tavalla taikka toisella siihen, saako työtön työnhakija peruspäivärahan lisäksi myös ansiopäivärahaa.)
Liiton budjetoinnista ja palkkauksen kustannusvaikutuksista
Anyway. Vuosi 2009 on käytännössä ensimäinen vuosi, jonka budjettiin tällaisen palkatun ihmisen palkkarahoja voisi sisällyttää, mikäli liiton syyskokous näin päättäisi ensi vuoden budjetista päätettäessä.
Tämä tarkoittaisi ainakin nopeasti funtsittuna ja sillä tiedolla mikä minulla on asioita sivusta seuranneena hyvin helposti liiton jäsenmaksun korottamista, koska ymmärtääkseni liittolla ei nyt mitenkään ihan hirveästi ole ylimääräistä pätäkkää.
Esimerkiksi puolen vuoden määräaikaisuus tarkoittaisi pelkkinä palkkakuluina + työnantajan sivukuluina helposti noin 10 000 euron kustannuksia, jos työntekijä ei saisi palkkatuen lisätukea. Tämä tarkoittaisi ehkä luokkaa 15 euron lisäkustannusta / jäsen seuran liitolle maksettavaan jäsenmaksuun.
Kustannuksia laskettaessa pitäisi lisäksi huomioida, että pelkät palkkakulut eivät todennäköisesti olisi ainoat kustannukset, vaikkakin todennäköisesti suurin kuluerä olisikin. Työvälineetkin maksavat + kaikki muut kulu, joita nykyistä laajemmasta toiminnasta tulisi.
Käytännön juttuja
Ehkä suurin kysymysmerkki, joka minulle tuli mieleen, on työntekijän työskentelytilat. Liitollahan kun ei ole mitään konttoria, johon työpisteen voisi tehdä, joten tämä asia pitäisi kuitenkin ratkaista. Kotoa työskentely voisi tietty olla yksi mahdollisuus...
Työsarkaa
Olen kovasti sitä mieltä, että Suomalaisen curlingin edistämisessä olisi monellakin saralla enemmän duunia kuin on tällä hetkellä tekijöitä. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen olisi silti huomattavan suuri päätös, joten heittäisin tässä kohtaa palloa kaikille muille tämän viestiketjun lukijoille: mitkä olisivat mielestänne keskeisimpiä asioita, jotka pitäisi ensimmäisten joukossa saada paremmalle tolalle palkatun työvoiman avulla?
Kannatan !
Tuota noin,
Periaatteessa kannatan henkilökohtaisesti tätä, vaikka jäsenmaksu nousisikin. Ylipäätään tuollainen homma voisi olla aluksi juuri se 4-6 kk vuodessa, olettaen, että täydet tuet saadaan. Aktiivejahan on, mutta varmaan nykyisten vapaaehtoisten hyvää työtä voidaan sitten ohjata muihinkin, enemmän osaamista vaativiin asioihin. Toki pitäisi löytää aktiivinen, urheilusta ylipäätään kiinnostunut henkilö.
Nyt en siis tietenkään halua loukata ketään, koska monissa asioissa on kehitystä ollut viimeiset pari vuotta ja esim. tiedotus ja nettisivut ovat parantuneet selkeästi. Kuitenkin nämä ovat asioita, jotka palkattu henkilö voisi hoitaa. Erilaiset kokousten, kurssien, turnausten, turnaushallinnon, jäsenmaksukeruun, taloushallinnon, kv. tapahtumien, kilpailujen, mediatiedottamisen, sisäisen tiedottamisen ja muiden tapahtumien taustajärjestelyt tietenkin vaativat aikaa, mutta eivät nyt liene kuitenkaan mitään ydinvoimatiedettä. Myöskään työvälineet (tietokone, netti ja puhelin lähinnä) eivät nykyisin lopulta paljon maksa. Pitäisikö olla työpiste vai työtä kotona, siihen en ota kantaa.
Joka tapauksessa itse olisin sen ylimääräisen jässärin valmis maksamaan, jos on vaikka kauden aikana puolipäiväinen henkilö vastaamassa puhelimeen. Mitenkään siis aliarvioimatta nykyistä tilannetta.
Joten kannatan siinä mielessä, että : Nykyiset rutiinit pois nykyaktiiveilta jolloin aktiivit voisivat keskittyä lajin kehittämisasioihin, nuorisotyöhön, coachaamiseen jne. Aktiivit tietänevät lisää rutiineita, joita ko. henkilö pystyisi hoitamaan.
Joka tapauksessa nimimerkiltä hieno keskustelunavaus..
Daley
Aihe 1: toimisto
Kyseessä ei ole vain sihteerin saanti. Se on vain jäävuoren huippu. Mitä minulla on mielessä on lähinnä kokonais kehitys spurtti josta tämä on vain osa minun ajatusta.
Aloitan toimiston tarpeista. Annan esimerkki: Pääsen hoitamaan oman seuran asiat vain yövuorossa. Autoni on sekä toimistoni että korjaus paja. Kuulosta kenties hienolta että joku aloittaa tyhjästä. Mutta, miten se kuulostaa jos tilanne on edelleen samanlainen viiden vuoden päästä? Minun toiminta taitaa olla hiekko tasoinen jos minun toiminta tilaa on edelleen riippuvainen auton etupenkin koosta. Ei ollut kehitys ja, jos on, vaikutukset ovat rajoitettu tietyn pisteisiin. Jos muistan oikein, luin jossain kauan sitten liiton lehdessä (?) miten Kanadalainen oli ihmeissään että liiton toimisto oli autotallissa. Sen verran tunnen kanadalais kulttuurista, että hänelle tuli käsitys että tuolla Suomessa on pioneerin henki. Jos samanlainen Kanadalainen kuulee että tilanne ei ole muuttunut monen vuoden jälkeen, hänelle tulee käsitys, että tilanne muuttuu seisovaksi vedeksi eli stagnation.
Miksi tarvitsemme toimiston? Jos liiton toimintapaikka on edelleen autotallissa (ja olen epävarma onko minulla ajankohtainen tieto), mitä tapahtuu jos autotallin omistaja johtuu kolariin ja on koomassa 6 kk.? Jos 10 vuoden päästä, johdumme hakemaan uuden puheenjohtajan, onko valintakriteeri rajoitettu autotallin omistajiin? Tulevaisuudessa tarvitsemme toimiston, toimisto jolla on tietyt vaatimukset (kivien säilytys, jne). Milloin teemme päätös asiasta? Vasta pakon edessä vai suunnitelmallisesti? Kenellä on aika etsiä sopivaa? Olisiko helpompi antaa vaatimukset sihteerille viidessä minuutissa ja päästää hänet tekemään monien viikkojen pohjatyön?
Miksi tarvitsemme toimiston? Jos haluamme enemmän vaikutus valta suuremman urheilun liittojen piirissä, meidän täytyy osoittaa, että meillä on potentiaalinen kasvu mahdollisuus ja kyky ottamaan kasvua vastaan. Muuten, me teemme vain sen verran taikina mikä sopii meidän kulhoon.
Palaan kohta. Larry
Äänestän sihteeriä...
Äänestän sihteeriä, jos sihteeri tekee meille hyvät harrastusolosuhteet curlingin harrastamiseen (vrt. straightling). Itsehän en asioista mitään tiedä, mutta kuvittelisin, että curling on niin marginaalinen laji suomessa, että suuria suunnitelmia (isompia ja useampia lamppuja) on vaikea toteuttaa olemassa olevilla resursseilla. Mikä mahtaa olla liiton taloudellinen valmius edellä mainittuihin suunnitelmiin (itse en edes tiedä mistä liiton tulot muodostuvat). Jotta lajin suosio ja näin ollen liiton jäsenmäärä saataisiin kasvamaan, peräänkuuluttaisin mielekkäiden harjoitus- ja kilpailuolosuhteiden olemassaoloa. Se olisi mielestäni lähtökohta, jolla volyymejä lajin parissa voitaisiin saada kasvamaan ja sitä myötä kehittää taustalla olevaa organisaatiota.
Toni Sepperi
Tehtävät
Oletan että meillä on jo keskipiste. Millä tavalla saamme kaiken irti mikä voimme koska vuokra juoksee koko ajan? Ehdotan määräaikaisella sihteerillä. Kun yhden sopimus on ohi, aloittamme uuden määräaikainen sopimus siihen asti kun kasvu nousee sellaiseen pisteisiin, että meidän talous kestää ja vaatii vakituinen työntekijän. Väitän, että ulkoistuminen on väistämätön jossain vaiheessa. On vain tietyn määrä aktiivisia henkilöitä jolla on muita tehtävät (ja elämä) liiton ulkopuolella. Usein käy muissa piirissä, että loppupalaminen on edessä kun kuormitus menee yli rajan. Minun ajatus on säästää näitä ihmiset joka pitävät liiton pysytyssä.
Mikä olisivat mahdolliset sihteerin tehtävät? Kysymys: Miksi joku curling harrastaja Keski-Suomessa tarvitsee maksaa liiton jäsen maksut? Vastaus: Ei tarvitse. Jos hän ei osallistu SM turnaukseen, liitto ei ole mitään hyötyä hänelle. Eikä liitto saa mitään hyötyä hänestä. Millä tavalla saadaan näitä ihmiset liiton kirjoihin? Ajatus: jos lähetämme pari A-luokan pelaajat pitämään paikan päälle koulutus ja selostus liiton toiminnasta (mm. vakuutus suoja). Kuka hoitaa alku kontaktit, selvitä mahdollisuudet, järjestää toiminnalliset asiat, tarkastaa sopiva matka aikataulun, jne? Epäilen, että monia vapaaehtoisia kädet nousevat joten sen pituinen se. Sen sijaan, vain 5 min. selitys sihteerille ja kartoituksen lumipallo lähtee liikkeelle.
Entäs budjetti? Olisin valmis nostamaan liiton jäsen maksut 30 - 50 € vuoden tasolla, mutta vain yhdellä ehdolla. Hallitus jäsenet voivat seurata tilastot. Mikä hyötyä tästä on ollut? Kestääkö budjetin? Tuleeko lisää jäsen maksut?
Jos kokeilu epäonnistuu, sen vanha autotalli on aina (?) olemassa.
Larry Gregorwich
Kevään kokous 2009
4. Linjat eri alueita varten jotta saadaan alueet järjestetty liiton sadevarjon alla
5. Perus keskustelu Liiton tulevaisuudesta: onko tarkoitus liidellä vai kävellä
Toivoisin että keskustelu tällä palstalla vastaan tai puolesta voisi tapahtua niin, että kevään kokouksessa, olisi pohjatyö jo tehty. Larry GregorwichSihteerin tarve on ilmeinen
Tuskin kukaan sitä kiistää, etteikö sihteeriä tarvittaisi. Tässä on vain yksi iso ongelma. Sen nimi on raha. Kuten Larry, olisin itsekin valmis maksamaan liitolle jonkin verran enemmän, mikäli niillä saadaan liiton palveluita parannettua. Kysymys kuuluukin, että miten paljon on jonkin verran.
Larryn alkuperäinen ehdotus taisi olla palkata työllistämistuella määräaikainen sihteeri, jotta asiaa voidaan testata. Tätä en työllistämistukiteknisistä syistä voi mitenkään kannattaa. Työllistämistuella voi nimittäin palkata määräaikaisen työntekijän vain, jos kyseinen henkilö katsotaan ns. vaikeasti työllistettäväksi. Kun kyseessä on liiton ensimmäinen palkallinen työntekijä, joka tulee vastaperustettuun toimeen, on kyseiseen toimeen palkattavan henkilön oltava melko lailla pätevä ja mielellään jopa lajia tai ainakin muuta urheilukenttää laajasti tunteva.
Vaihtoehtoina ovat siis palkata työntekijä kokonaan liiton varoilla tai sitten vakituiseen työsuhteeseen työllistämistuella. Ensimmäinen vaihtoehto puolipäiväisenä maksaisi noin 1500€/kk. Jos työ määriteltäisiin kausiluontoiseksi eli työtä olisi elokuusta huhtikuuhun, tulee kokonaiskustannuksiksi 14250€/a. Laskelmassa ajattelin työntekijän esim opiskelijaksi ja koitin huomioida lomakorvaukset, työterveyshuollon, eläkevakuutuksen ja tapaturmavakuutuksen. Sen sijaan huomioon ei oteta työkaluja, eikä sitä saako joku nykyään sihteerille siirtyviä töitä tekevä työstään minkäänlaista korvausta.
En tiedä montako jäsentä liitolla on, mutta mikäli niitä olisi 1000 jäisi tuosta jokaiselle maksettavaa 14,25€. Tuo olisi vielä varmaankin monen mielestä kohtuullista. Osa jäsenistöstä on kuitenkin opiskelijoita, jotka maksavat pienempää jäsenmaksua. Jäsenmaksun korotus tapahuisi varmaankin geometrisesti, eikä aritmeettisesti. Kun vielä otamme huomioon, ettei liitolla ole sitä tuhatta jäsentä, saa normaalijäsenmaksua maksava huomattavasti isomman lisälaskun ja varmaankin odottaa saavansa rahoilleen vastinetta.
Jotain on vialla
Sorry vaan mutta tää koira ei suostu kuolla pois. Ei ole tullut yhtään kommentit, että sihteeri ei tarvita. Mikä on sitten este? Ainoa perustelu tähän asti on ollut rahan puute. En hyväksy sellainen syy koska ei tule sellainen tilanne jolloin kaikella meillä olisi niin paljon ylimääräistä rahaa. On sanottu, että on liian vähän liiton jäsenet mutta epäilen että kenellä on edes sinnepäin tiedot montako curling harrastajat ovat olemassa. Kuka meistä on valmis tehdä kokonais kartoitus koko maasta omalla ajalla? Miten sitten saadaan lisää jäsenet jos emme tee työtä sen eteen? Kuka meistä olisi valmis siihen omalla ajalla? On sanottu, että on vaikeaa saada lisää jäsenet koska ei ole pelipaikkoja. Kuka meistä tiedä kaikesta hallista missä curling jo nyt on? Kuka meistä on aktiivisesti ottanut kontaktit niiden harrastajien kanssa, taas omalla ajalla? Kuka meistä on valmis, omalla ajalla, kysymään harrastajilta millä tavalla liitto voisi olla avuksi jotta voimme saada heidät liiton piiriin?Ja kysymyksiä jatkuvat ja jatkuvat.
Kun on jotain uutta esillä, vastarinta nousee aina ensimmäiseksi. Se on normaali olotila; mutta tässä tapauksessa, väitän, että kyseessä on jotain syvempi. Tämä koko keskustelun laatu, tai oikeastaan sen puute, on, mielestäni, hyvin huolestuttavaa.
Larry Gregorwich
Ps. Viime syyskokouksessa, oli kommentti, että on vähän jos ollenkaan, liiton jäsenet Lahdesta vaikka siellä on oma paikallinen liiga. Kysyin pari Lahtelaiset miksi he eivät ole liiton jäsenet. Vastaukset olivat melkein samanlaiset: mitä varten? Mikä tekee minut surulliseksi, on sen epäilys, että he ovat oikeassa.
Liittymisestä
Pelattiinpa curlingia sitten missä paikkakunnalla tahansa, niin tuskinpa kaikkia harrastajia kiinnostaa maksaa jäsenmaksua ja liittyä liittoon, sillä mitä hyötyä siitä on pelaajalle joka pelailee puulaakia kotikaupungissaa kerran kuussa?
Aktiiviharrastajallehan nyt liittoon kuuluminen on itsestäänselvyys, mutta perusharrastajalle ei missään nimessä. Eivät kaikki salibandynpelaajatkaan kuulu salibandyliittoon jne.
Harrastajia Suomesta varmasti löytyy yli 1 000, mutta näiden jäseniksi saaminen on eri asia. Pienillä paikkakunnilla tuskin on järkevää velvoittaa oman seuran pelaajia liittymään liittoon. Tämä karkoittaisi pahimmassa tapauksessa ne vähätkin pelaajat pois jäiltä.
Tero
-Näpit irti, sanoi sirkkelimies!-
Jäsenmaksun tarpeellisuus
Muistutukseksi vaan, että jäsenmaksu ei pelkästään rekisteröi pelaajaa ati harrastajaa liittoon ja seuraan, vaan tarjoaa myös vakuutuksen pelaajalle. Tämä on ehdottomasti se tärkein pointti jäsenmaksun maksamisessa.
S.I.M
Päätoimisen työntekijän palkkaamisen täytyy olla ehdoton tavoite
Hieno avaus Larry.
Olen ehdottomasti samaa mieltä, että työntekijän saaminen Suomen Curlingliittoon on ehdoton edellytys lajin eteenpäin viemisessä. Suomen Curlingliitto on tehnyt hyvää työtä, mutta pelkästään luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten voimin tehtävä työ on suoraan verrannollinen ko. henkilöiden vapaa-ajan määrään ja jaksamiseen. Uskon, että curlingilla ja Suomen Curlingliitolla on paljon enemmän annettavaa koko suomen urheilu- ja harrasteliikuntakentälle, kun asiat vaan saadaan rullaamaan. Ehdoton edellytys on pyrkimys ja määrätietoinen työ kohti päätoimisen työntekijän palkkaamista Suomen Curlingliittoon, ottamatta kantaa onko työntekijä tukien avulla työllistetty työtön työntekijä vai muuten palkattu.
Rahoituksen saaminen edellyttää selkeää suunnitelmaa, perusteluja ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä keskusteluja mahdollisten rahoittajien (OPM ja yhteistyökumppanit) kanssa ja lopulta hakemusta Opetusministeriöön.
-osku-
Aika mennä eteenpäin
Luulen, että liitto on saavuttanut sen, minkä se voi nykyresursseilla saavuttaa. Hallituksen vaihtaminen antaa aina hetkellisen piristysruiskeen, mutta pitkällä tähtäimella kukaan ei tee sen enempää tai paremmin kuin nykyinenkään hallitus.
Vähintään puolipäivätoimisen toiminnanjohtjan tai vastaavan palkkaaminen on nyt paikallaan.
Tilastollisesti on varsin todennäköistä, että tässä taloudellisessa tilanteessa jokau curlingpelaaja jää työttömäksi. Silloin työllistämistuellakin voisi saada tehtävään asioista jotain tietävän henkilön.
Miten kehitys voisi tapahtua?
Vielä pari naulat lisää tähän epäluuloinen arkkuun. Mikä on Liiton tehtävä? Se on osa tätä tulevaisuuden keskusteluun mikä on pakko pitää tai muuten kasvu ei ole mahdollista. Onko ajatus tai edes tarkoitus kasvaa? Aihe kun aihe, keskustelu palstalla tulee esiin kuinka lähellä seinät jo nyt ovat. Jos teemme ero aktiiviharrastajien ja perusharrastajien välissä, ongelmat tulevat ovesta sisään joka suunnasta. Kuka meistä olisi valmis määritellä nuo termit eri viranomaisten edessä kun on määrä rahojen kyseessä? Lisäksi, logiikka puuttuu. Jos "perusharrastajat" ei tarvitse liittyä liittoon, miksi olemme huolissaan jos nuo vähätkin pelaajat lähtevät menemään? Olen ollut salibandyn toiminnassa mukana. Suosittelen salibandyn sivut esimerkkinä miten he ovat kehittäneet aluetoimintaan liiton alaisuudessa. Salibandy pelaaja, joka ei ole liiton jäsen, on murto osa kokonaisuudessa. Tavallaan peilikuva meistä. Kuinka vanha salibandyliitto on ja miten he ovat kasvaneet nollasta tähän tasoon? Pitämällä ovet auki ja ottamalla jokainen tulijan sisään. Kyseessä ei ole vain vakuutus asiasta; vaan aktiivista kehitystä. Vakuutus asia, muuten, oli prosessi joka sai alun perusharrastajalta; ei aktiiviharrastajilta.
Huomasin monessa keskustelussa saman huolestuvaa piirre: sen sijaan, että lisää jäsenet tarkoittavat suurempi kakun, me ajattelemme, että on vähemmän jaettavaksi meille. Larry Gregorwich