Tieto & Taito

Tässä jutussa koetan paneutua kellotuksen problematiikkaan. Kellot ovat yleistyneet curlingradoilla niin tavallisiksi kapistuksiksi, että niitä kulkee jo joka toisen taskussa. Kellotuksesta on siis tullut olennainen osa peliä ja senkin olemusta voidaan siis hyvällä syyllä pohdiskella. Esitän tässä jutussa omia mielipiteitäni eri kellotustavoista ja lukija voi itse kumota väittämäni eri tapojen heikoista puolista ja eduista omilla ajatuksillaan.

Tässä tarinassa pohditaan curlingin heiton pieniä osasia. Heiton eri palaset -jutun tarkoitus on laittaa Sinut miettimään omaa heittotekniikkaasi ja antaa vinkkejä sen parantamiseen. Olen jaotellut heiton palasiin, joissa kokemukseni mukaan on jokaisella miettimistä. Tavoitteena on saada oma tekniikka sellaiseksi, että heiton lopputulos olisi mahdollisimman usein haluttu.

Jokainen curlingjoukkue joutuu pelin aikana harjaamaan, toisinaan enemmän toisinaan vähemmän. Kovin moni joukkue ei kuitenkaan harjoittele harjaamista, jota siis tarvitaan jokaisessa pelissä. Pitäisikö siitä vetää johtopäätös, että harjaaminen osataan niin hyvin ettei tarvitse harjoitella, vai eikö sillä sitten ole niin kauheasti väliä, miten se tehdään.  

Kansainvälisissä arvokisoissa on jo vuosien ajan harjoiteltu ennen pelejä. Suomeen tämä saapui muutamia vuosia taaksepäin kun SM-sarja alkoi ottaa nykyistä sarjamuotoaan. MM- ja EM-kilpailuissa käytetään 10-15 minuutin harjoitusta per joukkue ennen peliä kun se kotoisessa SM-sarjassa oli 5 minuuttia joukkuetta kohti viime kaudella. Olipa joskus sellaisiakin turnauksia, joissa jokainen pelaaja heitti yhden heiton toiseen päähän ja yhden takaisin. Ja eikun pelaamaan.