Heittotekniikan perusteiden opiskelun jälkeen on aika siirtyä eteenpäin yksityiskohtaisempiin harjoitteisiin, joissa keskitytään yhteen heiton osa-alueeseen kerrallaan. Erikseen harjoiteltuna yksittäisten osa-alueiden oppiminen on tehokasta ja parantunut tekniikka on helppo hyödyntää kokonaisen heittosuorituksen osana.
Valitse enimmäkseen kuitupitoisia viljatuotteita.
Curlingpelaajan tulee miettiä myös ravintoasioita. Varsinkin harjoituskaudella sekä pitkissä turnauksissa hyvä ravintotietämys auttaa suorituksessa. Kolme peliä päivässä tietää 10 pään otteluina yli 9 tuntia jäällä. Silloin ei ole aivan sama, mitä suuhunsa laittaa.
Seuraavassa olen koonnut Suomen Olympiakomitean ohjeita oikeasta urheilijan ravinnosta. Perehdy tekstiin ja mieti, miten sinä voit parantaa omalta kohdaltasi ravintoasioissa.
Jokaisen kipparin mielessä pyörii sama kysymys aina omalla heittovuorolla: mitä nyt pitäisi heittää? Siihen ei tämä artikkeli suoraa vastausta tietenkään voi antaa, mutta suuntaviivoja ratkaisun tekemiseksi kyllä. Paneudun seuraavassa yksittäisen heiton valintaan ja sitä ohjaaviin tekijöihin.
Seuraavassa jutussa esitän kysymyksiä heittäjälle. Kysymyksiä voi käyttää apuna, kun omaa tekniikkaansa yrittää parantaa. Mieti heitossasi seuraavia kysymyksiä ja yritä löytää niihin perusteltu vastaus. Kysymysten tarkoitus on auttaa sinua pilkkomaan oma heittosuorituksesi pieniin palasiin ja sitä kautta lisätä tietoisuutta heiton vaikuttavista osasista. Osa kysymyksistä saattaa tuntua turhilta, mutta kaikkien yksityiskohtien tulisi olla kunnossa, jos aikoo saada tekniikasta viimeisen päälle toimivan. Mikään yksityiskohta heitossa ei siis ole turha!
Tähän tarinaan olen keräillyt tunnettujen kanadalaisten valmentajien mielipiteitä harjoittelemisesta. Monet esiin tulevista asioista ovat yleisluonteisia mielipiteitä harjoittelemisesta ja sen ympärillä olevista asioista. Joukossa on yksittäisiä harjoitteluvinkkejä sekä ajattelemisen aihetta siitä, miten kehittää omaa harjoitteluaan. Näkökulma tähän tarinaan on lainattu kanukeilta. Jotainhan he osaavat tästä lajista, ainakin menestyksen perusteella ... Eikä tässä jutussa tietysti mitään uutta ja ihmeellistä ole, vai onko?
Joukkueen tähdätessä menestykseen turnauksissa on joskus pysähdyttävä pohtimaan valmistautumista ennen pelejä. Edellisessä jutussani (Suomen Curlinglehti 4/2005) "Miksi joukkue häviää tai voittaa" tuumailin valmistautumisen merkitystä lyhyesti. Tässä pohdinnassa keskityn hivenen tarkemmin aiheeseen.
Voittaminen on vaikeaa, sen tietää jokainen kilpatasolla urheileva. Jokainen tietää myös että curlingissa voittoon yltää, jos onnistuu kolmen ja puolen tunnin taistelussa keräämään enemmän pisteitä kuin vastustaja, mutta miten ne tarvittavat pisteet sitten otetaan?
Joukkueiden harjoitellessa lajin tekniikkaa on tietysti tarkoitus parantaa sitä. Harjoituksista toiseen hierotaan yksityiskohtia tekemällä toistoja toisensa perään. Ja hyvä niin, toistojen kautta saadaan virheitä karsittua ja tekniikkaa parannettua. Kun tekniikka on parempi koko joukkueella, niin onnistuneet heitotkin lisääntyvät ja sitä kautta peleistä saavutetaan enemmän voittoja. Tämä lienee selvää kaikille.
On taas kesäaika ovella ja joudut odottelemaan jäälle pääsyä muutaman kuukauden verran. Kesälläkin voi kuitenkin parantaa tulevan kauden peliä. Mitä sitten kesällä voi tehdä tulevan kauden eteen? Makaamalla auringossa voi tietysti ladata akkuja, mikä sinällään ei ole huono harrastus, mutta muutakin voi tehdä.
