Curling elää seuroissa
Aktiiviset seurat ovat lajin elinvoimaisuuden ja jatkuvuuden kulmakivi. Lajiliiton keskeisiin ydintehtäviin kuuluu jäsenseurojen toiminnan ja kehityksen tukeminen, jotta seurat voivat kasvaa ja tarjota laadukkaita ja monipuolisia harrastus- ja kilpapalveluita omille jäsenilleen.
Urheilijan polku
Urheilijan polku alkaa liittymällä seuraan. Curlingissa pelaaja voi kuulua samaan aikaan moneen seuraan, eikä lajissa ole seurojen välisiin pelaajasiirtoihin liittyviä sanktioita tai seurojen välisiä siirtomaksuja. Suomen Curlingliiton kaikki jäsenseurat löydät täältä.
Urheilijan polun tavoitteena on mallintaa harrastajan kehityspolku (mm. kehitysvaiheet, suositukset harjoitusmääristä ja painopisteistä) alkaen lajiin tutustumisesta ja alkeistasolta aina kansainvälisesti menestyväksi kilpaurheilijaksi asti. Urheilijan polku toimii myös lajiliiton, urheiluseurojen ja valmentajien ohjenuorana, auttaen ymmärtämään pelaajan kehitysvaiheiden vaatimuksia ja tukitoimia.
Urheilijan polku jakaantuu kahteen pääpolkuun:
- Seurojen koordinoima harrastajapolku (tutustujat, harrastajat, pelaajat paikallis- ja aluesarjoissa, turnauksissa ja liiton sarjoissa, sekä seuratason valmennus)
- Curlingliiton koordinoima kilpaurheilijapolku (talentit, kansallinen huippu, kansainvälinen huippu ja olympiataso, sekä liittotason valmennus)
Curlingliitto kannustaa harrastajia rohkeasti mukaan kilpaurheiluun ja pyrkii osaltaan madaltamaan kynnystä siirryttäessä seura- ja aluetasolta liittotason SM-kilpailuihin ja -sarjoihin. Pelaajan kotipesä on kuitenkin aina seurassa, riippumatta siitä millä tasolla lajia haluaa harrastaa.
Urheilijan polkua on kehitetty kaudella 2019-2020. Tavoitteena on päivittä ja kehittää sitä edelleen, sekä jalkauttaa se sitä tiiviimmäksi osaksi lajin toimintaa. Urheilijan polku 2020 löytyy liitetiedostona tämän sivun alalaidasta.
Lisäksi KIHU:n julkaisemaan Urheilijan Polkuun curlingin osalta pääset tutustumaan täällä: https://kihuenergia.kihu.fi/urapolku/julkinen_index.php%3Fpage=taulukko&laji=138.html
