Suomen curlingkulttuurin nuoresta historiasta on löydettävissä avainkohtia, joilla on ollut suuri vaikutus curlingin nykytilaan Suomessa.
Tähän artikkeliin on koottu suomalaisen curlingin merkittävät ja kauaskantoisimmat teot tai tapahtumat. Ponnistelua, intoa ja paneutumista vaatineita tekoja, jotka ovat vieneet Suomen curlingia eteenpäin. Tämä lista ei todellakaan ole kattava, on myös paljon muita tekoja tai saavutuksia, jotka ovat vieneet jonkun henkilön, ryhmän, seuran tai liiton asiaa eteenpäin. Kukin edustusjoukkue on vuorollaan panostanut harjoitteluun ja matkustamiseen, liiton hallituksen jäsenet ovat tehneet hyvää työtä ja seuroissa on ponnisteltu peliolosuhteiden ja junioritoiminnan kehittämiseksi.
Tässä nostetaan esiin yksittäisiä tekoja ja arvioidaan niiden merkitystä lajin kehittymiselle Suomessa. Numeroitu lista noudattelee lähinnä kronologista järjestystä eikä ota kantaa esitettyjen asioiden tärkeys- tai merkittävyysjärjestykseen. Listassa on mukana sekä pieniä intomielisiä aloitteita että suurta ponnistelua ja uhrauksia vaatineita tekoja.
1 Håkan Sundström, Sundbyberg Curling Klubb ja Jussi Uusipaavalniemi
Jussi Uusipaavalniemen joukkue 80-luvulla oli ensimmäinen, joka alkoi käydä ulkomailla turnauksissa ja harjoittelemassa. Olemme ruotsalaisille kiitollisia siitä vieraanvaraisuudesat ja ystävällisyydestä, jolla Jussi ja monet muut on otettu vastaan. Håkan esimerkiksi majoitti Jussin joukkueen kotiinsa Tukholmassa kerta toisensa jälkeen. Sundbybergin curlinghalli toimi muutamille suomalaisille joukkueille 80-90 -luvuilla miltei kotihallina. Lauttamatkan päässä meillä oli ilmaiseksi käytössämme lähinnä Suomea oleva oikea curlinghalli. Ruotsalaiset ovat aina ottaneet meidät lämmöllä vastaan ja siten olemme päässeet oppimaan curlingkulttuuria ja pelitaitoja. Olivathan ruotsalaiset voittaneet maailmanmestaruudenkin ennenkuin tietääkseni ensimmäinenkään suomalaisjoukkue edes oli käynyt ulkomailla pelaamassa. Jussin joukkue Four Boys toikin matkoiltaan Suomeen tietämystä oikeasta curlingista. Tuo tietämys levisi aluksi Hyvinkäällä ja sittemmin muidenkin paikkakuntien pelaajien tietoon ja loi laajemman pohjan sellaiselle osaamiselle, jolla voitiin lähteä ulkomaille edustamaan.
2 Juhani Heinosen juniorityö
Juhani on varmasti Suomen merkittävin yksittäinen henkilö, joka on toiminnallaan innostanut junioripelaajia harjoittelemaan ja kehitymään kohti kansainvälisiä edustustehtäviä. Kymmenet pelaajat ovat perehtyneet lajimme hienouksiin Juhanin opastuksella ja Juhani on ollut valmentajana mukana monessa reissussa. Juhanin curlingkokemus alkaa vuodesta 1974 ja tietoa on karttunut monista arvokisoista sekä pelaajana että valmentajana. Lisäksi hänen veijarimainen opastamistyylinsä on vedonnut nuoriin pelaajiin. Juhanin ansiota on se, että pienestä maastamme on tullut kuitenkin suhteellisen monia menestyneitä pelaajia.
3 Pääkaupunkiseudun opiskelijasarja
Tämä on yksittäisenä tapahtumana kovin pieni eikä vaatinut tekijöiltään kuin ripauksen nuoruuden intoa. Tämä toimii kuitenkin meille kaikille hyvänä esimerkkinä siitä, mihin oikeaan kohtaan rinnettä heitetty lumipallo voi vieriä. Vuonna 1990 perustettiin allekirjoittaneen ja Jussi Heinonsalon voimin Espoo Curling Club, joka järjesti pääkaupunkiseudun opiskelijoille curlingesittelyitä sekä saunailloissa että Myyrmäen kylmässä yhden radan teltassa. Ensimmäisenä vuonna sarjassa pelasi kuusi, toisena yhdeksän joukkuetta, sittemmin vielä enemmän. Liekö lisääntyneen harrastajamäärän ansiota tai ei, Myyrmäen jäähalliin syntyi pääkaupunkiseudun ensimmäinen lämmin rata. Myöhemmin Jari Paavilaisen vetämän ECC:n sarja yhdistettiin muiden seurojen sarjoihin ja syntyi koko pääkaupunkiseudun sarja. ECC:n kautta lajiin tulleet opiskelijat perustivat omia seurojaan, esimerkiksi Helsingin Yliopiston Curlaajat ja Otaniemien Jyllääjät. Kuten tiedämme, monet SM-mitalistit ja curlingaktivistit ovat nykyisin juuri näistä seuroista. He laittavat koko ajan uusia palloja vierimään.
4 Lehden perustaminen
Ennen Curlinglehteä tieto lajiin liittyvistä asioista saavutti kovin harvat. Eri paikkakunnilla vallitsi erilainen kulttuuri ja käsitykset curlingista saattoivat pääkaupunkiseudun ulkopuolella olla kovinkin villejä. Uutiset ja tieto levisivät huhupuheina. Curlinglehden perustaminen vuonna 1994 oli allekirjoittaneen idea, jonka toteuttamisessa ei intoa puuttunut. Opiskelijalla oli aikaa kirjoittaa juttuja sekä taittaa lehteä. Alusta asti mukana oli Tommi Häti, joka otti taittovastuun viidennestä numerosta ja päätoimittajavastuun 12. numerosta lähtien palaten jälleen päätoimittajaksi viime numerossa. Lehden perustamisen aikoihin eivät sähköposti tai nettisivut varsinkaan olleet juuri kenenkään arkipäivää ja siksi tiedonkulku nykymittapuun mukaan oli kovin alkukantaista. Lehti on lisännyt harrastajien tietoa lajista ja sen kulttuurista, taktiikasta ja monista muista tärkeistä asiosita. Lehden myötä koko harrastajakunta sai yhteisen käsityksen suomalaisesta curlingista ja curlingkulttuuri saatiin leviämään kaikille pelipaikkakunnille. Lehden avulla saatiin luotua suomalaisen curlingyhteisö.
5 Juniorien MM-hopea
Perttu Piilo, Kalle Kiiskinen, Paavo Kuosmanen, Pepe Manninen, Olli Orrainen ja valmentaja Teemu Salo avasivat Japanissa juniorien MM-kisoissa 1997 Suomen mitalitilin. Pojat mursivat käsityksen siitä, että Suomi ei voisi pärjätä arvokisoissa puutteellisten olosuhteiden vuoksi. Menestys innoitti muitakin pelaajia harjoittelemaan ja uskomaan menestykseen. Miesten sittemmin MM-pronssia voittanut joukkue on myöntänyt poikien menestyksen lisänneen ratkaisevasti uskoa omaankin menestymiseen. Pojat tekivät meistä curlingmaan MM-tasolle.
6 Miesten MM-pronssi
Vuoden 1998 MM-kisojen pronssi oli ensimmäinen aikuisten arvokisamitali. Markku, Wille, Tommi, Jakke ja Jussi saavuttivat sen pitkän panostuksen tuloksena. Markku oli ensimmäinen suomalainen, joka aikaa säästämättä perehtyi kanadalaisten esikuvien kautta siihen, millä tavalla curlingia pitää pelata menestyäkseen arvokisoissa. Markku löysi joukkueeseensa Tommin ja Willen, jotka olivat aikaa ja vaivaa säästämättä hioneet tekniikkaansa Hyvinkään kylmässä teltassa. Kun mukaan liittyivät vielä Jussi ja Jakke, joilla oli pitkä kokemus arvokisoista, oli koossa vahva yhdistelmä. Mitali nosti curlingin myös mediassa kiinnostavien lajien joukkoon ja joukkue sai lisää itseluottamusta. Sen jälkeen joukkueen kokoonpano vaihtui mies kerrallaan ja mitaleja tuli myös EM-kisoista aina vuoteen 2001 asti. Menestyksen myötä joukkue alkoi saada Olympiakomitealta tukea, mikä mahdollisti pitkät harjoittelu- ja kilpamatkat ulkomaille, erityisesti Kanadaan.
7 SM-sarjatoiminnan aloittaminen
Suomen mestaruudet ratkottiin 90-luvun loppupuolelle saakka yhden viikonlopun kestävässä SM-Cupissa. Usein jääolosuhteet olivat arvaamattomat ja sattumalle annettiin liikaa sijaa. Edustuspaikan ratkaisemiseen käytäntö ei ollut toimiva. SM-kisojen muuttaminen sarjamuotoiseksi ensimmäistä kertaa kaudella 98-99 muutti lajin kehityksen uudelle uralle. Vierumäki halusi ottaa lajin valikoimaansa ja perehtyi myös jääntekoon. Peliolosuhteet paranivat ja sarja antoi joukkueille moninkertaisesti pelejä hyviä joukkueita vastaan. Myös eri paikkakunnat kohtasivat aikaisempaa useammin, joten pelikulttuuri ja lajiosaaminen alkoivat levitä aikaisempaa tehokkaammin. Sarjajärjestelmä myös varmisti sen, että edustusjoukkueeksi pääsemisessä sattumalla oli yhä pienempi merkitys.
8 Miesten Olympiahopea 2006
Edellinen miesten arvokisamitali oli saatu 2001 omista EM-kisoista Vierumäellä ja syksyn 2005 EM-kisoissa joukkue säilytti Suomen täpärästi A-sarjassa kahdeksannella tilallaan. Siksi kovin moni ei osannut odottaa olympiahopeaa.
Monien pelaajien vuosien työ tiivistyi, kun semifinaali ratkesi viimeisellä heitolla viimeisessä päässä. Kaikki muistavat tuon määrämittaisen, joka pysähtyi nännille. Markku heitti juuri sopivan heiton, jonka Wille harjautti oikein ja Kalle ja Teemu hallitusti veivät oikeaan paikkaan. Kiven vieminen harjalla tarkalleen oikeaan paikkaan tuollaisessa tilanteessa vaatii hyviä hermoja. Kallella ja Teemulla oli pokkaa. Ehkä ratkaisevimmassa roolissa olympiahopean kannalta oli Jakke, joka toimi joukkueen valmentajana. Hänen roolinsa oli huolehtia siitä, että joukkueella oli henkiset edellytykset suoriutua hyvin tehtävästään.
Media teki Markusta sankarin ja Futisforumilta jo vuosia aikaisemmin vitsinä alkaneen ja olympiahopean myötä suuria mittasuhteita saaneen kansallisen uusishypetyksen myötä Markku sai paikan kansanedustajana ja Markun hallissa työskentelevä ja nykyisin myös Markun joukkuetoveri Joni Ikonen nimitettiin kansanedustajan avustajaksi. Oulunkylän curlinghalli sai valtavat määrät kokeilijoita sekä yritys- että polttariporukoista.
Tuskin on mitään olympialaisia näkyvämpää paikkaa saada lajillemme huomiota. Koko kansa sai nähdä kuinka presidentti Halonen seurasi jännittyneenä Suomen ja Skotlannin välistä semifinaalia. Koko kansa näki myös kuinka oma presidenttimme Olli Rissanen spontaanisti halasi Tarjaa voitokkaan pelin jälkeen. Tällaiset asiat luovat myönteisiä muistijälkiä ja niiden avulla on mahdollista kasvattaa harrastajamäärää.
Suomalaiselle curlingille merkittävin hyöty olympiahopeasta oli lajin saama julkisuus. Menestyksen myötä siivoamiseen liittyvät letkautukset vähenivät merkittävästi. Lajiimme suhtaudutaan vakavammin ja erilaisten yhteistyökumppanien saaminen sekä liitto-, seura- että joukkuetasolla on helpompaa.
9 WWW-sivujen kehittäminen
Lehden jälkeen seuraava askel viestinnässä on ollut www-sivujen perustaminen ja kehittäminen. Alkuaikoina sivut toimittivat vähän tietoa, mutta vuosi vuodelta palveluvalikoima on kasvanut. Tänä päivänä sivujen kautta voi ilmoittautua sarjoihin ja turnauksiin, keskustella muiden pelaajien kanssa, etsiä arkistoitua tietoa, seurata livenä ja tallennettuna SM-sarjan pelejä ja paljon muuta. Markus Sipilä on ollut aloitteellinen ja päämoottori sivujen kehittämisessä. Nettisivujen poistaminen merkitsisi paluuta hitaan tiedonvälityksen aikaan, jossa huhut ja kuulopuheet hallitsevat. Nettisivujen kautta voimme hyvin nopeasti saavuttaa sekä lajin harrastajat että lajista kiinnostuneet.
Tuossa listassa on vasta yhdeksän kohtaa. Eli vielä mahtuisi yksi, mutta se vaatii vielä toteuttamista. Tässä pari ehdotusta:
Curlinghalli
Vähintään 4-rataisen curlinghallin saaminen curlingliiton ja paikallisten jäsenseurojen toiminnan keskukseksi. Siellä voitaisiin ylläpitää arvokisoja vastaavia jääolosuhteita ja pelata SM-sarjaa sekä kansainvälisiä turnauksia. Lisäksi liiton valmennustoiminta sekä seurojen jäsenhankintaa tukeva esittelytoiminta saataisiin uudelle tasolle. Hyvinkäällä on viritteillä hallihanke, jonka toteutuminen kuitenkin edellyttää julkisen rahoituksen saamista. Merkittävän julkisen taloudellisen tuen jo saanut Oulunkylän curlinghalli voisi myös halutessaan toimia tällaisena keskuksena. Halliyhtiön, liiton ja seurojen yhteistyö edellyttää sitä, että osapuolet antavat toistensa hyötyä yhteistöstä.
Valmennustoiminta
Liiton valmennustoiminnan käynnistäminen. Menestystä ei tule ilman kunnianhimoisia ja itsensä likoon laittavia yksilöitä. Tommin ja Willen kaltaiset harjoittelijat menestyvät toki ilman liiton tukeakin. Oleellista onkin se, että liiton valmennustoiminta nostaisi todennäköisyyttä löytää ja innostaa Tommin ja Willen kaltaisia yksilöitä, joita muuten saattaisimme joutua odottamaan seuraavat sata vuotta. Ja miksi antaisimme tasoitusta muille maille, joilla valmennustoiminta jo pyörii tehokkaasti? Valmennustoiminnan yksi vaikutus tulee siitä, että aikaisempien joukkueiden kokemukset saadaan uusien edustusjoukkueiden käyttöön. Tähän asti suuri osa kokemuksesta on jäänyt edustusjoukkueen vaihtuessa hyödyntämättä.
Muu, mikä?
Tämän jätän sinun itsesi pohdittavaksi. Mikä pieni aloite tai suuri hanke auttaisi lajimme kehittymistä eteenpäin?
Kommentit