VIERASKYNÄ: Joensuun ”nuoret pojat”

Joensuun ”nuoret pojat”

Kaudella 2020–2021 päätti seitsemän opettajaopiskelijaa Joensuusta lähteä kokeilemaan curlingia ihan vain huvin vuoksi. Sitä ennen curling oli meille alakoulun aikainen muisto Torinosta 2006. Ensin pelasimme keskenämme myöhäisiä iltoja, mutta pian löysimmekin itsemme Joensuun paikallissarjasta. Suuri kiitos alkuun saaduista opeista kuuluu Virtaalan Elinalle ja Matiakselle! Kaksi vuotta myöhemmin Lexa, eli Leo Ouni hyppäsi avuksemme ja tiemme vei SM-karsinnoista lopulta SM-hopealle.

Tämän tekstin tarkoitus on kertoa meidän matkastamme tähän asti – miten nousu on tapahtunut, ja mihin suunta on jatkossa. Joensuu sijaitsee kaukana Suomen muista ”curlingpyhätöistä” ja olemme huomanneet, että arkinen toimintamme jää helposti vain joensuulaisten curlingpiirien, sekä paikallisen urheiluväen tietoon. Haluamme kuitenkin levittää curlingin ilosanomaa kertomalla meidän tarinamme ja ajatuksia ammattimaisemmasta treenaamisesta, ajatellen curlingin tulevaisuutta Suomessa

Fyysinen harjoittelu

Joukkueessamme on paljon erilaista kilpaurheilutaustaa, mikä on auttanut suhtautumaan lajiin ja sen vaatimuksiin. Alusta alkaen olemme hyödyntäneet fysiikkaharjoittelussa Superpesis-joukkueiden voimaharjoitteita Matiaksen oppien kautta. Sittemmin olemme saaneet avuksemme fysiikkaharjoittelun huippuammattilaisen Teemu Leppämäen, joka on toiminut monien yleisurheilijoiden, Joensuun Mailan ja jopa Iivo Niskasen taustalla. Näissä Teemun valmennuksissa olemme yhdessä tutkineet curlingin vaatimuksia urheilulajina sekä rakentaneet testejä ja harjoituksia, joista olisi hyötyä lajissamme. Teemun asiantuntemus ja yhteydet huippu-urheilu instituuttiin (KiHu) ovat auttaneet paljon fysiikkaharjoituksien rakentamisessa. Mittaamme Mehtimäki Testlabin laitteistoilla maksimivoiman sijaan, kuinka paljon tehoa pystymme tuottamaan tietyllä painokuormalla erilaisissa liikkeissä. Näissä mittauksissa mitataan painokuorman (kg) vauhtia (m/s), jolla painokuorma liikkuu. Tästä Teemun johdolla näemme myös, millaista nopeusvoimaa meillä on.

Teemu on myös tutkinut kanssamme millaisia kestävyysominaisuuksia curlingissa tarvitaan. Olemme mitanneet paljonko elimistöön kertyy laktaattia eli maitohappoa kun harjataan tosissaan määrämittaisia heittoja koko matka. Laktaattiarvot olivat todella suuria ja jopa korkeampia kuin 200 metrin juoksijoilla. Curlingissa näitä suorituksia on kuitenkin jaksettava tehdä useasti pelin aikana. Tämän faktan myötä ajatus curlingista vain "siivousharjan heilutuksina" voidaan viimein unohtaa. Kuvaliitteissä voi käydä tutkimassa tehokäyriä voimatesteistä ja laktaattiarvoja harjanvarresta. 

Testaamista pyritään jatkuvasti kehittämään esimerkiksi syksyllä testaamalla katseen seurantaa heittosuorituksissa yhteistyössä Mehtimäki Testlabin ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Jääharjoittelu

Tuoreena joukkueena haluamme kehittyä ja kaipaamme tukea erityisesti jääharjoitteluun. Teemun kaltainen ammattilainen on kyllä tutkinut lajin fyysistä puolta, mutta lajitaitojen harjoittelun kehittyminen on ollut pitkälti oman tutkimustyömme tulosta. Olemme saaneet apua kokeneemmilta pelaajilta Joensuussa ja erityisesti Lexalta, mutta aktiivista valmentajaa ei arjessamme ole. Lajia seuratessa olemme huomanneet sen kehittyneen valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja erityisesti harjaamisen rooli on yhä suurempi. Nykyisessä kehityksessä mukana olevaa valmentajaa on haastava löytää käytössämme olevilla taloudellisilla resursseilla. Onneksi joukkueemme vahvuutena on analyyttinen ote, ja olemme myös itse valmiita tekemään aktiivisesti tutkimusta kehittyäksemme.
 

Olemme kiertäneet paljon turnauksia Euroopassa, jotta saisimme nähdä maailman huippuja läheltä ja näkisimme, mitkä asiat vaativat meiltä kehitystä ja missä alamme olla jo aika hyviä. Menneellä kaudella reissupäiviä kertyi 46. Vaikka oma pelaamisemme on vielä ailahtelevaa, uskoimme turnausten auttaneen paljon tulevaisuuteen. Nyt meidän on panostettava enemmän laadukkaaseen harjoitteluun ja mietittävä tarkasti erilaisten turnausten roolia kehittymisessämme.

Viime kauden aikana pyrimme harjoittelemaan jäällä noin viidesti viikossa, mutta tämä ei koko kauden aikana toteutunut. Syitä siihen on monia kuten suuri turnausmäärä ja matkat, muut harjoitukset, työelämä ja kuormitustasojen nousu. Tämä saikin meidät huomaamaan, että jotain on muutettava tulevalle kaudelle. Etsimme vielä sopivaa rytmitystä, jolla saamme tehtyä treenit tehokkaasti ja laadukkaasti.

Treenien ulkopuolella

Kaiken treenaamisen lisäksi turnaukset, matkat ja kehitystyö vaativat rahaa ja aikaa. Tämä kaikki on kehittymisen ja menestyksen saavuttamiseksi välttämätöntä, mutta samalle se vaatii paljon työtä meiltä itseltämme. Taloudellista tukea saimme maajoukkueena ollessamme curlingliitolta, mutta suurin potti koostuu paikallisilta yrittäjiltä, joita olemme saaneet houkuteltua mukaan. Laskimme viime kauden kokonaiskustannuksiksi lähes 25 000€. Tämän summan saavuttamiseksi on yhteistyökumppaneita etsittävä aktiivisesti, sillä reissatessa töistä on otettava palkattomia työpäiviä ja ansionmenetykset ovat merkittäviä. Varmastikaan curlingilla ei pääse rikastumaan – toki se ei tarkoituksemme olekaan, mutta haluamme onnistua rakentamaan kuitenkin talouden niin, ettei se olisi este menestykselle. 

Jään ulkopuolella seuraamme paljon pelejä sekä pyrimme kehittämään meille itsellemme sopivia rutiineja ja pelikirjaa. Taktiikan ja kehittymisen seurannan tueksi tilastoimme pelit ja pyrimme peleissä hyödyntämään jokaisen vahvuuksia. Kuvaamme, tilastoimme, sekä mahdollisuuksien mukaan striimaamme kaikki omat ottelut itsellemme, mutta myös teille!

Tervetuloa seuraamaan pelejä YouTubesta: https://www.youtube.com/@TeamHanninen

Tavoitteemme

Joukkueemme nousu Suomen huipulle tapahtui nopeasti, mutta viime kausi ei tuloksellisesti sujunut nappiin. Tavoitteemme on edelleen olla Suomen edustusjoukkue ja Suomi-curlingin lippulaiva tulevaisuudessa. Koemme tekevämme curlingin parissa urheilullisesti laadukasta työtä ja panostuksemme lajiin on iso. Näiden panostuksien odotamme siirtyvän pian myös tuloksiin Suomessa ja ulkomailla. Mutta eipä hättäillä! Olemme pelanneet nyt viisi kautta, joista tosissamme olemme treenanneet vasta kolme. Olemme tuoreita tekijöitä ja kehityskaari vaatii sekä laadukasta pohjatyötä, että aikaa huipputulosten saavuttamiseksi. Tulevaisuuden tavoitteemme ovat arvokisoissa ja Olympialaisissa 2030. 

Tarvitsemme tavoitteeseen varmasti sekä ulkopuolista tukea, että apua suomalaiselta curlingyhteisöltä. Toistaiseksi tämä on unelma, mutta kovalla työllä myös realistinen tavoite. Se vaatii isoja kehitysaskelia kaikilla osa-alueilla ja itsensä ylittämistä meiltä kaikilta. Toivottavasti pystyisimme tuomaan tällaisia hetkiä Suomen curlingyhteisöön koko lajin piristämiseksi.

Lopuksi

Olemme avoimia kaikelle mikä voisi tukea meitä tavoitteessamme kohti Nizzaa 2030! Tervetuloa siis mukaan tukijoukkoihin, kommentoimaan ja antamaan vinkkejä jäälle ja sen ulkopuolelle. Haluamme avata toimintaamme entistä enemmän koko curlingyhteisölle ja Suomen urheiluväelle, ja toivomme teidän nauttivan sisällöstä, jota tuotamme sosiaaliseen mediaan. Olemme fyysisen harjoittelun osalta varmasti lajin edelläkävijöiden joukossa ja jaamme tätä osaamista mielellämme kaikille halukkaille. Tavoitteenamme on nostaa curlingin tasoa Joensuussa ja koko Suomessa. Toki somen kautta meihin pääsee myös tutustumaan myös vähän rennommissakin merkeissä. Treenit jatkuivat läpi kesän ja kohta päästään jäälle uuden kisakauden käynnistyessä. 

Hyvää alkavaa kautta kaikille!    

PS. Jos kiinnostuit ja haluat olla mukanamme matkalla kohti olympiaunelmaa, ole
rohkeasti yhteydessä teamhanninen [a t] gmail [d o t] com (teamhanninen[at]gmail[dot]com)