Kauden kynnyksellä moni joukkue pohtii kuumeisesti yhtenäistä peliasua tulevan kauden koitoksiin. Kyseessä ei tietenkään ole mikään uusi ilmiö, vaan osattiin sitä jo 70-luvulta alkaen.
Alkuunsa yhtenäiset peliasut olivat harvojen ja valittujen joukkueiden ylellisyyttä. Useimmiten ne olivat toppa-asuja koska pitkään pelattiin vain ulkojäillä ja suojautuminen talven viimoihin oli syytä hoitaa kunnolla.
Ankarat olosuhteet eivät toki kaikkein paatuneimpia harrastajia suuremmin hetkauttaneet. Laukkasen Jari muistelee kuinka hän 80-luvun alkuvuosina saapui kerran Hyvinkään ulkojäälle harjoituksiin ja ihmetteli jo pitkän matkan päästä kun vaakatasossa pyryttänyt lumi pyöritti jonkun keltaista pelitakkia vinhaa ympyrää tolppaan sidotun narun päässä. Lähemmäksi päästyään hänelle selvisi että Juhani "Hemppa" Heinonenhan se oli riisunut takkinsa pois päältä pelin tiimellyksessä ja suihki lumimyrskyssä kylmän viileästi pelkkä t-paita päällä pitkin lumista jäätä.
Sisähallien ilmaantuessa asut muuttuivat hiljalleen kevyemmiksi vaikka toki pakkasta sisälläkin riitti. Lumi ja räntäsateet eivät kuitenkaan enää kiusanneet harrastajia. Verryttelyasut olivat sittemmin varsin yleinen näky pelaajien päällä, klassisia tuulipukuja unohtamatta. Pelihousuiksi alkoivat vakiintua edustustehtävissä oleville mustat prässätyt curlingousut. 90-luvulla fleecetakit ja tietysti ajan villitys eli kahisevat kansitakit tekivät näkyvästi tuloaan.
Edustusjoukkueiden asut mukailivat usein eurooppalaisia tuulia lompakon paksuudesta riippuen. Aivan uudenlaista muotia Euroopan mestaruuskisoissa 1994 sen sijaan tarjoili Pieksämäen naisjoukkue antennipipoineen ja jääkiekkoympyröistä tuttuine reikäpaitoineen. 90-luvun lopulla alkoivat kansainvälisiä kenttiä kiertävillä joukkueilla yleistyä kevyet kangastakit. Äveriäimmillä joukkueilla oli jopa yhtenäiset juhlapuvut, vapaa-ajan asut ja pelikassit.
Suomalaisessa curlingpukeutumisessa erikoisuutena voitaneen mainita hassut hatut, omat vanhat edustuspeliasut ja erilaiset kisoissa vaihdetut pelipaidat. Vastaavaan kulttuuriin en ole vielä muualla törmännyt ja olen kuitenkin käynyt pelaamassa curlingia yli kymmenessä eri maassa (kolmella eri vuosikymmenellä). Ihmettelipä kerran eräs turisti Vierumäellä kesken SM-turnauksen että miten Suomen maajoukkue pelaa noin monella radalla samanaikaisesti. Toppuuttelin hieman kyselijää ja kerroin että ovat nykyisiä/vanhoja eduspelaajia, jotka osallistuvat SM-sarjaan.
Kommentit