Vuoden 2004 SM-cup pelattiin 19. - 21.3. Pieksämäellä. Pelipaikkana oli edellisenä syksynä avattu uusi jäähalli ja turnaukseen osallistui kuusitoista mies- ja viisi naisjoukkuetta. Sekä miesten että naisten sarjassa voitot menivät tällä kertaa Itä-Suomeen.
Japanissa järjestettiin Naganon olympialaisten muistoturnaus jo kuudennen kerran.
Joukkueemme neljä pelaajaa saapuivat kisapaikalle myöhään keskiviikkoiltana 3.12. äärimmäisen jännittävän Geneve-Courmayeur -automatkan jälkeen. Kuskinamme oli eläväisen herttainen ummikkoitalialainen herrasmies (Super)Mario, josta tulikin kisojen kuluessa varsinainen Suomi-fani. Ennen tulkkimme (= 5. pelaajamme Riikka) saapumista jouduimmekin kommunikoimaan pitkälti käsimerkein, mikä ei juurikaan lisännyt ajoturvallisuutta saatikka yhteisymmärrystä.
Maanantaina 5.1. lähti lento Tanskaan ja kohti ensimmäisiä kansainvälisiä kisojamme. Minkäänlaista tietoa vastustajien tasosta ei ollut, joten jokaista mietitytti kovasti millaisia pelejä olisi edessä. Kisoihin valmistauduttiin harjoittelemalla Hyvinkään hallissa ahkerasti, noin viisi kertaa viikossa. Hyvän kosketuksen liukkaampiin jäihin saimme ensimmäisessä SM-turnauksessa 2. - 4.1. Hyvien harjoituspelien jälkeen oli huomattavasti mukavampi lähteä reissuun. Myös Riku Harjulan kipparoimalla joukkueella oli ensimmäiset MM-karsinnat edessä, joten emme onneksi olleet ainoita ensikertalaisia matkalla.
Neljänä viikonloppuna pelatun SM-sarjan voittajiksi selvisivät Markku Uusipaavalniemen ja Kirsi Nykäsen joukkueet. Sekä miesten että naisten sarjan mestaruudesta taistelivat realistisesti kaksi joukkuetta, joiden keskinäinen paremmuus mitattiin viimeisen turnausviikonlopun aikana pelattavissa otteluissa.
Tähän kauteen lähdettäessä oli ennakkoon miesten puolella ykköspaikka jaossa useammalle joukkueelle, kun Markku Uusipaavalniemen joukkue hajosi olympialaisten jälkeen. Vahvimpina suosikkeina pidettiin Perttu Piilon joukkuetta, joka kolmena perättäisenä vuonna on ollut hopealla sekä Wille Mäkelän ja Markku Uusipaavalniemen uudistuneita joukkueita.
Curlingin Seniorien SM-kisat (alaikäraja 45 v.) pelattiin Vierumäellä kahdentoista mukaan ilmoittautuneen joukkueen voimin 10. - 12.1.2003. Curling Club Loimaa ry:n joukkue, jossa pelasivat Juha Jalonen, Erkki Mäkeläinen, Jorma Rinne ja Paul Rankin, teki suomalaista curlinghistoriaa saavuttamalla ensimmäisenä varsinaissuomalaisena joukkueena SM-mitalit!!
Suomea edustava Tuomas Vuoren joukkue voitti juniorien B MM- kisojen lohkonsa puhtaalla pelillä ja ansaitsi näin paikan semifinaaliin Ranskaa vastaan. Toisen semifinaaliparin muodostivat Suomen lohkossa pelannut USA sekä toisen lohkon puhtaalla pelillä voittanut Norja.
Kun ennen kisoja päätettiin, että lähtisin matkaan puhtaasti varapelaajana, keskityin sen jälkeen enimmäkseen henkiseen valmistautumiseen. Tiesin, että kun saapuisin lopulta kisapaikalle, haluaisin varmasti itsekin pelaamaan, joten tärkeintä oli saada asenne kohdalleen. Parin viikon mietiskelyn jälkeen uusi henkilökohtainen kisatavoite olikin arvokisailmapiiriin, uusiin ihmisiin ja sveitsiläiseen suklaaseen tutustuminen ja tärkeimpänä oman joukkueen kannustaminen.
Lokakuun 18. - 20. pelattu Bund Trophy tavoittelee vahvasti Euroopan kovimman curlingturnauksen titteliä. Isot rahapanokset, hyvin toimivat järjestelyt ja hienot puitteet houkuttelevat huippujoukkueita sekä Kanadasta että Euroopan huippumaista. Turnauksen osallistujalista onkin usein nimekkäämpi kuin EM-kilpailujen vastaava. Tänäkin vuonna Berniin matkusti maailman ehdotonta eliittiä Pål Trulsenin, Randy Ferbeyn ja Warwick Smithin johdolla. Suomea turnauksessa edusti Markku Uusipaavalniemen EM-kisajoukkueen lisäksi Perttu Piilon kipparoima Eurocks. Myös useat muut Grindelwaldin EM-kilpailuihin joulukuussa osallistuneet joukkueet kävivät mittaamassa tasoaan turnauksessa, jonka pelimuotona oli triple knockout, joka mahdollistaa pärjäämisen turnauksessa vielä kahden tappion jälkeenkin. Kolmas tappio on kohtalokas ja siirtää samalla tavoitteet illanvieton puolelle. Bonuksena Bund Trophyn systeemissä olivat lisäpanokset kolmelle ensimmäiselle ottelukierrokselle, joiden otteluiden voittajat kuittasivat 300 frangia palkintorahaa.
