Tässä topicissa pistetään SM-sarjan peliohjelman toteutus uusiksi ja ratkaistaan Suomen Cupin statusongelma

Karsinnat, Mixed, Mixed Doubles, SM-sarja tekee 8 peliviikonloppua. Omalle kohdalle noista osuu kuusi. Luulen samoin eriäiden pelaajien osalta kenen kalenterissa on kuluvan kauden aikana lisäksi kolmet (jopa neljät) arvokisat ja x kappaletta CCT-turnauksia. Kyllä siinä lopulta alkaa vapaat viikonloput olla kortilla ja itse en pitäisi lainkaan huonona ajatuksena, että Suomen mestari saataisiin selville kolmen peliviikonlopun aikana.

Temen kommentteihin loppupelien osalta täsmentäisin hieman, että siellä neljän sakissa on etu olla kahden ensimmäisen joukossa, joten pelkkä "vain pääseminen neljän sakkiin" ei ole täysin kestävä argumentti sarjasysteemin heikkoudesta.

Kysehän on vain linjanvedoista, kuinka asiat halutaan toteutettavan. Mikäli absoluuttisesti paras joukkue halutaan seuloa Suomen mestariksi, pelataan niin pitkä yksittäisistä otteluista koostuva sarja kuin resurssit antavat myöden. Kolikon toisella puolella on viihdearvo, joka kärsii siinä mielessä, että sarjasta saattaa tulla tylsä. Keskustelussa on pyörinyt vaihtoehtoja sarjasysteemiksi, jotka olisivat kompromisseja mielekkään ja viihdyttävän SM-kilpailun ja urheilullisen arvokisaedustajan karsinnan välillä. Jos SM-kilpailuun saadaan lisää mielenkiintoa ja ns. "urheilukilpailun" elementtejä kuitenkaan satunnaisuuden ym. tekijöiden liikaa kärsimättä, kannattaa mielestäni asioista vähintään keskustella ja esittää mielipiteitä.

Takavuosina perusteet SM-sarjan nykysysteemille ovat olleet olosuhteiden vaihtelevuus ja sarjan kärjen kapeus (ja näin ollen satunnaisuus on pyrittävä minimoimaan). Molemmissa asioissa on menty viime vuosina eteenpäin ja mielestäni niin vahvoja esteitä sarjasysteemin muuttamiselle ei enää olisi, kuin aikaisemmin on ollu. En tarkoita, että nykysysteemi olisi huono, mutta se ei estä vanhojen argumenttien tarkastelua ja asioista keskustelua. Näkisin SM-sarjan päätöksen mielelläni jonkinlaisena kliimaksina, kun monena vuotena se on ollut jonkinlainen "pannukakku", josta mestari on leivottu ulos jo pari kierrosta ennen maalia.

Omasta mielestäni ainakin miesten SM-sarjaan systeemiksi kelpaisi sellainen syteemi, joka seuloo suurella todennäköisyydellä kaksi parasta joukkuetta finaaliin. Se, kumpi finalisteista lähtee edustamaan, ei vaikuta enää mielestäni Suomen curlingin etuun siinä muodossa, että arvokisoihin lähtevä edustaja olisi selkeästi heikompi kuin joku muu vaihtoehto. Näen myöskin, että tämän suuntainen kehitys jatkuu, eli tulevaisuudessa olosuhteet paranevat ja kärki tasoittuu entisestään.

mika chcc kirjoitti:

...karsinnat loppukevääseen. Tällöin ensimmäiset sm-sarjakierrokset voidaan pelata jo syyskuun lopussa tai lokakuun alussa.  Seuran toiminnan  pyörittäminen helpottuu, kun tiedetään jo heinä/elokuussa kaikki tarkat pelipaikat/pelipäivät/kellonajat.

Tässä on vaan ogelmana se, että tässä tapauksessa myös ilmoittautumiset seuraavalle kaudelle pitäisi kerätä keväällä.

RollingStone kirjoitti:

Niin kauan kuin SM sarjalla ratkotaan Suomen maajoukkue, on systeemin syytä olla sen suuntainen että paras joukkue seulotaan esiin (=nykyinen systeemi suosii parasta/parhaita joukkuetta, mikä on myös suomalaisen curlingin etu).

Tuskin tämä asia ihan näin mustavalkoinen sentään on. Tai ainakin mm. kanadalaiset valitsevat arvokisaedustajat olympialaisia myöten page-systeemillä. Pointti on ehkä siinä, että siellä sitä tasoa riittää hieman leveämmälle kuin Suomessa.

Kärjistetty mielipide SM-sarjasta: pitkä ja tylsä sarja, joka päättyy monesti siihen samaan pannukakkuun kun mestari leivotaan viimeisen viikonlopun perjantai-iltapäivänä ja loppumatka lasketellaan maaliin. Tietääkö joku, että toimitaanko missään muualla näin?

Rahaturnaukselle Suomessa +++

Teme kirjoitti:

Zepperi kirjoitti:

Temen kommentteihin loppupelien osalta täsmentäisin hieman, että siellä neljän sakissa on etu olla kahden ensimmäisen joukossa, joten pelkkä "vain pääseminen neljän sakkiin" ei ole täysin kestävä argumentti sarjasysteemin heikkoudesta.

Niin, katselin viime vuosien sarjataulukoita ja neljän sakkiin on päästy muutama vuosi sitten kahdeksalla tappiolla. Jos toinen vetää puhtaalla ja häviää vain page-finaalin, niin voidaan kysellä, että menikö ihan oikein. Kahden tai neljän sakkiin on vain yhden lisäpelin ero ja jos tuo page olisi omana viikonloppunaan, niin siitä voisi olla jopa hyötyä pelata enemmän. Kaikissa systeemeissähän on hyvät ja huonot puolensa. Mitä tulee viikonloppujen määrään, niin tosiaan puhutaan sm-sarjasta erikseen ja mixedeistä ym. erikseen. Jokainen voi valita mihin osallistuu ja neljä viikonloppua ei ole paljon.

Jep, tässä se näkemysero tulee. Olen viihdearvoa lisätäkseni valmis ottamaan tämän (epätodennäköisen) riskin.

Nostelen jälleen hieman ikuisuusaihetta ylös kun SM-sarjan ratkaisunhetket alkavat olla käsillä. Itseasiassa II-divisioonassa on jo saatu ratkaisu, kun sarja saatiin päätökseen viime viikonloppuna. I-divisioona on myös ylemmän loppusarjan sijotusten osalta valmis vaikka top-3 joukkueilla on kullakin 2 peliä pelaamatta. Mestaruussarjakin on hyvin vahvasti kallellaan yhden joukkueen hyväksi etumatkan ollessa 3 voittoa kun otteluita kullakin joukkueella on pelaamatta 6.

Zepperi kirjoitti:

Kärjistetty mielipide SM-sarjasta: pitkä ja tylsä sarja, joka päättyy monesti siihen samaan pannukakkuun kun mestari leivotaan viimeisen viikonlopun perjantai-iltapäivänä ja loppumatka lasketellaan maaliin. Tietääkö joku, että toimitaanko missään muualla näin?

Kysymus kuuluu: saammeko tänäkin keväänä meidän jokakeväisen pannukakkumme? Lähtökohdat eivät ainakaan paljon odotuksia nostata. Viikonlopun jännittävimmät tilanteet koetaan varmaankin lauantai-iltana banketissa ja se kertonee jotain peliviikonlopun urheilullisesta viehätyksestä.

Kaikesta huolimatta laji saa minussa aikaan suuria tuntemuksia sillä pidän lajista valtavasti ja en olisi siitä missään olosuhteissa valmis luopumaan. Saisinko kuitenkin tunnekirjoon mukaan ripauksen URHEILULLISUUTTA? Paljoa en pyydä, vain ripaus sitä mistä urheilussa lopulta todella on kyse - suurta tunnelatausta, hermoja raastavaa jännitystä, adrenaliinia, henkeä salpaavia suorituksia, VOITTAJIA!

Kaikki edellä on toistaiseksi vain utopiaa sen vuoksi, että lajimme etu maassamme niin sanelee - ainakin niin perustellaan. Sarjan on oltava maratonin mittainen tasainen juoksu, jotta laji voisi maassamme mahdollisimman hyvin. Ikuisuuden mittainen juoksu ei ole lajimme hyvinvointia! On syytä muistaa, että kyse on myös urheilukilpailusta ja kilpaurheilu pitää sisällään paljon muuta mitä tällä hetkellä lajimme keskeisimmistä SM-kilpailuista saamme.

Pitkä sarja syö myös paljon resursseja. Kaikki SM-kilpailut vaativat kuluneella kaudella 11 peliviikonloppua. Näistä peliviikonlopuista 8 kului SM-sarjan järjestämiseen. Onko tämä tarkoituksenmukaista? Pieni joukko ihmisiä pyörittää koko rulettia ja hoitaa SM-kilpailuihin liittyviä käytännön järjestelyjä, ts. lajin maamme keinotekoinen etu raavitaan suureksi osaksi tämän pienen vapaaehtoistyötä tekevän joukon energiasta ja omistautumisesta lajillemme.

Pitkän sarjan valitseminen sarjasysteemiksi on perusteltu ainoastaan lajimme edun nimissä - näin saamme parhaan joukkueen arvikisoihin Suomea edustamaan. Halusin selvittää kuinka suuresta asiasta todella on kyse ja pyysin takavuosien joukkuekaveriani Mattia kirjoittamaan minulle pari scriptiä, jotka simuloivat vaihtoehtoisia SM-sarjasysteemejä. Scriptit koodattiin nykyststeemille, jossa kaksinkertaisen round robinin jälkeen pelataan kaksinkertainen ylempi loppusarja sekä systeemille, jossa jatkosarjan tilalla pelataan neljän parhaan joukkueen kesken pagesysteemillä finaalipelit. Raporttia tutkimustuloksista on esitetty alla.

Joukkueiden voimasuhteet on määritetty tämän kauden voittoprosenttien perusteella ja luvut ovat seuraavat:

Simulaatiossa joukkueiden voittotodennäköisyydet on määritelty suoraan em. voimalukujen suhteessa.

Simulaation lopputuloksena Rantamäki voittaa SM-sarjan ~58 % todennäköisyydellä, jos kausi pelattaisiin em. voimasuhteilla nykyisellä sarjasysteemillä. Vastaava luku page-systeemin sisältävän sarjasysteemin osalta on ~48 %.

Tarkastelaessa kauden 2011-2012 alkusarjaa, saadaan voimaluvuiksi seuraavat luvut:

Kauden 2011-2012 alkusarjan perusteella lasketuilla voimasuhteilla A. Kauste voittaisi SM-sarjan nykysysteemillä pelattuna ~56 % todennäköisyydellä ja vastaavasti page-systeemin sisältävällä sarjasysteemillä pelattaessa mestaruuden todennäköisyys olisi ~47 %.

Analyysi osoittaa mielestäni ainakin sen, että mielikuvat page-systeemin heikkoidesta verrattuna nykysyteemiin ovat jossain määrin liioiteltuja. Voiko tuo 9-10 %-yks ero olla niin ratkaiseva, että nykysysteemistä kannattaa pitää kiinni? SM-sarja on nykyään kärjestä jo niin tasainen, että systeemien erot alkavat kutistua merkityksettömiksi ja näkisin, että tämä kehitys myös jatkuu (eli SM-sarjan taso kasvaa ja tasoerot kärjessä tasoittuvat entisestään myös tulevaisuudessa). Jos otetaan tarkasteluun todennäköisyys, jolla kahdesta parhaasta joukkueesta jompikumpi voittaa SM-sarjan, saadaan tämän kauden osalta lukemiksi ~71 % (nykysysteemi) ja ~65 % (page-systeemi). Kauden 2011-2012 osalta vastaavat luvut ovat ~79 % (nykysysteemi) ja ~72 % (page-systeemi).

Tässä vaiheessa on mielestäni syytä alkaa puntaroida page-systemin mukanaan tuomia etuja suhteessa tähän kustannukseen, jonka seurauksena arvokisoihin saattaa lähteä "väärä" joukkue hieman nykyistä suuremmalla todennäköisyydellä. Page-systeemin mukanaan tuomista positiivisistä asioita voidaan mainita ainakin kaikki todellisen urheilukipailun elementit jännittävistä peleistä ratkaiseviin finaaleihin ja pronssiotteluihin. Myös etukäteen tiedossa olevat ratkaisupelit lisäisivät yleisön (ja median) kiinnostavuutta. Lisäksi page-systeemillä pystytään säästämään resursseja, koska pelimäärä vähenee suhteessa nykyiseen merkittävästi.

Olisiko jo aika mukautua ajan mukanaan tuomiin muutoksiin ja ryhtyä järjestämään täysipainoisia URHEILUKILPAILUJA näiden jokakeväisten pannukakkujen sijaan, koska nykyisellä SM-sarjan voimasuhdejakaumalla kustannukset jäävät todistetusti jo erittäin pieniksi. Olemmeko valmiita ottamaan ratkaisevan askeleen?

Toni Sepperi,
intohimoinen curlaaja

Edit: Lähtöarvot sekä scriptit tarkistettu ja tulosteet korjattu.

jaakko kirjoitti:

mitä muuta saataisiin aikaan SM-sarjan supistamisella "säästyneillä" voimavaroilla?

Ainakin yksi vaihtoehto on panna "säästyneillä voimavaroilla" rahaa takaisin omaan taskuun kun sarjamaksuja saadaan alaspäin pienentyneiden kustannusten myötä. Tämäkin saattaisi osaltaan poikia lisäjoukkueita mukaan sarjoihin.

Teme kirjoitti:

Toni, laitatko pari tarkennusta. Kahdeksan viikonloppua? Meillä niitä on neljä, kuten muillakin ylemmän sarjan joukkueilla. Saisitko jollakin mallilla kutistettua sen kolmeen ja jos, niin miten? Tuskin olet hävittämässä divareita tai karsintoja? Eli miten tuo koko sarja pyörisi?

SM-sarjan läpivieminen kattaa tällä kaudella yhteensä kahdeksan viikonloppua (2 karsintaa, 2 divaria, 4 mestaruussarjaa+divareita). Joukkueesta riippuen peliviikonloppuja voi tulla jotakuinkin neljästä kuuteen.

Yksi tapa viedä läpi mestaruussarjat tai mikä tahansa kahdeksan joukkueen sarja läpi kolmessa viikonlopussa alla. Pelisysteeminä kaksinkertainen round robin ja page-playoffit.

Kaksi alkusarjan peliviikonloppua pelataan seuraavasti:

pe 8/12/16/20 miesten ja naisten alkusarja vuorotellen
la 8/12/16/20 sama juttu
su 8/12/16 toiselle kaksi ja toiselle yksi pelikierros

Toinen viikonloppu pelataan vaihtamalla pelikierrokset päittäin. Molemmat pelaavat siis 6+5 ja 5+6 peliä alkusarjasta, yhteensä siis 11 ottelua. 

Viimeinen peliviikonloppu:

pe 8/12/16/20 miesten ja naisten alkusarja vuorotellen
la 8/12 miesten ja naisten alkusarjan viimeiset kierrokset
la 16/20 mahdolliset tiebreakit
su 8/12/16 page-playoffit

Jos tiebreakit vaativat yli 2 ottelukierrosta, niin joudutaan pelaamaan myöhään sunnuntaina tai tekemään muita ratkasuja, mutta useamman pelikierroksen tiebreakit lienevät melko harvinaisia kahden round robinin jälkeen.

Teme kirjoitti:

Tuossa on lisänä perjantaiaamun kierros ja sitä kautta haettu noista viikonlopuista enemmän irti. En näkisi, että tuo juurikaan pudottaa viikonloppujen määrää, vaikka vaihdettaisiin loppupelit 6 kierroksesta kolmeen. Tai sitten muuttaisit niitä muidenkin divarien loppupelejä, eli koko systeemi remonttiin? Mutta muutosta ei ainakaan minusta voi perustella sillä, että resursseja säästettäisiin tai pärjättäisiin vähemmillä viikonlopuilla.

Vaihtehtoinen sarjasysteemini kahdeksan joukkueen sarjassa pudottaa ottelumäärän 80:stä ottelusta 61:een jos oletetaan, ettei kummassakaan tapauksessa pelata tiebreakeja. Lauantain kahdelle viimeiselle pelikierrokselle (klo 16 ja 20) sekä sunnuntain kolmelle pelikerrokselle (esim. klo 8, 12 ja 16) mahtuu neljän sarjan page-playoffit ja lauantai-iltaan jää lisäksi vielä tilaa kolmen joukkueen tiebreakeillekin.

Mestaruussarjat hoituvat kolmessa viikonlopussa ja samoin todennäjöisesti hoituisivat I- ja II-divisioonatkin, koska karsinnoista voidaan jättää max. 2 keskinäistä peliä voimaan sarjapeliksi. SM-sarja menisi läpi kahdella karsintaviikonlopulla, kahdella divariviikonlopulla, kahdella mestaruussrajaviikonlopulla ja kauden pystyisi päättämään kaikkien sarjojen ja sarjatasojen finaalipeleillä päätösviikonloppuna. Tämä vain nopeasti hatusta heitettynä esimerkkinä. Näin kahdeksan peliviikonloppua supistuisi kuuteen viikonloppuun.

En tosin ole varma onko kaikkien sarjatasojen päättäminen page-systeemillä järkevää ja tarkoituksenmukaista.

Teme kirjoitti:

Aiemmista viesteistä näkee minun mielipiteen, joka on aika vastakkainen. Kaksinkertainen runkosarja tulisi sisältämään myöskin paljon turhia pelejä, todennäköisesti menisi enemmän pannukakuksi. Neljän sakkiin pääseminen ja sitten onnistuneet page-pelit on mielestäni helpompi ja satunnaisempi tapa. En perusta tilastoihin, vaan näkemyksiin esim. oman joukkueemme mahdollisuuksiin voittaa koko sarja. En vastusta muutosta, mutta mielestäni tuo suuremman mahdollisuuden "yllätyksille" kuin nykysysteemi ja minusta se ei ole tarkoitus vaan tarkoitus on ratkaista paras joukkue.

Parhaan joukkueen ratkaisemiseksi tarvitaan ääretön määrä pelejä. Pitäiskö pelimääriä lisätä nykyiseen verrattuna? Tämän kauden alkusarjan mukaan määritellyillä voimasuhteilla Rantamäki voittaisi mestaruuden "vain" noin 58 % todennäköisyydellä ja siten on olemassa yli 40 % riski, että mestaruus menee "väärälle" joukkueelle. Lisäksi sattuman olemattomiin minivoiva sarja on kaukana urheilullisesta kilpailusta. Osoitin jo, että vaihtoehtoinen systeemini ei lisää merkittävästi tuota pelättyä satunnaisuutta, mutta sivuutit sen asian toteamalla, että perustat mielummin intuitioon kuin faktoihin.

Noista page-peleistä vielä, page-systeemi suosii vahvasti kahden parhaan joukkoon sijoittumista ja on täysin eri asia lähteä page-peleihin sijoilta 1-2 kuin sijoilta 3-4. Ensimmäisessä tapauksessa saat hävitä yhden ottelun ja silti jatkaa taistelua mestaruudesta kun taas jälkimmäisessä tapauksessa sinun on voitettava kolme peliä putkeen lähtökohtaisesti itseäsi vaikeampia vastustajia vastaan.

Jos kaikki joukkueet oletetaan pagesysteemissä tasavahvoiksi, niin voitat mestaruuden sijoilta 1-2 37,5 % todennäköisyydellä kun taas sijoilta 3-4 mahdollisuutesi olisi vain 12,5 %. Tämäkin esimerkki on liian ruusuinen koska sijoille 1-2 päätyvät yleensä vahvemmat joukkueet kuin sijoille 3-4. Todellisuudessa tuolta 1-2 sijoilta omataan yli 40 % mahdollisuudet mestaruuteen kun taas sijoita 3-4 ponkaistaan mestaruuteen selkeästi alle 10 % todennäköisyydellä.

Ei liene tavatonta, että myös nykysysteemissä mahdollisuudet voittaa mestaruus alkusarjan jälkeen sijalta 4 ovat samaa suuruusluokkaa kuin tuossa pagesysteemissä edellä (esimerkiksi tällä kaudella). Onko sekin jollain tavalla "väärin" voitettu, jos joku muu joukkue kuin Rantmäki voittaa mestaruuden? Puheesti tuosta satunnaisuudesta ja sattuman osuudesta on tyhjää ja intuitioon perustuvaa arvailua - ei faktoihin perustuvaa analyysiä.

Kantavana ajatuksena minulla on reagoida ajan mukanaan tuomiin muutoksiin. Meillä on nykyään kärjestä tasainen sarja ja olosuhteet ovat viime vuosina olleet suhteellisen stabiililla tasolla, joten en näkisi huonona vaihtoehtona reagoida nykytilanteeseen ja heittää vaihtoon sarjasysteemi joka on suunniteltu ajalle, jolloin meillä oli yksi selkeä suosikki ja olosuhteet vaihtelivat peliviikonloppujen välillä valtavasti. Peräänkuulutan myös noita "urheilukilpailun elementtejä", koska itse pidän nykyistä SM-sarjaa tylsänä ja turhan pitkänä sarjana.

Toni

Edit: Vääriin lähtöarvoihin pohjautuneet prosenttiluvut korjattu.

Teme kirjoitti:

Tilastot on ihmeellisiä :-) En nyt julistaisi parin viime vuoden peleistä laskettuja prosentteja faktaksi siitä, miten tulee käymään tai ei tule. Otettiinko huomioon sitä, että kuka tulee esim. pagessa missäkin vaiheessa vastaan ja mitkä ovat keskinäisten otteluiden voittoprosentit kyseisillä pareilla?

Pelasin tietokoneella SM-sarjan miljoona kertaa kuluvan kauden sekä edellisen kauden alkusarjojen perusteellä määritetyillä voimasuhteilla, joten eiköhän nuo esittämäsi asiat ole siellä analyysissä mukana.

Tuosta yleisestä kehityksestä optimistina näkisin, että SM-sarjan taso tulee jatkossakin kasvamaan ja laajenemaan, jolloin sarjasysteemikeskustelusta tulee entistä perustellumpaa.

Teme kirjoitti:

Ehdottamallasi systeemillä on mahdollista hävitä mestaruus häviämällä vain tuo viimeinen ottelu ja puolestaan voittaa se häviämällä aika monta peliä. Siinä on ainakin yksi selkeä heikkous, joka jälleen jäisi sen huipennuksen jalkoihin. Nykymallissa pitää hävitä käsittääkseni ainakin kolme peliä. Yksittäisen ottelupäivän merkitys kasvaa myös tuossa page-systeemissä verrattuna nykymalliin. Minusta ei vie sarjaa eteenpäin, että pelataan runkosarja pääsystä neljän parhaan joukkoon ja sitten ratkotaan päivässä mestaruus.

Tämä on hyvää analyysiä ja sisältää perusteluja sarjasysteemin heikkoidesta. On totta, että yksittäisten otteluiden ja yksittäisen ottelupäivän merkitys kasvaa, mutta itse en näe asiaa ylitsepääsemättömänä ongelmana. Näen sarjasysteemin muutoksen hyödyt (niitä voi lukea edellisistä viesteistä) näitä haittoja suurempana.

Eroaako nykysysteemi jotenkin esittämästäsi teesistä "pelataan pääsystä neljän joukkoon ja ratkaistaan mestaruus"? No, mestaruutta ei ratkaista päivässä koska jatkosarja sisältää kuusi peliä, mutta yritän sanoa, ettei ne page-playoffitkaan mitään puhtaat arpajaiset ole, kuten edellisessä viestissäni osoitin.

Teme kirjoitti:

On tullut seurattua myös vastaavanlaista pannukakku-maratonia nimeltä Valioliiga. Sielläkin joinakin vuosina mestari ratkeaa ajoissa ja toisina vuosina sitä jännitetään viime minuuteille. Vastaavanlaista esimerkkiä on meilläkin lähivuosilta sekä miehissä että naisissa.

Tämä ei ole jalkapalloa. Lisäksi Valioliigassa pelataan lähes tuplasti otteluita joukkuetta kohden, jolloin kaiken ratkaisevia loppupelejä on vaikeampi perustella. Tähän lienee syynä markkinataloudelliset seikat ja se, että kaudesta saadaan koko kauden kestävä kilpailu. Tuo vertaus valioliigaan lähinnä puoltaisi curlingsarjassa ottelumäärien lisäämistä. Lisäksi voin vastata, että pelataanhan jääkiekon SM-liigassa ensin montakymmentä runkosarjapeliä ja tämän jälkeen loppupelit. Jos verrataan tennikseen tai snookeriin, niin (lähes) kaikki pelataan cuppina, josta häviäjä lentää lauluun ilman B-kaavioita. En kuitenkaan halua lähteä vertailemaan lajeja keskenään, jotka eivät liity toisiinsa juuri millään tavalla. Hakisin mielummin vertailukohtia muiden maiden pelijärjestelmistä.

Ottakaa tosiaan muutkin kantaa keskusteluun molempien sarjajärjestelmien hyvistä ja huonoista puolista, jos täällä jotain ei ole sanottu. Tuskin kaikkea on vielä ehditty sanoa.

Toni

Teme kirjoitti:

Ajaisitko saman simulaation naisten tämän vuoden sm-sarjasta ja laittaisit tulokset tänne? Miten neljäntenä olevan tilanne muuttuisi nykymallista siirryttynä page-finaaleihin noissa todennäköisyyksissä?

Haluat ilmeisesti verrata tilannetta, jossa naisten neljän parhaan kesken pelattaisiin nyt page-systeemillä loppupelit tai vaihtoehtoisesti nykysysteemin mukainen ylempiloppusarja. Pagesysteemillä neljäntenä olevan joukkueen todennäköisyys voittaa Suomen mestaruus on noin 5,4 % edellä määritellyillä voimasuhteilla alkusarjan voittoprosentteihin perustuen. Jatkosarjan osalta tuo sama todennäköisyys on häviävän pieni.

En ole varma vastasiko tämä kysymykseesi, mutta jos simulaation ajaa naisten sarjalle, on tarkoituksenmukaisempaa seurata vahvimman joukkueen menestystä kuin neljänneksi vahvimman joukkueen menestystä.

M15 kirjoitti:

Matemaatikkoa hieman naurattaa, kun prosenttilukuja tuodaan oikein kolmen luvun tarkkuudella "todisteeksi" ja jo lähtöarvojen yksinkertainen syöttövaihe ja/tai laskenta on mennyt perusteellisesti perseelleen. Paljonko on Sepperi 9/14 ? Ei varmaankaan 75%, kuten olet väittänyt ?

Suokaa anteeksi tuota inhimillistä virhettä. Lähtöarvot on tarkistettu ja luvut on korjattu alkuperäisessä viestissä.

M15 kirjoitti:

Teemu onkin asiallisesti kommentoinut useita muita näkökohtia, joten komppaan niitä. Katso myös esim tämän vuoden tilanne miesten sarjassa. Samalla saldolla olevista kolmesta joukkueesta page-systeemi olisi antanut yhdelle joukkueista noin kolminkertaisen mahdollisuuden mestaruuden voittamiseen kahteen samalla saldolla olevaan joukkueeseen verrattuna.

Takerrutte Teemun kanssa nyt yksittäistapauksiin kokonaisuuden tarkastelun sijaan. Nämä teidän esille nostamat seikat kieltämättä ovat page-systeemin ongelmakohtia tai kustannuksia, mutta haluan herättää keskustelua sen suhteen, että onko tuo 9-10 prosenttiyksikön suuruinen ero suosikin voittotodennäköisyydessä näiden kahden sarjasysteemin kohdalla ratkaiseva.

Myös nykysysteemissä on paljon satunnaisuutta, koska kahden edellisen kauden alkusarjasta määritettyjen voimasuhteiden perusteella mestaruus menee "väärälle" joukkueelle yli 40 % todennäköisyydellä. Itse en näitä "satunnaisuuksia" ja "epävarmuustekijöitä" näe peikkona sillä mestaruussarjamme taso on levinnyt kärjestä ja meillä ei ole kärjessä enää niin vahvaa piikkiä kuin aikasemmin, joten edes lajin edun nimissä ei pitäisi olla suurta huolta siitä, että arvokisaedustajaksi päätyy jotenkin huonompi joukkue kuin jokin muu. Sarjan tasoittuessa entisestään sarjaan pitäisi lisätä vieläkin enemmän pelejä, jotta edustusjoukkue olisi edes nykyisellä varmuudella se absoluuttisesti paras joukkue.

Page-systeemi takaa riittävällä todennäköisyydellä, että arvokisaedustaja on jokin meidän mestaruussarjassa pelaavista vahvoista joukkueista, viime kädessä ei ole väliä onko se juuri se absoluuttisesti paras joukkue vai sittenkin se hieman heikompi, mutta silti pelivoimaltaan samassa suuruusluokassa pelaava joukkue.

Noihin tasavahvoihin joukkueisiin viitaten, jos sarjasysteemi asettaa täysin tasavahvat joukkueet eriarvoiseen järjestykseen, on kaikki sarjasysteemit "epäreiluja", on se sitten page-systeemi tai pitkä sarja, jossa sijoitukset ratkotaan lopulta tiebreakeilla.

M15 kirjoitti:

Vapaaehtoisten resurssien "tuhlaantumisesta" olisin kysynyt Sepperiltä, että mitä mahdat tuolla tarkoittaa ? Mikä muu on aikaasitovaa vapaaehtoistoimintaa, kuin tuomarointi ?

SM-kilpailuiden osalta aikaa ja resursseja kuluu tuomaroinnin lisäksi jäiden valmisteluun ja hoitamiseen. Lisäksi on olemassa koko hallinnollinen puoli, johon sisältyy mm. pelipaikkojen varaaminen, kaluston ja kivien kuljetukset, sarjasysteemien/sääntöjen/otteluohjelmien tekeminen, otteluiden/sarjojen syöttäminen tulospalveluun ja kaikki muut satunnaiset ja vähemmän satunnaiset asiat.

Yhteenvetona olen itse valmis vähentämään SM-sarjan pelimääriä. Tapahtui se sitten siirtymällä loppusarjan sijasta pagesysteemiin tai alemman loppusarjan poistamisella, mutta 20 peliä 8 joukkueen sarjasssa kuulostaa paljolta ja useimmiten meitä odottaa keväällä se joka keväinen pannukakku, jossa viimeiset pelit pelataan ilman panosta.

Toni

M15 kirjoitti:

Kertoisitko Sepperi miten kyseinen ehdotus on käsitelty Suomen Curlingliiton päätöksentekoelimissä ? Olli Rissanen vieritti vitkuttelun jälkeen pallon kilpailuvaliokunnan suuntaan (pj Toni Sepperi) noin vuosi sitten. Pyyntöihimme kertoa, miten tuo ehdotus on käsitelty, ei ole tullut ikinä vastausta. Käsityksemme on, että Suomen Curlingliitto ei ole asiaa koskaan käsitellyt.

Käsittääkseni hallituksen pitäisi ottaa asiaan kantaa, jos heitä lähestyy kirjeellä. Veikkaisin kuitenkin, että ehdotuksenne on ollut esillä SM-kisakalenterin suunnittelun yhteydessä kilpailuvaliokunnassa.

Toni

M15 kirjoitti:

Melko mykistävä vastaus :)

Siis veikkaisit, että ehdotus on ollut esillä kilpailuvaliokunnassa ?  Ei kovin tyhjentävä vastaus kilpailuvaliokunnan puheenjohtajalta. Varmaan voit hieman tarkentaa ?

M15

En toiminut kilpailuvaliokunnassa kun olette noita esityksiänne sinne aikanaan tehneet. Itse olen ne kyllä lukenut ja huomioinut omalta osaltani kisalalenterin suunnittelun yhteydessä. Lisätiedot kannattaa kysyä liitosta.

Tämä keskustelu ei kuulu tämän otsikon alle, joten sitä jatkettaneen muualla.

jaakko kirjoitti:

Niin muuten olisiko tämä sama ajatus naisillekin, ilmeisesti joo? Kiva ois nähdä tilastollista analyysiä sieltäkin puolelta.

Malmin mestaruuden todennäköisyys nykysysteemillä ~74 % ja page-systeemillä ~52 %. Tasoerot näkyvät siis selkeästi.

Noiden miesten sarjojen osalta kannattaa muistaa, että nämä toteutuneet luvut eivät todennäköisesti kerro kaikkea joukkueiden välisistä voimasuhteista otoskoon ollessa pieni. Esimerkiksi tämän kauden alkusarjan perusteella Rantemäen joukkue olisi 57 % suosikki ketä tahansa joukkuetta vastaan joukosta A. Kauste, M. Uusipaavalniemi ja Kiiskinen. Todennäköisesti voimasuhteet ovat paljon tasaisemmat ja tämän puolesta puhuu esimerkiksi se, että viime kaudella A. Kauste voitti rantamäen alkusarjassa saldolla 12-10, kun tällä kaudella tilanne on päinvastainen Rantamäen voittaessa A. Kausteen saldolla 12-9. Joukkueiden voimasuhteet tuskin ovat kääntyneet täysin ympäri ja vähän ylikin.

Simuloin sarjoja seuraavanlaisilla hieman tasaisemmilla voimasuhtejakaumilla ja sain seuraavanlaisia tuloksia.

Joukkueiden voimaluvut pienimmästä suurimpaan: 90, 80, 75, 65, 55, 40, 25, 15

Suosikin ja top-2 joukkueiden mestaruustodennäköisyydet

Nykysysteemi:

• Suosikki ~47 %
• Top-2 ~73 %

Page-systeemi

• Suosikki ~41 %
• Top-2 ~68 %

Voisin väittää, että nuo edellä olevat luvut vastaavat melko hyvin nykyistä miesten mestaruussarjaa ja jos sarja tasottuu vielä lisää, niin tuo systemien välillä oleva ero kaventuu vielä entisestään tuosta 5-6 %-yksiköstä.

M15 kirjoitti:

Voit varmaankin Toni kertoa täällä forumilla, että miten asia on käsitelty Suomen Curlingliiton kilpailuvaliokunnassa ?

M15

 

Kuten kirjoitin edellä, en ollut liiton hallituksen tai kilpailuvaliokunnan toiminnassa mukana 2011, kun tuo esitys on alunperin tehty. En osaa myöskään sanoa, miten asiaa on tuolloin käsitelty.

Mitä tulee jatkotoimenpiteisiin, niin liiton toimintasuunnitelmaan on kirjattu että hallitus selvitää vuoden 2013 aikana mahdollisuutta kilpailutoiminnan keskittämisestä Oulunkylään. Näin tullaan myös toimimaan, kun kautta 2013-2014 aletaan suunnitella.

Tämän topicin varsinainen aihe on sarjasysteemi, joten pyydän että keskustelu tässä ketjussa palaa tähän aiheeseen. Kilpailutoiminnan keskittämisestä voi sitten keskustella oman otsikon alla, kun asia on kauden 2013-2014 suunnittelun yhteydessä ajankohtainen.

Toni

M15 kirjoitti:

Et varmaankaan ole Toni ihan tosissasi liikkeellä heitellessäsi näitä prosenttijuttujasi tänne ikäänkuin "faktatietona" ?

Kaikestahan laittamastasi käy ilmi, että todennäköisyyslaskennan ja tilastoinnin alkeiskurssin suorituksestasi on vierähtänyt hieman liikaa aikaa tai sitten se vielä odottaa hyväksytty merkintää :)

Kyseessä on approksimaatio, koska tarkoituksena ei ole tehdä täydellistä matemaattista mallia SM-sarjasta. Approksimaatio antaa jonkinlaisen kuvan todellisuudesta. Mallissa on ainoastaan määritelty jokaiselle sarjan otteluparille voimasuhteet, jotka määräävät kyseisen otteluparin voittajan todennäköisyydet.

Todennäköisyydet määritellään suoraan joukkueiden voittoprosenteista johdettujen "voimalukujen" suhteena. Esimerkkinä edellä Malmi (voimaluku 100,0) vastaan Kiiskinen (voimaluku 66,7), saadaan ottelun voittajan todennäköisyyksiksi 60 % - 40 %, jotka seuraavat siis 100 / (100 + 66.7) ja 66.7 / (100 + 66.7). Se on toinen keskustelu kuinka lähellä todellisuutta tämä jakauma kyseiselle otteluparille on, mutta ainakin näin päästään jonkinlaiseen lopputulokseen.

Simulaatio ei sisällä mitään muita parametreja joukkueiden voimalukujen lisäksi vaan käy niiden pohjalta läpi SM-sarjaa nykysysteemillä ja vaihtoehtoisella systeemillä ja tilastoi mitalistien jakaumat. Esimerkeissäni SM-sarja on pelattu läpi miljoona kertaa.

Ole huoleti, todennäköisyyslaskennan kurssini ovat hyväksytysti suoritettu.

M15 kirjoitti:

Kun kerran intoa on sinulla noita prosentteja spämmätä tänne, niin kerrotko hieman myös millaiset kaavat ja alkuarvot skripteillesi on syötetty ? Olet kuitenkin saanut laskettua tarkkoja prosentteja esim. Malmin häviöille, vaikka eivät ole hävinneet peliäkään. Ja olisiko sinun 74% sama 74%, vaikka pelit olisivat päättyneet kaikki 10-9 tai sitten kaikki 100-0 ?

Mitään itse keksittyjä kaavoja ja alkuarvoja ei ole mainittujen lisäksi syötetty. Otteluparien todennäköisyydet määritellään edellä esittämälläni tavalla ja simulaatio ainoastaan arpoo jokaiselle ottelulle lopputuloksen kyseisen otteluparin edellyttämällä tavalla (otteluparin voittajan todennäköisyydet vastaa edellä esittämääni). Kauden jokainen ottelu kerätään sarjataulukkoon ja lopulta katsotaan mitalistit. Ja sama toistetaan miljoona kertaa.

74 % olisi tässä approksimaatiossa sama 74 %, vaikka pelit olisivat päättyneet kaikki 10-9 tai sitten kaikki 100-0.

M15 kirjoitti:

Entäs sitten:"viime kaudella A. Kauste voitti rantamäen alkusarjassa 12-10, kun tällä kaudella tilanne on päinvastainen Rantamäen voittaessa A. Kausteen 12-9".  Mitä tuo oli tarkoittavinaan ? Nyt taitaa olla melko lailla hatusta vedettyjä asioita mukana lähtötiedoissasi...

 

Tässä puhuin alkusarjan voittojen lukumäärästä, siis viime kaudella A. Kauste 12 voittoa ja Ranramäki 10 voittoa ja tällä kaudella A. Kauste 9 voittoa ja Rantamäki 12 voittoa. Lisäsinkin viestiin asiaa täsmentävät sanat tuohon lukujen edelle, kun huomasin, että väärinkäsityksen vaara on ilmeinen. Kyseenalaistin tuossa siis sitä, että noista voittosaldoista määritetyillä suhdeluvuilla voitaisiin tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä otoksen ollessa vain 14 ottelua ja tämä puoltaa hypoteesiäni, koska kyseisten joukkueiden voimasuhteet tuskin ovat kääntyneet täysin päälaelleen vuoden aikana.

Jos nämä laskelmani herättävät kysymyksiä, niin vastaan niihin jatkossakin mielelläni.

Toni

M15 kirjoitti:

En edelleenkään Toni kysy mitä olet tehnyt kilpailuvaliokunnassa silloin kun et ole ollut kilpailuvaliokunnassa. (v 2011)

Kysyn edelleen, että mitä olet tehnyt kilpailuvaliokunnassa asian eteen silloin kun olet siellä ollut ? (vuoden 2012 alusta asti puheenjohtajana)

Sinulla on ollut mahdollisuus neuvotella haluamasi kaltaista sopimusta curlingjään käytöstä suomen curlingyhteisön eduksi Oulunkylän Curlinghallille. Et ole laittanut tikkua ristiin yli vuoden aikana ja kieltäydyt vastaamasta, miten asia on käsitelty johtamassasi kilpailuvaliokunnassa.

On todella surullista seurata kuinka käytät tarmosi siihen, että yrität väkisin istuttaa kaikkien huippujoukkueiden teilaaman järjestelmän SM-sarjaan. Sen sijaan, että oikeasti yrittäisit hahmottaa ja edesauttaa isompien linjausten eteenpäin viemistä. 

M15

En ole sama asia kuin Curlingliiton hallituksen alainen kilpailuvaliokunta tai Curlingliiton hallitus. Toimin kilpailuvaliokunnassa ja klpailuvaliokunta on velvollinen Curlinliiton hallitukselle.

Olen jo aikaisemmin sanonut, että olen lukenut kyseisen ehdotelman kun sen minulle sähköpostiini lähetit ensin kysyttyäsi olenko kyseistä ehdotelmaa nähnyt. En ollut tätä nähnyt, koska en em. luottamustoimissa ollut silloin toiminut, kun ehdotelma näille tahoille oli sapunut. Kilpailuvaliokunta ei ole päätynyt neuvotteleman Oulunkylän Curlinghallin kanssa kilpailutoiminnan keskittämisestä Oulunkylään.

Moderoinnista vastaava tehköön päätöksen näiden off-topic -viestien kohtalosta. Itse olen tähän aiheeseen sanottavani saanut sanottua ja asia on osaltani käsitelty.

Toni

M15 kirjoitti:

Eli minkäänlaista kriittistä tulkintaa et ollut systeemillesi tehnyt ja sen jälkeen käytät täysin kelpaamattomia prosentteja "todisteina" oman ehdotelmasi puolesta.

Kyllähän nyt mistä tahansa otoksesta vahvasti tulosta häiritsevät tekijät pitäisi poimia pois. Oletko esim. miettinyt tai katsonut miten heittopussipelien pois ottaminen vaikuttaa ? Ensinnäkin tuloksiin ja otoksen kokoon ? Näyttäisi jääneen tekemättä.

"Prosenttikoneen" tuottamat luvut ovat kylmää faktaa siinä kohdassa kun approksimaation yhteydessä tehdyt oletukset toteutuvat todellisuudessa. Jos oletukset ovat edes lähellä todellisuutta, saadaan jo jotain hyödyllistä.

Joukkueiden väliset voimasuhteet on simulaatiossa oletettu tietyn suuruisiksi ja ne pysyvät jokaiselle otteluparille vakiona läpi simulaation. Jos joukkueiden väliset voimasuhteet todellisuudessa vastaavat oletettuja ja jos ottelut myös todellisuudessa noudattavat samaa jakaumaa riippumatta esimerkiksi sarjatilanteesta tai muuten sarjan eri vaiheesta, niin approksimaatio on tuottaa erittäin tarkkaa informaatiota. Tiedän, ettei näin ole, mutta tälläkin approksimaatiolla saadaan hyvin hyödyllistä tietoa tutkittaessa sarjasysteemin vaikutusta sarjan suosikin voittotodennäköisyyteen.

En myöskään yritä syöttää kenellekään mitään tai aivopestä ketään. Uskon, että jokainen kykenee itsenäiseen päätöksentekoon, mutta kiistän, että olisin tietoisesti johtamssa jotakuta harhaan jättämällä mallistani sellaiset attribuutit pois, jotta saisin halutunlaisen lopputuloksen. Seison täysin tekemäni takana ja uskon, että tekemäni approksimaatio kestää myös kriittistä tarkastelua.

Tuo heittopussien poisjättäminen ei vaikuttanut lopputuloksiin merkittävästi vaan lopputuloksena saatiin kahden merkitsevän numeron tarkkuudella täsmälleen samat prosenttiluvut kuin edellisessä viestissäni, jossa prosenttilukuja viljelin. Tulos vaikuttaa myös järkeenkäyvältä, ainakin tähän malliin. Onko tuolla sitten todellisuudessa vaikutusta mestaruustodennäköisyyksiin, sitä en tiedä, mutta jos pitäisi veikata, niin veikkaisin, ettei ole.

Toni

M15 kirjoitti:

Tuo tilastollinen puoli on kuitenkin käsitelty täysin amatöörimäisesti ja virheitä sisältäen ja Tonin kirjoitukset senkin jälkeen kirjoitettuna sävyyn "kuten todistin", niin tuohon on pakko reagoida.

Nuo painokertoimet on vedetty liian pieniä otoksia "faktoina" käyttäen. Lisäksi kaikki yhden finaalin vastaiset argumentit on jätetty täysin huomiotta (flunssaepidemia joukkueessa, huono jää, huono päivä, roska)

Tarkoituksenani on tarkastella tällä simulaatiolla ainoastaan sarjasysteemejä koskevia parametrejä. Oletan siis, että pelaajat ovat terveitä ja peliolosuhteet ovat kunnossa ja roskat menevät tasan. Nämä ovat kovia oletuksia ja asioita, jotka on ehdottomasti huomioitava, jos sarjasysteemejä halutaan todella olla vaihtamassa. En nyt tarkalleen siis puhu sarjasysteemien soveltamisesta käytännössä, vaan teoreettisella tasolla, minkälaisia ominaisuuksia sarjasysteemit sisältävät. Tutkimukseni kohteena on siis yksi osa kokonaisuudesta.

Ryhdyin miettimään kahden sarjasysteemin välisiä eroavaisuuksia ja tutkin sarjasysteemin vaikutusta lopputulokseen tietyin oletuksin ja halusin tutkimustulosteni johdosta herättää asiasta keskustelua. Totesin, että mielestäni sarjasysteemien välistä eroa satunnaisuuden suhteen on aikaisemmissa keskusteluissa liioiteltu, sillä molemmat esillä olleet sarjasysteemit (myös nykysysteemi) antavat hyvin paljon sijaa sattumalle.

Tähän liittyen esitin myös mielipiteeni, että itse en ole huolissani tuosta satunnaisuuden verrattain suuresta määrästä, koska tällä hetkellä meillä on ainakin miesten mestaruussarjassa useampi joukkue, jonka voi lähettää arvokisoihin ilman, että lajimme etu siitä merkittävästi kärsisi. Olen tutkimuksillani tuonut myös esiin, että em. kahden sarjasysteemin välinen eroavaisuus satunnaisuuden määrän suhteen pienenee sen myötä mitä tasaisemmaksi sarja joukkueiden välisten voimasuhteiden myötä kehittyy.

Jokaiselle jää harkittavaksi, kuinka hyvin tekemäni oletukset toteutuvat suhteessa todellisuuteen ja muodostaa käsityksensä faktasta tai "faktasta" sen mukaan.

M15 kirjoitti:

Pakko Tonilta vielä pyytää tuosta faktat esiin, kun sanoit ottaneesi heittopussit pois ja päätyneesi kahden numeron tarkkuudella samoihin tuloksiin. Skeidaa, sanon minä, lyö luvut pöytään.

...

Mitkä painokertoimet Toni mielestäsi kärkijoukkueille pitäisi antaa ? Mitkä  heittopussit jätit pois, kun sait kahden numeron tarkkuudella samat lopputulokset ?

Zepperi kirjoitti:

Simuloin sarjoja seuraavanlaisilla hieman tasaisemmilla voimasuhtejakaumilla ja sain seuraavanlaisia tuloksia.

Joukkueiden voimaluvut pienimmästä suurimpaan: 90, 80, 75, 65, 55, 40, 25, 15

Suosikin ja top-2 joukkueiden mestaruustodennäköisyydet

Nykysysteemi:

• Suosikki ~47 %
• Top-2 ~73 %

Page-systeemi

• Suosikki ~41 %
• Top-2 ~68 %

Jätin edellä kuvatusta listasta kaksi heikointa joukkuetta pois voimaluvuilla 25 ja 15 ja nämä edellä esittämäni luvut pysyivät kahden merkitsevän numeron tarkkuudella samana. Kärkijoukkueiden keskinäiset pelit merkitsevät siis mestaruustodennäköisyyksissä selkeästi enemmän kuin ottelut "heittopusseja" vastaan.

M15 kirjoitti:

Naisten puolella esimerkiksi taitaa tilanne olla se, että 1. ei ole hävinnyt kenellekään alemmistaan, 2. ei ole hävinnyt kenellekään alemmistaan, 3. ei ole hävinnyt kenellekään alemmistaan....aina 5. asti. Esim. kaksi kärkijoukkuetta siis voittaneet kaikki (yhteensä) 20 peliä muita "heittopusseja" vastaan. Ja keskinäinen otos on 2 peliä. 

Naisten sarja on huomattavasti miesten sarjaa epätasaisempi ja siellä sarjasysteemin vaikutus lopputulokseen on varsin merkittävä. Tulokset (jotka sisältävät vahvoja oletuksia joukkueiden pelivoimista) löytyy viestiketjusta aikaisemmasta viestistäni. Naisten sarjasysteemiä kannattaa tuskin tällaislla tasoeroilla olla muuttamassa mihinkään.

Lopuksi voin todeta, että agendanani ei ole olla vaihtamassa kaikkia sarjoja ja sarjatasoja page-systeemillä pelattavaksi vaan herättää asiasta keskustelua. Olen havantojeni mukaan päätynyt sille kannalle, että kun sarja on riittävän tasainen ja olosuhteet ovat riittävällä tasolla, niin sarjasysteemin vahtaminen edellä esittämääni vaihtehtoon ei ole mielestäni poissuljettu.

Jos olen mielipiteeni kanssa yksin, niin olkoon sitten niin. Pelaan mielelläni SM-sarjaa myös nykysysteemillä, vaikkakin saattaisin sielä paljon mielummin tehdä vaihtoehtoisella systemillä.

Toni

SM-sarja on saatu pääsökseen ja pannukakut ovat palaneet pohjaan, eli ainakin miesten ratkaisu venyi aivan viime metreille sakka. Onnittelut kaikille mitalisteille!

Sarjasysteemeihin liittyvään keskusteluun tuli viikonlopun aikana mieleen sellaista, että olisiko miestenkin sarjoissa syytä ja perusteita siirtyä samaan, mitä naisten srajan osalta on tehty jo pari kertaa otteluohjelmien ahtauden vuoksi, eli pelata ainoastaan yksinkertainen alempi loppusarja mestaruussarjassa ja divarin puolella?

Omalta osalta kolme viimeistä peliä meinasi jäädä täysin merkityksettömiksi, mutta saimme järjestettyä vielä panosta sunnuntain puolellekin häviämällä Sipolalle perjantai-iltapäivällä. Mieleen on siis kiirinyt sellaisia ajatuksia, että nuo himmeämmät sarjasijoitukset pystytään mielestäni ratkaisemaan pienemmillä ottelumäärillä nykyiseen verrattuna. Kannatan siis alempien loppusarjojen pelaamista yksinkertaisina tai kokonaan alempien loppusarjojen poistamista.

Koetaanko nuo alemmat loppusarjat tarpeellisiksi ja tarvitaanko niissä kaksi keskinäistä ottelua jokaista vastaan? Sarjamaksua voisi myös viilata jossain määrin pelimäärien mukaan, niin alempaan sarjaan jääneet eivät noilta osin sitten jää eriarvoiseen asemaan (mitä nuo naisten alemman sarjan joukkueet käsittääkseni ovat viime vuosina olleet) muihin nähden. Tästä on toki tulossa kausikyselyä jonkin ajan kuluttua ilmoille, mutta tätä keskustelua kannattanee käydä täällä foorumin puolellakin.

Heitelkää kommentteja ja ajatuksia vapaasti puolesta ja vastaan. Mitä enemmän keskustelua sitä paremmat sarjasysteemit meillä on.