Maanantaina 5.1. lähti lento Tanskaan ja kohti ensimmäisiä kansainvälisiä kisojamme. Minkäänlaista tietoa vastustajien tasosta ei ollut, joten jokaista mietitytti kovasti millaisia pelejä olisi edessä. Kisoihin valmistauduttiin harjoittelemalla Hyvinkään hallissa ahkerasti, noin viisi kertaa viikossa. Hyvän kosketuksen liukkaampiin jäihin saimme ensimmäisessä SM-turnauksessa 2. - 4.1. Hyvien harjoituspelien jälkeen oli huomattavasti mukavampi lähteä reissuun. Myös Riku Harjulan kipparoimalla joukkueella oli ensimmäiset MM-karsinnat edessä, joten emme onneksi olleet ainoita ensikertalaisia matkalla.
Saavuttuamme Kööpenhaminan lentokentälle, ensimmäinen osoite olisi tietysti pitänyt olla legendaarinen Burger King, mutta ensikertalaisina emme tietenkään keksineet sinne mennä. Haahuiltuamme hetken ympäriinsä, löysimme taksin, joka kuljetti meidät ilmaiseksi tulevan viikon tukikohtaamme: Quality Airport Hotel Daniin. Hotelli oli nimensä mukaisesti myös hyvänhintainen (tämän huomasin viimeistään maksettuani 30 kruunua kupillisesta kahvia), mutta onneksi majoitus irtosi meille pelaajille puoleen hintaan, kiitos Maailman Curlingliiton.
Käytyämme tutkimassa curlinghallin, joka oli kävelymatkan päässä hotellilta, kävimme testaamassa läheisen Daily Grillin hampurilaiset. Matkalla meille selvisi myös, että sadan metrin säteelle mahtuivat asuinlähiön ainoat ruokapaikat. Viikon vaihtoehdot olivat siis grilliruoka ja italialainen. Niinpä tyhjensimme ensitilassa baarikaapin (kuitenkaan sen sisältöön kajoamatta) ja täytimme sen omilla voileipätarpeilla. Ostamani kurkku herätti pojissa erityisesti hilpeyttä lähes koko viikon ajan.
Harjoittelut ja pelit alkoivat tiistaina Tårnby Curling Clubilla, joka toimi kisojen järjestäjänä. Kyseinen halli oli oikein mukava ja viihtyisä ja sitä oli myös hieman laajennettu edellisen vuoden kisojen jälkeen.
Luisto oli mainio ja radat ja kivisarjatkin hyvin samankaltaisia, joten jäiden lukeminen ei aiheuttanut kapteenillekaan valtavasti päänvaivaa. Kaiken kaikkiaan fiilis harjoitusten jälkeen oli oikein mainio. Varsinkin nähdessämme, että iltapäivän tuleva vastustaja Australia harjoitteli niittipoistoa, vaikka liukutekniikkakin oli vielä hakusessa. Tämän seurauksena otimmekin ensimmäisestä pelistä murskavoiton 20-0. Pelasimme ensimmäisenä päivänä myös toisen pelin, joka alkoi Suomen aikaa vasta puoli yhdeltätoista illalla, joten ensimmäinen kisapäivä ei ollut helpoin mahdollinen. Tämä peli sujui kohtalaisesti väsymykseen ja vastustajan tasoon nähden.
Johtuen osallistuvien joukkueiden paljoudesta, peliaikataulu oli varsin tiukka. Pojat selvisivät kuudella alkusarjan pelillä johtuen lohkojaoista, kun taas tyttöjen round robinissa jokainen joukkue pelasi kahdeksan peliä, kaikki kaikkia vastaan. Aikataulu oli varmasti suunniteltu parhaalla mahdollisella tavalla, mutta siitä huolimatta peliajat olivat joinain päivinä aivan käsittämättömiä. Pahimpia olivat niin sanotut "yöpelit", joiden jälkeen pääsi nukkumaan aikaisintaan puoli kahden aikaan yöllä. Neljän ensimmäisen pään jälkeen suurin osa keskittymisestä menikin hereillä pysymiseen. Toinen vaihtoehto (kokeiltu) oli juoda saavikaupalla niitä 30 kruunun kahvikupillisia ja hyppiä onnellisen virkeänä vielä neljän aikoihin yöllä. Seuraavana aamuna olo ei vain ollut kovin ruusuinen. Aika kului siis pelatessa, syödessä ja nukkuessa, joten emme ehtineet näkemään Kööpenhaminaa paljoakaan.
Loppuviikon peleissä rupesikin näkymään unen ja turnauskestävyyden puute. Kisoissa ei myöskään ollut mahdollisuutta harjoitella enää tiistain jälkeen, joten meidän suurimmat ongelmamme olivat voimien löytämisessä. Kokemattomuus pelaamisesta niin nopeilla jäillä näkyi jokaisen pelissä. Valmentajien piirissä olimme ehdoton suosikkijoukkue, koska meiltä sai aina tuliaisena geishapatukoita, mitkä tunnettiin toisella nimellä: "that excellent Finnish chocolate". Fazer sai paljon uusia ystäviä.
Viikon kuluessa ystävystyimme erityisesti Uuden-Seelannin joukkueiden kanssa, jotka olivat lähteneet matkaan erinomaisella asenteella. Heidän kanssaan saimmekin loppuviikosta jännittää Suomen poikien viimeisiä pelejä, kun he olivat selvittäneet tiensä välieriin erinomaisen alkusarjan jälkeen. MM-paikka oli heillä todella lähellä jo ensimmäisen vuoden kisoissa, joten eivätköhän mahdollisuudet ole ensi vuonna vieläkin paremmat.
Banketti oli melkein koko joukkueelle aivan uusi juttu. Se pidettiin paikallisen keilahallin alakerrassa sijaitsevassa suuressa juhlasalissa. Juhlallisuudet alkoivat ruokailulla ja vähitellen siirryttiin palkintojenjakoon ja kisajärjestäjien puheisiin. Tyttöjen sarjassa MM-paikan veivät Tanska ja Venäjä ja poikien sarjassa Italia ja Korea.
Illan aikana otettiin valtava määrä ryhmäkuvia ja juhlittiin ankarasti. Juhlat jatkuivat perinteisesti hotellilla ja aamulla puoli kuuden aikoihin joku viisas keksi, että nythän pääsee jo aamupalalle. Lentomatka sujui täten hitusen väsyneissä merkeissä, mutta oli ainakin hauskaa.
Kisoista saimme ennen kaikkea runsaasti kokemusta ja ensikosketuksen kisakulttuuriin. Odotamme siis innolla seuraavia arvokilpailuja, jotka ovatkin jo helmikuun lopulla, jälleen Kööpenhaminassa järjestettävät PM-kisat. Kiitos Suomen Curlingliitolle ja Hyvinkään Curlingseuralle siitä, että mahdollistitte lähtömme kisoihin!
Kommentit