Kisahan käytiin nyt viikonloppuna ja mukana oli suomalaisia oikein urakalla, käytännössä valtaosa Mestaruussarjan jengeistä. Ja suht hyvinhän tuo näkyy menneen, Kiiskisen poppoolle kakkossija ja Sepperin sakille jaettu kolmospaikka. Kahdeksan parhaan joukkoon pääsi myös Markun jengi, mutta Kiiskinen oli parempi puolivälierässä.
Lisää tuloksia täältä: http://www.sundbybergsck.se/index.php/component/content/article/14-resultat/201-sundbyberg-open
Onnea menestyjille! Jonkinmoista turnausraporttia olisi hauska lukea. Vaikkapa syväanalyysiä miksei kasettijengin kasetti kestänyt la-aamuna ;)
Suomalaisjoukkueet pelasivat
Suomalaisjoukkueet pelasivat tuolla seuraavanlaisilla kokoonpanoilla:
Kalle Kiiskinen, Perttu Piilo, Teemu Salo, Paavo Kuosmanen
Aku Kauste, Pauli Jäämies, Janne Pitko, Antti Männynväli
Tomi Rantamäki, Timo Patrikka, Janne Ojanperä, Erno Koliseva
Markku Uusipaavalniemi, Toni Anttila, Joni Ikonen, Pekka Peura
Toni Sepperi, Jere Sullanmaa, Markus Kaustinen, Jussi Knuutinen
Jani Sullanmaa, Iiro Sipola, Roni Pakkala (pelasivat kolmella ne matsit mitä näin)
Oman joukkueen peliohjelma muodostui peleistä Carlsenia, Sepperiä, jotain juniorijoukkuetta ja Anette Norbergiä vastaan. Voitot otettiin junnujengistä ja Anettesta. Carlsenille hävittiin niukasti jatkopäässä ja Sepperiltä saatiin huolella turpaan.
Perjantain aamupelin vastustajaksi tuli viime vuonna miesten mm-kisoissa ruotsia edustanut Carlsen hitusen eri kokoonpanolla kuin millä pelasivat mm-kisoissa. Meidän joukkueen backend oli ensimmäiset kolme päätä orastavasti umpijäässä ja kolmen pään jälkeen peli olikin käytännössä kätelty, kun Ruotsalaiset johtivat 5-1. Tomi ja Timo saivat kuitenkin kasattua itsensä ja onnistuimme voittamaan seuraavat viisi päätä lukemin 5-1. 6-6 tilanteessa lähdettiin ilman hammerria jatkopäähän eikä onnistuttu ryöstämään, vaikka ihan hyvä paikka saatiinkin rakennetuksi. Ottelun kohokohta taisi olla seitsemännessä päässä Carlsenin joukkueen kivillä 4. ja 5. epäonnistuneet peelaukset, joilla onnistuivat kuitenkin ratsastamaan 7m etäisyydellä olleet nojakivemme pois.
tjeu: oma heittoprosentti pelissä taisi olla historian ensimmäistä kertaa ysillä alkava
Perjantain seuraavassa pelissä vastaan tuli Toni Sepperin curlingjoukkue Suomesta. Pelin tasollisesti ottelu ei tarjonnut kummankaan joukkueen toimesta mitään suurta juhlaa. Allekirjoittanut leadissa oli käyttänyt edellisessä ottelussa kaikki turnauksen hyvät heitot, eikä tuon johdosta onnistuttu oikein saamaan kunnollista painetta missään vaiheessa peliä. Paitsi ehkä kolmannessa ja viidennessä päässä, mutta noissakin purettiin annettu paine suurimmilta osin itse. Sullanmaan Jere tosin taisi heittää siinä hyväksi lasketun purkuheiton. Ottelun parhaaksi curlingpelaajaksi voidaan ansaitusti laskea Sepperin Toni, joka hyvällä pelillään käytännössä ratkaisi ottelun lopputuloksen yksin muiden pelatessa enemmän tai vähemmän (lähinnä enemmän) päin vittuaa.
Perjantain kolmannessa pelissä (otteluohjelma rules) tuli vastaan joku ruotsalainen junnupoppoo. Joukkueemme nosti tasoa pari pykälää edellisestä matsista ja saimme annettua painetta vihulaiselle jatkuvalla syötöllä. Väsymyksen takia tuosta matsista ei mulla hirveän tarkkoja muistikuvia ole. Vihu pelasi hammerillisena ihan hyvin ja ilman hammeria huonosti.
Lauantaina piti olla edessä turnauksen kohokohta, kun pääsi pelaamaan meriittilistan perusteella vähintäänkin keskinkertaiseksi curlingpelaajaksi laskettavaa Anette Norbergiä vastaan. Ottelu tosin kostautui ensimmäisestä päästä lähtien flopiksi, kun Anetten porukka pelasi sekä alivoimalla että luvattoman huonosti. Peli käteltiin neljännen pään jälkeen tilanteessa 9-1. Meidän joukkue ehti nähdä hammerin yhden kerran tuossa. 2. päässä josta Anette sai pinnan, Anette joutui heittämään viimeisellään määrämittaisen curlingheiton nännille neljää meidän kiveä vastaan.
Tällä lopputuloksella ansaitsi lohkossa 3. sijan tasapisteissä toiseksi tulleen Toni Sepperin curlingjoukkueen kanssa. Keskinäisen ottelun perusteella Toni rankattiin paremmaksi. Vaikka rankkausperiaatteena olisi käytetty määrämittaisia t-heittoja, niin Toni Sepperin joukkue olisi rankattu paremmaksi, koska allekirjoittaneen ja kakkospelaaja Ojanperän kivet hyvistä suorituksista huolimatta päätyivät hakille, Tomi Rantamäen kompatessa hyvää menestystä näyttävällä sivupesämääriksellä.
Raporttia..
Omalta osalta pelit alkoivat vasta perjantaina iltapäivällä Rantamäen porukkaa vastaan. Pelin taso ehkä hieman aaltoili ja virheitä tehtiin aika ajoin molemminpuolin. Vastustaja sortui tosin useammin ja peli oli hyvin hallussa alusta loppuun ja voitto kirjattiin lopulta suht selkein lukemin omiin nimiin.
Omista peleistä turnauksen paras peli pelattiin perjantaina illalla Carlsenia vastaan. Vastustaja antoi ekassa päässä jo siimaa mahdolliseen kolmeen pisteeseen, mutta määris keskeltä portista jäi vajaaksi ja taululle "vain" 2-0. Yhden pakotuksen jälkeen kasetti sitten kesti kolmannessa päässä ja saatiin tökättyä kolmas piste. Toisen kerran Toni antoi pisteen verran siimaa vastustajalle heittäessään stikkiä kahteen pisteeseen avointa kiveä kohden. Hakkikeskustelu Jeren kanssa meni jotakuinkin seuraavasti: "onks vähän ahdas merkki", "mun mielestä toi on ihan hyvä", "ok, heitä siihen". Eli keskustelun jälkeen Jere tiesi, että nyt harjataan alusta loppuun täysillä ja niin myös tehtiin :) Poskiosuma ja heittokivi ei pysynyt pesässä. Lopulta tilanne oli seitsemän pään jälkeen 6-6 ja meillä hammeri. Erinäisten kahdeksannessa päässä sattuneiden tapahtumien (ei tulla julkaisemaan meidän joukkueen toimesta :P) jälkeen Toni sai heittää hivenen leveää linjaa pitkin 4-footille määristä voittoon. Heitto vaikutti hyvältä voiman ja suunnan puolesta, mutta hyytyi lopulta puolisen metriä vajaaksi, varastuksella 6-7 tappio.
Ruotsalaista junnuporukkaa vastaan peli oli "ihan ok"-tasolla ja molemmat pelasivat hyvin. Peli pysyi tasaisena ja isoja virheitä ei nähty. Tässä pelissä ei kuitenkaan meinattu saada yhtään ehjää päätä pelatuksi vaan aina tuli jotain pientä, jonka vastustaja sitten hyödynsi. Lopulta peli kääntyi vastustajille ja viimeisen pään varastusyritys ei tuottanut tulosta. Niukka tappio niskassa lounaalle odottelemaan alkulohkon viimeistä peliä.
Viimeinen peli Anette Nordbergiä vastaan oli pakkovoitto. Ottelu oli varsin selvä peli alusta loppuun Anetten pelatessa kolmella Sara Carlssonin ollessa sivussa hieman kipeänä. Viidennessä päässä Anetten suhteellisen epätoivoinen loppuun asti viety varastusyritys päättyi viiden pakotukseen ja ottelu käteltiin lukemin 10-3. Teeheittojen jälkeen jäätiin jännittämään ruotsalaisten junnujen ja Carlsenin välistä ottelua ja lopputulos oli lopulta helpottava Carlsenin voittaessa. Carlsen puhtaalla jatkoon meidän ja Tomin ollessa kahdella voitolla perässä. Keskinäisillä meidän porukka Quater Finaleihin ja Tomin tie nousi niukalla marginaalillä pystyyn.
Sunnuntai-aamuna peli puolivälierissä oli taas ihan hyvää (ja avointa). Alussa saatiin ilmainen 2-0 johto vastustajan heittäessä ohi nollapään häämöttäessä. Sen turvin sitten saatiin kontrolloitua peliä sen verran, että tilanne oli hyvin hallussa kokoajan. Vastustaja ei päässyt hyödyntämään hyökkäysyrityksiään riittävän tehokkaasti ja lopulta voitto kirjattiin lukemin 5-2.
Välierä Kiiskistä vastaan taputeltiin valitettavasti käytännössä kahdessa ensimmäisessä päässä. Front endin tekniikka tai kapteenin taktiikka tai joku ei vaan ihan naksahtanut kohdalleen :) 5-0 tilanteesta takaa-ajo saatiin vielä jatkumaan 7-5 tilanteeseen saakka, mutta sitten kierto suojaan ja Kalle kiitti korjaamalla kaksi pistettä seitsemännestä päästä. Semin jälkeen pronssipelin vastustaja tuli oman jatkopäälle kestäneen pelinsä jälkeen ehdottamaan splittiä kolmannesta sijasta ja se hyväksyttiin. Lentoaikataulujen ja harjamiesten jaksamisen suhteen tuo ratkaisu oli ilmeisen kelvollinen.
Kaikenkaikkiaan miellyttävä kokemus :ylos:
Tänks!
Hienoja raportteja, hauska lukea. Ernolle vielä tarkennuksena, että oliko toi sun lista jengien heittojärjestys myös (4,3,2,1)? Jos näin, niin pieniä vaihdoksia olisi nähtävissä.
Ja toki joku muu kuin Sepperin jengin peluri voinee valaista tota Carlsen-pelin vikaa päätä =)
Muiden jengien kohdalla
Muiden jengien kohdalla heittojärjestys näyttäisi menneen tuurilla muotoon 4,3,2,1 mutta Markun joukkueesta en tiedä, kun jotenkin onnistuin missaamaan kaikki niiden pelit.
Sepperin kuvaus vikasta heitosta osuu kohdalleen. Jere ja Jussi harjalla huusi teetä ja etuteetä, harjat otettiin kiinni 3m ennen pesää ja kivi pysähtyi luonnollisesti aivan liian aikaisin.
.
Mutta mitkä olikaan ne "erinäiset tapahtumat" tuota heittoa ennen? =)
En ole varma muistanko
En ole varma muistanko oikein, mutta sanoisin että Knuutinen, Kaustinen ja Sullanmaa heittivät nollaheiton per mies.
Sullanmaa, Sipola, Ainola,
Sullanmaa, Sipola, Ainola, Pakkala
Ainola sairastui lauantaina ja jätti viimeisen pelin väliin.
Heitoprosentti
Kyllä se oli 112,5% koska heitit myös jatkopään kivet.
Jäät
Niin, Erno siis pelasi oikeasti yllättävän hyvin.
Ensimmäistä kertaa (yli 20 vuoden Sundbybergin kokemuksella) kiinnitin huomiota tavattoman suoriin jäihin. En tiedä oliko tottumisella syksyn aikana Skotlannin ja Sveitsin hyviin jäihin joku merkityksensä, mutta ainakin vierailu läheisessä Danderydin curlinghallissa naisten CCT-kisaa katsomassa lisäsi tietoisuutta jäiden eroista. Danderydissä määrismerkki oli jopa sinisen puolivälistä, Sundbybergissä jopa alle valkoisen puolivälistä. Poistot puskivat usein melko suoraan sinne mihin olivat lähteneetkin. Tietysti heittotekniikalla on oma vaikutuksensa. Tuli sellainen olo, että jopa meillä SM-jäät alkavat olla nostavammat. Danderydissä kivien pohjahionnalla oli saatu paljon aikaiseksi, sillä ennen sitä jäät olivat kuulemma suoremmat kuin Sundbybergissä. Odotan innolla sitä, että Suomessakin SM-sarjan kivet saadaan hiottua nousevammiksi.