Tämä viestiketju on siirretty curling.fi:n vanhalta foorumilta. Viestissä olevat linkit saattavat olla rikki.
Ketjun aloitti nimimerkki: JeBa
[quote]Moi,
Paluu arkeen on taas tapahtunut juhlavan viikonlopun jälkeen. Kiitokset vielä omastakin puolestani kaikille mukana olleille!
SM-sarja (nykyinen mestaruusarja miehillä + naisilla + divari miehillä) on tarkoitus pelata ensi kaudella Oulunkylän uudessa hallissa. Kauden aikana olen käynyt useita keskusteluita eri henkilöiden kanssa siitä, minkälainen SM-sarjan pitäisi olla tai mitä muutoksia siihen pitäisi mahdollisesti tehdä. Oletusarvona on se, että osallistuvien joukkueiden määrä niin miehissä kuin naisissakin lisääntyy. Liiton kilpailuvaliokunta tekee asiasta oman ehdotuksensa, mutta myös joukkueilla ja pelaajilla on mahdollisuus antaa asiasta omat näkemyksensä.
Tulisiko siis nykyistä systeemiä muuttaa, pitäisikö mestaruussarjan joukkuemäärää lisätä, pitäisikö pistelaskusysteemiä muuttaa jne... ??
Lähettäkää omat ehdotuksenne tai kommenttinne, ne ovat tärkeitä, jotta kehitystä tapahtuu ja mahdolliset epäkohdat saadaan poistettua. Liiton hallituksen on tarkoitus päättää asiasta ennen kesää.
Iloisin curlingterveisin,
Olli[/quote]
[quote]Pingviinien kommentti:
Tämä vuosi oli meille aika lyhyt. Täydellinen epäonnistuminen ensimmäisessä turnauksessa tarkoitti sitä, ettei voittoa enää ole mahdollista saavuttaa. Vakava pelaaminen loppui siis ensimmäiseen turnaukseen ja kausi sitä myöten ohi.
Jos ensi kausi pelataan samoilla säännöillä, niin se on meidän kannalta vielä nopeammin ohi. Ensi talven kausihan loppui jo...ei ole mahdollista voittaa.
Jotta meidän kannattaa vakavasti osallistua, pitää sääntöjen muuttua. Kannattaako meidän takia sääntöjä muuttaa?
No, täksi kaudeksikin muutettiin se kuuden pelaajan sääntö, ei kait se muita koskettanut. Näyttipä muille olevan mahdollista pelata vaikka useammassa joukkueessa, eikä pelaajia laskettu. Noh, emme laske mekään, kunhan huomioimme.
jussi
[/quote]
Vastaus nimimerkiltä: JeBa
(03/03/03 13:04:23)
[quote]Sen verran tähän asiaan meidän naisten osalta, että kun pelaajat ovat lähinnä 30-40-vuotiaita naisia, voisi heillä olla vk-loppuja vähemmänkin, näistä porukoista löytyy paljon joilla on lapsia, ja pahimmassa tapauksessa molemmat vanhemmat pelaa, joten kyllä naisten osalta turnauksia voisi olla vähemmän, jolloin ehkä useampi joukkue saataisiin mukaan. Oulunkylä tietenkin helpottaa pääkaupunkiseudulla asuvien pelaamista, mutta ainakaan itse en ole valmis sitoutumaan monena viikonloppuna olemaan koko vk-loppua kiinni pelaamassa. Enkä missään tapauksessa peräkkäisten viikonloppujen osalta, varsinkaan ensi vuonna kun olen jo takaisin työelämässä. Jos joukkueita tulee paljon, voitaisiin järjestää pitkänmatkalaisten pelit ensisijaisesti turnausvk-lopuiksi, muut kykenevät sitten pelaamaan keskinäiset muinakin aikoina, mikäli vk-loput ruuhkautuvat liikaa. Mielestäni naisilla voisi olla vaikka vain 2-3 kertainen kierros.
Pia.
[/quote]
[quote]Muiden mietteet herättivät pari kysymystä: Jos sarja muutetaan nyt todella sarjamuotoiseksi, niin nousisiko esim divarista itse sarjaan vain se yksi/kaksi joukkuetta kaudessa? Ja jos kerta juuri nyt odotetaan (paljonkin?) uusia joukkueita sarjaan niin tällä ratkaisullahan estettäisiin ja hidastettaisiin todella tehokkaasti jonkin vahvan, mutta vasta nyt sm-sarjan aloittavan joukkueen mahdollisuudet menestykseen monen kauden ajaksi. Sm-sarjan idea ei ehkä toteutuisi tällä mallilla kovinkaan hyvin?
Toinen silmiin pistänyt asia näin sivustaseuraajalle on ollut tämä pelaajahärdelli nyt sarjan päättymisen jälkeen. Suoraan sanottuna pelaajien hyppiminen joukkueesta toiseen tässä mittakaavassa mm-karsintapeleihin vaikuttaa enemmän farssilta ja moraalisesti epäilyttävältä kuin reilulta.
Riku Harjula
[/quote]
[quote]tere.
Meidän joukkueen (HYCkyrät, toim. huom.) mielipide on, että Sm-sarja sarjamuotoiseksi ja lisää joukkueita ylimmälle tasolle, loput divariin ja tarvittaessa 2-divariin. Kauden päätteeksi huonoin tippuu suoraan ja toiseksi huonoin karsii.
Jos on pelko ja huoli, että joku todella hyvä joukkue ei pääse ensi vuonna taistelemaan mestaruudesta SM-sarjaan, eikä malta odottaa yhtä vuotta että pelaamalla sinne nousisi, niin jaetaan ensi syksynä joukkueet kahteen lohkoon, joista molemmista esim 4 parasta pelaa loppukauden SM-sarjaa ja muut jäävät divariin. Seuraavaksi vuodeksi huonoin tippuu ja
toiseksi huonoin karsii.
t. jakke
[/quote]
[quote]Joukkueemme mielipide on, että naisten pelit sarjamuotoisena ja 10-pään pituisina. SM-sarjan tulisi mitata sitä, kuka joukkue miehissä/naisissa on paras edustamaan Suomea arvokisojen liukkaissa olosuhteissa ja rajussa pelirytmissä. Jotta naisten pelit voitaisiin viedä läpi täysimittaisina, vaatii se tiukkaa ajankäytön kontrollia eli käytännössä enemmän tuomareita.
Lisäksi kaino toiveemme olisi saada naisjoukkueiden määrä sarjassa kasvamaan, esim. rohkaisemalla myös vähemmän pelanneita joukkueita osallistumaan ja kehittymään sekä kasaamalla joukkueita yksittäisistä pelaajista yli alkuperäisten joukkuerajojen. Pelit haluaisimme pelata ryppäinä viikonloppuisin, koska olemme "hajallaan" ympäri Suomea. Kannatan Mikan ajatusta pelata osa SM-sarjasta Joensuussa.
Naisten maajoukkueen puolesta: Kirsi
[/quote]
Vastaus nimimerkiltä: JeBa
(03/03/03 15:07:37)
Noniin pannaanpa sitten "pätkä" omaakin tekstiä tähän väliin ;)
Paljonhan tuossa ylhäällä oli hyviä pointteja esitettynä ja selvästi näkyy asian ongelmallisuus - miten turvata joka vuosi sen hetken parhaan joukkueen erottuminen laadukkaiden joukkueiden seasta.
"Perinteisestihän" olemme tottuneet edellisvuoden tulosten perusteella jaettavaan SM-sarjan ja divarin väliseen rajanvetoon, missä molemmista sarjoista yksi joukkue vaihtaa keskenään paikkaa aina turnausviikonlopun jälkeen. Varmastikin löytyy se tasaisimmin hyvin pelaava joukkue tällä tavoin... tai ainakin toistaiseksi on löytynyt!
Ågelin hallin myötä toivottavasti SM-sarjaan halajavien joukkueiden määrä kasvaa sekä uusien lajiharrastajien toimesta että kokeneempien pelaajien uudesta tulemisesta... näiltäkään ei pitäisi evätä mahdollisuutta taistella jopa mestaruudesta - tästä hyvänä esimerkkinä tämän vuotinen sarja, missä uusi kokoonpano vei tittelin. Ågelin myötä saamme käyttöömme peräti 6 rataa, mikä tuntuu kyllä edelleenkin ajatuksenakin ihan uskomattomalta... 6:lla radallahan pelaa siis tusinan verran joukkueita pelikierroksellaan (lähde: Peruskoulun matematiikka) :D
Tällöin ei Jaken esittämä kahden alkulohkon järjestelmäkään kuulosta mahdottomalta... mielestäni ei voi sulkea pois rakkaan länsinaapurimmekaan mallia, missä sarja koostuu peräti 16:sta joukkueesta, jotka pelaavat eri paikkakunnilla toisiansa vastaan yksinkertaisen sarjan ja neljä parasta etenevät loppupeleihin. Eiköhän tälläkin tavalla se paras joukkue saataisi selville. Tosin mitalipeleissä peli on kerrasta poikki, joten yllätyksille jää varaa - mutta niinhän se on arvokisoissakin mitalipelit kerrasta poikki.
Totuuden nimissä täytyy myöntää, että verrattuna länsinaapuriimme, heillä on vähän laajempi taso joukkueissaan - eikä vähiten juuri tämäntyyppisen sarjan ansiosta!
Kaiken kohkaamisen jälkeen tuntuu tämä kotoinen sarjamuotomme melkoisen eksoottiselta ja onhan sillä omat hyvät puolensa silläkin. Pisteytykseen soisi tosin jotain muutoksia, mutta mitä? Helpontahan olisi laskea pelkästään voittoja, mutta tällöin menettäisimme sarjatason vaihdokset...
Sarjatason vaihdoksiin liittyen vielä: mitenkäs säästyisimme niiltä jaetuilta voitoilta ja häviöiltä, kun tänä vuonna miltei jokaisen turnauksen yhteyteen jouduttiin järjestämään tiukkoja karsintapelejä, joskus jopa kolmen joukkueen kesken... siinä vaikka voittaakin pelin, niin joutuu rehkimään perjantaista alkaen melkosen lailla.
Ehkäpä tätä tilannetta voisi helpottaa tuo sarjan kasvattaminen parilla joukkueella. Pelejä tulee tällöin enemmän, mutta saattaahan ne ristiin mennä sittenkin! =)
Ensi vuonna voisi kokeilla vaikka tällaista: Otetaan alkuun edelliskauden 8 parasta suoraan SM-sarjaan... kaksi viimeistä paikkaa annetaan erillisen karsintaturnauksen kahdelle parhaalle joukkueelle. Kahtena ensimmäisenä turnausviikonloppuna pelataan yksinkertainen sarja ko. 10 joukkueen välillä (5 + 4 peliä / 4 + 5 peliä). Tämän jälkeen heikoin joukkue putoaa 1. divariin, mistä divaria johtava joukkue nousee suoraan. Divarin kakkonen ja mestiksen tokavika ottelevat sarjapaikasta. Kaksi seuraavaa osakilpailua otellaan näillä sarjajaoilla (5 + 4 peliä / 4 + 5 peliä) ja eniten pinnoja kerännyt on mestari (tai 4 parasta semeihin ja mitalipeleihin).
Pelejä tulisi mestaruussarjan (koko sarjan tahkonneille) joukkueille siis 18 kpl, joka olisi siis 2 kpl vähemmän kuin tänä vuonna. Pelien taso sattaa edelliskausista hieman laskea, kun kärkijoukkueet eivät joudu vastakkain kuin kahdesti, joka on selkeä epäkohta tällaisessa sarjassa. Mestari tässäkin kuitenkin saataisiin selville ja kärjen takana otteleville joukkueille taattaisiin mahdollisuus verrata oman joukkueensa menoa kärjen tahtiin => motivaatiota harjoitteluun => leveämpi materiaali koko maan kilpacurlingille. Nykyäänhän tuota tasoaan ei pääse mittaamaan kuin SM-Cupissa, johon sinnekään eivät kaikki kärkijoukkueet ole aina tulossa - ainakaan samalla peliasenteella kuin SM-sarjaan ::)
Tää nyt oli vaan yksi ehdotus muiden lisäksi ;D
P.S. Ei toi länsinaapurinkaan systeemi oikein vakuuta, kun mitalipelit on pitänyt tahkota yhden päivän aikana eli kun runkosarjan (Round-Robin) kax parasta ottelivat suorasta pääsystä finaaliin, niin kaksi seuraavaa karsivat keskenään pääsystä semifinaaliin - joka oteltiin tuon toisen ottelun hävinnyttä joukkuetta vastaan. No tästähän seurasi Pejan joukkueen osalta melkonen päiväpuhde, kun aamun 8:00 ottelun ja päivän 13:00 ottelun jälkeen "joutui" raukka tappelemaan finaalissa klo 18:00 päiväkierroksen levännyttä P. Carlsénin joukkuetta vastaan - ja turpiin tuli!
P.P.S. Jotenkin kuitenkin kiehtoisi ajatus noista mitalipeleistä, ettei kärkisijoituksia jaettaisi suoraan runkosarjan perusteella... vasta tuollainen "selkä seinää vasten" -tilanne olisi todellinen tulikoe arvokisoihin halajavalle joukkueelle. Voisi olla mediallekin helpommin myytävissä tuollainen mestaruussarjan loppuhuipennus (vrt. esim. tämänvuotinen "huipennus")!
Vastaus nimimerkiltä: upn
(03/03/03 15:48:05)
Pannaan nyt tämänkin viestiketjun alkupuolelle tuo kommentti, jonka olen aiemmin kirjoittanut ja pitää edelleenkin mielestäni paikkansa:
Kun mietitään SM-sarjasysteemiä on hyvä ottaa lähtökohdaksi tavoitteet, joita haetaan.
Tavoitteet tuskin ovat kauheasti muuttuneet siitä, kun tämänhetkistä systeemiä kehittelin muutama vuosi sitten.
1. Annetaan tarpeeksi hyvät mahdollisuudet parhaalle joukkueelle voittaa.
2. Pyritään ottamaan SM-sarjasysteemiin mukaan mahdollisimman monta joukkuetta.
3. Pyritään tarjoamaan kehittyvälle tai uudelleen muodostuneelle joukkueelle nopea tie omalle paikalleen eli Suomen huipulle.
Näiden tavoitteiden pohjalta systeemi on kehitetty, ja niitä tarkoitusperiä SM-sarja on hyvin palvellut.
Muiden lajien tai muiden maiden systeemeihin syvällisemmin tutustuessa hyvin nopeasti huomaa, että nykyinen SM-sarjamme palvelee loistavasti nykyistä tilannettamme. (tarvittaessa naisten ja miesten joukkuemäärää voidaan kasvattaa merkittävästikin ilman suurempaa muutostarvetta järjestelmään)
Näiden numeroitujen tavoitteiden merkitystä ja vaikutusta voi joku asioista tietoinen purkaa yksityiskohtaisemmin mikäli intoa riittää.
Kun curlingliitossa katsotaan järjestelmän perustavoitteiden muuttuneen, on aika miettiä järjestelmän muutosta.
Vastaus nimimerkiltä: Steam
(03/03/03 17:07:33)
[quote='upn']
1. Annetaan tarpeeksi hyvät mahdollisuudet parhaalle joukkueelle voittaa.
2. Pyritään ottamaan SM-sarjasysteemiin mukaan mahdollisimman monta joukkuetta.
3. Pyritään tarjoamaan kehittyvälle tai uudelleen muodostuneelle joukkueelle nopea tie omalle paikalleen eli Suomen huipulle.
[/quote]
Niinpä, ja ainakin allekirjoittaneen mielestä tämä nykyinen sarja täyttää nämä kaikki kohdat hyvin. Todisteena tämänvuotinen sarja, ainakin omasta mielestäni... en sitten muista tiedä ???
Vastaus nimimerkiltä: aku
(03/03/03 17:19:00)
Tässä pari havaintoa tältä kaudelta:
Neljä joukkuetta pelasi kaikki neljä turnausta mestaruussarjassa. Samaiset neljä panostivat myös harjoitteluun eniten.
Näiden neljän joukkueet voittosaldo sarjassa oli järjestyksessä sijoitusten kanssa. Muita on hankalampi pistää voittojen perusteella järjestykseen, kun ne vaihtelivat divarin ja mestiksen välillä.
Vertailu Ruotsiin:
Ruotsin systeemissä on vikoja. Niistä ainut ei varmasti ole se, että kärkijoukkueet kohtaavat toisensa vain yhden kerran sarjan aikana ennen pudotuspelejä.
Ruotsin tasoa ei taatusti selitä 16 joukkueen sarja. Syitä tasoon kannattaisi ehkä lähteä katsomaan kymmenistä halleista, jotka taitaa olla pääosin kuntien omistamia ja joissa harjoittelu on varsin halpaa. Lisäksi kymmenkertainen pelaajamäärä on syytä ottaa huomioon.
Omia kokemuksia:
Aikaisemmilla kausilla, kun omalle joukkueellemme ei ollut vielä realistista taistella koko sarjan voitosta taistelu mestaruussarjapaikan saavuttamisesta ja pitämisestä tarjosi haasteen mikä kannusti yrittämään tosissaan.
Kun divariturnauksen voittaminen on vaikeaa, voisiko syy olla siinä, että joukkue pelaa suurinpiirtein oman tasoisia joukkueita vastaan? Tällöin joukkue lienee kutakuinkin itselleen oikealla tasolla sarjassa?
Kuusi rataa tosiaan mahdollistaa 12 joukkueen yhtäaikaisen pelaamisen. Nykysysteemillä siis mahtuu mestis ja i-divari pelaamaan yhtäaikaa hallissa. Kierrosten välissä mahtuu esimerkiksi 6 joukkueen II- ja III-divarit pelaamaan omat pelinsä. Toki III-divarin tilalle mahtuu vaikkapa 6-joukkueen naisten sarja, jos miesten joukkueita on mukana "vain" 18.
Toissakauden päätösturnauksen rahapalkinnot takasivat mielenkiinnon säilymisen useimpien joukkueiden osalta oman muistini mukaan. Olisiko tämänkaltainen porkkana hyvä jatkossakin säilyttämään mielenkiinnon?
Uskallan epäillä, että hallin myötä erilaisia ja eritasoisia turnauksia järjestetään nykyistä enemmän. Tämä tuonee lisää mahdollisuuksia haastajajoukkueille pelata kärkijoukkueita vastaan.
Muutamia muita systeemejä ulkomailta:
Sveitsissä pelataan kirjaimin järjestykseen pistettyjä sarjoja A:sta E:hen.
- Syksyllä E-sarjassa aloittava voi voittaa lopulta jopa A-sarjan, nousten porrasportaalta ylöspäin.
- Hävitessä kausi on alemmissa sarjoissa ohi jo aikaisin syksyllä.
- Kauden päättää viikonmittainen kahdeksan joukkueen lopputurnaus, jossa joukkueet saavat pitää puolet A-sarjan pisteistään.
- Jännitys säilyy, mutta lopulta kärjen osalta finaalit ratkaisee kaiken.
Kuinka moni Suomessa ottaa homman sen verran vakavasti, että ottaisi töistä viikon lomaa mestaruuskisoihin?
Saksassa mestaruuden voitti juuri Andreas Lang. Kyseisen joukkueen saldo oli runkosarjassa 4-3. Stockin ja Kappin joukkueet lähtivät finaaleihin 6-1 saldosta.
Norjassa päävalmentaja päättää kuka lähtee edustamaan. Tämä se vasta kannustaakin... Menestys siis oman maan sisäisissä peleissä ei välttämättä ratkaise.
Kanadassa on juuri meneillään viikon kestävä Brier. 12 joukkuetta pelaa runkosarjan, jonka päätteeksi page-systeemin pudotuspelit neljän kärjen osalta. Brieriin päästäkseen pitää joukkueen voittaa osavaltion mestaruus, minne pääsemiseksi on monia eri systeemejä noudatatvat monivaiheiset karsinnat. Koko hässääkkään osallistuu tuhansia joukkueita.
Vastaus nimimerkiltä: JeBa
(03/03/03 18:44:31)
[quote]Neljä joukkuetta pelasi kaikki neljä turnausta mestaruussarjassa. Samaiset neljä panostivat myös harjoitteluun eniten.
[/quote]
Samaa mieltä!
[quote]Ruotsin tasoa ei taatusti selitä 16 joukkueen sarja. [/quote]
Ei pelkästään tietenkää, mutta mielestäni tämä edesauttaa kyllä... tietenkin monikymmenvuotiset perinteet, hyvät olosuhteet ja suuret harrastajamäärät ovat suurimpina taustavaikuttajina - kärki on tosin Suomessakin samalla tasolla tai tekisipä mieleni sanoa, että jopa paremmalla tasolla ;D
[quote]Kun divariturnauksen voittaminen on vaikeaa, voisiko syy olla siinä, että joukkue pelaa suurinpiirtein oman tasoisia joukkueita vastaan? Tällöin joukkue lienee kutakuinkin itselleen oikealla tasolla sarjassa?
[/quote]
Täysin samaa mieltä!
[quote]Toissakauden päätösturnauksen rahapalkinnot takasivat mielenkiinnon säilymisen useimpien joukkueiden osalta oman muistini mukaan. Olisiko tämänkaltainen porkkana hyvä jatkossakin säilyttämään mielenkiinnon? [/quote]
Pitäisi olla mielestäni jokaisessa turnauksessa sama porkkana, että mestaruushaveet menettäneellä joukkueellakin riittää yritys loppuun saakka... tosin ei se raha tähänkään mennessä mikään motivaattori ole ollut! Eikä varmaankaan kiinnosta mediaa yhtä lailla kuin kiinnostaisi SM-mitalipelit...
[quote]Uskallan epäillä, että hallin myötä erilaisia ja eritasoisia turnauksia järjestetään nykyistä enemmän. Tämä tuonee lisää mahdollisuuksia haastajajoukkueille pelata kärkijoukkueita vastaan.[/quote]
Edelleen samaa mieltä ja toivoa sopii, että muitakin kuin suomalaisia huippujoukkueita nähtäisiin pelaamassa! Vaatinee tosin rahapalkinnot, että muunmaalaiset kiinnostuvat siinä määrin että lähtevät liikkeelle... (tosin pari ekaa vuotta voi mennä pelkällä uutuudenviehätyksellä) 8)
[quote]Kuinka moni Suomessa ottaa homman sen verran vakavasti, että ottaisi töistä viikon lomaa mestaruuskisoihin?[/quote]
Kymmenkunta?
[quote]Norjassa päävalmentaja päättää kuka lähtee edustamaan. Tämä se vasta kannustaakin... Menestys siis oman maan sisäisissä peleissä ei välttämättä ratkaise. [/quote]
No thanks!
[quote]Kanadassa on juuri meneillään viikon kestävä Brier. 12 joukkuetta pelaa runkosarjan, jonka päätteeksi page-systeemin pudotuspelit neljän kärjen osalta. Brieriin päästäkseen pitää joukkueen voittaa osavaltion mestaruus, minne pääsemiseksi on monia eri systeemejä noudatatvat monivaiheiset karsinnat. Koko hässääkkään osallistuu tuhansia joukkueita.[/quote]
Joo hyvä palautella välillä mittasuhteet... Kanadassa jo lopputurnaukseen pääseminen oman provinssin edustajana on niiiiiiin suuri kunnia, ettei sitä oikein voi tällanen suomalainen rassukka kunnolla ymmärtääkään :-[
Vastaus nimimerkiltä: Honxu
(03/04/03 08:25:37)
Muutama kommentti pelisysteemeihin:
Markun mainitsemat tavoitteet eivät tosiaankaan ole muuttuneen mihinkään, ja nykyinen systeemi palvelee varmasti parhaiten ainakin kohtaa 1 (mestaruuden voittaa paras joukkue). Koska lajin taso kärjen takana on noussut ja toivottavasti vielä nouseekin, olisin kuitenkin Jermun ja Jaken kanssa samoilla linjoilla SM-sarjajoukkueiden määrän lisäämisen suhteen. Mielestäni kärjen takana (sijoilla 6-10) pelaaville joukkueille olisi parempi saada pelata säännöllisemmin parhaita joukkueita vastaan. Tämä taas nostaisi joukkueiden tasoa kärjen takana. Nykysysteemi ei myöskään mielestäni ratkaise oikeudenmukaisesti sijoituksia kärjen takana (esim. viimeisen turnauksen tulokset kahtena viime vuonna), mutta onko sillä väliäkään, koska uskon tänä vuonna divarissa pelanneiden joukkueiden olleen kiinnostuneempia omasta kehityksestä kuin siitä ollaanko seitsemänsiä vai kahdeksansia.
Myöskin tuo karsintaturnaus parista viimeisestä SM-sarjapaikasta kauden alussa nopeuttaisi uusien joukkueiden nousua. Markun idea uusien joukkueiden mahdollisuuksista nykysysteemissä kai sisälsi sen oletuksen, että huonoin turnaus jätetään huomioimatta kauden lopussa?
Tärkeintä on kuitenkin mielestäni puuttua ennen ensi kauden alkua pariin aukkoon SM-sarjan säännöissä ja kirjata ne ylös:
> ..putoaminen ja nouseminen...
>Mikäli kaksi joukkuetta on tasapisteissä ratkaistaessa putoajaa tai nousijaa, pelataan näiden kesken uusintapeli (8 päätä).
Tähän kohtaan täytyy lisätä ehdottomasti, mitä tehdään, jos yli kaksi joukkuetta on tasapisteissä nousua tai putoamista ratkaistaessa. Jos seniorit eivät olisi pelanneet viimeistä divariturnausta ja jos sen jälkeen olisi ollut vielä yksi turnaus, olisivat kaikki 5 divarijoukkuetta olleet karsijan paikalla. Vastaava tilanne taisi olla aika lähellä myös ensimmäisessä turnauksessa. Tässä tilanteessa pitäisi olla valmiina systeemi, jolla nousija ratkaistaan oli se systeemi mikä tahansa.
>Seuraavan kauden mestaruussarjajoukkueet ratkaistaan siten, että kuusi kauden aikana eniten pisteitä kerännyttä joukkuetta pelaa mestaruussarjassa. ... Jos poisjääntejä tapahtuu seuraavalle kaudelle, niin mestaruussarjajoukkueista päättää liiton hallitus.
1) Miten määritellään 'joukkue' sen kokoonpanon muuttuessa. Tästä on kai joku periaate mutta en sitä ole nähnyt paperilla. Ja onko kapteeni +1 pelaaja oikea määritelmä joukkueesta, jos vaikka kapteeni lopettaa ja 4 muuta jatkaa?
2) Miksi hallitus päättää kuudennesta paikasta jos joku joukkue jää pois? Miksei SM-sarjaan ilmoittautuneista edellisen kauden kuudelle parhaalle jaeta suoraan SM-sarjapaikat? Kauden alussa olin sitä mieltä että hallituksen päätös kuudennesta joukkueesta ei ollut urheilullisesti reilu vaan perustui muutaman ihmisen mielipiteeseen siitä mitkä joukkueet voisivat olla hyviä. Tällä kertaa hallitus oli noin lievästi sanottuna oikeassa, mutta tällaista vahinkoa ei aina satu ;)
Vastaus nimimerkiltä: JukkaL
(03/04/03 08:43:36)
Tuossa Jakke jo aiemmin ilmaisikin HYCkyröiden "virallisen kannan" tulevalle laajemmalle SM-sarjalle. Haluan tässä itse vielä hieman konkretisoida esitystä:
Kulunut kausi asetti joukkueet jo sarjaan osallistuneiden osalta eräänlaiseen paremmuusjärjestykseen. Ensi kaudella sarjan laajetessa ja peliolosuhteiden parantuessa joukkuemäärä kaiken järjen mukaan kasvaa. Meidän ajatus SM-sarja ja -divarisarjan osalta oli järjestää syyskaudella karsintalohkot, joiden peruusteella lopuulinen jako loppukaudeksi tehtäisiin. Tämähän olisi vain tämän siirtymäkauden ratkaisu, jatkossa uusien joukkueiden tilanne on mielestäni selkeämpi, tien huipulle on käytävä pohjan kautta.
Karsintalohkoja (2 kpl) varten joukkueet jaetaan ensisijaisesti SM-rankingin mukaan, toiseen lohkoon esimerkiksi tämän kauden 1., 4., 6. ja 7. joukkue, toiseen 2., 3., 5. ja 8. joukkue. Sijoista 9. eteenpäin joukuueet sijoitettaisiin vuorotellen lohkoihin, samoin uudet joukkueet vaikkapa ilmoittautumisjärjestyksessä. Joukkuemääristä riippuen lohkot olisivat joko yksin- tai kertaisia peleiltään. Karsintakierrosten jälkeen paremmat puoliskot ryhtyisivät pelaamaan varsinaista SM-sarjaa, loput divaria. kauden päätyttyä järjestettäisiin nousukarsinnat ennalta sovitun mukaisesti (suora nousu/putoaminen, karsinnat?).
Uskoisin, että karsinalohkopelien aikana jokaisella joukkueella on mahdollisuus näyttää mille tasolle se oikeasti kuuluu.
-Jukka-
Vastaus nimimerkiltä: Steam
(03/04/03 10:43:21)
Sen verran täytyy vaan sanoa että suurimmassa osassa viesteissä puhutaan SM-sarjan laajenemisesta jne. mutta tietääkseni kukaan meistä ei vielä tiedä kasvaako SM-sarja ensi kaudella oikeastaan ollenkaan ,vai mitä ??? Olosuhteet tulevat selkeästi paranemaan, mutta joukkueiden määrästä ja sen hurjasta noususta ei varmastikaan voida vielä puhua, tosin voin olla väärässäkin, enkä halua spoilaa mitenkään teidän kaikkien loistavia ideoita, mutta henk.koht mielipide tämän vuoden SM-sarjasta oli se että sarja toimi ainakin kelvollisesti ja syitä isoihin muutoksiin ei ole, ellei joukkuemäärä jostain kumman syystä tuplaannu ;D
Vastaus nimimerkiltä: Ri-q
(03/04/03 12:37:13)
Kuten muutamat tuossa edellä mainitsivatkin nykyinen systeemi tosiaan palvelee asetettuja päämääriä enkä tosiaan näe sen muuttamiselle mitään syytä. Jos joukkuemäärät kasvavat paljon, niin voitaisiin ykkösdivari ehkä jakaa jopa kahteen lohkoon, jolloin edelleen jokaisella joukkueella olisi hyvällä pelillä mahdollisuus päästä pelaamaan kuluvan kauden aikana niitä tärkeitä kovia pelejä maamme kärkijoukkueitakin vastaan. Ainoat nurisemista laajemmalti aiheuttavat asiat näyttävät olevan pisteytys ja tasatulosten ratkaisut, joten niiden toimivuutta on ehkä syytä hieman tarkistaa?
PS: Miltä kuulostaisi visio siitä, että joskus joukkuemäärän kasvettua voisi esim. alin divari pelata omat karsintansa eri viikonloppuina kuin sm-sarja, jolloin aukeaisi mahdollisuus pelata myös eri paikkakunnilla?
Vastaus nimimerkiltä: Honxu
(03/05/03 10:49:11)
Viimeisissä viesteissä ollaan nyt kilvan kehuttu nykyistä systeemiä ja epäilty joukkueiden määrän kasvua. Ollaankohan nyt hieman eksytty asiasta, sillä Ollin alkuperäinen viesti sisälsi lauseen:
"Oletusarvona on se, että osallistuvien joukkueiden määrä niin miehissä kuin naisissakin lisääntyy. "
Ei kai kukaan vakavissaan ole lisäämässä SM-sarjajoukkueiden määrää jos sarjaan ilmoittautuu 10-12 joukkuetta? Siitä ei missään vaiheessa ole ollut kyse, vaan lähinnä siitä mitä tehdään jos joukkueita on vaikkapa 18. Kuinka monta divisioonaa, miten joukkueet niihin jaetaan, miten usein joukkueita nostetaan/pudotetaan divisioonasta toiseen? Tähän pitäisi saada rakentavia ehdotuksia ennen kuin asia realisoituu ja miettimisaika käy vähiin.
Nykyisellä joukkuemäärälläkin haluaisin kyllä vielä korostaa edellisessä viestissä mainitsemieni sääntöpuutteiden korjaamista kesän aikana.
Vastaus nimimerkiltä: Steam
(03/05/03 13:49:24)
no niinhän tuossa oli oletusarvona joo... noh, mielestäni en näe syytä SM-sarja joukkueiden määrän nostoa ainakaan 10 kappaleeseen vaan ehkä korkeintaan 8 sillä kyllä kaikki joukkueet tällä nykyisellä systeemillä saavat oman tasoisiaan pelejä riittävästi ja kun rahkeet riittävät, niin silloin varmasti 1-divarijoukkue nousee divarista SM-sarjaan ja vastaavasti SM-sarjassa jo ollut joukkue rupeaa tosissaan hamuamaan SM-sarjan voittoa...ymmärtänette varmaan mitä tarkoitan. Jos ja kun joukkueita ilmoittautuu SM-sarjaan enemmänkin niin ehdottaisin toisen divarin muodostamista tyyliin : nykyiset divarijoukkueet pysyisivät omassa divarissaan ja "uudet" joukkueet pelaisivat vaikka puoli kautta (kaksi turnausta?)omassa divarissaan jonka jälkeen nykyisen divarin huonoin (tai vaikka viimeistä) tipahtaisivat sinne "uusien divariin" ja "uusien divarista" nousisi yksi tai kaksi parasta nykyiseen divariin. Tämä siis vaan ajatusleikki JOS joukkueita ilmottautuisi tyyliin 20 kpl... Eli annettaisiin uusille joukkueille (vaikka kaikki eivät tietenkään olisi uusia, vaan ehkäpä jopa 20 vuotta pelanneita) hieman aikaa aloitella. ehkäpä tuotakin ideaa voisi vielä hioa mutta kunhan heitin kun näin aamuvarhaisella tuli mieleen... ;)
Mutta siis mielestäni tällä nykyisellä systeemillä kaikki SM-sarjaa pelaavat joukkueet saavat kyllä riittävästi tasoisiaan pelejä, enkä näkisi mitenkään pakolliseksi että kaikkien sm-sarjaa+divaria pelaavien joukkueiden pitäisi saada haastettua kaikki suomen kärkijoukkueet, siis tämäkin haastaminen on nykyisillä säännöillä aivan mahdollista, nousemalla Divarista sarjaan, vai mitä? :) Taso kyllä nousee olosuhteiden parannuttua jos vain ihmiset osaavat käyttää hyvät olosuhteet hyödykseen ja ovat valmiita tekemään töitä/uhrauksia menestyksen eteen niin varmasti joukkue tulee saamaan ansaitsemansa palkinnon...
Vastaus nimimerkiltä: Steam
(03/05/03 14:04:15)
niin tai siis ehkäpä divarin voisi jakaa kahteen lohkoon jolloin molempien lohkojen 2. parasta pelaisivat semit, ja voittaja finaalin jolla rakaistaisiin SMsarjaan nousija... siis jos joukkueita tulee enemmän...
Vastaus nimimerkiltä: Teme
(03/06/03 09:36:28)
Joo, kai se täytyy heittää oma mielipide tähänkin keskusteluun. Eli mun mielestä nykysysteemi on toimiva ja muutoksia pitäisi tehdä harkiten. Uusien joukkueiden tulo mukaan lisää paineita kasvattaa divarien määrää ja silloin joka turnauksen jälkeinen sarjaportaan vaihto aiheuttanee aikataulujen suhteen aikamoista sovittelua, olettaen että divareita olisi enemmän kuin kaksi. Jos esim. I-divarissa kaikki joukkueet olisivat tasoissa round robinin jälkeen. Ensin pitäisi ratkoa, ketkä pelaavat noususta ja ketkä putoamisesta ja sitten pelattaisiin vielä lisäpelit siihen päälle. Tietysti halli mahdollistaa tällaisten karsintapelien pelaamisen.
Itse olen sitä mieltä, että nykyisillä pelaajamäärillä ja joukkuemäärillä olisi tärkeää taata uusille joukkueille mahdollisimman nopeasti mahdollisuus pelata omalla tasollaan. Jos ei joukkue voita yhtään peliä SM-sarjassa ja putoaa sieltä, niin voitaneen kysyä onko joukkueen paikka SM-sarjassa ja pelaamassa Suomen mestaruudesta?
Sen sijaan kauden alussa kaikilla pitäisi olla mahdollisuus päästä pelaamaan Suomen mestaruudesta samalta viivalta. Tämä toteutuisi ainakin sillä, että kauden alussa pelataan karsintaturnaus, jossa jaetaan tietty määrä paikkoja SM-sarjaan. Eli esim. nykysysteemillä neljä parasta saavat paikan SM-sarjassa ja kaksi paikkaa ratkotaan karsintaturnauksella. Tämän turnauksen perusteella voitaisiin myös jakaa muut joukkueet halutun kokoisiin divisiooniin.
Täytyy muistaa, että tämän vuoden Suomen mestari olisi ilman liiton erillistä päätöstä aloittanut kauden I-divarista. Siitä huolimatta heillä olisi ollut mahdollisuus voittaa Suomen mestaruus, tosin voittamalla suunnilleen kaikki pelit. Mutta jos tällaisia uusia joukkueita olisikin tullut kaksi, niin toinen niistä olisi pelannut I-divarissa kaksi turnausta. Ja siinä olisi mennyt mahdollisuus mestaruuteen.
Eli mun ehdotus on: Sama systeemi, kuin tällä kaudella sillä erotuksella, että ennen kauden alkua pistetään kaksi paikkaa jakoon karsintaturnauksessa. Jos halutaan hoitaa siirtymäkausi niin, etteivät nyt paikan lunastaneet koe epäreilua kohtaloa, niin pistetään ensi kauden SM-sarjapaikat vaikka kaikki jakoon. Karsintaturnauksen perusteella joukkueet jaetaan divareihin ja neljän turnauksen perusteella voittaja on Suomen mestari.
Vastaus nimimerkiltä: Steam
(03/06/03 11:48:53)
[quote='Teme']
Eli mun ehdotus on: Sama systeemi, kuin tällä kaudella sillä erotuksella, että ennen kauden alkua pistetään kaksi paikkaa jakoon karsintaturnauksessa. Jos halutaan hoitaa siirtymäkausi niin, etteivät nyt paikan lunastaneet koe epäreilua kohtaloa, niin pistetään ensi kauden SM-sarjapaikat vaikka kaikki jakoon. Karsintaturnauksen perusteella joukkueet jaetaan divareihin ja neljän turnauksen perusteella voittaja on Suomen mestari. [/quote]
Kuulostaa ihan asialliselta...ja tuon voisi mielestäni toteuttaa...
Sitten vielä oma ehdotukseni jonka jo tuonne aikasemmin kirjotin... jos ja kun joukkueet lisääntyvät niin pidetään SM-sarja (siis se ylin taso) joko saman kokoisena tai lisätään joukkueita vain kahdella. Sitten jaetaan divari kahteen lohkoon ja niistä molempien divarien kaksi parasta pelaa toisiaan vastaan ja voittajat joko nousevat suoraan tai jos pidetään siitä säännöstä kiinni että vain yksi nousee niin sitten sen ns. divarifinaalin voittaja nousee sarjaan... miltä kuulostaa ???
Vastaus nimimerkiltä: Ri-q
(03/06/03 13:00:48)
[quote='Steam']
Kuulostaa ihan asialliselta...ja tuon voisi mielestäni toteuttaa...
Sitten vielä oma ehdotukseni jonka jo tuonne aikasemmin kirjotin... jos ja kun joukkueet lisääntyvät niin pidetään SM-sarja (siis se ylin taso) joko saman kokoisena tai lisätään joukkueita vain kahdella. Sitten jaetaan divari kahteen lohkoon ja niistä molempien divarien kaksi parasta pelaa toisiaan vastaan ja voittajat joko nousevat suoraan tai jos pidetään siitä säännöstä kiinni että vain yksi nousee niin sitten sen ns. divarifinaalin voittaja nousee sarjaan... miltä kuulostaa ???[/quote]
Tämän systeemin luulisi toimivan ja sillä varaudutaan tosiaan samalla joukkuemäärän kasvuun...ja edelleen jokaisella on kauden kehittyessäkin mahdollisuus päästä koviin peleihin, tosin siis voittamalla ykkösdivarin lohkon ja divarifinaalin...
Vastaus nimimerkiltä: Kauko
(03/06/03 13:55:34)
Liiton kilpailuvaliokunnan edustajana ajattelin itsekin avata sanallisen arkkuni asian tiimoilta. Paljon on hyviä kirjoituksia ja ehdotuksia pyörinyt keskustelualueella. Toiset toteuttamiskelpoisia ja toiset käytännössä hieman hankalampia järjestää.
Lähtökohtana mahdolliselle sarjauudistukselle kuitenkin pitää olla liiton asettamat tavoitteet Suomen mestarin selvittämiselle eli:
1. Annetaan tarpeeksi hyvät mahdollisuudet parhaalle joukkueelle voittaa.
2. Pyritään ottamaan SM-sarjasysteemiin mukaan mahdollisimman monta joukkuetta.
3. Pyritään tarjoamaan kehittyvälle tai uudelleen muodostuneelle joukkueelle nopea tie omalle paikalleen eli Suomen huipulle.
Tämän lisäksi liitto haluaisi kehittää lajin tasoa mahdollimman hyvätasoiseksi ja laajaksi (vrt. kohta 2) sekä lisätä vähitellen myös SM-sarjan näkyvyyttä julkisuudessa. Keskusteluhan avasi Ollin sähköposti, jossa ounasteltiin joukkuemäärän kasvua.
Onko systeemiä ylipäätään aihetta muuttaa? Ei välttämättä tarvitse, mutta tavoitteiden tarkastelu ja "porsaanreikien" täyttäminen olisi varmasti tarpeen.
Itse törmään muutamaan ongelmaan, joiden ratkaisuun ei välttämättä ole mitään helppoa kompromissia olemassa. Tämän hetkinen pisteenlaskujärjestelmä on enemmän tai vähemmän keinotekoinen. Syynä siihen ovat divarien muuttumiset kesken kauden sekä tavoite kaikkien joukkueiden laittamisesta paremmuusjärjestykseen. Tässä systeemissä eniten voittoja saavuttanut joukkue ei välttämättä voita Suomen mestaruutta...onneksi tätä ei koskaan ole tapahtunut. Nykyisellä systeemillä on parhaalla joukkueella varmasti riittävät mahdollisuudet voittoon, mutta huononeeko mahdollisuudet jos tämän lisäksi pelataan eräänlainen "Final Four" lopputurnaus. Välierät ja finaalit paras kolmesta järjestelmällä ehdittäisiin pelata yhdessä viikonlopussa(pe 2+la 2+su 2). Tämä lisäisin varmasti median kiinnostusta lajia kohtaan tai ainakin tällaista olis helppo markkinoida median edustajille. (Tällä hetkellä tv:ssäkin selkeästi vapaata ohjelma-aikaa esim. urheilukanavalla...) Saisimme siis lisää näkyvyyttä.
Miten se toteuttaisiin, että parhaat joukkueet pääsisivät mahdollisimman nopeasti pelaamaan Suomen huipulle? Täytyykö sitä edes toteuttaa. Minun mielestä tällä hetkellä vielä täytyy, mutta tason mahdollisesti laajentuessa, tästä tavoitteesta voitaisiin tinkiä. Tämän toteuttaminen liiton päätöskellä ei pitkässä juoksussa ole reilua, mutta tämän vuoden päätökseen ei varmaan kenelläkään ole nokan koputtamista. Neljän ensimmäisen varma sarjapaikka ja kahden jäljelle jäävän paikan ratkaiseminen karsintaturnauksessa on minun ehdotukseni tässä vaiheessa.
Lisäjoukkueet sijoitettaisiin siis karsintaturnauksen perusteella. 2 SM-sarjaan ja loput sijoitusten perusteella 1-divariin, joka tarpeen vaatiessa voitaisiin jakaa kahteen lohkoon. Nopea tie huipulle turvaantuisi ja kaikki aloittaisivat kauden omalta tasoltaan - olettaen, että karsintaturnauksessa ei menisi mitään mönkään. Toisaalta hyvien joukkueiden tukena olisi jo 4 parhaan varma sarjapaikka. Jos ei ole 4 parhaan joukossa eikä pärjää karsintaturnauksessa, niin kuuluu divariin, eikö...
Tällä tavoin SM-sarjaan ja divariin pääsisi mukaan uusia joukkueita vaivattomasti. Entäs SM-sarjan laajentaminen; tulosten perusteella siihen ei välttämättä olisi syytä, koska neljä joukkuetta oli ylitse muiden tänä vuonna, mutta pitkällä tähtäimellä se vois olla fiksua. Peliaikataulut menisi silloin uusiksi. Esim. 8 joukkueella SM-turnaus pitäisi aloittaa jo torstai-iltana. Onko laajentaminen tällä hetkellä tarpeen. Honxu kirjoitti, että hyviä joukkueita vastaan pelaaminen kehittää ja se on totta, mutta se on ainoa järkisyy, joka minun ajatusmaailmaani kolahtaa. Itse olemme hakeneet hyviä ulkomailta jo kymmenkunta vuotta ja ratkaisseet ongelman tällä tavoin.
Kauko
Vastaus nimimerkiltä: JeBa
(05/02/03 15:35:19)
Valtaosa lienee jo tämän nähnyt, mutta pannaanpa jakeluun tänne asiaa käsittelevään keskusteluun tämä Tomin lähettämä esitys pelisysteemiksi tulevalla kaudella. Kommentteja?
Ehdotus SM-sarjajärjestelmäksi
Liiton SM-sarjalle asettamat tavoitteet
1. Annetaan tarpeeksi hyvät mahdollisuudet parhaalle joukkueelle voittaa.
2. Pyritään ottamaan SM-sarjasysteemiin mukaan mahdollisimman monta joukkuetta.
3. Pyritään tarjoamaan kehittyvälle tai uudelleen muodostuneelle joukkueelle nopea tie omalle paikalleen eli Suomen huipulle.
Tämän lisäksi liitto haluaisi
4. kehittää lajin tasoa mahdollimman hyvätasoiseksi ja laajaksi (vrt. kohta 2) sekä
5. lisätä vähitellen myös SM-sarjan näkyvyyttä julkisuudessa.
Miesten SM-sarjajärjestelmä
VaihePerusajatusSisältö, huomioita ja perusteitaSCL tavoite
1Oikeus sarjapaikkaanEdellisen kauden N parasta pääsevät suoraan ensimmäiselle kierrokselle. Muut karsivat paikallisesti1
2Paikalliset karsinnatKarsinnat lisäävät paikallista näkyvyyttä ja innostavat uusia joukkueita osallistumaan. Periaatteessa karsintojen kautta voivat kaikki Suomen pelaajat osallistua SM-mitalitaistoon. Jos jäät tulevat myöhään, voidaan paikallisesti päättää karsinnan järjestämisestä edellisenä keväänä tai jossain Suomen curlinghalleista. Alueet voisivat aluksi olla: Hyvinkää, pääkaupunkiseutu, Itä-Suomi ja Länsi-Suomi2,3,4,5
3Sarjan ensimmäinen kierrosKierrokselle osallistuu 12 joukkuetta (N + karsinnoista selvinneet). Alueille määritellään kiintiöt edellisen kauden sijoitusten perusteella siten, että jokaisella alueella on vähintään yksi paikka. Pelataan yksinkertainen sarja kahden peräkkäisen viikonlopun aikana.Uudet joukkueet pääsevät kohtaamaan kovempia ja oppivat. Panoksena on pääsy EM-karsintaan ja pisteet toiselle kierrokselle.2,3,4,5
3bEM-karsintaEdellisen kauden kaksi parasta ja ensimmäisen kierroksen kaksi (muuta) parasta karsivat marraskuussa kisapaikasta paras kolmesta-systeemillä semit ja finaali.1,5
4Sarjan toinen kierros = ylempi jatkosarjaKuusi ensimmäisen kierroksen parasta joukkuetta jatkavat ja saavat mukaansa puolet ensimmäisella kierroksella hankkimistaan pisteistä. Joukkueet pelaavat kolme kierrosta kolmen viikonlopun aikana.1,3,4,5
4bAlempi jatkosarjaRatkaistaan sijat 7-12, jotta voidaan määritellä alueidenväliset kiintiöt seuraavaksi kaudeksi. Alkusarjan pisteistä puolet lasketaan mukaan.
5FinaalikierroksetToisen kierroksen neljä parasta pelaavat semit paras viidestä -periaatteella yhden viikonlopun aikana.Voittajat pelaavat finaalin paras viidestä –periaatteella toisen viikonlopun aikana.1,4,5
5bMM-edustajaSM-sarjan voittaja edustaa Suomea. Jos halutaan, voidaan toki järjestää erillinen karsinta.1
Vastaus nimimerkiltä: JeBa
(05/02/03 15:35:39)
...ja jatkoa edelliseen:
Naisten SM-sarjajärjestelmä
Järjestelmä voi olla sama kuin miehillä, mutta aluksi joukkueiden määrä on pienempi. Vaihe kolme ei mahdu samaan aikaan samaan halliin, mutta muut vaiheet voidaan pelata samaan aikaan miesten kanssa.
Lisäehdotuksia
Vaihe 1, oikeus sarjapaikkaan:
Oikeus on joukkuekohtainen. Joukkueen kokoonpano ei voi muuttua liikaa. Paikan hankkineita pitää olla jäljellä kapteeni + kaksi pelaajaa tai neljä pelaajaa ilman kapteenia.
Vaihe 3b ja 5b, karsinnat:
Karsintaan osallistutaan niillä kokoonpanoilla, jotka on ilmoitettu SM-sarjaan. Sama henkilö ei voi samalla kaudella pelata kahdessa eri joukkueessa SM sarjassa tai edustusjoukkuekarsinnoissa. Liiton hallitus ratkaiseen force majeure –tapaukset. Kohdan 3b EM-karsinnan edellisen vuoden kaksi joukkuetta ovat olemassa SM-sarjaan ilmoitetussa muodossa, jos joukkue ei ole muuttunut edellisestä vuodesta liikaa edellisen kohdan mukaisesti.
Vaihe 2, alueelliset karsinnat:
Karsinnat voidaan suorittaa liiton antamien ohjeiden mukaan tai antaa alueille vapasu järjestää karsinnat haluamallaan tavalla.
Vaihe 3 ja 4, kiintiöt:
Alueelliset kiintiöt voidaan määritellä kauden jälkeen esimerkiksi seuraavasti:
A) N edellisen kauden parasta pääsevät suoraan ensimmäiselle kierrokselle
B) Jokaiselle alueelle annetaan yksi paikka (yhteensä neljä)
C) Loput 12-N-4 paikkaa jaetaan alueille siinä järjestyksessä kuin niitä edustavat joukkueet sijoittuvat lopullisessa tulosluettelossa (sijat N+1 eteenpäin). Eli sijoittumalla kahdeksan parhaan joukkoon ansaitsee aluelleen kiintiön päälle tulevan ylimääräisen sarjapaikan, jonka käyttäjä selviää alueellisessa karsinnassa.
Vaihe 5, finaalikierrokset:
Viimeisen kiven edulla voidaan palkita ensimmäisen ja toisen vaiheen pisteiden hyvistä suorituksista siten, että eniten pisteitä keräännyt eli runkosarjan voittaja saa viimeisen kiven edun kahteen ensimmäiseen semifinaalipeliin, runkosarjan toinen saa saman edun ensimmäiseen semifinaalipeliin. Kahdessa ensimmäisessä finaalissa voidaan viimeisen kiven etu antaa sille, joka sijoittui paremmalle sijalle runkosarjassa. Kun viimeisen kiven edut on käytetty, jäljellä olevien pelien aloittajat arvotaan tai jaetaan vuoronperään.
Vastaus nimimerkiltä: JeBa
(05/02/03 15:41:46)
Ja sitten muutama kommentti tähän aikanaan aktiivisenakin velloneeseen keskusteluun ;D
Eli mielestäni curlingin henkeen enemmän tai vähemmän kuuluu joukkueiden hajoaminen ja uudelleenjärjestäytyminen... tällä viittaan siis siihen, että mitään lätkän SM-liigan tyyppistä suljettua sarjaa ei oikeasti voida edes kuvitellakaan järjestettäväksi - ainakaan pitkäksi aikaa! 8)
Tästä syystä alan itse enemmän ja enemmän taipua kaksiosaisen mestaruussarjan kannalle, missä alkusarjan kautta edettäisiin tuohon lopputurnaukseen.
Lopputurnauksen muodosta voidaan olla myös montaa eri mieltä, mutta mieluusti näkisin itse kauden päätöksen huipentumana ihan oikeat mitalipelit ja nekin tosiaan Tomin ehdotuksen mukaisesti useampiosaisena sarjana. Tälläkin tavoin se paras joukkue eroittuu sieltä joukosta edukseen ja tulee loppua kohden tiukempia pelejä kuin nykyisellä systeemillä on toistaiseksi tullut.
Vastaus nimimerkiltä: Steam
(05/02/03 18:44:03)
en jaksa vedellä lainauksia tuosta jeban edellisestä viestistä mutta kommentoisin sitä hieman: juu kyllä mitalipelit olisi ihan hienoja ja sellanen loppusarja ideakin ihan varmasti toteutettavissa, mutta curlingissa nää hommat on todella pienestä kiinni toisin ku lätkässä...
Tarkemmin tutkittuani Tomi ehdotus kuulosti ihan hyvältä, tosin en ehtinyt siihen hirveän tarkasti paneutua, mutta perusidea kyllä ihan ok. Tosin silmiini pisti nuo edustusjoukkue valinnat... [quote]3b EM-karsinta Edellisen kauden kaksi parasta ja ensimmäisen kierroksen kaksi (muuta) parasta karsivat marraskuussa kisapaikasta paras kolmesta-systeemillä semit ja finaali. [/quote] ja [quote]5b MM-edustaja SM-sarjan voittaja edustaa Suomea. Jos halutaan, voidaan toki järjestää erillinen karsinta. [/quote] Mielestäni nuo ovat järjettömimmät kohdat ... Ollaahan me kuitenki Suomi Finland Perkele eli jääkarhujen maa, meillä on yhden tai ehkä kahden käden sormilla laskettavat joukkueet jotka harjoittelevat enemmän tai vähemmän hommaan paneutuen, ja loput ovatkin sitten tätä "tuulipuku-kansaa" , (käytän tätä Futisforumilta opeteltua sanontaa) "perseenroiskijoita" (ei siis millään pahalla) ;) ... niin kysynpä vaan että onko tämä Tomin idea nyt aivan sitten kuitenkaan sopiva tälläiselle pienelle maalle jossa tosipelaajia on kourallinen verrattuna muihin maihin? Mielestäni myös se että jos EM- kisoista joukkue x saavuttaa paikan MM- kisoihin niin on tämä joukkue yksinoikeutettu lähtemään MM - kisoihin... noh näin ei meillä enää ole mutta kuitenkin, tai ehkä tuo MM- kisaedustaja juttu on hieman kaksipiippuinen juttu mutta itse olen tätä mieltä ainakin vielä tässä vaiheessa... Tomin idea on siinä vaiheessa loistava kun pelaajia ja harrastajia on hieman enemmän ja kun taso ja etenkin terävin kärki on laajentunut riittävästi... 8)
Vastaus nimimerkiltä: Teme
(05/05/03 11:08:07)
Ensin anteeksipyyntö, että seuraava teksti on niin pitkä. Aihe on tärkeä ja siksi siitä pitää keskustella.
Ohessa kommentteja Tomin ehdotukseen. Hyvä, että Tomi toi esille kilpailevan ehdotuksen. Itse olen sitä mieltä, että nykyinen systeemi lyö ainakin tämän uuden ja toivottavasti ohessa olevat kommentit tuovat esiin tässä esityksessä olleita "epäkohtia". Toivottavasti keskustelua tosiaan käydään, ennen kuin päätetään ottaa käyttöön jotakin muuta systeemiä.
Alueelliset karsinnat: Varmasti ideana ihan hyvä, mutta käytäntö on osoittanut jotakin aivan muuta. Minun mielestä siitä ei pidä palkita, että asuu Oulussa tai Tampereella. Muistaakseni edellisen kerran, kun paikkoja jaettiin alueitten mukaan Suomeen syntyi kyllä uusia seuroja, mutta takasiko se kaikille parhaille selviytymisen pelaamaan Suomen mestaruudesta? Katkerana muistan omakohtaisesti ne tappiot, joiden ansiosta ei päästy SM-cupiin. No ei varmaan ansaittukaan paikkaa:-) Jos sallitaan kaikille mahdollisuus valita paikkakunta, jonka karsintoihin osallistuu, niin sitten minulla ei ole mitään tätä karsintatapaa vastaan.
Toinen asia on sitten karsintojen järjestäminen ja niiden ajankohta. Ainakin Hyvinkäällä karsinnat pelattaisiin aikaisintaan lokakuun alussa. Sen jälkeen pitäisi pelata kaksi viikonloppua SM-sarjan alkusarjaa ja siihen perään vielä kaksi viikonloppua EM-karsintaa. Tämä kaikki ennen EM-kisoja ja lisäksi pitäisi tietysti ehtiä valmistautumaan EM-kilpailuihin. Pelillinen puoli on varmasti hoidossa noitten karsintojen kautta, mutta kuka ikinä lähteekään kisoihin, joutuisi tekemään kaikki matkajärjestelyt kahdessa viikossa juuri ennen kisoja. Minulla ei ole tästä käytännön kokemusta, mutta käsittääkseni esim. viime vuonna joukkueemme hankkivat itse edullisemmat majoitukset kisapaikalta. Tällaisen järjestäminen viime tingassa ei varmastikaan ole helppoa.
Lisäksi karsintojen ajankohta osuu samaan aikaan, kuin lähes kaikki parhaat turnaukset Euroopassa. Huolimatta siitä, että alueelliset karsinnat pelattaisiin edellisenä vuonna, tarvittaisiin neljä viikonloppua. Ladulås on lokakuussa, samoin Bund Trophy. Itse olemme olleet parina viime talvena Ruotsissa puolitoista viikkoa marraskuussa, koska siellä on peräkkäisinä viikonloppuina kaksi hyvää turnausta. Uusi systeemi muuttaisi järjestelmän varsin hankalaksi ja tärkeät kansainväliset pelit jäisivät vähälle. Ja niissä on mahdollisuus kehittyä ja saada kovia pelejä, mikäli ei edusta Suomea arvokisoissa.
EM-karsinta: Tarkoittaako tuo kaksi edellisen vuoden parasta ja kaksi muuta sitä, että karsinnassa olisi aina neljä joukkuetta? Jos ajatellaan mennyttä UPN:n joukkueen "valtakautta", niin olisi ollut kyllä vääriin nostaa neljää joukkuetta joka vuosi karsimaan EM-paikasta. Paras kolmesta on mielestäni liian vähän otteluja. Ennemmin paras viidestä. EM-kilpailut on kuitenkin varmaan se tärkein turnaus, sillä ilman menestystä ei tule MM-paikkaa, eikä mahdollisia olympiapisteitä.
Jos ei Suomi saavuta MM-paikkaa EM-kisoista, niin mikä on SM-sarjan status? Kaksi parasta saa paikan seuraavaan EM-karsintaan, mutta toisaalta riittää jos on seuraavana vuonna kahden parhaan joukossa, ehkä jopa neljän parhaan olettaen, että nuo kaksi parasta on siellä edellä. Siten joulukuun puolivälistä eteenpäin pelaillaan varsin mitättömästä panoksesta. Nykysysteemillä pelattaisiin edelleenkin siitä EM-paikasta ja panosta riittäisi.
Oma ehdotukseni on, että jatketaan tämän vuotisella systeemillä sillä erotuksella, että osa paikoista SM-sarjassa tulee jakoon karsintojen kautta. Siirtymävaiheessa olisin ehkä valmis kokeilemaan tuota 12 joukkueen yksinkertaista karsintasarjaa. Mielestäni jatkossa sen pitäisi kuitenkin mennä niin, että esim. neljä parasta säilyttävät paikan SM-sarjassa ja kaksi muuta paikkaa jaetaan karsintaturnauksen perusteella. Tai kolme ja kolme. Siihen karsintaan voi osallistua kaikki halukkaat kotipaikasta riippumatta.
Suomen mestari ansaitsee paikan seuraavan vuoden EM-kisoihin ja mahdollisuuden karsia MM-paikasta sen ansainnutta joukkuetta vastaan. Siten MM-kisoihin lähtee sen hetken paras joukkue.
Siinä asioita, jotka tulivat ensi hätään mieleen tuosta ehdotuksesta.
Vastaus nimimerkiltä: Ri-q
(05/05/03 17:22:55)
Tomin ehdotuksessa oli ehdottomasti hyvää se, että jokaisena vuotena KAIKILLA halukkailla joukkueilla on SM-sarjan alkaessa yhtä realistiset mahdollisuudet sarjan voittoon ja mestaruuteen. (ei siis pelillisiä, mutta vrt. nykyinen I-divari tai jopa väläytelty kammoesimerkki suljetusta sarjasta, joista eri divareista nousisi ylempiin vain kausien päättyessä)
Toinen ehdottomasti hyvä puoli on ns. julkisuuskuvan parantaminen. Hoitamalla Tomin ehdottama systeemi kuntoon sillä saataisiin varmastikin nykyistä enemmän median huomiota - niin maanlaajuisestikin kuin esimerkiksi paikallissanomalehdissä jo sarjaan karsimisista. Lisäksi seurojen kiinnostus SM-sarjaa kohtaan kasvaisi, sillä varmasti tietyiltä paikkakunnilta sarjaan asti karsinnoista tiensä selvittäneiden menestystä seurattaisiin mielenkiinnolla myös kotiseurassa!
Heikkoja puolia mielestäni löytyy myös, suurimpina sarjan viemä aika, vaikka pian pääsisimmekin aloittamaan kauden jo hyvissä ajoin kesän lopulla. Tästä syystä sarja alkaisi käytännössä aina samoihin aikoihin reenikauden kanssa ja jos kuitenkin etsimme Suomen Mestaria niin kai siihen titteliin tarvitsee jo hieman reeniäkin??? ;)
Toinen ehdottoman huono puoli on jo Temen mainitsema edustussysteemi, jolloin joka vuosi olisi mahdollista, ettei SM-sarjan voittanut joukkue koskaan maatamme edustaisi missään. Toisaalta erillinen karsintaturnaus varmasti kiinnostaisi mediaa enemmän ja myös takaisi sen "kuumimman" joukkueen lähdön. Silti vielä huippujoukkueidemme lukumäärän vähäisyyden vuoksi tämänkaltainen systeemi vaikuttaa lähinnä turhalta.
Nykyinenkin SM-sarjasysteemi palvelee varsin hyvin tarkoituksessaan ja jos siihen osallistuvien joukkueiden lukumäärän odotetaan lisääntyvän, niin mielestäni ykkösdivari voitaisiin edelleen jakaa esim. kahteen erilliseen lohkoon. Ainut systeemin heikkous on ymmärtääkseni nykyinen pistelaskujärjestelmä, joka kaipaisi hieman tarkistusta.
Ehjää ei välttämättä ole aina pakko korjata ja hieman pitempään pohdittuani Tomin ehdotus vaikuttaa _tähän_ vaiheeseen hieman ylimitoitetulta. Tulevaisuuden haasteet voidaan sitten miettiä erikseen, mutta nykyinen systeemi hieman viilattuna palvelee ehkä parhaimmalla mahdollisella tavalla kuitenkin liiton SM-sarjalle asettamia tavoitteita?
Vastaus nimimerkiltä: Steam
(05/05/03 21:57:31)
juu itsekin rupesin miettimään tuota että paljonko tuohon koko systeemiin menee aikaa... Liikaa... ja nuo ulkomaan reissut mitä Teme puheli ovat myöskin erittäin tärkeitä sillä niissä karttuu niin kokemus (+turnauskestävyys ;D ) ja uskoisin että meillä kaikilla on viikonloppuisin muutakin tekemistä kuin kiskoo kivee... itse ainakin olin tämän kauden jälkeen aivan täynnä curlingia kierrettyäni kaikki mahdolliset kissanristiäiset laadulååssista junnumömmömmiin.... rupesi curlingkivet vihastuttamaan ;) meillä taisi olla tammi-helmikussa 1 vapaa viikonloppu eikä niitä vapaita muutenkaan hirveesti ollut, sittenkun vielä kävi reenaamassa niin huh huh... eli suosittelisin ainakin vielä nykysysteemin säilyttämistä , ehkä pientä viilausta ( tosin itse en pysty ehdottamaan mitä viilausta ) mutta onhan noita ehdotuksia sadellut täällä, eli aivot raksuttamaan...
Vastaus nimimerkiltä: JeBa
(05/06/03 15:03:20)
Jees paljon hyviä pointteja jälleen yllä... itsellänikin ensimmäinen ajatus SM-sarjan laajentamisesta oli pelitaakan lisääntyminen, mutta sehän ei ole pelkästään huono asia, eihän? :D
Mutta totta tosiaan pelireissut ulkomaille on erittäin kasvattavia kokemuksia, kun joukkue on ns. "tien päällä" ja pelailee vähän oudompaakin vastustajaa vastaan ja usein myös varsin tasokasta sellaista... ehdottomasti tärkeä treenimuoto kansainväliselle huipulle aikovalle joukkueelle! Varsinkin länsinaapurimme on kiitollinen matkakohde, kun pelit on kovatasoisia (ks. Finnish Bonspiel sijoitustaulukko :) ja matka on lyhyt (=halpa).
No niin sitten takaisin itse asiaan... nyt alkaakin olla jo ehdotuksia sitä paljon kasassa, että kilpailutoimikunnalla ryhtynee sormi menemään suuhun ja tällöinhän vanha perinteinen tapa ratkaista asia on jatkaa samalla vanhalla kaavalla eixjeh? 8)
Vähintäänkin pitäisi kuitenkin pyrkiä eroon tuosta pisteytyshässäkästä ja siihenhän ei ole oikeastaan esitetty mitään muuta selkeää ratkaisua kuin karsintasarjojen ja ylemmän jatkosarjan pelaaminen. Tällöin alemman jatkosarjan joukkueille pitäisi keksiä jokin porkkana pelata hyviä pelejä, jos sijoituksista tappelu ei pelkästään riitä...
Pitäisikö tasapisteissä olevien joukkueiden keskinäisen ottelun ratkaista sijoitus? Ja entäpä jos kolme joukkuetta on tasoissa ja voitot ristissä; tehdyt kivipisteet? Aika karu tapa ratkaista SM-sarjan nousija/putoaja tehdyillä kivipisteillä... no perinteisestihän sarjan on kuitenkin voittanut joukkue, joka on pelannut koko kauden SM-sarjaa, eli edelleen paras voittaa aina, poikkeuksetta :)
Summa summarum: jos mahdollisimman pienillä muutoksilla nykyiseen järjestelmään halutaan päästä eroon noista tasapisteytyksistä, niin Temen esittämä skenaario karsinnasta ja suljetusta loppusarjasta on vähintäänkin mainio. Meneekö sinne sitten ensi kaudella suoraan tämän kauden 4 parasta vai pannaanko kaikki sarjapaikat isojakoon, niin mestariksi tullee kuitenkin paras joukkue. Tällöin ei tarvitse sitä heikointa viikonloppua välttämättä edes pudottaa poijes kun ei ole I-divarin pistehässäkät sotkemassa - voittosarake ratkaisee mestarin...
Ja tuohon edustuspaikkojen jakoon liittyen laitan tähän linkin Maken avaamaan ketjuun, joka on tarkoitettu puimaan tätä asiaa erikseen ja sen onkin syytä suorittaa siellä.
