TAKTISIA POLKUJA: Curlingliiton rooli, tehtävät ja merkitys lajille

Lajin toimintaedellytysten ja jatkuvuuden turvaaminen 

Lajiliitto on lajinsa valtakunnallinen keskusjärjestö ja jäsenistönsä edunvalvoja, jonka kaikkein tärkein tehtävä on lajin toimintaedellytysten ja jatkuvuuden turvaaminen. Toki laji voi olla olemassa ilman lajiliittoakin, mutta tällöin huomattavasti suppeammassa ja rajoitetummassa viitekehyksessä. Tätä näkökulmaa käsittelen tarkemmin tuonnempana, kohdassa Curlingliitto on mahdollistaja.

Vastuu lajin jatkuvuudesta, sekä edelleen kasvun ja kehityksen tukemisesta pitää sisällään myös vastuun liiton oman toiminnan turvaamisesta ja jatkuvuudesta. Liitto ei keskusjärjestönä voi yksittäisen urheiluseuran tavoin laittaa lappua luukulle ja lopettaa toimintaansa aiheuttamatta koko lajille ja jäsenille mittavaa vahinkoa ja haittaa. Tämä vastuu velvoittaa liittoa huolehtimaan, että myös sillä itsellään on riittävät resurssit ja tarvittavaa osaamista hoitaa kaikki yhdistyslain, asetusten ja määräysten mukaiset vastuut ja velvoitteet, unohtamatta alati kasvavia sidosryhmävastuita. Tämä on asettanut viime vuosina paineita etenkin liiton oman organisaation kasvulle ja entistä tehokkaammalle toiminnan ja resurssien optimoinnille tukitalouden supistuessa. 

Jäsenseurojen tukeminen ja kehittäminen

Lajiliiton ydintehtäviin kuuluu jäsenseurojen toiminnan ja kehityksen tukeminen, jotta seurat voivat tuottaa laadukkaita ja monipuolisia palveluita harrastajilleen, mikä korreloi suoraan edellä mainittuihin lajin toimintaedellytyksiin ja jatkuvuuteen. Liiton tahtotila, tavoite ja myös velvoite on tukea seuroja tasapuolisesti, tasa-arvoisesti ja inklusiivisesti, koko lajin etu huomioiden. 

Liiton näkökulma seurakehityksen ja seuroille kohdistettavien tukitoimien osalta on lähtökohtaisesti aina kansallinen, mutta itse tukitoimet jalkautuvat paikallisesti, jolloin on huomioitava seurojen oma kapasiteetti ja resurssit. Halliseuroihin suunniteltuja tukikonsepteja ei voi väkisin jalkauttaa kaukaloseuroihin, eikä pienen seuran jäsenistön voi odottaa pyörittävän säännöllisesti massiivisia uusharrastajatapahtumia. Myös seuran oma tahtotila ja aktiivisuus osallistua ja ottaa vastaan liiton tukea ja tukipalveluita on merkityksellinen. Liitto pyrkii löytämään sopivat keinot tukea seurojen toimintaa, kasvua ja kehitystä, mutta se vaatii aktiivista vuoropuhelua myös seuroilta liiton suuntaan tarpeista, tavoitteista ja kapasiteetista.    

Liitossa ei ole jäätä, vain kyniä ja papereita

Tämä otsikko tiivistää hyvin lajiliiton ja seurojen väliset roolit ja tehtävät, sillä niiden erot menevät joskus sekaisin niin seurojen, kuin harrastajienkin mielissä ja myös toiveissa. Curling on ja elää seuroissa, kun taas liiton rooli on enemmän hallinnollinen. 

Liitossa ei pelata curlingia, curlingia pelataan urheiluseuroissa, joiden toimintaa ja kasvua liitto tukee. 

Liitossa ei kasvateta junioriurheilijoita, niitä kasvatetaan urheiluseuroissa, mutta liitto tukee seuroja paikallisen junioritoiminnan kehittämisessä. 

Myös pelaajien valmennus tapahtuu siellä, missä on jäätä, tarvittavat olosuhteet ja tietysti ne pelaajat, eli seuroissa (seuravalmennus) tai erillisissä valmennustapahtumissa (valmennusleirit, ym.). Jälleen liiton rooli on olla monipuolisesti tukena niin paikallisen seuravalmennuksen rakentamisessa, kuin auttamassa myös erilaisten valmennustapahtumien toteuttamisessa (mm. Valmentajan Polku -konsepti). 

Liitossa ei ole kilpapelaajia, kilpapelaajat kuuluvat urheiluseuroihin. Liiton tehtävä on tukea seuroja kilpapelaajien ja tarvittaessa myös seuran kilpatoiminnan kehittämisessä, sekä pyrkiä madaltamaan kilpapelaajien kynnystä osallistua kansallisiin kilpailuihin ja SM-sarjoihin. Liitto myös tukee seurojen kilpaurheilijoita matkalla kohti huippu-urheilua. 

Huippu-urheilu sen sijaan kuluttaa niitä kyniä ja papereita. Sen kotipesä on lajiliitossa, joka vastaa lajinsa moninaisista huippu-urheiluprosesseista, huippu-urheilun verkosto-osallisuudesta, huippu-urheilun tehostamistukien hakuprosesseista niin ministeriön, kuin Olympiakomiteankin suuntaan, huippu-urheilun sopimushallinnasta ja taloushallinnosta, olympiadin aikaisesta huippu-urheilustrategiasta suunnitelmineen ja raportointeineen, aina Olympialaisiin asti. Jos karsintapaikka tai suora maapaikka isoihin kisoihin saavutetaan, käynnistyy lisää (ilolla vastaanotettavia) prosesseja, jos taas ei, käynnistyy seuraavan olympiadin valmistelu (mm. Olympia Polku -konsepti). Pienen lajiliiton on työskenneltävä erityisen tormakasti saadakseen lajinsa näkyviin ja kuuluviin huippu-urheiluprosesseissa suurten lajien rinnalla, mutta kuluvan olympiadin osalta voimme iloksemme todeta saavuttaneemme useita isoja onnistumisia.         

Curlingliitto on mahdollistaja

Liiton merkitys kiteytyy mielestäni hyvin lausahdukseen "lajiliitto on avain lukittuihin oviin". Edunvalvonnan, kasvun ja kehityksen ja seurojen tukemisen lisäksi liiton keskeisimpiä rooleja on mahdollistaa lajille tärkeitä ja merkityksellisiä asioita niin seuroille, kuin myös seurojen jäsenille, aina harrastajista kilpapelaajiin ja seura-aktiiveihin. Urheiluseurat voivat toimia urheilun parissa laajastikin, mutta ilman liittoa monet ovet pysyvät lukittuna, sillä avaimia annetaan vain lajiliitoille. Kun urheiluseura on lajiliiton jäsen, seuralla on mahdollisuus tarjota jäsenilleen huomattavasti laajempia palveluita ja osallisuutta moniin toimintoihin, joista tässä muutamia esimerkkejä: 

Liitto mahdollistaa julkisen tukitalouden, esim. opetus- ja kulttuuriministeriön erilaiset tuet, joilla on ratkaiseva merkitys etenkin pienille lajeille. 

Liitto vastaa lajin kansallisesta kilpajärjestelmästä ja kansallisesta kilpatoiminnasta. Vain lajiliitto voi järjestää SM-tason kilpatoimintaa ja mahdollistaa siten Suomenmestaruuksien tavoittelemisen seurojen jäsenille.

Liitto vastaa lajin maajoukkuetoiminnasta ja mahdollistaa osallistumisen kansainvälisiin arvokisoihin, tarvittavine tukipalveluineen ja prosesseineen. 

Liitto on Suomen Olympiakomitean ja Paralympiakomitean jäsen ja vastaa lajin huippu-urheilutoiminnasta olympialajiksi hyväksytyissä pelimuodoissa, myös parapuolella.

Liito on Maailman Curlingliiton jäsen, sillä yksittäiset seurat eivät voi liittyä lajin kansainvälisen kattojärjestön jäseniksi. Myös Maailman Curlingliiton taloudellista kehitystukea (DAP-rahoitus) voivat hakea vain maakohtaiset lajiliitot. 

Liitto vastaa keskitetysti suomalaisten curlingyhteisöjen kansainvälisistä yhteyksistä eri toimijoiden kanssa, jotka asioivat lajin maaorganisaatioiden kanssa. 

Liitto mahdollistaa liikunta- ja urheilutoimialan verkosto-osallisuuden ja sitä kautta mm. erilaisia tukipalveluita ja koulutuksia.

Liitto toimii myös lajin jäsenseurojen toiminnallisena yhdyssiteenä, sekä yhteyksien ja yhteistyön rakentajana mm. kansallisessa seurakehitysverkostossa.

Liitto on arvojohtaja

”Kulttuuri syö strategiaa aamupalaksi”. Monelle tuttu lause liike-elämästä, mutta pätee myös yhdistystoiminnassa. Liiton yksi tärkeä tehtävä onkin vaikuttaa ja ohjata sitä, millainen arvopohja ja kulttuuri lajissa, jäsenurheiluseuroissa ja sitä kautta harrastajien keskuudessa rakentuu ja vallitsee. 

Liiton ja seurojen tahtotilan jalkautuminen ruohonjuuritason toimintaan riippuu pitkälti lajin yhteisössä vallitsevasta kulttuurista. Sen välityksellä syntyvä kokemus harrastajan osallisuudesta lajiyhteisöön voi vaihdella paljonkin esim. maantieteellisten alueiden tai yksittäisen seuran toiminnan ja toimijoiden mukaan. 

Ikäviä riitasointuja voi syntyä etenkin silloin, jos kulttuurilla ei ole yhteistä nimittäjää ja johtajaa, tai yhteisesti sovitut arvot eivät ole sellaisia, joihin harrastajat haluavat sitoutua. Nyt jos koskaan maailman ollessa kovassa turbulenssissa tasa-arvon, inklusiivisuuden ja jopa ihan perusihmisoikeuksienkin osalta, on entistäkin tärkeämpää, että vapaa-ajallaan harrastamansa lajin parissa jokainen harrastaja, nuori tai vanha, terve tai vammainen, koti- tai ulkomaalainen, tuttu tai tuntematon, itsesi kaltainen tai erilainen, ihan jokainen saa olla oma itsensä ja tuntea olevansa tervetullut ja hyväksytty lajiyhteisöön. Jokaisen harrastajamme tulisi voida kokea lajin arvot sellaisiksi, joihin haluaa sitoutua ja vahvistaa niitä omalla toiminnallaan.

Liitto vahvistaa lajin brändiä 

Myös lajin brändi on osa arvojohtamista. Brändin ei tulisi koskaan antaa ”kellua” hallitsemattomana, etenkään medioissa negatiivisessa valossa. Torailu lajin toimijoiden, niin liiton, seurojen, kuin harrastajienkin kesken vaikuttaa suoraan lajin vetovoimaisuuteen ja sitä kautta harrastajamäärien kasvuun. Etenkin jos torailua toteutetaan julkisuudessa. Tästä me kaikki kannamme yhdessä vastuuta. Pieni lajimme tarvitsee elääkseen ja kasvaakseen positiivista pöhinää ja vetovoimaa, sillä kilpailemme vimmaisesti ihmisten ajasta ja huomiosta alati koukuttavamman ärsykemaailman kanssa. 

Nyt jos koskaan tarvitsemme sitä kuuluisaa yhteisöllisyyttä, jossa curlingperheeseen kuuluvat kaikki idästä länteen ja etelästä pohjoiseen. Joskus hävitään, joskus voitetaan, mutta pelin jälkeen nostetaan maljat kilpakumppanin kanssa hyvässä, kunnioittavassa hengessä ja Spirit of Curling - se jos mikä on koukuttavaa! 

Päätänkin pitkäksi venähtäneen artikkelini yhteen lempilausahduksistani, jonka haluaisin iskostuvan kaikkien harrastajiemme mieleen ja toimintaan: Nousuvesi nostaa kaikkia veneitä!