"Suuri kivivertailu"

Haaste toimitukselle

Curlinglehden toimittajalta on monesti toivottu analyyttistä vertailua kivistä. Mainittakoon, että toimitukselta on myös toivottu analyyttistä otetta ylipäätään johonkin asiaan ja onpa kysytty myös analyysia curlingista, maailmankaikkeudesta ja kaikesta. Nyt toimittajamme kuitenkin tarttui ensin mainittuun haasteeseen ja  alkoi analysoida.

Vihdoin pääsevät myös alempien tason harrastajat saamaan riittävästi dataa kivistä. Usein kivien vertailu alasarjoissa ja harrastajatasolla jää yhtä helposti tekemättä kuin hyvä alkuverryttely tai  - niin -  vaikkapa ylipäätään hyvä heittokin jää joskus tekemättä. Osittain hyvän heiton puuttumiseen lienee syynä ihan vaan osaamisen puute ja vähäinen harjoittelu.

Tätä testiraporttia luettaessa on muistettava, että jos ja kun se oma heitto ei ole aivan sitä taatuinta tasalaatua, niin luultavasti eivät siinä heittokivessä olevat pienet erot vie joukkueen peliä syteen tai saveen. Kivien eroavaisuuksia usein kuitenkin syytetään epäonnistumisista ja kivien suuriin eroihin  uskotaan vakaasti ainakin kakkosdivisioonan saunailloissa. Näin ollen haasteena tuli muutaman kakkosdivisioonan joukkueen taholta, että saataisiin lehteen jonkinlaista raportin kaltaista osviittaa kivissä olevista eroista, jos niitä on.

Testin tavoite ja testausmenetelmä

Testin tavoitteena oli  aikaansaada puolueeton raportti kaikkien kakkosdivisioonalaisten ja muiden kiinnostuneiden käyttöön. Testausmenetelmä on pääosin kvasi-pseudo-kvalitatiivinen, siis suomeksi kvasi-pseudo-laadullinen.  Laadullisten testausten lisäksi kakkosdivarin taholta pyydettiin myös määrällisiä, siis kvantitatiivisia testejä, mutta nopeasti testiryhmälle hahmottui, että määrälliset testit ovat varsin turhia, koska kivien määrä pelissä on poikkeuksetta täsmälleen 16 kappaletta, kuitenkin poikkeuksena Mixed doubles -kilpailu, jossa pelissä on  12 kiveä.  Kiven määrä normaaliottelussa voidaan esittää myös niin, että kiveä on pelissä noin 320 kilogrammaa (240 kg Mixed doubles).

Laadullisissa testeissä päädyttiin käyttämään tuloksissa lähinnä deskriptiivistä, siis kuvailevaa menettelyä, jossa kielen antamin mahdollisuuksin kuvataan kivien eroja. Tutkimus on toistettavissa, mutta ainakin ensimmäisissä tuloksissamme on lukijan huomioitava, että alla tiivistetyt kvasi-pseudotulokset ovat pääosin myös kvasi-pseudo- objektiivisia.

Tulokset

Ensin testiin otettiin kalkkikivi, joka mureni välittömästi käytettäessä. Murenemisen määrä oli suurin piirtein saman suuruinen määrä, kuin kakkosdivisioonan kipparin murenemisen määrä silloin, kun hän huomaa viimeisen ratkaisuheiton tyhjään pesään valuvan pitkäksi. Hän yksinkertaisesti murenee, kuten kalkkikivi. Seuraavaksi vertailtu rapakivi kesti painetta ja kohtalon kovia iskuja hieman paremmin, mutta mureni sekin lopulta. Erona näissä kivissä oli se, että kalkkikivi mureni aivan hiekkamaiseksi, kun taas rapakivestä jäi jäljelle sentään jonkinlaisia tunnistettavia kiven kappaleita. Nyt hyvänä vertauksena käy murentunut joukkuehenki edellä mainitun tilanteen jälkeen. 

Kolmantena vertailun tekopäivänä syvennyttiin hammaskiviin ja sappikiviin. Heittäjän kannalta molemmat ovat melko ikäviä kiviä. Hammaskivi, calcius dentalis on ikävä kivilaatu, joka ajan myötä rapauttaa Curlaajan kalustoa. Sen ominaisuuksina ovat erittäin kova pinta ja sijainti curlaajan hampaissa. Curlaajan huoltotoimenpiteinä ainakin 3-5 vuoden välein tehty hammaskivisarjan huolto edistää kokonaishyvinvointia ja parantaa keskittymistä pelin aikana, kun ainakaan hampaisiin ei satu. Sama koskee sappikiviä. Hyvin hoidettu curlaaja tosin välttänee sappikivet, mutta ylenmääräinen alkoholinkäyttö ja huono ruokavalio lisäävät riskiä saada kentälle mukaansa myös sappikiviä. Testiryhmä huomasi edelleen, että pelin etenemistä ja harjoittelua vaikeuttavat myös munuaiskivet.

Laajemmassa katsannossa testiryhmä päätti siirtyä aivan yhtäkkiä ja pseudo-kvasi-epäloogisesti kansallisromanttiseen realismiin. Siltä saralta seuloutui vertailuumme yksi hyvinkin tärkeä kiviyksilö, jos ei nyt aivan kansakuntamme curlinghistorialle, niin kansakuntamme taiteen historialle yleensä. Kyseessä on tietenkin Aleksis Kivi. Testiin valitsimme näiltä osin kuusi "Kiveä" eli Nummisuutarit, Seitsemän veljestä, Kullervo,  Selman juonet, Olviretki Schleusingenissa  sekä runokokoelma Kanervala.  Näiden Kivien kriittinen katsanto toi testiryhmältä esille runsaasti laatusanoja, kuten mehevä, historiallinen, tarkkasilmäinen ja kielellä leikittelevä. Testiryhmä päätyi suosittelemaan Aleksiskiviä kaikille curlaajaan ja turnaukseen katsomatta.

Lopuksi testiryhmä antaa aihetta jatkotutkimuksille ja pyytää tulevia tieteenharjoittajia laajentamaan tutkimusta ja testaamaan mm. jalokiviä, monoliittejä, pienikokoisia meteoriittejä sekä kiuaskiviä.