
Hammerilla pelaava joukkue pelaa ensimmÀisellÀ heitolla kulmasuojan ja kiertÀÀ sen toisella kivellÀÀn riippumatta siitÀ, mitÀ vastustaja tekee omilla kivillÀÀn.
EsimerkkipÀÀ
Korea - Kanada, juniorityttöjen MM-finaali 2020, kolmas pÀÀ.
Pohdintoja
TÀmÀ skenaario on varsin yleinen valinta silloin, kun hammerilla pelaava joukkuee tarvitse lisÀpisteitÀ. Aggressiiviseen heittovalintaan liittyy riski siitÀ, ettÀ vastustaja onnistuu saamaan keskisuojan taakse hyvÀn kierron ja varastaa pÀÀn. Skenaario on erittÀin tyypillinen silloin, kun ilman hammeria pelaava joukkue epÀonnistuu jomman kumman ensimmÀisistÀ kivistÀÀn kuten yllÀ linkatussa esimerkkipÀÀssÀ, jossa Kanadan ensimmÀinen kivi lipsahti takapesÀÀn. TÀllöin hammerilla pelaava joukkue pÀÀsee kiertÀmÀÀn kulmasuojansa pienemmÀllÀ varastuksen riskillÀ.
Kulmasuojan taakse pelaamisen idea kiteytettynÀ on, ettÀ yksikin epÀtÀydellinen heitto (esim. epÀonnistunut suoja) vastustajalta avaa paikan kahteen pisteeseen ja kaksi epÀtÀydellistÀ heittoa paikan kolmeen pisteeseen. TÀmÀ matematiikka toki edellyttÀÀ, ettÀ hammerilla pelaava joukkue onnistuu omissa heitoissaan.
Taktiikkapajan on koostanut Markus SipilÀ. Materiaali on julkaistu kansainvÀlisellÀ Creative Commons NimeÀ-EiKaupallinen 4.0 -lisenssillÀ, joka sallii esimerkiksi seuroille materiaalin jatkojalostamisen omiin epÀkaupallisiin koulutustarkoituksiin, kunhan alkuperÀiseen materiaaliin viitataan.
Kommentit