Miten Curling alkoi Helsingissä

Eläintarhan Curlingklubi luovutti vuonna 1997 Suomen Urheilumuseolle vanhat kerhon haltuun luovutetut pelikivet, jotka löytyivät Helsingin Golfklubin vintiltä. Talissa lienee aikoinaan pelattu myös curlingiä, mutta muistitietoa asiasta ei ole. On esitetty arvelu siitäkin, että kyseiset kivet olisivat olleet alunperin peräisin Viipurista.

Curling-pelin ensivaiheet Helsingissä ovat yhteydessä kaupungissa virinneeseen golf-harrastukseen. Suomen talvessa golfia ei voi pelata, mutta curling-pelin katsottiin tuovan sille hyvän vaihtoehdon.

Tiettävästi 30-luvulla aloiteltiin curlingin peluu Helsingin Golfklubin toimesta. Kivet hankittiin, mutta ilmeisesti tasaisen jään aikaansaanti oli Talin maastossa mahdotonta, koska viettävällä kentällä curlingia ei voinut pelata. Esimerkiksi kun Helsingin Pirkkolassa pelattiin maaliskuussa 1997 Suomen mestaruuksista, jään vaakittaminen ja tasoittaminen aloitettiin pari kuukautta aikaisemmin.

Uuden alun curling sai, jälleen kerran, golfin pelaajien piiristä. Helsingin Curlingklubi - Helsingfors Curlingklubb on rekisteröity yhdistys, jonka silloiset jäsenet allekirjoittivat säännöt 3.5.1962. Ensimmäiset yhden pelin, kahden joukkueen siis, kivet saatiin Skotlannista maahan talvella 1962 ja toiminta käynnistyi Eläintarhan urheilukentällä. Heti alkuun päätettiin kuitenkin tilata vielä toiset 16 kiveä, jotta saataisiin aikaan kaksi saman aikaista peliä. Näin meneteltiinkin. Tarkoituksena oli alunperin, että kukin jäsen ostaisi omat kaksi pelikiveään ja luovuttaisi ne peliyhteisön, yhdistyksen haltuun.

Curling-kivet ovat skotlantilaisia siksi, että suomalainen graniitti on liian kovaa ja sisäisesti epäyhtenäistä pelikiven materiaaliksi. Liian kova kivi ei 'kilkatessa' kestä, vaan lohkeilee toisin kuin skottilainen homogeeninen graniitti. Samanlaisia ongelmia on olemassa joissakin paperiteollisuuden valssimateriaalivalinnoissa.

Alkuun pelitoiminta oli varsin vilkasta. Sittemmin se hiipui ja pelaaminen siirtyi Pirkkolan urheilupuistoon. Pirkkolaan siirtymiseen vaikutti osaltaan se, että Eläintarhan vierestä kulkeva rautatie nokesi ja likasi jäätä - tuolloin oli vielä höyryvetureitakin - ja haittasi siten pelikivien liukua.

1980-luvun lopulla perustettiin uusin voimin Eläintarhan Curlingklubi ry, joka ryhtyi kuten nimestäkin saattaa havaita, jatkamaan aikaisempaa Eläintarhan kentällä alkanutta Helsingin Curlingklubin perinnettä. Pelit pelattiin kuitenkin alkuun Pirkkolassa, mutta kun luonnonjäitä ei alkuun kahtena vuonna 1989-90 juurikaan ollut, saatiin kaupungilta yksi pelivuoro Brahen kentältä lauantaisin.

Samalla kun pelaaminen tuli jälleen mahdolliseksi, täydennettiin varustusta niin, että tällä hetkellä klubilla on käytössään aiempaa perua olevat neljän joukkueen kivet, mutta myös neljän joukkueen hyväkuntoiset harjat.

Helsingin kaupungin suhtautuminen curlingiin oli menneisyydessä vähintäänkin kylmäkiskoista. Pelipaikkoja ei tahtonut löytyä lajille, jolla Ruotsissa oli jo tuolloin n. 70 omaa hallia, 400 pelirataa ja tuhansia harrastajia.  Eläintarhan Curlingklubi ry tarjoutui aikoinaan jopa antamaan omat pelikivensä myös muiden käyttöön.

Curling on peli, jota voivat pelata kaikenikäiset sukupuoleen katsomatta. On miesten joukkueita, naisten joukkueista ja sekajoukkueita. Helsingissä, Hyvinkäällä, Kisakalliossa, Pieksämäellä ja Joensuussa käydään useiden kymmenien joukkueiden talvisia sarjaturnajaisia, mutta näissä kaupungeissa curlingin arvo kaikille sopivana pelinä onkin havaittu ja tunnustettu. Kyse on terveellisestä taktiikkapelistä, jota pelataan useissa maissa ja jolla on eritoten Skotlannissa, Kanadassa, Ruotsissa ja Sveitsissä useita miljoonia harrastajia. Sitä paitsi se on talviolympialaisten virallinen laji.