Curling PRO

Golfia lätkiville on tuttua puuhaa käydä klubinsa “proon” luona ottamassa pari oppituntia kerran vuodessa. Näin oiotaan pahimpia tekniikkavirheitä, opitaan kiinnittämään oikeisiin asioihin huomiota, ymmärretään mistä virheet johtuvat ja ennen kaikkea tämän jälkeen – kun lyönti alkaa taas kulkea – lisääntyy pelin nautittavuus kummasti.

Samanlaista ajatusta kannattaisi harkita curling-seuroihin ja pelipaikkakunnille. “Proon klinikalle" voisivat sitten astella niin yksittäiset pelaajat kuin joukkueetkin pitkin kautta. Näin yksilöiden ja joukkueiden taidot kehittyisivät jatkuvasti, panostivatpa he lajiin vähän tai paljon. Mielummin vähän ja oikein, kuin paljon ja ihan metsään.

Lisäksi he osaisivat näin jatkoa ajatellen kiinnittää itsenäisesti oikeisiin asioihin huomiota. Liian monen olen nähnyt treenailevan vääriä asioita väärään aikaan. Pitää ymmärtää että puuhun kiivetään tyvestä käsin askel kerrallaan. Ei päin vastoin.

Kompastuskiveksi tälle kauniille ajatukselle saattaa muodostua osaavien opastajien puute ja he eivät suinkaan asu tasaisesti ympäri maatamme. Lisäksi kuinka moni näistä on halukas tai omaa edes mahdollisuuden astua mukaan onkin jo toinen juttu. Talous lyö myös monessa seurassa vastaan.

Tässä saattaisi kuitenkin olla Liiton ja seurojen välisessä yhteistyössä yksi kehittämisen paikka. Vaikkei seuroille omia eksperttejä löytyisikään niin pistokeikat tai pienoisseminaarit eri paikkakunnilla saattaisivat ajaa asian. Ainakin näin alkuun saattamiseksi. Mielestäni tämä määris kannattaisi harjata nännille asti. Kyselkääpä asiasta omasta seurasta ja laittakaa kivi liikkeelle.

PS määrämittainen pestini Curlinglehden kipparina päättyy tähän numeroon ja haluan kiittää teitä kaikkia lukijoita. Mukana olen varmasti jatkossakin satunnaisen kirjoittajan roolissa.

Hollolassa 21.4.
Tommi Häti