Curling on jäällä pelattava joukkuepeli. Urheilumuoto on alkujaan lähtöisin Skotlannista, mutta nykyään
Kanada on johtava curlingmaa maailmassa yli miljoonalla pelaajallaan. Curlingista tuli virallinen olympialaji
vuonna 1998 Naganon talviolympialaisissa, jota ennen se oli näytöslajina peräti kuusi kertaa.
Curlingia pelataan useimmiten hallissa tekojäällä. Jään pinta muodostuu ruiskutetuista vesipisaroista, jotka jäätyessään ovat muodostaneet säännöllisen nyppyläpinnan. Nyppyläpintaa kutsutaan pebliksi. Sen ansiosta kivet liukuvat paremmin ja kiertävät tasaisemmin.
Curlingpeli kestää normaalisti kaksi tuntia ja koostuu yleensä kahdeksasta päästä. Arvoturnaukset ratkaistaan kymmenen pään otteluilla. Voittajan selvittämiseksi voidaan pelata lisäksi jatkopäitä. Yhden pään aikana molemmat joukkueet heittävät vuorotellen kahdeksan kiveä ja pyrkivät saamaan omia kiviään lähemmäs pesän keskustaa kuin vastustaja. Pään voittanut joukkue aloittaa seuraavan pään, eli viimeisen kiven etu on sillä joukkueella, joka hävisi edellisen pään.
Joukkue koostuu neljästä pelaajasta. Kukin neljästä pelaaja heittää pään aikana kaksi kiveä. Joukkueen kapteeni näyttää pesässä "tähtäysmerkkiä" heittovuorossa olevalle pelaajalle ja kaksi muuta pelaajaa toimivat tällöin harjaajina. Kapteenin ollessa heittovuorossa merkkiä näyttää joukkueen varakapteeni. Joukkueen on heitettävä samassa järjestyksessä koko pelin ajan.
Curlingin pistelasku muistuttaa petanquen pistelaskua. Jokaisesta päästä saa
pisteitä vain toinen joukkue (ellei pää pääty nollapäänä).
Pelissä käytetään pyöreitä graniittikiviä, joiden paino on korkeintaan 19,96
kg, ympärysmitta enintään 91,44 cm ja korkeus vähintään 11,43 cm. Pelissä kivet
koskettavat toisiaan ainoastaan tasaiseksi hiotulla osumapinnalla. Kivi
koskettaa jäätä hiotulla pohjarenkaalla.
Curlingkivi ei koskaan kulje suoraan. Kivelle annetaan liu'un aikana kierre, jonka vaikutuksesta kivi kiertää joko keskilinjaan päin tai siitä ulospäin. Heitettäessä joukkueen kapteeni näyttää pesässä merkkiä. Määrämittaisessa heitossa kivi pysähtyy kierteen vaikutuksesta yleensä noin metrin tähtäyspisteestä sivuun, poistoheitoissa kivi nousee kovan vauhdin vuoksi huomattavasti vähemmän.
Harjaaminen vähentää kitkaa kiven ja jään välillä, jonka vuoksi harjaus
pidentää kiven kulkemaa matkaa ja suoristaa kiven kulkurataa. Hyvät harjaajat
voivat vaikuttaa kiven kulkemaan matkaan jopa kymmenen prosenttia, siis
useita metrejä! Määrämittaisissa heitoissa harjaajilla onkin lähes yhtä suuri
merkitys kuin itse heitolla.
Curlingrata on noin 45 metriä pitkä ja 5 metriä leveä. Radan molempiin päihin on maalattu pesä, jonka keskipistettä kutsutaan tee-pisteeksi. Kivien etäisyyksien hahmottamiseksi pesään on maalattu sisäkkäisiä ympyröitä, joiden säteet ovat uloimmasta sisimpään 6 jalkaa (1,829 m), 4 jalkaa (1,219 m), 2 jalkaa (0,610 m) ja 6 tuumaa (15,24 cm).
Klikkaa radan kuvaa nähdäksesi tarkemmat mitat (radan mitat muuttuivat hieman vuoden 2007 säännöissä, kuvan mitat ovat edellisten sääntöjen ajalta).
Pesän edessä olevalla suoja-alueella olevia kiviä saa poistaa vasta pään viidennellä kivellä. Molemmat joukkueet voivat siis pelata kaksi suojakiveä pesän eteen ja rakentaa asetelmia pään lopuille kiville. Mikäli toinen joukkue poistaa suojakiven kahdella ensimmäisellä kivellään, palautetaan suojakivi paikalleen ja heittokivi poistetaan pelistä. Suoja-aluesääntö mahdollistaa häviöllä olevalle joukkueelle tilanteiden rakentamisen, koska johdossa oleva joukkue ei voi poistaa kaikkia vastustajan kiviä pään alusta alkaen.