Peblauksen salat

12 Peblaus

 

Mitä pebli on?


Pebli (eng. pebble) on pieniä vesipisaroita, joita levitetään tasaisesti koko radan pinnalle. Peblin tarkoituksena on luoda pienikitkainen pinta, jossa kivet liukuvat nopeasti ja kaartavat. Peblin tulisi kestää kokonaisen pelin ajan ilman, että se kuluu tasaiseksi. Ilman pebliä kiven ja jään välinen kitka on niin suuri, ettei kivien pelaaminen radan toiseen päähän ole mahdollista. Toinen tärkeä peblin ominaisuus on vähentää roskien ja jääsirujen vaikutusta kiveen. Epäpuhtaudet asettuvat jään ja peblin väliseen tilaan, eivätkä ylety koskettamaan kiven pohjaa. Kuluneella peblillä näkee tästä syystä useammin kivien muuttavan suuntaa roskista.

Ulkojäällä ja todella huonoilla jäillä on mahdollista pelata ilman pebliä, sillä pelin luonne on muutenkin aivan erilainen. Peblaus kehittyi 1800-luvun loppupuolella yhdessä erilaisten jääntekotekniikoiden kanssa, kehittyen lopullisiin muotoihinsa 1900-luvun alussa. Peblin tärkeys käy ilmi kiven matkatessa sen päällä. Allaoleva jää on vain tasainen alusta peblille, joka tekee kaiken varsinaisen "työn". Teoriassa alustana voisi olla mikä tahansa materiaali. Huono pebli levitettynä huonolla tekniikalla on yleinen syy huonoon curlingjäähän. Vaikka alustana oleva jää olisi tasainen ja oikein tehty, niin pebliveden lämpötila, huonot välineet, vääränlainen peblivesi tai vääränkokoinen pebli voi johtaa siihen, että pelattavasta jäästä tulee huono.

Minkälainen on hyvä pebli?


Tarkoituksena on aikaansaada hyvä pebli eli hyvä jää, jolla kivet liikkuvat samalla nopeudella ja kaartavuudella koko radan alalla koko pelin ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että vesipisaroiden tulisi jakautua tasaisesti radan jokaiselle kohdalle. Haastavaa tästä tekee se tosiasia, että peblatessa käden nopeus on suurimmillaan keskilinjan kohdalla ja pienimmillään käden kääntyessä toiseen suuntaan. Tasaisen peblin luominen on äärimmäisen haastavaa ja jokaisen jääntekijän eduksi onkin tutustua seuraaviin ohjeisiin tarkasti. Oman lisänsä peblauksen vaikeuteen tuovat muutokset peblin koossa, lämpötiloissa, kosteudessa ja radassa itsessään.

Ennen hyvän peblin tekoa on syytä vastata seuraaviin kysymyksiin:

  1. Kuinka kauan pebli kestää?
  2. Minkä kokoista peblin tulisi olla?
  3. Kuinka korkeaa peblin tulisi olla?
  4. Minkälainen peblisuutin tuottaa tarvittavan kokoisen ja korkuisen peblin?
  5. Kuinka tiheää peblin tulee olla?
  6. Kuinka nopeasti peblaajan tulee liikkua radalla?
  7. Minkälaista vettä tulee käyttää?
  8. Minkä lämpöistä vettä tulee käyttää?
  9. Mikä on jään lämpötila?
  10. Mikä on ilman lämpötila?
  11. Mikä on ilman kosteus?


Hyvän peblin vaatimukset

  1. Hyvä peblikannu
  2. Hyvä peblisuutin
  3. Hyvä peblaustekniikka
  4. Oikea ilman lämpötila ja kosteus
  5. Puhdas ja oikeanlämpöinen vesi
  6. Tasainen peblin levitys
  7. Peblin kivitys
  8. Jään oikea lämpötila

 

Peblivesi

 

Paras mahdollinen vesi peblaukseen on deionisoitu tai käänteis-osmoosilla saatu vesi, mutta hyvin harvalla curlinghallilla on tämäntyyppistä mahdollisuutta. Peblivettä ei tarvita suuria määriä, joten erillinen vedenpuhdistin voi tulla kysymykseen. Mikäli hallissa on käytössä kosteudenpoistin, voi siitä saada puhdasta vettä, joka on hanavettä parempaa ja lähes yhtä hyvää kuin vedenpuhdistajasta saatu. Peblin koosta riippuen vettä tarvitaan vain noin 20 litraa neljän radan peblaukseen. Hanaveden käyttö ei ole suositeltavaa, sillä se ei tule kestämään jos radat on valmisteltu tämän oppaan mukaisesti. Hanavesi tulisi aina suodattaa silkkisukan läpi mahdollisten roskien poistamiseksi.

12.1 Välineet

 

12.1.1 Peblikannu


Yksinkertaisimmillaan peblikannu on kastelukannu, jossa on kiinni jonkinnäköinen kastelusuutin. Nykyaikaisille curlingjäille tämä järjestely ei enää ole riittävä. Seuraava askel kehityksessä on olan yli heitettävä kannu. Tämäntyyppinen kannu on myös vanhentunut jo pelkästään ergonomisista syistä. Uusin ja yleisin peblikannun tyyppi on selässä kannettava astia, johon mahtuu noin 20-25 litraa vettä. Peblaamaton jää vaati yleensä noin 3,1-3,4 litraa vettä rataa kohden. Kannulla, johon mahtuu hieman yli 20 litraa saadaan riittävä vedenpaine neljälle radalle. Vedenpaineen tulisi vastata noin 30-40 cm korkeaa vesisuihkua peblisuuttimesta. Kannun tärkein ominaisuus on oikean ja tasaisen vedenpaineen takaaminen peblisuuttimeen.

12.1.2 Peblisuutin


Taulukko: peblisuuttimien kokoja

Hyvät peblisuuttimet tasaavat suuttimen vauhdin muutoksia, hyvän ja tasaisen peblin saamiseksi. Valmistajasta riippuen seuraavat ominaisuudet ovat peblisuuttimissa tärkeitä:

  1. Reikien määrä, yleensä 50-65.
  2. Reikien koko, yleensä 0,45mm-0,65mm
  3. Reikien kuvio
  4. Suuttimen muoto, yleensä "majavanhäntä" tai soikea
  5. Kuparin paksuus, noin 0,5mm
  6. Liitin letkuun


Kuva peblisuuttimesta

Jääntekijöillä on useita suuttimia ja kokemuksen myötä he tietävät miten niillä saadaan aikaan pieniä eroja. Keskiverto jääntekijä tarvitsee kolme peblisuutintä:

  1. Karkea, 0,65mm. Käytetään jäädyttämisen aikana tai jopa pelattaessa mikäli jäässä on paljon huurua.
  2. Normaali, 0,55mm. Työkayttöön.
  3. Hieno, 0,50mm. Aluspebliin tai kilpailukäyttöön.


On tärkeää merkata reikien koko suuttimeen virheiden välttämiseksi ja käytön helpottamiseksi. Oikean suuttimen ja tekniikan oppii vain käytännössä. Suuttimen reikiä ei kannata puhdistaa neulalla, koska kupari on pehmeää ja reikien koko voi muuttua. Paras tapa puhdistaa suutin on jättää se kuparinpuhdistusliuokseen ja huuhdella sitten vedellä. Myös vesiletku käy puhdistamiseen, kunhan paine on riittävän alhainen. Jos peblisuutin ei levitä normaalia määrää pisaroita tai levittää suuria pisaroita, on syy yleensä kahdessa tai useammassa vesisuihkussa, jotka yhdistyvät. Näin vesi voi tarttua suuttimeen, josta se lentään suurina pisaroina radalle. Helpoin tapa paikantaa ongelma on liittää peblisuutin vesiletkuun. Suuttimet ovat kuparia, joten ne kuluvat ja ovat herkkiä iskuille. Peblisuuttimen muoto ja reikien paikat määräävät mihin suuntaan pebli putoaa. Tasaiset suuttimet levittävät enemmän pebliä keskilinjalle ja kaarevat enemmän reunoille. Suuttimen kaarevuuden vaikutusta pystytään voimistamaan reikien asettelulla. On huomattava, että jääntekijän peblaustekniikka vaikuttaa huomattavasti käden heilautuksen ja voiman ollessa erilaisia. Vain harjoittelulla ja kokemuksella saadaan paras tulos jokaisesta peblisuuttimesta.

12.2 Peblaustekniikka


Tämän luvun tarkoituksena on saada aikaan tekniikka, jolla pebli levitetään tasaisesti radalle ilman, että ajan kuluessa syntyisi epätasaisuuksia. Ohessa on lueteltu tärkeimmät tekijät:

  1. Peblisuuttimessa olevien reikien tulisi aina olla ylöspäin ja suuttimen kärjen hieman alaspäin jääntekijästä. Levittimen tulisi sivuttaissuunnassa olla vaakatasossa, jotta molemmilta reunoilta tulisi tasaisesti vettä. Mikäli pebli osuu vaatteisiin on kulma väärä tai käden heilautus liian suuri. Tarkoituksena on saada pebli lähtemään suuttimesta ylöspäin niin, että jokainen pisara saavuttaa saman nopeuden ennen rataan osumista.
  2. Käden tulee heilua rennosti ja tasaisesti, ilman mainittavaa pysähdystä heilahduksen päissä. Heilautusliikkeen tulee olla koko matkan vaakatasossa. Liike tehdään suurimmaksi osin ranteella ja kyynärpäällä. Olkapää osallistuu heilautukseen vain hieman.
  3. Heilautusrytmi on ripeä, noin 17-18 edestakaista heilausta kymmeneen sekuntiin.
  4. Matka radan päästä päähän tulee tehdä tasaisella ja aina samalla nopeudella. Helpoin tapa harjoitella nopeutta on mitata sekuntikellolla matkaan käytetty aika. Kävele aina takaperin!
  5. Peblaavan käden tulee olla keskilinjan yläpuolella aloitusasenossa. Näin radan molemmat puolet saavat saman verran pebliä. Tästä seurauksena kävely tapahtuu aina keskilinjan vieressä.
  6. Joidenkin mielestä on helpompaa synkronoida käden ja jalan liikkeet, mutta toisille tämä ei ole tarpeellista. Molemmissa tavoissa on hyvät ja huonot puolensa, joten jääntekijän kannattaa valita itselleen sopivin vaihtoehto.
  7. Peblin tulee lentää radan reunalle asti ja hieman yli, noin 30 cm. Hienolla peblillä (0,45mm) tämä on vaikeaa ja karkealla (0,65mm) helppoa. Jatkoliittimillä voidaan saada sama määrä pebliä radan jokaiseen kohtaan peblin koosta riippumatta.
  8. Peblikannussa tulee olla riittävästi vettä riittävän paineen aikaansaamiseksi. Yleensä paine pysyy riittävänä siihen asti kunnes noin 70 % vedestä on käytetty.
  9. Lopeta peblaus aina terävään, ylöspäin suuntautuvaan heilautukseen. Näin vältetään suurien pisaroiden syntyminen lopussa. Muista pyyhkäistä peblisuutin kuivaksi ennen jokaista rataa.
  10. On hyvä tapa peittää hakit ennen peblausta, jotta ne pysyvät kuivina.

 

12.3 Lämpötilat

 

12.3.1 Jään lämpötila


Jään lämpötilan tunteminen on tärkein kaikista lämpötiloista. Jään lämpötilan tunteminen vaikuttaa peblin käyttäytymiseen ja pebliveden lämpötilan valintaan. Paras tapa jään lämpötilan mittaamiseen on kiinteä infrapunamittari, josta nähdään lämpötila nopeasti koko päivän ajan. Yleisin jään lämpötila on -4C ja -5C asteen välillä. Kylmemmän jään pebli kestää pidempään, mutta kivet nousevat vähemmän. Kylmä jää tarvitsee lämpimän peblin ja päinvastoin.

12.3.2 Ilman lämpötila


Ilman lämpötila mitataan 1,5 metrin korkeudelta jäästä vertailukelpoisuuden vuoksi. Tämä lämpötila vaihtelee eri halleissa käytettävissä olevien lämmitys- ja jäähdytyskoneiden vuoksi. Lämmitetyssä hallissa ilman lämpötila vaihtelee +5C ja +13C asteen välillä ja lämmittämättömissä halleissa voi olla jopa pakkasta. Ilman lämpötilan noustessa peblin kesto lyhenee dramaattisesti. Ihannelämpötila on +5-7C astetta 1,5 metrin korkeudella.

12.3.3 Pebliveden lämpötila


Nykyaikaisten harjojen vuoksi on erittäin vaikeaa saada pebli kestämään kymmenen pään pelin ajan käytettäessä hanavettä. Ratkaisu ongelmaan on käyttää puhdistettua vettä. Pebliveden lämpötilaa pitää muuttaa jään lämpötilan, ilman lämpötilan, ilman kosteuden ja veden laadun mukaan. Kestävin pebli saadaan puhdistetulla vedellä, joka on oikean lämpöistä. Veden ollessa liian kylmää, veden happi ja muut epäpuhtaudet asettuvat peblin yläosaan. Tällöin kivet rikkovat peblin yläosan irti. Tämä aiheuttaa ilmiön, joka on jokaiselle pelaajalle tuttu. Rata on erittäin hidas kaksi ensimmäistä päätä, kolmannessa päässä nopea pelatuilla linjoilla ja lopussa pebli kuluu kelvottomaksi ennenkuin peli päättyy. Radan kivityksellä pebli saadaan nopeammin paremmaksi, mutta koska pebli menee siinäkin rikki, se ei kestä pelin loppuun asti.

On tärkeää löytää oikeanlaatuinen peblivesi jokaiselle curlinghallille eri olosuhteissa. Tämä voidaan saavuttaa vain kokeilemalla. Kokeilu on riippuvainen jään lämpötilasta, ilman lämpötilasta ja ilman kosteudesta. Käyttämällä puhdistettua vettä, peblaa neljä rataa 30C, 40C, 50C ja 60C asteisella vedellä. Pelaa jokaisella radalla ja tutki tuloksia. Mikäli vesi on liian kylmää, kivi rikkoo peblin huiput, mikä paljastuu katsojalle valkoisena mattona pebliä. Parhaiten tämä ilmiö on havaittavissa pesän tummia värejä vasten. Mikäli pebli on matalaa ja pisarat sulavat toisiinsa kiinni, on peblivesi liian lämmintä. Oikeanlämpöisellä peblillä pisarat pysyvät toisistaan erossa ja kivetyksen jälkeen jäässä näkyy vain muutamia valkoisia täpliä. Hyvän tuloksen löydyttyä, muuta veden lämpötilaa kahdella asteella kumpaankin suuntaan ja tutki tuloksia. Kokeilun voi tehdä vain jos muut tekijät pysyvät vakioina. Tee muistiinpanoja ja muuta vain yhtä tekijää kerrallaan. Nopea koe jään tutkimiseksi on peblauksen jälkeen liikuttaa kiveä pesän tummien kohtien yli. Mikäli valkoisia täpliä esiintyy jään pinnassa ja kivi kerää lunta allensa, on peblivesi liian kylmää.

12.3.4 Kosteus


Kosteutta ei voi olla ottamatta huomioon. Kosteuden ollessa hallissa liian matala, pebliä haihtuu ennenkuin se osuu radan pintaan. Ilmiö on suurempi lämmitetyllä peblivedellä. Ero voi olla niin suuri, että karkealla suuttimella saadaan aikaiseksi vain hienoa pebliä.

12.3.5 Vedenlämmitin

 

12.4 Peblin jakautuminen


Peblin tarkoituksena on kannatella kiviä ja pelaajia siten, että kivien heittäminen onnistuu mahdollisimman pienellä ja säännöllisellä voimalla radan päästä päähän. Peblin tulee kestää noin 130-200 kiven heittoa, kovaa harjausta jokaiselle kivelle ja noin 130-200 pelaajan liukua lämpötilan muutoksista huolimatta. Jotkut radan kohdista joutuvat kovemmalle kulutukselle kuin toiset ja varsinkin hakkien edestä voi jää kulua sileäksi. Oikean peblin löytäminen on yleensä kompromissi kahden olosuhteen peblin välillä. Kivien kosketuspinnan koko on suurin tekijä oikean peblin valintaan. Kivi, jonka kosketuspinta on 10 mm leveä, on puolet kevyempi peblille kuin kivi, jonka kosketuspinta on 5mm leveä. Toisin sanoen, kiven aiheuttama paine peblille on puolet, joten pebli kestää pidempään. Leveä kosketuspinta on hyvä peblille, mutta aiheuttaa muita ongelmia.

12.4.1 Peruspebli päivittäiseen käyttöön


Peruspebli soveltuu hyvin:

  1. Ensimmäiseksi pebliksi harrastelijacurlingiin
  2. Normaaliin arkipäiväiseen pebliin
  3. Bonspielin tapaisiin tapahtumiin


Peruspeblissä seuraavat asiat ovat olennaisia:

  1. Pebli on yleensä melko hienoa (65/0.50) ja pisarat lähekkäin toisiaan, luoden riittävän tuen kiven kosketuspinnalle.
  2. Leveälle kosketuspinnalle (yli 8mm) tarvitaan vähemmän pebliä ja kapealle (alle 6mm) enemmän. Pebliä tulee olla riittävästi niin, että kiven paine pebliin on tasainen.
  3. Optimaalinen määrä pebliä peruspeblissä on noin 1,5 pebliä/cm2 kosketuspinnan ollessa 6 mm levyinen. Peblisuutintä vaihtamalla on pyrittävä tähän.
  4. Liian nopea eteneminen tai liian vähäinen peblin levitys voi aiheuttaa peblipisaroiden rikkoontumisen, koska ne ovat liian kaukana toisistaan kestääkseen kiven painon.
  5. Liian hidas eteneminen voi aiheuttaa peblipisaroiden sulamisen kiinni toisiinsa.
  6. Laita pebli juuri höylättyyn jäähän kahdella noin 40 sekunnin vedolla.Kahdella vedolla korjataan mahdollinen tekniikkavirhe myös radan toiselle reunalle.
  7. Päätyviivan takainen alue kannattaa peblata poikittain ratoihin nähden. Näin ollen varmistetaan tasainen pebli kovimman kulutuksen alaiseen alueeseen. Lisäksi vauhtia voi hieman hidastaa liukuma-alueella.
  8. Peruspebli on paras lämmittää oikeaan lämpötilaan (kts aiemmat luvut). Hyvä peblivesi -4,5 C asteisella jäällä kestää kymmenen päätä tai pidempään peblikoon ollessa 0,50. Hyvällä kivetyksellä (varsinkin Nipperillä ajo) tilanne paranee entisestään.


Jos ennen peliä tai sen aikana on aikaa käytettävissä vain vähän, voidaan tyytyä kompromissiin. Peräkkäisissä peblauksissa ongelmina ovat tekniikkavirheet levityksessä ja suurempi kuluminen keskilinjalla. Näin ollen reunat voivat kohota muuhun rataan nähden. Tämän välttämiseksi on käytettävä erilaista rutiinia jos höyläystä ei tehdä. Vanhan peblin päälle laitettava pebli on yleensä kylmempää kuin höylätylle jäälle laitettu. Jään puhdistus on myös tärkeää, etteivät roskat jäädy uuden peblin myötä jäähän kiinni.

Vaihtoehtoja liiallisen peblauksen välttämiseksi:

  1. Peblin ollessa puhdasta vettä ja hienoa (0,50), sen kuluminen on vähäisempää. Tällöin on hyvä lisätä vanhan peblin päälle yksi kerros 40 sekunnin kävelyvauhdilla. Hakkien luona pistetään vielä yksi ylimääräinen kerros liukumisen aloituskohtaan. Mikäli peblivesi on lämmitetty, kivetystä ei välttämättä tarvita harrastelijacurlingissa. Yhden peblikerran levitys ei ole tasaista, joten jää tulisi höylätä viimeistään kolmannen levityksen jälkeen.
  2. Jos peruspebli on hienoa, kahteen kertaan levitetty ja vain vähän kulunut, voidaan pebalta vain hakin ja hogin välinen alue. Paras suutin tähän tarkoitukseen on hieno (65/0,50). Kävelyvauhdin tulisi olla hieman hitaampi ja käden liikkeen nopeampi ja kapeampi kuin normaalisti. Tämä rutiini voidaan suorittaa esimerkiksi pelin viidennen pään tauolla.

 

12.4.2 Kilpailupebli


Tätä peblausrutiinia voidaan käyttää aina, kun on aikaa höylätä jää pelien välissä. Jokaisella jääntekijällä on omat mieltymyksensä, mutta tässä kuvataan hyväksi todettu rutiini. Kilpailupebli eroaa normaalista peblista siinä mielessä, että pebli laitetaan aina höylätylle jäälle, joka on lähes peblitön säännöllisen pelienvälisen höyläyksen takia.

Peblin vaatimukset ovat tiukat ja niitä tulee noudattaa:

  1. Pebliveden tulee olla lämmitetty olosuhteiden vaatimaan lämpötilaan.
  2. Jään lämpötilan tulee olla säännöllinen -4,5 C asteen paikkeilla.
  3. Ilman lämpötilan tulee olla noin 7-8 C astetta (1,5 m korkeudessa jäästä).
  4. Ilman suhteellinen kosteus tulee olla noin 42 % (1,5 m korkeudessa jäästä).
  5. Kohdat 3 ja 4 takaavat kastepisteeksi -4,5 C. Kastepiste on lämpötila, jossa ilman suhteellinen kosteus tiivistyy vedeksi.
  6. Käytä hienoa peblisuutintä (0,50) tai kokeile erittäin hienoa suutintä (0,45).
  7. Levitä joko kerran hitaasti, noin 80 sekunnin vauhdilla takalinjalta takalinjalle tai mielummin kaksi kertaa 40 sekunnin vauhdilla.
  8. Aja Nipperillä ja puhdista.


Vaikka ensiajattelemalla tulisi mieleen, että edellämainitulla peblillä tehty jää ei millään kestäisi kahtatoista päätä kovaa curlingia, niin totuus on kuitenkin toinen. Kilpailupebliä käytetään sekä olympialaisissa että maailmanmestaruuskisoissa, joissa se on molemmissa osoittanut toimivuutensa. On tärkeää muistaa, että aloittelijoiden pitää pystyä nauttimaan hyvistä jäistä siinä missä kilpailijoidenkin. Huonoilla jäillä curling on epämielekästa ja aloittelijoiden into voi hiipua jo siihen.

Peblaus huonolla vedellä on yleensä ajan haaskausta, koska pebli harvemmin kestää kokonaista peliä jolloin kuluneet kohdat vaikuttavat peliin arvaamattomilla tavoilla. Mikäli hanavesi on tarpeeksi puhdasta, se kelpaa normaaliin harrastelijacurlingiin, mutta pyri välttämään sen käyttöä kilpailuissa.

12.5 Peblauskuviot


Kuten höyläyksessä, myös peblauksessa on tärkeää pyrkiä säännöllisyyteen ja jään pitämiseen tasaisena. Säännöllisellä höyläämisellä jää pysyy tasaisena pitkään, mutta jos peblataan yli kolme tai neljä kertaa höyläyksien välillä, syntyy radan reunoille helposti harjanteita. Hyvä pebli kestää pidempään ja vähentää uudelleenpeblauksen tarvetta. Toisaalta, radan reunat kohoavat vääjäämättä keskilinjan kulumisen, jään pakkaantumisen ja peblausliikkeen luonteen vuoksi. Yksinkertainen muistisääntö on peblata kaikkialla samalla tavalla, pitäen muutokset minimissään. Tärkein havainnointiväline jään elämisessä on lumi höylän terässä kahden tai kolmen peblauksen jälkeen. Tee muistiinpanoja.

12.6 Jään kivitys ja Nipperillä ajo


Kivitys ja Nipperillä ajo on käsitelty jään ylläpitoa kuvaavassa luvussa. Tässä luvussa kuvataan edellämainittujen vaikutusta ja käyttäytymistä peblin kanssa. Kuuntelemalla kivityksen synnyttämää ääntä voidaan huomata eroja peblissä. Hyvän peblin kivitys aiheuttaa hyvin hiljaisen ratinan ensimmäisellä kivityksellä ja toisella kivityksellä se kuulostaa suihkukoneelta (mutta ei niin kovalta!), siitä syystä ettei korkeita pebblejä ole enää jäljellä. Hyvin peblattua jäätä ei tarvitse kivittää, sillä pebli on kestävää ja tasakorkuista. Asiasta voidaan varmistua heittämällä muutama kivi ja mitata jään luisto ja nousut. Kilpailujää on kuitenkin hyvä kivittää tai ajaa Nipperillä peblin tasaisuuden varmistamiseksi. Kivityksen ja Nipperillä ajon tarkoituksena on tasata pebli tasakorkuiseksi. Kivityksessä jälki on epätasaisempaa kuin Nipperillä ajettaessa, koska Nipper leikkaa peblin tasakorkuiseksi koko terän leveydeltä. Nipperin uusimmissa malleissa on terien takana harjat, jotka keräävät samalla vedolla myös lumen ja roskat mukaansa. Tämä säästää aikaa. Nipperin terien tulisi olla kylmät etteivät ne sulattaisivat jälkiä jäähän.

12.7 Jään luisto


Kiven liikettä jäällä kuvataan usein luistona. Luisto määritellään ottamalla aikaa harjaamattomasta määrämittaisesta kivestä kun se ylittää hogilinjan ja pysähtyy teelinjalle. Joskus tarvitaan useampi heitto määritelmän tekemiseksi. Mikäli kiven käyttämä aika hoglinjalta teelinjalle on vähemmän kuin 22 sekuntia, jäätä kutsutaan hitaaksi. Jää, jonka luisto on 24 tai 25 sekuntia, on nopea ja soveltuu hyvin curlingiin. Jos aika on 27-28 sekuntia, on jää erittäin nopea. Luistoon vaikuttavia tekijöitä ovat kiven kosketuspinta, jään lämpötila, pebliveden laatu, ilman kosteus ja ilman lämpötila. Kun halutaan 24-25 sekunnin luisto 5 mm kosketuspinnan kivillä, on jään lämpötilan oltava -4,5 C astetta ja pebliveden puhdistettua. Erittäin nopean jään saamiseksi samoilla kivillä jään lämpötilan pitää olla -3 C astetta, joka on jo niin lämmintä, että vaarana on peblin liian nopea kuluminen ja jään sulaminen. Jo 0,2 C asteen ero jään lämpötilassa aiheuttaa muutoksia jään luistossa. Kaikilla pelaajilla on oma käsityksensä hyvästä jään luistosta, mutta yleensä hyväksytty luisto asettuu 24-25 sekunnin väliin. Jokainen halli on erilainen ja vain jääntekijän jatkuvat kokeilut paljastavat eri muuttujien vaikutukset jään luistoon. Hyvä tavoite on kuitenkin 24-25 sekunnin jäät.

Aihepiiriä liippaavia linkkejä