Curling Jäähallissa

Käännös WCF:n teoksesta Curling Ice Explained. Kääntäjä: Timo Patrikka. 

8.1 Jäästä Curlingjäähän

Jäällä ja curlingjäällä on iso ero. Tämä luvun tarkoituksena on kerätä yhteen kaikki olennaiset asiat, joilla saadaan jäähallin jää muunnettua curlingjääksi.

8.1.1 Ongelmat

1. Paikkakunnilla, joilla curling on vielä lastenkengissään, ei ole curlinghalleja tai suurta pelaajamäärää. Useilla paikkakunnilla on kuitenkin jäähalli, josta on mahdollista saada jääaikaa curlingille. Jää ei ole kuitenkaan sellaisenaan curlingiin sopivaa, joten se vaatii paljon työtä.

2. Jäähallin jää ei ole tasainen, mutta curlingjään tulisi olla aina täysin tasainen.

3. Jäähallin jäädyttämisessä ei ole käytetty puhdasta vettä, jolloin jää sisältää paljon epäpuhtauksia kuten suoloja. Curlingjään tulee olla erittäin puhdas, joten se peblataan puhdistetulla vedellä.

4. Luistelu vahingoittaa jäätä ja jälkien korjaus vie aikaa.

5. Usein ratojen merkinnät täytyy tehdä erikseen ja joskus ne täytyy myös poistaa käytön jälkeen.

6. Hyvän curlingjään tekemiseen on vähän aikaa. Oikeita välineitä tai koulutettuja jääntekijöitä ei välttämättä ole saatavilla.

7. Jään lämpötila on tärkeää curlingjäälle. Sen mittaaminen voi olla vaikeaa.

8.1.2 Ratkaisut

1. Kuten kaikki tietävät, asiat etenevät vain jos niitä viedään aktiivisesti eteenpäin. Lisäksi asioiden hoitaminen yksin on vaikeaa. Jäähallin jääntekijä on henkilö, jolla on paljon tehtäviä ja vähän aikaa. Curlingjäiden valmistelu on yleensä yksi tehtävä lisää hänelle. Näin ollen on tärkeää, että curlingväki järjestäytyy siten, että osalla heistä on vastuu peleistä ja jäistä, sekä yhteydenpidosta jäähallin henkilökuntaan. Hyvä kommunikaatio ja yhteistyö ratkaisevat valtaosan ongelmista ja luovat hyvän työilmapiirin. Lisäksi tarvitaan hyvät välineet ja koulutus varsinaisille jääntekijöille, jotka tekevät lopullisen curlingjään.

2. Mikäli jäähallin jäätä ylläpidetään hyvin, se pysyy suhteellisen tasaisena. Hyvä jääkoneen käyttäjä osaa kuvioita vaihtelemalla pitää jään tasaisena. Mitä tasaisempana jää pidetään, sitä vähemmän työtä curlingjään valmistus vaatii. Jään höyläys jääkoneella auttaa myös suolojen vähentämisessä (kts. kohta 3). Tasaisen jään ylläpidon tärkein työkalu on jäähöylä (eng. edger). Sillä voi höylätä kaukalon reunoja tehokkaammin ja nopeammin kuin käsikäyttöisellä höylällä. Jään tasausta tulisi tehdä säännöllisesti, noin kerran päivässä paljon käytetyissä jäähalleissa. Jäähöyliä on saatavilla ainakin Zamboni- ja Olympia-merkkisinä. Asialle omistautuneella jäähallin jääntekijällä on käytössään tasolaser (eng. laser level), jolla tarkistaa pohjan tasaisuus. Jään höyläys jääkoneella ilman jäädytystä auttaa paljon jään tasaisuuden säilyttämisessä. Höyläys tulee tehdä varovaisesti vähän kerrallaan, sekä pitkittäin että poikittain kaukaloon nähden. Kaukalon keskusta on helpompi tasata kuin reunat.

Mikäli jää on kohtuullisen tasainen, yksi yön yli tehty jäädytys lämpimällä vedellä voi riittää tasaisen curlingjään aikaansaamiseksi. Ihannetilanteessa jäähallin jäätä pidetään mahdollisimman tasaisena normaalin käytön aikana, jonka jälkeen se höylätään ja jäädytetään jääntekokoneella ja lopuksi jäädytetään lämpimällä vedellä yön yli. Aamulla suoritetaan peblausta ja höyläystä.

3. Jäähallien jää puhdistuu luistelun vaikutuksesta hieman ja hyvä höyläys jäädytyksen jälkeen yleensä poistaa suurimman osan suoloista. Pebliveden tulisi kuitenkin olla puhdistettua, oikean lämpöistä (noin 40 C riippuen suuttimesta) ja peblin oikean kokoista. Jään lämpötilan tulisi olla noin -4,5 C, ilman kosteuden noin 40 % (1,5 m korkeudessa) ja ilman lämpötilan noin 8 C (1,5 m korkeudessa). Näillä arvoilla saadaan paras mahdollinen jää aikaan. Vedenlämmitin tai lämmönvaihdin auttaa sekä jäädytyksessä että peblauksessa.

4. Luistelun jäähän aiheuttamien jälkien korjaus on hyvä tapa edistää tasaisen jään ylläpitämistä. Korjaamattomat jäljet voivat kasvaa niin suuriksi, että tarvitaan uusi letkulla tehty jäädytys jään korjaamiseen. Siksi jälkien säännöllinen paikkaus vedellä ennen jääkoneella ajoa on suositeltavaa.

5. Jos curlingia pelataan säännöllisesti jäähallissa talven ajan, on hyvä asentaa ratamerkinnät jäähän koko kauden ajaksi. Metallilevyissä kiinni olevat hakit voi asentaa ja irrottaa nopeasti. Suurimmat ongelmat aiheuttavat yleisesti kivet. Kivien kantaminen kaksi kertaa viikossa vaatii fyysistä kuntoa ja kantamisessa on aina olemassa loukkaantumisen riski. Kivien säilytys tulisi tehdä kuivassa ja kylmässä tilassa (mieluiten -4 C) ja lähellä jäätä. Toinen vaihtoehto on käyttää kärryjä ja viedä kivet ylösalaisin kuljetettuina kylmään ja kuivaan säilytystilaan. Kivet jotka kastuvat imevät kosteutta. Kosteiden kivien vieminen jäälle aiheuttaa sen, että kivissä oleva kosteus jäätyy ja laajenee, aiheuttaen palojen halkeamista kivistä. Kiviä ei tulisi säilyttää kosteissa ja kylmissä tiloissa, sillä kiviin kertyy ajan mittaan huurretta. Huurteisilla kivillä ei voi pelata, joten ne pitää ennen käyttöä sulattaa, kuivata ja jäähdyttää uudelleen. Kylmä kivi kosteassa ympäristössä kerää itseensä kosteutta, joten kosteutta tulee välttää kivien säilytystiloissa. Muut varusteet, kuten mopit ja peblikannut, pitää varastoida myös kuivissa ja puhtaissa tiloissa.

6. Ajanpuute ei ole varsinainen ongelma, sillä aikaa ei ole koskaan tarpeeksi täydellisyyden saavuttamiseksi. Tosiasia on, että aikaa on rajattu määrä ja se on käytettävä tehokkaasti. Hyvällä suunnittelulla, organisoinnilla ja välineillä säästetään aikaa. Vaikka curlingjäiden tekemiseen tarvittavat välineet ovat kalliita, ne säästävät paljon aikaa ja vaivaa ja siten myös rahaa. Koneellinen höylä hyvillä terillä on ehdottoman tärkeä. Harjat, mopit, peblikannut, peblisuuttimet ja muut ovat hinnaltaan kohtuullisia, mutta erittäin tärkeitä. Lämpömittarit ja kosteusmittarit eivät aina ole pakollisia sillä ne voivat olla jo asennettuina, mutta hyvä infrapunalämpömittari jään lämpötilan mittaukseen on hyödyllinen apuväline. Ostakaa jääntekijälle tasolaser joululahjaksi ja lähettäkää hänet jääntekokurssille oppimaan kaikki jään tekemisestä. Hänen palattuaan pyrkikää hankkimaan jääntekijän pyytämät välineet. Hyvin varustettu, koulutettu ja motivoitunut jääntekijä saa aikaiseksi upeita curlingjäitä. Muistakaa kiittää ja palkita hänet niistä.

7. Jään lämpötila on kriittisin jään ominaisuuksista. Lämpötilan täytyy olla -4,5 C ja -5 C asteen välillä ja sen on pysyttävä tasaisena. Infrapunalämpömittari on oikea työväline lämpötilan mittaukseen. Mittauksen ongelmana on se, että mittaus tulee suorittaa aina samassa paikassa ja samalta korkeudelta.

8.1.3 Yhteenveto

Tässä oppaassa käydään läpi yksityiskohtaisesti kaikki menetelmät, joilla jäähallin jää muunnetaan curlingjääksi. Tämän luvun ohjeet ovat minimivaatimus edellä mainitulle muunnokselle. Kokeneet jääntekijät tietävät tämän. Pysyäkseen kehityksessä mukana kannattaa hankkia uusin WCF:n "Curling Ice Explained" -opas.

Oheisissa kuvissa esitetään kuinka jäähallin jää voidaan höylätä poikittain jääkoneella, vähentäen pitkittäisurien vaikutusta curlingkivien heittoratoihin.
Kuvat tähän.

8.1.4 Lisähuomautuksia

1. Paras tapa pitää jää tasaisena on ylläpitää sitä sellaisena. Pysy hyvissä väleissä jäähallin henkilökunnan kanssa ja pyri saamaan heidät ylläpitämään jäätä päivittäin. Näin ollen muunnos curlingjäihin on helpompaa.

2. Älä jäädytä liian kylmän jään päälle. Jopa asteen lämpimämpi jää (-3,5 C) auttaa vettä tasaantumaan jäälle paremmin.

3. Vältä ilman liikettä jäätyvän kentän yllä. Ilman liike voi pahimmillaan aiheuttaa pieniä "aaltoja" tai parhaimmillaankin peittää jään huuruun. Pyri pitämään kosteus alhaisena ja tarvittaessa nostamaan jäähallin lämpötilaa. Curlinghallin lämpötila ja kosteus mitataan aina 1,5 m korkeudelta jäästä. Tavoitearvot ovat +8 C astetta lämmintä ja 40 % suhteellinen ilmankosteus jään lämpötilan ollessa -4,5 C astetta.

4. Nopea tapa visualisoida jään tasaisuus on katsoa sen jäätymistä. Pinnan lämpötilan ei tulisi olla alle -4 C. Piirrä valmiiksi kartta jäädytettävästä alueesta ja merkitse siihen mitkä alueet jäätyivät ensin. Nämä kohdat ovat sellaisia, joissa vesi on matalampaa kuin muualla. Älä luule, että jää on tasainen sillä ensiksi jäätyneet kohdat ovat korkeammalla kuin ympäröivät alueet. Korkeampia kohtia voi "kuivahöylätä" varovasti jääkoneella, mikäli kohdat ovat huolellisesti merkittyinä karttaan. Tämä toimenpide tasoittaa jäätä huomattavasti.

5. Pyri saamaan kivet jäälle jäähtymään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Etsi niille paikka, jossa ne eivät ole tiellä ja pidä ne muovimatoilla etteivät ne sulata jäätä ja ime siitä kosteutta. Riippuen kivien lämmöstä, niiden jäähtyminen vie vähintään kaksi tuntia.

6. Mikäli pesämerkintöjä ei ole voitu tehdä, voidaan ne piirtää jäähän tussilla. Piirrosjälki tulee peittää hienolla vesisumulla, minkä jälkeen koko rata voidaan peblata.

7. On vaikeaa pelata jäällä, jossa on paljon suoloja, koska pebli sulaa sen päällä helpommin. Jos jää on jäädytetty puhdistamattomalla vedellä, on erittäin tärkeää pyrkiä poistamaan suolat runsaalla höyläyksellä. Nopein tapa on peblata lämpimällä vedellä (60 C) ja höylätä ja toistaa prosessia niin kauan kuin aika antaa myöten.

8. Muista, että jäähallin jääkone "raapii" jäätä, koska sen terät ovat tylsiä. Curlingiin tarkoitettu koneellinen höylä (Ice King) höylää jäätä tasaisesti, koska sen terä on terävä ja suora. Koneellinen höylä huonolla terällä on ajan tuhlausta.

9. Luisteluun tarkoitetun jään lämpötilat vaihtelevat suuresti. Muista säätää curlingiin tarkoitetun jään lämpötila lähelle -4,5 C astetta.

10. Mikäli pebli kuluu liian nopeasti, sen huomaa ensimmäiseksi liukumalinjalla. Nopea korjaus muutaman pään ajaksi on peblata alue hienolla peblisuuttimella.

8.2 Curling jäähallissa

Monet jäähallit jakavat jääaikaa luistelun ja curlingin kesken. Curlingin kannalta tämä ei ole paras mahdollinen tilanne, mutta erittäin yleistä. Lisäksi suuremmat kilpailut vaativat katsomotilaa, jolloin ainoat varteenotettavat vaihtoehdot ovat jäähallit.

Jäähallin jäätä ylläpidetään jääkoneella (esim. Zamboni, Olympia, Eisbaer). Jään laatu on riippuvainen jäähallin työntekijän ammattitaidosta ja vaihtelee suuresti eri jäähallien välillä. Ongelma korostuu jos vaihtoja luistelun ja curling välillä on paljon.

Kaikissa jäähalleissa jää jäädytetään uudelleen, jotta se pysyisi tasaisena koko kauden ajan. Jääkone yleensä pilaa jään tasaisuuden ajan kanssa, varsinkin jos uudelleenjäädytysten väli on pitkä. Jääkone sekä höylää, että jäädyttää samalla kertaa. Höyläyksen syvyyttä ja jäädytyksen määrää voidaan säätää, mutta käytännössä ne ovat aina vakioita yhden ajokerran aikana. Jääkoneella ajo on aina nopea tapahtuma luisteluvuorojen välillä tai päivän päätteeksi, joten se on harvoin tarkasti suoritettu tehtävä. Jääkone liikkuu nopeasti jäätä pitkin hallin päästä päähän, hidastaen aina toisessa päässä kääntyessään. Näin ollen päädyissä vettä lasketaan jäälle enemmän kuin muualla. Lisäksi luistelijat kuluttavat jäätä siten, että lopulta kaukalon reunat ja päädyt ovat korkeampia kuin muut alueet. Muita huomioon otettavia alueita ovat muuta jäätä korkeampi vaihtopenkkien edusta ja kohta josta jääkone ajetaan jäälle.

Jäähallien jään tasaisuus vaihtelee paljon. Mitä pidempään hallissa on luistelua curlingkertojen välillä, sen suurempi vaihtelu on. Keskimääräinen korkeusero normaalissa hallissa on noin 30 mm tasolaserilla mitattuna, mutta suurimmillaan se voi olla jopa 150 mm.

TODO: Kuva normaalin jäähallin jään korkeuskäyristä.

TODO: Kuva jäähallin jään korkeuskäyristä, jossa jää on pyritty pitämään tasaisena.

Kuvista huomaa että jäähallin henkilökunnan toimilla on selvä vaikutus jään tasaisuuteen, mutta vielä tarvitaan toimenpiteitä ennen kuin jäätä voidaan käyttää curlingiin.

Jokaisella jäähallin työntekijällä tulee olla selvät tavoitteet ja ymmärrys resursseista, joilla saavuttaa nämä tavoitteet. Tärkein osa-alue ongelman ratkaisussa on yhteistyö curlingväen kanssa. Ilman yhteistyötä hyvän curlingjään tekeminen on vaikeaa. Curlingväen tehtävä on valita yksi tai useampi soveltuva yhteyshenkilö kommunikaatioon jäähallin henkilökunnan kanssa. Näin vältetään tilanteet, joissa jäähallin henkilökunta jää yksin ongelmien kanssa ja tilanne jossa liian monta ihmistä on antamassa omia neuvojaan. Yhteyshenkilön tulisi olla pätevä jääntekijä.
Itse tavoitteet riippuvat siitä minkä tyylisestä curlingtapahtumasta on kyse.

8.2.1 Harrastelijajäät

Harrastelijajäät voidaan luoda heti luistelun jälkeen, jolloin tehdään vain se mitä on tehtävissä. Monet seurat joutuvat tyytymään tämäntapaisiin jäihin, koska muita vaihtoehtoja ei ole. Käytännössä kyse ei ole curlingjäästä, vaan curlingista luistelujäällä. Kun jää tehdään syksyllä se on tasainen ensimmäisen jäädytyksen jälkeen. Tasaisuus voidaan säilyttää lämpimällä vedellä tehdyillä uudelleenjäädytyksillä. Lisäksi jääkoneella voidaan "kuivahöylätä, jolloin saadaan jää pysymään ohuena. Hyvin ajoitetuilla uudelleenjäädytyksillä jää pysyy riittävän tasaisena koko kauden ajan. Tästä koituu lisää työtä ja kuluja jäähallille, mutta se on helpoin tapa pitää jää tasaisena. Täytyy kuitenkin muistaa, että tasainen jää on vain yksi curlingjään vaatimus.
On olemassa kaksi eri vaihtoehtoa harrastelijajäille:

1. Curling heti luistelun jälkeen

Jäätä on höylätty ja jäädytetty jääkoneella koko päivän ajan ja jäästä löytyy vielä jälkiä viimeisestä luisteluvuorosta. Mikäli edellisestä uudelleenjäädytyksestä on vain päivä tai kaksi, on jää tasainen, mutta luistelun aiheuttamat jäljet tulee vielä korjata. Ylivoimaisesti yksinkertaisin ratkaisu on tehdä vain neljä rataa kaukalon keskelle, jolloin reunoille jää ainakin 5 metriä tilaa jääkoneelle kääntyä. Tällöin jääkone voi höylätä jäätä varovaisesti sekä pitkittäis-, että poikittaissuuntaan. Loppusilauksen voi tehdä curlingiin tarkoitetulla jääkoneella, mikäli aikaa riittää ja kone on saatavilla.

2. Curling heti aamulla ennen luistelua

Curling heti aamulla onnistuu parhaiten illalla tehdyn jäädytyksen jälkeen. Tällöin valmistelut ovat samat kuin normaalilla curlingradalla eli höyläys ja peblaus. Koneellinen höyläys on nopeampi ja parempi tapa höylätä. Höyläyksen ensisijainen tarkoitus on poistaa suoloja ja epäpuhtauksia jäistä, jotka vaikuttaisivat epäsuotuisasti peblaukseen.

8.2.2 Bonspieljäät

Bonspieljäät (eng. Formula ice tai Bonspiel ice) ovat tulos jääntekijöiden kokemuksesta siitä miten saadaan mahdollisimman hyvä curlingjää rajatun ajan puitteissa. Kyse on pidemmästä ajasta kuin mitä harrastelijajäihin on käytettävissä. Huonoimmassa tapauksessa, jossa luistelua on ollut lähes koko kauden ajan, on parasta aloittaa jään tasaaminen jo kaksi viikkoa aikaisemmin. Tasaisuus tarkistetaan tasolaserilla ja tulokset piirretään karttaan. Tämän tekemiseen menee aikaa noin kaksi tuntia ja tuloksien avulla pystytään paikallistamaan ongelmat.

Korkeiden kohtien ollessa tiedossa jääntekijät voivat höylätä niitä edellä mainittujen kahden viikon aikana. Höyläykset ja yön yli tehtävät jäädytykset luovat tasaisen jään suhteellisen nopeassa ajassa. Käyttämällä mitattuja korkeuseroja voidaan laskea tarvittavien jäädytysten määrä, ottamalla samalla huomioon höyläyksellä säästettävien jäädytysten määrä. Jokainen 2-3 mm korkeimmasta kohdasta poishöylätty jää säästää yhden jäädytyksen. Tämä säästää aikaa, mikä on jokaisen jääntekijän suurin ongelma. Riippuen ajasta, työvoiman määrästä ja välineistöstä, viimeistelytyö voidaan aloittaa päivää ennen turnauksen alkua. Ratamerkinnät vievät aikaa noin 6-8 tuntia ja niiden jälkeen on vielä aikaa kahteen jäädytykseen ja lopullisiin höyläyksiin ja peblauksiin. On muistettava höylätä jäätä niin kauan, että terään kertyvä lumi on valkoista merkiksi epäpuhtauksien poistumisesta. Tämän jälkeen peblaus tuottaa parhaimman tuloksen. Höyläys on tehokkainta tehdä koneellisesti. Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi ei pidä unohtaa hakkeja ja kiviä. Hakit on hyvä pistää paikalleen ennen viimeisiä jäädytyksiä ja kivet täytyy muistaa tuoda ajoissa jäälle jäähtymään. Kiviä ei tule kuitenkaan asettaa suoraan jäälle, sillä ne sulattavat sitä ja imevät kosteutta itseensä. Ohut, vedenpitävä matto on hyvä asettaa jään ja kivien väliin. Lämpimät kivet vaativat noin 24 tuntia jäähtymiseen. Mikäli kiviä joudutaan siirtelemään usein, on hyvä käyttää lavoja tai kärryjä. Näin vältetään vahinkojen sattumista kiville ja niiden kantajille.

8.2.3 Kilpailujäät

Kilpailujäät (eng. competition ice, championship ice) tarvitsevat paljon enemmän aikaa. Kilpailujäiden tekeminen on vaikeaa ja kokemusta vaativaa. Tämä opas tarjoaa tekniset pohjatiedot kilpailujäiden tekemiseen, mutta todellinen tietämys syntyy vasta pitkällisen kokemuksen kautta.

Allaoleva lista toimii apuna kun tehdään kilpailujäitä jäähalliin.

Tekniset seikat

On tärkeää olla mahdollisimman hyvin tietoinen jäähallin teknisistä ominaisuuksista. Mitä enemmän on tiedossa, sen helpompaa jäänteko on.

1. Kuinka monta kompressoria on käytössä ja mikä niiden suorituskyky on.
2. Mikä on käytössä oleva jäähdytysliuos.
3. Lattian rakennusmateriaali.
4. Jäähdytysputkien koko, välit ja suunta.
5. Jäähdytyksen säätely, manuaalinen vai tietokoneohjattu.
6. Kosteudenpoistojärjestelmän suorituskyky ja säätely.
7. Ilmastointijärjestelmän suorituskyky ja säätely.
8. Hallin ilmanvirtaukset, jotka voivat vaikuttaa jäähän.
9. Valaistus ja mahdollinen tilapäisvalaistus.
10. Veden laatu.
11. Mahdolliset lattian liikkeet (lämpölaajeneminen yms) ja muut omituisuudet.
12. Lämpimän veden saanti jäädytystä varten. Ideaalimäärä olisi 2,5 m³/h.
13. Kuinka hyvin halli on rakennettu. Tuleeko halliin ilmaa tai kosteutta.
14. Käytettävissä olevat välineet ja niiden kunto.
15. Avustava henkilökunta ja heidän aikataulunsa.

Kompressorin valvonta

On yllättävän yleistä, että jäähallin kompressori tai sen säädinlaitteisto hajoaa, aiheuttaen jään sulamisen. On tärkeää, että laitteiston toiminta on hyvin valvottu joko automaattisesti tai paikanpäällä. Yleensä jäähallien laitteistossa on omat hälytykset, sekä ympärivuorokautinen huoltopalvelu. Mikäli jäähdytystä säädellään käsin, muista palauttaa automaattiset toiminnot säätämisen jälkeen.

Ratamerkinnät

Pohjan ja pesien maalaus tulee tehdä jääkäyttöön soveltuvilla maaleilla.

Takareunat

Asentamalla takareunat hakkien taakse jään pinta-ala pienenee noin 20 %. Tämä säästää aikaa jäädytyksessä ja energiakustannuksissa, koska lämmintä vettä kuluu vähemmän ja jäädytettävää vettä on myös vähemmän.

Rataerottimet

Rataerottimet erottavat radat toisistaan. Yleensä käytetään vaahtomuovisia erottimia ja ne asennetaan kun jäljellä on enintään viisi jäädytystä.

Ratojen asettelu

Ratojen asettelu kannattaa suunnitella paperille. Paperille merkitään ratojen määrä, leveys ja sijainti kaukaloon nähden. Lopuksi ratojen linjat merkitään takareunoihin ja sivuille.

Linjat

Villalanka on hyvä materiaali linjojen merkitsemiseen. Esimerkiksi pelilinja (eng. hogline) voidaan merkata kahdella villalangalla ja niiden väli maalata helposti maalilla.

Logot

Kilpailuilla voi olla sponsoreita ja heidän logonsa tulee asentaa jäähän. Muovi ja jää eivät sovi hyvin yhteen, joten kannattaa käyttää jäälle sopivia materiaaleja. Hyviä vaihtoehtoja ovat paperit ja käsin maalaus.

Hakit

Riittävä määrä hakkeja täytyy olla saatavilla ja valmiina asennukseen.

Terät

Jääkoneen (Ice King) terät ovat äärimmäisen tärkeitä. Neljä terää tulisi teroittaa uudelleen ja koekäyttää mahdollisten virheiden havaitsemiseksi ennen turnauksen alkua.

Veden laatu

Mikäli käytettävissä oleva vesi on huonolaatuista, tulisi vedenpuhdistuslaitteisto olla käytettävissä. Yleisin menetelmä on deionisaatio.

Jäädytysvesi

Lämpömittari ja virtausmittari tulee asentaa vesilaitteistoon, jotta voidaan lukea ja säätää veden lämpötilaa ja virtausta halutuille arvoille.

Peblivesi

Peblauksessa kannattaa aina käyttää puhdistettua vettä. Kaupallisesti saatavat deionisaattorit ovat yleensä riittäviä tähän tarkoitukseen.

Vedenlämmitin

Vedenlämmitin jossa on termostaatti on hyvä oikeanlämpöisen pebliveden valmistukseen. Vedenlämmittimen tulisi olla muovista tai ruostumattomasta teräksestä tehty, sillä deionisoitu vesi ruostuttaa normaalia vettä nopeammin.

Lämpötilan valvonta

Seuraavat asiat on syytä tehdä, jos halutaan valvoa lämpötiloja tehokkaasti.

1. Havainnointilomake lämpötilojen tallennukseen säännöllisin väliajoin.
2. Lämpömittarit jäähdytysliuoksen meno- ja paluukohtiin.
3. Lämpömittareita eri korkeuksille ilman lämpötilan mittausta varten.
4. Mittarit kastepisteen mittaukselle, sisällä ja ulkona.
5. Tarkka menetelmä jään lämpötilan mittaamiselle. Paras tapa on käyttää kiinteää infrapunamittaria, jonka voi kalibroida ja mittaustulokset automaattisesti tallentaa.

Useilla jääntekijöillä on oma lomakkeensa lämpötilojen seurantaan.

Valaistus

Mikäli tapahtuma televisioidaan, on jäähallin valaistus yleensä riittämätön. Tällöin joudutaan käyttämään tilapäisvalaistusta. Kysy valaistuksen asentajilta mihin se asennetaan ja onko sillä vaikutusta jään lämpötilaan

Kivet

Kivet kannattaa kokeiluttaa muutamalla hyvällä pelaajalla, mahdollisten kuljetuksen tai säilytyksen aikana tulleiden ongelmien huomaamiseksi.

8.2.5 Materiaalilista

Oheinen lista ei ole kattava.
- putkimiehen teippi
- kulmioavaimia kivien kahvoja varten
- takareunat (noin 60 metriä 100x50mm puuta)
- akkukäyttöinen ruuvinväännin
- harjoja, 2 kpl
- iso harppi
- liittimiä letkuille
- liitin venttilillä ja lämpömittarilla
- villa/puuvilla/kangaslankaa tarpeeksi kaikille linjoille
- puhdas moppi vain jääkäyttöä varten
- curlingkivet
- jääkoneen teriä, 4kpl
- sähkökäyttöinen jääkone
- vedenpuhdistin
- roskakoreja
- harja ja rikkalapio
- jäädytysletku
- jäädytysputki venttiilillä
- vaahtomuovisia rataerottimia 100 mm2 (400 m jos radat erillään, 320 m jos ulkoradat kiinni toisissaan.)
- käsikäyttöinen jäähöylä
- spraymaalia linjoihin
- kosteusmittari
- jäämaalia, sinistä, punaista ja valkoista
- lämpömittari, jäähän upotettava
- lämpömittari, infrapuna
- eristysteippiä
- tasolaser
- logot
- hakit
- tulitikkuja
- hakkimaskit, 12 kpl
- mittanauha, lyhyt ja pitkä
- Nipper
- siveltimiä
- teloja
- peblikannut
- peblisuuttimia
- ruuveja
- maalipurkkeja
- lumisankoja, 2 kpl
- muoviset lumilapiot
- pikaliittimiä
- tusseja
- sekuntikello
- jäämoppeja 2 kpl
- lämpömittari jäädytysvedelle
- varaosia korjauksia varten
- pyyhkeitä ja kankaita
- vedenlämmitin

8.2.6 Valmistelut

Aiemmin esitetyistä jäähallin jään korkeuskäyristä näemme, että vaihtelua on noin 30 mm tai enemmän. Alla olevat aikataulut perustuvat jäidentekijöiden kohtuulliseen työpanokseen. Aikataulua voidaan tiivistää lisäämällä työpanosta, mutta se ei yleensä kannata. Väsyneet jääntekijät tekevät virheitä. Lisäksi jää tarvitsee oman aikansa jäätyäkseen ja on hyvä antaa jäässä olevien jännitteiden tasaantua yön yli halkeamien välttämiseksi.

Viikko ennen töiden aloitusta

Tarkista jääpohjan tasaisuus. Kartoita korkeuserot jäähallin henkilökunnan kanssa, jotta he voivat aloittaa jään ohentamisen ja korkeiden kohtien vähittäisen höyläämisen jääkoneella.

Päivä 0, ensimmäinen ilta

Aivan ensimmäiseksi tarkistetaan jääpohjan tasaisuus uudelleen. On hyödyllistä tietää pohjasta kaikki mikä voi aiheuttaa ongelmia liian myöhäisessä vaiheessa.

Päivä 1 (kts oheinen aikataulu)

1. Edellisenä iltana paikallistetut korkeat kohdat voidaan höylätä helposti jäähallin jääkoneella heti aamulla. Jokainen korkeasta kohdasta höylätty 2-3 mm säästää yhden jäädytyksen eli noin 5 tuntia aikaa. Ajan säästäminen on tärkeää, koska sitä on vain rajallisesti käytössä.

2. Kun korkeat kohdat on höylätty, kannattaa jää ruiskuttaa vedellä jotta saadaan hyvä pohja maalille. Tämän jälkeen maalataan pohja valkoisella joka peittää jääkiekkoon tarkoitetut merkinnät.

3. Valkoisen pohjan ollessa riittävän hyvä, se sinetöidään ruiskuttamalla ohut kerros vesisumua sen päälle. Samalla mitataan takareunojen paikat ja jäädytetään ne paikoilleen. Ratojen paikat merkitään takareunoihin ja kaukalon reunoihin.

4. Ruuvaa reunoihin ruuvit siten, että niihin sidotut langat kulkevat teelinjaa ja keskilinjaa pitkin. Pesien keskustat tulevat lankojen risteyksiin, joiden kohdalla porataan reiät jäähän.

5. Piirrä pesät porattuja reikiä hyväksikäyttäen ja tämän jälkeen maalaa renkaat kahteen kertaan. Maalauksien välillä on hyvä ruiskuttaa hieno kerros vettä maalatulle pinnalle paremman lopputuloksen saamiseksi. Lopuksi ruiskutetaan hieman runsaampi kerros vettä.

6. Kaikkien pesien tekemiseen kuluu koko päivä pieneltä ryhmältä vapaaehtoisia.

Päivä 2

1. Aloita päivä linjojen maalaamisella ja logojen asennuksilla. Huomioi logojen sijainti alussa, sillä keskilinja kulkee usein niiden päältä. Tarkista myös kulkeeko linja logon päältä vai alta.

2. Peitä linjat ja logot vesisuihkeella. Parhaassa tapauksessa illalla voi olla aikaa vielä yhdelle tai kahdelle kevyelle jäädytykselle.

Päivä 3 ja päivät turnauksen alkuun

1. Jäädytykset alkavat kolmantena päivänä.

2. Jokaisena päivänä tehdään kolme jäädytystä, jolloin jää saa riittävästi aikaa jäätyä ja lämpötilan aikaa tasaantua. Mikäli seuraava jäädytys suoritetaan heti kun edellinen jäädytys on kuiva (0 C), voi syntyä halkeamia aiheuttavia jännitteitä jääkerroksien välille. Jännitteet katoavat kun uuden jään lämpötila saavuttaa saman lämpötilan muun jään kanssa. On tietysti mahdollista tehdä useampiakin jäädytyksiä, mutta hyvä jääntekijä osaa vaatia itselleen riittävästi aikaa, ettei hänen tarvitse työskennellä ympäri vuorokauden.

3. Kun jää on riittävä tasainen, voidaan rataerottimet jäädyttää paikalleen ja aloittaa ratojen yksittäinen jäädyttäminen. Tämän valmisteluvaiheen aikana vaihteleva määrä ihmisiä on osallisena eri työvaiheissa. Aikataulua, joka on kuvattuna oheisessa taulukossa, voidaan lyhentää työskentelemällä vuoroissa. Huomaa, että työntekijöiden määrä ei sisällä pääjääntekijää eikä hänen apulaistaan.

Wikiartikkelin kategoria: