Curlingjään Höyläys

By patrikka, 14 January, 2009
Wikiartikkelin kategoria

9.6 Höyläystekniikat


Tässä luvussa mietitään kuinka jää höylätään (eng. cutting). Oletetaan, että käytössä on tasainen jää ja jääkone, jossa on suora terä. Optimitilanteessa terän leveys olisi radan levyinen eli melkein viisi metriä, mutta todellisuudessa terä on vain noin 1,5 metriä leveä. Näin ollen on vaikeaa olla höyläämättä rataa ilman, että joitain kohtia höylätään kahteen kertaan. Nämä kohdat voivat madaltua jos käytetään väärää tekniikkaa, jolloin jää ei ole enää tasainen. Jos höyläys kuitenkin tehdään oikein, päällekkäiset höyläykset eivät ole ongelma. On tärkeää tehdä selvä ero höyläystekniikoissa uuden jään ja pelatun jään välillä.

Jääkoneen terä on kiinni kehikossa tai kappaleessa, jossa on yleensä kymmenen koloa tasaisin välimatkoin. Uloimmat kolot ovat 7,5 cm kehikon päistä ja loput noin 15 cm toisistaan. Kolojen avulla määritellään höyläyskuvio, sillä niitä voidaan käyttää suuntaamaan terä suoraan linjaan.

Höyläyksen terminologiaa:

  1. Veto - matka radan päästä toiseen päähän
  2. Kolmoisveto (kuvio) - koko radan kattava kuvio kolmella vedolla
  3. Neloisveto - kattaa radan neljällä vedolla
  4. Viitoisveto - kattaa radan viidellä vedolla
  5. Kuutoisveto - kattaa radan kuudella vedolla
  6. Kuvio - yhdistelmä vetoja, jotka kattavat koko radan tai tarvittavan osan siitä
  7. Kohtisuora terä - terä, joka on poikittain rataan nähden
  8. Sisäänkäännetty terä - terä, jonka lähempi reuna on lähempänä radan keskilinjaa
  9. Uloskäännetty terä - terä, jonka lähempi reuna on kauempana radan keskilinjasta
  10. Kakkoskolo = 22,5 cm terän reunasta - toinen kolo höyläyslinjalle
  11. Kolmoskolo = 37,5 cm terän reunasta - kolmas kolo höylyslinjalle
  12. Neloskolo = 52,5 cm terän reunasta - neljäs kolo höyläyslinjalle
  13. Tasakuvio - Kuvio, jossa on hyvin vähän päällekkäishöyläystä ja jota voi turvallisesti käyttää tasaiseen jäähän. Käytetään yleensä jäädytyksen jälkeen.
  14. Pelikuvio - Kuvio, jota käytetään tärkeiden pelien aikana pelkästään pebblin poistoon.
  15. Työkuvio - Kuvio, jota käytetään päivittäisiin rutiinihuoltoihin. Suunniteltu pitämään keskilinjan pakkautunut jää oikeassa tasossa.
  16. Korjauskuvio - Kuviot, jotka on suunniteltu korjaamaan epätasaisen pebblauksen aiheuttamia harjanteita tai keskilinjan kohoamista.

9.6.1 Tasakuvio


1. Käytä tätä kuviota juuri jäädytetyllä radalla suoloja ja muita epäpuhtauksia poistettaessa.
2. Kuvio voi alkaa kolmoisvedolla ja kohtisuoralla terällä. Ensimmäinen veto on keskilinjaa pitkin, palaten reunaa pitkin mahdollisimman pienellä päällekkäishöyläyksellä. Viimeinen veto tehdään toista reunaa pitkin, jälleen mahdollisimman pienellä päällekkäishöyläyksellä. Tällä kolmoisvedolla pyritään saamaan jään pinta tasaisesti jäädytysputkien väleissä olevien matalien kohtien tasalle, missä suurin osa suoloista on. Muistisääntönä kannattaa kuvio höylätä vastapäivään kiertäen.
3. Seuraavaksi tehdään neloisveto käännetyllä terällä myötäpäivään kiertäen. Yleensä tällöin kolmoskolo on keskilinjan päällä, mutta myös kakkoskoloa voidaan käyttää jolloin terän reunimmaisin kolo menee kentän reunaa pitkin.
4. Piirtämällä kuviot paperille nähdään, että rata käydään systemaattisesti läpi molempiin suuntiin. Seuraavan kuuman pebblin jälkeen tee sama uudestaan mutta vastakkaisiin suuntiin. Näin rata tulee jälleen käytyä läpi ja jokainen kuvio vastakkaisesti edelliseen nähden.
5. Tällä tavoin rata voidaan pebblata ja höylätä uudestaan ja uudestaan kunnes suolat on poistettu ja pintajänniteongelmat tasattu ilman, että syntyy uusia virheitä.

Kuva 1

Kuva1: Seitsemästä vedosta koostuva kuvio, vastapäivään kiertäen.

9.6.2 Pelikuvio


1. Tämä kuvio on täsmälleen sama kuin tasakuvio sillä erolla, että loppuun on lisätty yksi veto keskilinjaa pitkin jään pakkaantumisen vuoksi. Mikäli näyttää siltä että keskilinjaa tulee höylätyksi liikaa, tämä viimeinen veto voidaan jättää pois.
2. Tätä kuviota voidaan käyttää myös säännöllisesti jos jäällä on vähän pebbliä. Kuvio toimii erittäin hyvin jos pebbli on pientä (0,50 mm) tai erittäin pientä (0,45 mm). Mikäli pebbliä on yhtään enemmän tarvitaan enemmän höyläystä. Pelikuvio vie aikaa noin seitsemän minuuttia rataa kohden.
3. Koska tämä kuvio on niin vaaraton jäälle ja helppo muistaa (muista kuitenkin vaihtaa välillä suuntia), kannattaa se opettaa yleiskäyttöiseksi kuvioksi.

Kuva 2
Kuva2: Kahdeksasta vedosta koostuva pelikuvio, vastapäivään kiertäen.

9.6.3 Työkuviot


Muista: Jokainen jääntekijä kehittää oman rutiininsa. Vain kokemuksen kautta opitaan jokaisen curlinghallin kohdalla minkälainen rutiini sinne parhaiten soveltuu.

Rutiinihöyläys

Seuraavaa rutiinia kannattaa käyttää lähtökohtana säännölliseen ylläpitoon. Rutiinissa on useita etuja ja se on helppo muistaa. Sen on todettu pitävän jään tasaisena monta viikkoa, riippumatta siitä onko jään käyttöaste pieni tai suuri. Rutiinia käytettäessä oletetaan, että jää on alussa tasainen, terä on hyvä ja pebbli tasakokoista.

Kuva 3

Kuva3: Kymmenen vedon työkuvio, vastapäivään kiertäen.

  1. Rutiini koostuu vähintään kahdesta kuviosta. Ensimmäisellä höyläyskerralla kuvioiden kiertosuunta on myötäpäivään ja seuraavilla höyläyskerroilla vastapäivään.
  2. Ensimmäinen ja viimeinen veto ovat aina kohtisuoralla terällä. Kaikki muut vedot ovat käännetyllä terällä, jolloin lumi ohjautuu poispäin keskilinjasta.
  3. Rutiini vie noin kymmenen minuuttia rataa kohden.
  4. Kuvion lisääminen rutiiniin voi olla tarpeellista. Usein joku radoista voi olla hieman muita ratoja kylmempi ja jotta sen saa höylättyä muiden tasalle, tarvitaan yksi kuvio lisää.

Nopea kuvio

Joskus eteen tulee tilanteita, joissa tarvitaan nopeaa tai yksinkertaista ratkaisua. Syitä voivat olla ajanpuute, odottamaton ongelma tai muuten vaikeat olosuhteet. Olettaen, että käytössä on kohtalainen terä ja jää on kohtuullisessa kunnossa, seuraava kuvio on riittävä.

  1. Aloita kohtisuoralla terällä keskilinjaa pitkin.
  2. Tee neloisveto käännetyllä terällä käyttäen kolmoskoloa ohjaamiseen.
  3. Siirry seuraavalle radalle.


Kuva 4
Kuva: Viitoisveto kolmoskoloa käyttäen, myötäpäivään.

Muista: Tämä on jään kannalta turvallisin kuvio tilanteisiin joissa kokemattomat jääntekijät hoitavat jäätä.

9.6.4 Tarkeitä sääntöjä muistettavaksi

  1. Jokainen curlinghalli ja rata voi olla erilainen.
  2. Lopeta aina vetoon kohtisuoralla terällä keskilinjaa pitkin.
  3. Kuvioiden valinta syntyy kokemuksen kautta ja riippuu monesta tekijästä. Tekijöitä ovat höyläyksen syvyys, jään kovuus, terän terävyys ja pebbliveden laatu.
  4. Mitä tahansa tehdään yhdessä kuviossa, pitää se tehdä toiseen suuntaan seuraavassa.
  5. Käytä käännettyä terää mielummin kuin kohtisuoraa terää.
  6. Höylää aina oikealla jään lämpötilalla, joka on hieman tavanomaista lämpimämpi, -4 C. Mikäli jää on liian lämmin, terä voi höylätä liian syvältä.
  7. Terän kaltevuuden tulisi olla sama koko höyläyksen ajan. Terän ollessa terävä sen ei tulisi täristä tai jättää lunta jälkeensä. Aloita pienellä kaltevuudella ja säädä kaltevuutta vähitellen, kunnes paras asento on löytynyt. Säilytä kaltevuus yhden tai kahden säätöportaan välissä säännöllisellä hiomisella. Mikäli terä ei höylää hyvin, korjaa se mieluiten hiomalla. Jos terän kaltevuus on liian suuri (esimerkiksi silloin kun jää on tavanomaista kylmempi) voi terä alkaa tylsyä. Terän reunan pyöristyminen voidaan korjata vain koneellisesti.
  8. Älä höylää liian kovaa. Oikea määrä lunta yhdestä vedosta höyläämättömän pebblin yli on noin 5-7 cm paksu rulla. Lähes pebblittömällä jäällä lumen määrä on noin 2-3 cm.
  9. Käytä lumen määrää terän edessä apuna matalien ja korkeiden kohtien määrittelyssä. Hyvällä jäällä lumen määrä on tasaisesti jakautunut koko terän matkalta. Pitää kuitenkin muistaa, että huonolla terällä lumi ei jakaudu tasaisesti.
  10. Tasaisen jään höyläys on helppoa, mutta huonon jään höyläys lähes mahdotonta. Huono jää vaatii lähes aina uudelleenjäädytyksen.
  11. Tee kaikki höyläykset joka radalla aina samalla tavalla, paitsi jos ilmenee ongelmia. Säännöllisyys paljastaa pienet virheet.
  12. Älä jätä vetoja pois tai muuta kuviota ellei siihen ole hyvää syytä. Muutokset voivat aiheuttaa ongelmia.
  13. Seuraa terien päitä etteivät ne kaivaudu jäähän. Jos näin tapahtuu mieti tarkkaan miksi ja seuraa muuttuuko tilanne seuraavalla kerralla. Jäässä on vikaa jos tunnet sormella siinä reunan. Silmällä havaittava kuultava linja ei välttämättä tarkoita ongelmaa ja todennäköisesti katoaa ajan kanssa.
  14. Hyvän terän ei tulisi tasaisella jäällä jättää näkyviä linjoja radan pituudella.
  15. Opi kääntymään tasaisesti päissä. Radan kulmat tulevat madaltumaan vähitellen ja ne täytyy tasata varovaisesti ylimääräisillä pebblikerroksilla.
  16. Mitä tasaisemmin jää höylätään, sen vähemmän ongelmia syntyy. Radan kulmat, päädyt ja hakkien ympäristö pitää höylätä samalla tavalla kuin itse rata, jotta ne pysyvät samalla tasolla radan kanssa.
  17. Usko terällä näkyvään lumeen äläkä oleta jään olevan tasainen.
  18. Jään höylääminen koneellisesti on halvin ja helpoin tapa pitää jää tasaisena. Älä laiminlyö jääkoneen säännöllistä käyttöä, vaan pyri höyläämään jää aina neljän pebblauksen välein.
  19. Puhdas ja pebblattu jää säästää myös kivien kosketuspintoja.
  20. On vaikeaa korjata harjanteita höyläyksellä, mutta höyläys ehkäisee niiden syntymisen.
  21. Pebblaustekniikan vaihtamisella voidaan muuttaa radan luonnetta. Ilman hyvää pebblausta myös höyläys on vaikeaa.
  22. Helpoin tapa todentaa keskinlinja kohoaminen on heittää kaksi määrämittaista keskilinjaa pitkin, toinen kämmen- ja toinen rystykierteellä. Tämän jälkeen heitetään kaksi määrämittaista aiemmin heitettyjä kiviä kohden, mutta vastakkaisilla kierteillä. Mikäli kivet eivät nouse keskilinjaan kiinni, on keskilinja kohollaan.

Kommentit