Suomen menestysvuodet takanapäin, miten tästä eteenpäin?

Suomen menestys 90-luvun lopulla alkaneeseen miesten menestysjaksoon perustui ainakin seuraaviin asioihin:

1. Edustusjoukkueessa pelasi ihmisiä, joilla oli aikaa panostaa lajiin. Puolet joukkueesta oli hionut tekniikkansa hullunkiilto silmissään huippukuntoon ja joukkue matkusti paljon ulkomailla harjoittelemassa ja pelaamassa.
2. Suomen joukkueella oli käytössään Kanadasta omaksuttuja ajatuksia ja menetelmiä, jotka aluksi toivat kilpailuetua suhteessa muihin Euroopan maihin.
3. Curlingista oli vasta tullut olympialaji ja maiden panostukset edustusjoukkueiden toiminnan kehittämiseen olivat vasta alussa.

Kun Suomi putosi puusta, kaikki kävi äkkiä. Vuoden 2009 MM-kisoissa muiden maiden joukkueissa näkyi ammattimaisuus. Joukkueilla oli mukanaan armeija ihmisiä, joiden tehtävänä oli hieroa, ruokkia, paijata, komentaa, järjestää, avustaa jne. Kaikesta päätellen rahaa käytetään paljon. Esimerkiksi Ranskan joukkue vietti MM-kisojen alla kolme kuukautta Kanadassa valmistautumassa kisoihin. Jokainen Ranskan pelaaja saa 1500 € kuussa kulukorvausta. Vastaavasti koko Kiinan joukkue pelaa työkseen. Skotlannin joukkueen vuosibudjetti on noin 500 000 € eli noin viisinkertaisesti Suomen Curlingliiton koko budjetin verran.

Murros on tapahtunut viimeisten vuosien aikana ja Suomi on käytännössä jäänyt jälkeen muiden maiden kehityksestä. Syitä on monia, mutta ehkä keskeisintä suuressa mittakaavassa on se, että edustusjoukkuetoiminta on ollut joukkueiden omissa käsissä eikä liittotasolta ohjattua ja tuettua kuten muissa maissa. Aikaisempi menestys perustui yhden joukkueen itselleen kerryttämään osaamiseen ja kokemukseen, joka ei ole siirtynyt liiton valmennustoimintaan ja siten laajentanut osaamisen tasoa. Ilmeisesti tietoja ei ole haluttu jakaa siinä pelossa, että joku muu voisi siitä hyötyä. Peliolosuhteiden heikkous on toinen selittävä tekijä. Mahdollisuutemme oli vuosituhannen alussa, jolloin ensimmäinen lämmin curlinghalli valmistui Helsinkiin. Sinne oli alun perin kaavailtu liiton sarja- ja valmennustoimintaa, mutta ne eivät liiton tahdosta huolimatta toteutuneet suunnitellulla tavalla eikä liitolla edelleenkään ole paikkaa, johon se voisi keskittää valmennus- ja kilpailutoimintansa.

Kun olosuhteet Suomessa ovat puutteelliset, pitäisi erityisesti panostaa harjoitteluun ja pelaamiseen ulkomailla. Kun viime vuosien edustusjoukkueella ei ole ollut siihen mahdollisuutta työ-, talous- ja perhesyistä, on harjoittelu pitänyt keskittää säiden armoilla oleviin olosuhteisiin.

Miten tästä eteenpäin? Muiden maiden valmennuksessa on Olympiakomitean tarjoamalla osaamisella suuri rooli. Valmennus sisältää ainakin seuraavia osa-alueita:

• Fyysinen valmennus
• Henkinen valmennus
• Ravintovalmennus
• Lajivalmennus

Vuonna 2009 Suomen mestaruuden voittaneen uuden edustusjoukkueen yhteydenotto Suomen olympiakomiteaan ei ole poikinut mitään. Curling ei ole siellä nyt prioriteetissä kovin korkealla, vaan kaikki resurssit käytetään seuraavien olympialaisten menestyksen eteen. Miesten edustusjoukkue onkin ottanut ohjat omiin käsiin ja laatinut eri asiantuntijoita kuullen valmistautumissuunnitelman vuoden 2009 EM-kisoihin. Edessä on kaikkien aikojen EM-kisat, sillä sinne lähetetään muista maista huippuunsaviritetyt olympiajoukkueet, joille Suomen kokematon edustusjoukkue on näillä näkymin vain suupala.

Miesten edustusjoukkueella on siis vain voitettavaa. Koko valmistautuminen perustuu pienten voittojen polkuun. Ajatuksena on se, että jo pelkkä valmistautuminen kisoihin tuottaa pieniä voittoja kaikille osapuolille. Suurimmaksi voittajaksi halutaan Suomen Curlingliitto, sillä tässä projektissa on tarkoitus ensimmäistä kertaa luoda myös liittotasolla myöhemmin käytettävää valmentautumistietämystä. Alku on lupaava, sillä edustusjoukkueen tueksi ovat jo lupautuneet Euroopan golfvalmentajaksi viime vuonna valittu Timo Rauhala, Kalle Kiiskisen joukkue ja sitä aikaisemmasta edustusjoukkueesta Wille Mäkelä, Jari Laukkanen ja Tommi Häti. Lisäksi allekirjoittanut seurasi MM-kisoissa kaikki pelit sekä haastatteli eri maiden valmentajia ja pelaajia. Itse olympiavoittaja Russ Howard antoi joukkueellemme henkilökohtaiset ohjeensa.

Projekti on erittäin haasteellinen. Syksyn budjetti on yli 30 000 euroa, koska joukkue aikoo pelata viidessä kovassa kansainvälisessä turnauksessa ennen joulukuuta. Hyvänä yhteistyökumppanina on jo alkuvaiheessa Kisakallion urheiluopisto, joka tarjoaa hyvät puitteet joukkueen valmistautumiseen. Voit myös osallistua joukkueen tukemiseen tuomalla työpaikkasi henkilökuntaa tai asiakkaitasi joukkueen järjestämään curlingturnaukseen, joka järjestetään Kisakalliossa 22.9.

Voit seurata edustusjoukkueen valmistautumista kisoihin osoitteessa www.voittaja.fi. Nimi ei viittaa itseriittoisuuteen tai ylimielisyyteen vaan siihen nöyryyteen, jolla pieniä voittoja lähdetään hakemaan. Pienet voitot nyt voivat merkitä suuria voittoja Suomelle viiden vuoden päästä. Tule sinäkin mukaan tekemään pieniä voittoja!

Tomi Rantamäki
www.voittaja.fi