Curlingjään tekemisen perusteet

Teksti: 
Leif Öhman, suom. Timo Patrikka
Juttutyyppi: 
Liittyvä artikkeli: 
Curlinglehden numero: 

Curlingjään tekeminen on taito, jota ei hetkessä opita. Maailmassa on kahden käden sormilla laskettava määrä alan asiantuntijoita, joiden kysyntä suurempien turnausten kynnyksellä on kovaa luokkaa. Maailman curlingliitto (WCF) tuotti varsin kattavan "Curling Ice Explained" -oppaan meidän tavallisten kuolevaisten avuksi, jotta kaikkea ei tarvitsisi oppia sen kuuluisan kantapään kautta. Oppaan on kirjoittanut tätä nykyä WCF:n hallituksessa istuva ruotsalainen Leif Öhman (jääntekovastuu mm. olympialaisissa) ja toimittanut skotlantilainen John Minnaar.

Kaksikon kasaama opas kattaa curlingjään tekemisen (ja poistamisen) sekä kaiken mahdollisen siihen liittyvän monipuolisen vuorovaikutuksen, joka vaikuttaa curlingjään pelattavuuteen (mm. kivet, ympäröivät olosuhteet jne.) Oppaan saa itselleen tilaamalla sen Suomen curlingliitosta tai suoraan WCF:n nettisivulta hintaan 50 €.

Tässä artikkelisarjassa Suomen curlinglehti esittelee valittuja poimintoja jäänteko-oppaan sivuilta. Käännetyt kappaleet (kääntäjänä Timo Patrikka) esitetään tulevaisuudessa kokonaisuudessaan Suomen curlingliiton nettisivuilla.
Seuraavassa esitämme oppaan sisällysluettelon suomennettuna sekä ensimmäisen näytteen luvun 7 sisällöstä alalukujen 7.1.5 "Miksi jäädytysvesi kannattaa lämmittää" sekä 7.1.8 "Yhteenveto" muodossa.

Sisällys

1. Curlingin kehitys
2. Nykyajan haasteet curlingjäälle
3. Curlingjään tarkka määritelmä
4. Curlinghallien lattiat
5. Mittaaminen, maalaaminen ja ratamerkinnät
6. Jäädytyksen valmistelu ja pohjatyö
7. Jäädytys
8. Curlingjää kaukalossa
9. Jään huoltaminen
10. Toimenpiteet ja välineet
11. Kauden päätteeksi
12. Peblaus
13. Lämpötila ja muut mittaustulokset
14. Kosteus
15. Lämmitys ja ilmastointi
16. Valaistus
17. Valvontajärjestelmät
18. Maan jäätyminen, routanousu ja ikirouta
19. Vesi
20. Jään laatu
21. Curlingkivet
22. Jäähdytyslaitteisto
23. Energiankulutus
24. Nykyaikaisen curlinghallin rakentaminen

7.1.5 Miksi jäädytysvesi kannattaa lämmittää

Jäädytyksessä käytettävä vesi lasketaan aina kylmälle alustalle, jolloin veden lämmöstä koituu useita etuja. On selvää, että lämmitetty vesi maksaa enemmän, mutta se on myös tärkeä tekijä veden tasoittumisessa jään pinnalle.

Kuinka kallista veden lämmitys on? Energiankulutus nelirataisen curlinghallin yhden jäädytyskerran, noin 2.3 m³ vettä, lämmittämiseksi +10°C asteesta +45°C asteeseen on noin 100kWh. Sähkön keskihinta Suomessa (vuonna 2007) on noin 5 snt/kWh, jolloin yhden jäädytyskerran hinnaksi tulee noin 5 euroa.

Veden lämpötila vaikuttaa seuraaviin tekijöihin:
1. Veden viskositeettiin (veden kyky vastustaa muodonmuutosta)
2. Hapen (ilman) määrään vedessä
3. Veden pintajännitykseen

Mikäli vesi pystytään lämmittämään noin +40°C asteeseen, kaikki edellä mainitut tekijät ovat hyvällä tasolla, mikä edesauttaa tasaisen ja kovan jään syntymisessä.

Veden viskositeetti

Veden viskositeetti vähenee lämpötilan kasvaessa logaritmisen funktion mukaisesti. Veden alhaisempi viskositeetti edesauttaa veden liikkumista jään pinnalla, jolloin vesi tasaantuu nopeammin. Veden lämpötilan ollessa lähellä +40°C astetta suurin osa lämmityksestä saatavista eduista on saavutettu.

Happipitoisuus (ilmapitoisuus)

Lämmin vesi vapauttaa happeansa. Vesi, joka on lämmitetty noin +40°C asteeseen sisältää puolet siitä happimäärästä, jonka 0-asteinen vesi sisältää. Vähäinen ilmapitoisuus jäässä tekee jäästä tiheämpää ja lämmönjohtavampaa, mikä säästää jäähdytyskustannuksissa. Kokemus osoittaa myös, että näin saadaan kovempi jää siitä huolimatta, että osa hapesta palautuu veteen sen jäähtyessä.
Veden happipitoisuus on alhainen kuumassa vedessä, joka johtaa parempaan ja kovempaan jäähän.

Pintajännitys

Lämpimän veden alhainen pintajännitys yhdistettynä lämpimän veden alhaiseen viskositeettiin mahdollistaa veden nopean asettumisen jään pinnalle.

7.1.8 Yhteenveto

On epätodennäköistä, että curlinghalleilla olisi käytettävissään puhdistettua vettä tarpeeksi jäädyttämistä varten. Tämä johtuu osittain vanhentuneista tiloista, käytettävissä olevista resursseista, sekä tiedon ja taidon puutteesta. Onneksi hyvän curlingjään voi tehdä myös vesijohtovedellä, mikäli sen aiheuttamat ongelmat tiedostetaan ja osataan korjata. Pohjimmiltaan jään laadun määrää jääntekijän omistautuminen tehtäväänsä. Hyvän curlingjään saa aikaan tekemällä jäädytyksen lämpimällä vedellä, poistamalla suolat ja epäpuhtaudet höyläämällä, sekä peblaamalla vain puhtaalla vedellä.