Harjauksen vaikutus määrämittaisen heiton kulkuun

Teksti: 
Jari Laukkanen
Kuvaaja: 
-
Juttutyyppi: 
Curlinglehden numero: 

Tässä Tieto & taito osiossa perehdytään lyhyesti harjauksen vaikutukseen. Erityisesti käsittelyn kohteena on määrämittaiset heitot, jolloin erot harjaamisessa näkyvät selvästi. Tämä artikkeli perustuu Jermu Pölläsen tuottamaan aineistoon Curlingvalmentaja 2 -tason koulutukseen.

Asia on pelin kannalta merkittävä, sillä kiven "sijoittaminen" oikein aiheuttaa vastustajalle paljon enemmän haastetta omaan seuraavaan heittoonsa. Usein näkee peleissä heittoja, jotka oikein harjattuna olisivat tuottaneet paremman lopputuloksen. Heitto ikäänkuin antaa mahdollisuudet toivottuun lopputulokseen, mutta väärään aikaan toteutettu harjautus pilaa sen. Kivi pysähtyy väärän harjautuksen johdosta oikean pituisena (tai väärän pituisena), mutta ei oikeaan paikkaan sivusuunnassa. Onnistumiseen toki vaikuttavat myös merkit, harjauskomennot ja harjaajien ilmoitukset voimasta. Näistä lisää seuraavassa numerossa.

Yleisesti tiedetään, että harjaus vaikuttaa kiven kulkuun sekä pituus- että sivuttaissuunnassa. Harjauksen vaikutus vähentää kiven ja jään välistä kitkaa, jolloin kiven kaareva liikerata suoristuu eli kivi nousee vähemmän. Oikea-aikaisella harjauksella voidaan kuitenkin vaikuttaa kiven lopulliseen pysähtymispaikkaan sivusuunnassa myös siten, että nousua on tullut enemmän kuin harjaamatta jätetyllä heitolla olisi tullut. Seuraavassa käydään läpi yksinkertainen tapaus aikaisen harjauksen ja myöhäisen harjauksen eroista verrattuna harjaamattomaan heittoon (kuvan vasemmanpuoleinen rata).

Aikainen harjaus

Jos jäätä harjataan kiven edestä heti irrotuksen jälkeen (kuvan keskimmäinen rata), se ei nouse alkumatkasta juuri lainkaan ja ajautuu täten ulommalle linjalle kuin mihin se olisi mennyt harjaamatta. Tällöin kivi pysähtyy pienemmän kokonaisnousun ansiosta ulommaksi ja kauemmaksi kuin se olisi harjaamatta pysähtynyt.

Myöhäinen harjaus

Jos jäätä harjataan vasta sen jälkeen, kun kivi on kaartanut noususuuntansa kohti keskiviivaa (kuvan oikeanpuoleinen rata), niin vaikka kivi nousee lopussa harjauksen ansiosta vähemmän, se kuitenkin pysähtyy sivuttaissuunnassa sisemmäksi ja kauemmaksi kuin se olisi harjaamatta pysähtynyt.

Edellä mainittujen esimerkkien valossa voidaan todeta, että harjaamalla voidaan vaikuttaa kiven nousuun myös positiivisesti. Tämä on erityisen tärkeää etenkin silloin, kun kivi on lähtenyt aiottua ulommalle radalle heitettäessä. Tällöin tulee odottaa rauhassa kiven kääntymistä ennen kuin harjaaminen aloitetaan.

Yhteenveto

Aikaisempaa harjausta voi hyödyntää merkistä sisään jääneissä heitoissa, jolloin voidaan yrittää saada kivi kulkemaan niin ulkona olevaa reittiä kuin se kyseisessä heitossa on mahdollista. Tässä on tärkeää se, että kippari heti näkee mihin heitto lähtee ja reagoi mahdollisimman nopeasti käskemällä harjat kiinni kiven kulkurataan. Silloin myös harjamiesten kyky ilmoittaa voima kapteenille nousee tärkeäksi, ettei kivi tule kovin paljoa liian pitkälle aiotusta.

Mahdollisimman loppuun jätetty harjaus taas on parhaimmillaan silloin kun kiven halutaan nousevan lopussa mahdollisimman paljon, kuten esimerkiksi kiertoheitoissa. Myös silloin pitää harjamiesten kommunikoida tarkasti voima kapteenille, jottei kivi jää matkalle vaikka suunta saataisiinkin hyväksi.

Usein heitto ja harjautus ovat jotain näiden edellä mainittujen esimerkkien puolivälistä. Alkuharjaa annetaan, jotta kivi pysyisi paremmin suunnitellulla reitillään, keskellä matkaa harjataan jotta vältettäisiin osuma kierto- tai suojakiveen ja loppuharjalla yritetään saada kivi tarpeeksi pitkälle piiloon suojan taakse.

Kommentit

Onko harjauksen vaikutuksesta kiven nousuun olemassa dataa? Matemaattista tai jotain muuta? Onko esim. kanukit tutkineet asiaa?

Mitenkäs sitten harjauksen vaikutus nousuun vinolla jäällä?

Mitään matemaatista mallia en ole asiasta nähnyt, joskaan en kyllä ole etsinytkään.

Omien kokemusteni mukaan harjaus vinoilla (valuttavalla) jäällä vaikuttaa siten, että kiven ja jään välisen kitkan vähennyttyä kierre puree vähemmän. Tietyissä olosuhteissa voi olla jopa mahdollista valuttaa heittoa harjalla päinvastaiseen suuntaan kuin mihin kierre on. Jos valutus esim. on juuri sen suuruinen että se "nollaa" kierteen aiheuttaman nousun, niin harjaamalla tämä nousu jää pienemmäksi --> kivi valuu alamäkeä kohti.

Tämä valumisen, kierteen ja harjaamisen yhteisilmiö on helposti huomattavissa myös poistoheitoissa, jos jää on loogisesti valuttava.

Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki hoidettua.