Curlaajan jalkavaivat

Teksti: 
Tomi Rantamäki
Juttutyyppi: 
Curlinglehden numero: 

Ihmettelin 80- ja 90-luvuilla, miksi niin monet valittavat jalkakipuja. Itselleni tilanne on tullut tutuksi viimeisen kahden vuoden aikana ja tänä talvena jouduin ensimmäistä kertaa turvautumaan peliä varten otettuun särkylääkkeeseen. Haluan pelata vielä 20 vuoden päästäkin ilman kipuja, joten menin tapaamaan asiantuntijaa. Kävin kysymässä asiaa Espoossa Revontulen fysioterapiassa fysioterapeutti, OMT, Tapio Tienhaaralta. Hän on aikaisemminkin saanut ohjattua minut hyvään itsehoitoon, mikä on lähtökohtaisesti parempi ratkaisu kuin leikkauspöytä tai lääketurrutus. 

Kerroin hänelle särystä, joka tulee pelin aikana liukujalan reisilihakseen. Harjoituksissa kipua ei yleensä tunnu, vaikka toistoja ja rasitusta on paljon enemmän. Yritän tässä maallikkona selittää parhaani mukaan, mitä Tienhaara kertoi minulle. Hän aloitti sanomalla, että kyseinen vaiva saattaa esiintyä myös raskaana olevilla naisilla. Selitys kivulle löytyy nivusten kautta kulkevista hermosäikeistä, jotka joutuvat puristukseen etenkin, jos vatsa on suuri. Silloin hermoilla on ahtaampaa. Ahtaampaa on myös curlaajan täydessä liukuasennossa, jossa liukujalka on maksimaalisessa venytyksessä eteen ja takajalka on täysin ojentunut. Tilannetta pahentaa vatsakkuus. Mikä sitten selittää alkaneet kivut, jos vatsa ei ole kasvanut? Tapion mukaan pitkään jatkunut harrastus ja liukuasennon äärimmäisyys ovat venyttäneet ja kuluttaneet rakenteita, jolloin kehon osien suhteet muuttuvat ja pikkuhiljaa hermot ovat joutuneet kovempaan puristukseen. Mikä siis avuksi?

Lihashuolto ja tarvittaessa  laihduttaminen auttavat pitkällä tähtäimellä. Myös liukuasentoa voi yrittää muokata siten, että hermopuristus olisi pienempi. Itse pelitilanteessa auttaa se, että pitää lihakset lämpiminä ja notkeina. Harjoituksissahan lämpö ei ehdi karkaamaan. Pelissä ainakin kapteenien lihakset viilenevät päässä seisoessa vaikka sisällä jostain syystä vähän kiehuisikin. Pelissä on aina hetkiä, jolloin koko joukkue odottaa vastustajan heittoa. Silloin kannattaa ravistella kipeätä jalkaa, mikä tekee tilaa hermosäikeille ja aktivoi aineenvahduntaa. Etureittä kannattaa venytellä siten, että pitää lantion hieman koukistettuna. Eli kädellä kiinni nilkasta, nilkka taakse ja jätetään lantio hieman koukkuun. Särkylääkettäkin voi ottaa, kunhan sen käyttö rajoittuu pääasiassa itse pelitilanteisiin. Halusin jakaa nämä saamani tiedot siksi, että niin moni meistä kärsii tästä samasta kivusta ja koin saaneeni Tapiolta varsin järkevän selityksen ja käytännölliset ohjeet tilanteen helpottamiseksi. Toivottavasti tästä on apua sinullekin nyt tai tulevaisuudessa!