LSC - pirkanmaalaista curlaamista

Teksti: 
Seppo Mattila
Juttutyyppi: 
Curlinglehden numero: 

Länsi-Suomen Curling Pirkanmaa Ry perustettiin jo vuonna 2000 täyttämään yhtä valkoista aluetta Suomen curling-kartalta. Alku oli lupaava, ihmiset olivat kiinnostuneita Naganon olympialaisten jälkihuumassa. Yksi sun toinen kertoi katselleensa televisiosta pelejä ja ihmetelleensä sääntöjä. Ylöjärven jäähalli teki yhteistyössä seuran kanssa halliin radat ja hankki kaksi kivisarjaa. Näillä sitten aloitettiin. Hallin kanssa saimme loistavan sopimuksen; lajiesittelyillä saisimme seuralle jäävuoroja.

Allekirjoittanut lähtikin sitten Vierumäelle oppiin, sattuipa olemaan EM-kisat juuri silloin.

Opittiin jäänteko ja vähän pelaamistakin. Ylöjärvellä odotti toistakymmentä firmaa esittelyjen alkamista. Ensin kuitenkin pidettiin seuran ensimmäiset harjoitukset. Paikalle ilmaantui muuan kanadalainen herrasmies, joka kertoi nimekseen Larry Gregorwich. Mielellään otimme Larryn mukaan toimintaan, varsinkin kun hän oli harrastanut lajia jo pienestä pitäen kaukana Kanadassa, paikkakunnalla, jossa ymmärtääkseni oli koulu, kauppa, curlinghalli ja kirkko. Sunnuntaisin kirkonmenojen jälkeen kaikki menivät pelaamaan, iltaisin maatöiden jälkeen väki lähti pelaamaan ja koulussakin lapset pakotettiin curlingia pelaamaan. Täältä oli peräisin Larryn vahva tieto ja taito lajiin. Valitettavasti kävi kuitenkin niin, että tuo tapaaminen jäi pitkäksi aikaa viimeiseksi. Larry jäi nimittäin ensimmäisen heiton jälkeen sairaslomalle. Olkapää vioittui.

Seuran toiminta kuitenkin jatkui. Lajiesittelyjä tehtiin ensimmäinen vuosi tiuhaan tahtiin. Laskimme vuoden lopussa ansainneemme hallille eniten kaikista käyttäjäryhmistä. Sama tahti jatkui ja jäävuorot saimme sopimuksen mukaan. Vuosittaiseksi määräksi vakiintui noin 80 -100 esittelyä. Viime olympialaisten jälkeen määrä tosin nousi taas hurjasti. Samalla vakiintui esittelijöiden määräksi kaksi. Harjoitusvuoroja oli alkuun kaksi viikossa, nyttemmin yksi kerta viikkoon.

Larry tuli mukaan taas sairaslomansa jälkeen ja päätimme osallistua veteraanikisoihin. Meitä veteraani-ikäisiä löytyi tuolloin juuri joukkueellinen. Ikäraja oli tosin alempi kuin nyt, 45-vuotiaatkin pääsivät mukaan. Menestys rajoittui lähinnä After Curling -puolelle, mutta kokemuskin on arvokasta.

Mainittakoon tässä nyt sekin, että jäsenistömme oli alkuun aika kansainvälinen. Meillä oli kiinalainen, ranskalainen ja kaksi kanadalaista mukana, sekä yksi puolibulgarialainen. Näin voisi kutsua Heikkilän Timoa, joka oli tuolloin paikallisen Suomi-Bulgaria -yhdistyksen toiminnassa mukana, ja olihan meillä vielä Lapin mieskin, Martinin Erkki. Vieraina meillä kävi esittelyissä ihmisiä eri puolilta maailmaa. Nokia on yksi Tampereen isoista yrityksistä ja sieltä on vähän väliä tulossa mitä erilaisimpia ryhmiä. Parhaimmillaan meillä oli maaottelu Suomi-Ruotsi-Irlanti- Kiina-Japani...

Jäsenet tekivät alkuun päätöksen, etteivät halua kilpailla ennen kuin ovat valmiita. Tyypillinen hämäläinen ratkaisuhan se on. Muutaman vuoden harjoittelun jälkeen ovat jäsenet nyt sitten valmiita kilpailemaan. Loimaa teki aloitteen Länsi- Suomen sarjasta ja meiltä lähtikin mukaan kaksi joukkuetta; Ilari Kosonen mestaruussarjaan ja Timo Heikkilä divisioonaan. Ilari on myös ykkösdivisioonassa liiton alaisessa sarjassa. Seuran toiminnasta vastuun tulee ottamaan Larry G. allekirjoittaneen siirryttyä Lapin maisemiin noin vuosi sitten.

Kävimme Larryn kanssa lajiohjaajakurssin, ja tässä muutama sana nyt siitäkin.

Anne ja Olli Kisakallion henkilökunnan avustuksella pitivät todella hienon ja mihin tahansa kelpaavan kurssin. Uskallan tämän sanoa käytyäni lukuisia valmentajakursseja ja seminaareja jääkiekon puolella. Peruskurssina se oli tavattoman hyvä antamaan todella ne perustaidot mitä lajiesittelyssä kaivataan. Annen tekniikan opetus on todella perusteellista ja olen varma, että kuka tahansa oppii siitä lisää omaansa. Tapamme mukaan me Larryn kanssa kyseenalaistimme muutamia asioita, otimme esille tarkoituksella mm. tämän vakuutusasian. Mielestämme se on niin tärkeä asia, ettei saa jäädä muun alle. Kritisoimme myös hiukan kurssille valinnan perusteita.

Päätimme Larryn kanssa jakaa oppimme muille seuran jäsenille. Larry laittoi kurssikansionsa kiertämään ja meillä ovat nyt lajiesittelijät tuplaantuneet. Seuran tilanne on hyvä; jäseniä on, varustepuoli on kunnossa. Ainoastaan ratojen kunto on huolenamme. Ylöjärven jäähallissa on jäät ympäri vuoden ja on erittäin vaikea saada ratoja maalattua pysyvästi alusbetoniin. Tilanne on nyt sellainen, että joudumme joka kesä virittelemään uudet rajat jään päälle, mikä on todella huono ratkaisu. Toinen huolemme on se, ettei meillä onnistu pelien pelaaminen kuin joko päiväsaikaan tai lauantai-aamuisin harjoitusvuorollamme. Toivottavasti saamme jääkiekkoilijat häädettyä hallista.

Omasta hallista olemme puhuneet nyt viime aikoina oikein vakavissamme. Ajatukset pyörivät jonkinlaisen tyhjän teollisuusvaraston ympärillä - Larry näkee unissaan neljä rataa, minä kahdeksan. Näyttäisi kuitenkin siltä, että LSC on tullut jäädäkseen Suomen curlingperheeseen.