Curlingin EM-kilpailut 9.-16.12.2006, Basel

Teksti: 
Jermu Pöllänen
Kuvaaja: 
Jermu Pöllänen
Juttutyyppi: 
Curlinglehden numero: 
Sveitsi tunnetaan yhtenä maailman parhaista ja perinteisimmistä curlingmaista ja sieltä tuleekin yleensä varsin kilpailukykyisiä joukkueita arvokisoihin. Mitalisaalis on vuosien saatossa ollut varsin mittava. Curlingin suurmaat keräävät luonnollisesti myös valtaosan järjestettävistä arvokisoista ja niin tälläkin kertaa, kun curlingin euroopanmestaruuskilpailut järjestettiin Baselissa, Sveitsissä. Kisojen tuloksissa nähtiin muutamia yllätyksiä suuntaan ja toiseen. Suomen joukkueilta kisat sujuivat hyvin, mutta se viimeinen huipennus jäi tällä kertaa puuttumaan.

Kellosepäntarkkaa työtä?

Sveitsistä tulee itselleni ensimmäisenä mieleen kellot, joiden valmistaminen vaatii tarkkaa työtä ja säntillistä toimintaa. Hieman yllättäen ennakko-odotukset täsmällisyydestä ja tarkkuudesta osoittautuivat ainakin osittain vääriksi, sillä järjestelyissä oli pienoisia puutteita.  

Hotelli Ramada Plazan aulaan saapuessamme tapasimme ensimmäiseksi väsyneitä skottipelaajia, joilla oli käynyt huonompi tuuri lentojen kanssa ja kisamatka oli venynyt puolentoista vuorokauden mittaiseksi. Miesten joukkueen harjakassi katosi myös samoin tein, mutta he saivat ensimmäiselle pelikierrokselle lainaan harjat Sveitsin naisten joukkueelta ennen kuin ostivat uudet kadonneitten tilalle. Lisäksi hotelli tarjosi heille pienillä parivuoteilla varustettuja kahden hengen huoneita...

Meille huone järjestyi nopeasti mutta kun avaimen saatuamme ja hissin käyttömekanismin selvitettyämme pääsimme lopultakin huoneeseen, yllätys oli suuri kun löysimme sieltä jonkun toisen henkilön tavarat: Tax-Free ostokset sängyllä, tietokone pöydällä ja jopa passi, joka osoittautui ala-aulassa oleskelleen skottipelaajan omaisuudeksi! Televisio toivotti kyllä meidät tervetulleiksi Baseliin ja juuri tähän hotellihuoneeseen, mutta päätimme kuitenkin huoneen pienen koon ja suuren asukasluvun motivoimana hakeutua takaisin ala-aulaan uutta huonetta peräämän. Uusi huone löytyikin piakkoin ja skottien naisjoukkueen valmentajan, Gail Munron jäädessä odottamaan joukkueelleen sopivampia huoneita, me siirryimme jo lopulliseen ja tilavampaan majapaikkaamme.

Avajaiset järjestettiin A-sarjan peliareenana toimivalla St. Jakob Arenalla, jossa joukkueet esittäytyivät jäälle marssien. Tämän jälkeen pelattiin näytösottelu Salt Lake Cityssä mitaleita napanneiden Markus Egglerin (pronssia) ja Luzia Ebnötherin (hopeaa) joukkueiden välillä, kapteeneiden kommentoidessa peliä sen aikana. Tämän jälkeen siirryttiin hallin alakerrassa sijaitsevaan diskoon, johon itse kukin sai mukaansa parinkymmenen frangin juomakupongin - siinä kaikki! Valtaosa pelaajista ja eri maiden liittojen edustajista poistui paikalta pikaisesti pakollisten seremonioiden jälkeen vatsat tyhjinä suunnaten kulkunsa jonnekin, missä saisi nälkäänsä helpotusta. Kisojen virallinen esite moitittiin monien taholta epäinformatiiviseksi ja kisaorganisaation järjestämät kuljetukset täysin epäluotettaviksi - jopa pelaajien kyytejä jäi aluksi ilmaantumatta. Myös ensimmäisen päivän akreditointi oli hidasta ja heikosti organisoitua, mutta jo toisena päivänä asiat sujuivat paremmin. Sivusta seuranneelle näytti siltä, että vapaaehtoisten määrä olisi saanut olla (ainakin alussa) huomattavasti suurempi kisojen sujuvien järjestelyiden takaamiseksi, joten ne jotka oman panoksensa toivat peliin, tekivät kyllä töitä hartiavoimin. Puolen tusinaa tila-autoa lisää ei olisi sekään ollut pahitteeksi.

Jos eivät kisaorganisaation kuljetukset oikein ottaneet toimiakseen, niin paikallinen julkinen liikenne kyllä toimi sitten sitäkin paremmin. Raitiovaunulinjat kulkivat ristiin rastiin noin seitsemän minuutin vaunuvälein ja linja-autot säestivät operettia vajaan kymmenen minuutin vuorovälein. Omalta hotelliltamme pääsikin loppujen lopulta näppärästi linja-autolla Ahallille noin vartissa, joten ilman järjestettyjä kyytejä tuli toimeen aivan hyvin. Vaikka kisojen ulkoisissa puitteissa oli hieman toivomisen varaa, niin olennaiseen eli mestaruustason peliolosuhteisiin oli satsattu, kuten tällä tasolla pitääkin. Yhtään negatiivista sanaa en kuullut olosuhteista puhuttaessa koko kisojen aikana, mikä on kyllä tänä päivänä lähestulkoon poikkeuksellista.

A-sarjan ottelut pelattiin jääkiekkoareenalle tehdyllä jäällä, kuten tämän kokoluokan tapahtumassa on usein tapana. B-sarjan ottelut sen sijaan pelattiin Basel-Arlesheimin varsin viihtyisällä curlingklubilla noin kymmenen kilometrin päässä A-sarjan hallista. Paikallinen curlingklubi tarjosi yläkerrassa viisi rataa, alakerrassa uima-altaan tilalle kymmenisen vuotta takaperin rakennetut kolme rataa sekä tietenkin kohtuuhintaisen ja varsin maukasta ruokaa tarjoavan ravintolan. B-sarjan hallilla pelaajat ja katsojat viihtyivät hyvin rennossa ja mukavassa ilmapiirissä, joka tarttui nopeasti myös satunnaiseen paikalle tulijaan.

Yllätysten kisat

Itse kisoissa nähtiin tänä vuonna useita todellisia yllätyksiä. Tuloksista päätellen voimasuhteet ovat hitaasti muuttumassa etenkin naisten sarjassa. Venäjän suhteellisen nuori joukkue, joka on nyt päämäärähakuisesti tehnyt töitä liki kymmenen vuotta, esitti kisojen aikana todella hyviä otteita voittaen runkosarjan tappioitta. Joukkueen rutiinitaso on parantunut vuosittain ja nyt näyttää löytyneen oikea kokoonpano todellisen menestyksen hakemiseksi. Silmiinpistävää joukkueen otteissa oli hyvien heittojen lisäksi suorastaan loistava harjatyöskentely, joka lupaa menestystä myös jatkossa. Yllätysfinaalin toisena osapuolena oli Italian joukkue, joka on sekin Venäjän tavoin viimeisinä vuosina osoittanut vakaata nousujohteista kehitystä kohti maailman huippua. Viime vuoden olympialaiset ja harjoittelu niitä varten ovat nostaneet Italian pelin jälleen yhtä tasoa ylemmäksi.

Naisten sarjan suurimmasta pettymyksestä ei varmaankaan ole mitään epäselvyyttä. Jo pelkkä ajatus siitä, että kaksi Euroopan- ja maailmanmestaruutta voittanut 25-vuotisen (21 mitalin!) arvokisauran omaava koko sirkuksen kokenein pelaaja Norjan Dordi Nordby putoaisi B-sarjaan, tuntui kisojen alkaessa täysin absurdilta. Dordin joukkue on taistellut vielä viimeisen viidenkin vuoden aikana arvokisamitaleista tosissaan, mistä todisteina mm. 2 EM ja 3 MM mitalia. Nyt kuitenkin kävi niin, että "noutaja tuli": B-sarja kutsuu Norjan joukkuetta ja pahoin pelkään, että yksi kaikkien aikojen mittavimmista arvokisaurista näki loppunsa. Mielenkiintoista sinänsä, että kisojen aikana jaeltiin kanadalaisten julkaisemaa The Curling News -lehteä, jossa Italian joukkueen valmentajana toimiva Rodger Schmidt kirjoitti hienosti EM-kisojen luonteesta lähinnä kanadalaisille lukijoille. Schmidt mainitsee kolumnissaan, että joka vuosi joku menestymään tottunut joukkue joutuu vaikeuksiin ja B-sarjaan putoamisesta saattaa tulla tappioiden seuratessa toistaan melkoinen henkinen taakka. Näin kävikin tällä kertaa Norjan joukkueelle, joka joutuu nyt Hollannin tapaan hakemaan vauhtia "farmiliigasta". Varsin osuvasti Schmidt kuvailee sitä kurimusta, jossa Euroopan joukkueet joutuvat taistelemaan omasta paikastaan auringossa eli lähinnä MM-kisojen sijoitusten myötä saaduista olympiakarsintapisteistä. Meedion lahjoja esittäen samainen herrasmies ennusti B-sarjassa menestystä miesten puolella Italialle, Venäjälle, Tsekille ja Unkarille - täsmälleen neljä parasta joukkuetta, mutta hieman eri järjestyksessä. Naisten B-sarjasta herra Schmidt suostui ainoastaan ennakoimaan hyvää menestystä Suomen joukkueelle.

Suomen naiset takaisin A-sarjaan

Suomen naisten joukkue pelasikin loistavasti alkulohkossa, joka oli kyllä ennakkoon ajateltuna yllättävän helppo verrattuna toiseen lohkoon. Tappioton alkusarja takasi joukkueellemme paikan B-sarjan semifinaaliin, josta voittaja eteni suoraan finaaliin. Semifinaalissa vastaan asettui toisen lohkon tee-heittojen turvin voittanut Englannin joukkue. Semifinaali eteni mielestäni alusta loppuun suomalaiskomennuksessa ja Englanti joutui tunnustamaan paremmuutemme lukemin 7-4. Tällä voitolla Suomi varmisti finaalipaikan lisäksi nousunsa takaisin A-sarjaan, johon se toivottavasti onnistuu tulevina vuosina vakiinnuttamaan paikkansa. Lohkokakkosten kohtaamisessa Itävalta peittosi Unkarin ja pääsi näin ottelemaan Englantia vastaan finaaliin pääsystä. Itävallan hyvä vire jatkui ja Englanti kaatui lukemin 8-6. Finaalissa Suomen joukkue pelasi kisojen kenties heikoimman ottelunsa ja Itävalta nappasi voiton lähinnä vahvan poistopelinsä turvin selvin lukemin 3-7. Miesten B-sarjassa Italia peittosi Venäjän päästen näin suoraan finaaliin. Lohkokakkosten kohtaamisessa Tsekki voitti Unkarin ja pääsi näin pelaamaan Venäjää vastaan finaalipaikasta. Tsekin joukkueen pelivire pysyi ja semifinaalivoiton jälkeen joukkue pääsi latautumaan loppuotteluun Italiaa vastaan. Italia oli ottelussa hienoinen suosikki, mutta niin vain kävi, että Tsekin hienot otteet jatkuivat ja B-sarjan voiton myötä heille avautui pääsy MM-karsintaan A-sarjan kahdeksanneksi sijoittunutta Tanskaa vastaan. MM-karsinnassa Tanska osoittautui kuitenkin etevämmäksi, mutta vasta kolmannessa ottelussa.

 

Kuten jo mainitsinkin, naisten A-sarjassa nähtiin tällä kertaa varsin poikkeuksellinen runkosarjataulukko. Tilannetta olisi varmasti muuttanut se, jos viimeisenä viitenä vuonna naisten curlingkenttiä hallinnut Ruotsin Anette Norbergin joukkue olisi ollut kisoissa mukana - kuudes perättäinen EM-kulta olisi varmasti ollut lähellä. Hollanti putosi täysin odotetusti takaisin B-sarjaan, josta se viime vuonna nousi. A-sarjan selvästi heikoin joukkue ei saanut voittoakaan tililleen, vaikka oli kyllä varsin lähellä yllättää esimerkiksi isäntämaa Sveitsin. Norjan joukkue putosi siis myös B-sarjaan, josta se noussee ensi kaudella takaisin A-sarjaan ja mahdollisesti MM-karsinnan kautta taistelemaan jälleen niistä elintärkeistä olympiapisteistä. Mestaruuden kisoissa vei Venäjän joukkue, joka nappasi semifinaalissa makean voiton Sveitsistä jatkopään viimeisellä kivellä heittämällään mahtavalla tuplapoistolla ja fi - naalissa revanssi Italiasta kääntyi Venäjän voitoksi peräti neljän ryöstetyn pään turvin lukemin 9-4 - kisojen parhaan joukkueen saldo näytti viikon päätteeksi lukemia 11 voittoa ja ainoastaan yksi tappio, joten voitto meni todellakin oikeaan osoitteeseen!

Miesten sarjassa tasaista

Miesten A-sarja oli erittäin tasainen ja ottelut menivät yllättävänkin paljon ristiin. Tie-break -otteluihin ajautui lopulta peräti kuusi joukkuetta kun kolmen semifinaalipaikasta taistelevan tasapäisen joukkueen lisäksi kolme muuta taisteli samanaikaisesti A-sarjasta putoamista ja MM-karsintaan joutumista vastaan. Suoran putoajan paikalle joutui Wales, jonka onnistui voittaa runkosarjassa ainoastaan Saksan. Toinen putoaja, samaten kuin MM-karsintaan joutuja ratkaistiin kolmen joukkueen kesken kun runkosarjassa tasapisteisiin päätyneet Irlanti, Ranska ja Tanska ottivat mittaa toisistaan tie-break -otteluissa. Kolmen joukkueen kesken taisteltiin myös viimeisestä jatkopelipaikasta, kun Ruotsin, Norjan ja Suomen joukkueet päätyivät runkosarjassa tasapisteisiin.

Suomen joukkueen virallinen tavoite kisoista oli saavuttaa vähintään MM-kisapaikkaan oikeuttava seitsemäs sija. Hienosti menneiden Continental Cupin otteluiden myötä oli kuitenkin lupa odottaa jopa selvästi parempaa tulosta. Joukkueen peli ei tällä kertaa asettunut uomiinsa koko turnauksen aikana ja esitykset olivat liian ailahtelevia huippusijoituksista taistellessa. Runkosarjan alkuun koettiin pari tappiota, joista etenkin Saksaa vastaan hävitty ottelu kirpaisi joukkuetta, kun viimeinen määrämittainen liukui harjaamatta liian pitkäksi. Joukkueemme ryhdistäytyi heikosta alusta huolimatta ja pääsi lopulta voittojen tielle kohdatessaan Tanskan. Edelleen ailahtelevat otteet haittasivat joukkueen peliä ja pohjanoteeraus nähtiin ottelussa Ranskaa vastaan, jonka Suomi hävisi 2-6 ja jatkohaaveet kokivat aimo kolauksen. Teoreettinen mahdollisuus kuitenkin säilyi hengissä ja sisuuntunut joukkueemme hoiti oman leiviskänsä paremmin kuin hyvin, kun runkosarjan voittonsa varmistanut Skotlannin joukkue kaatui runkosarjan viimeisessä ottelussa kuuden pelatun pään jälkeen selvin numeroin 9-3. Samanaikaisesti Saksa voitti oman ottelunsa Sveitsiä vastaan varmistaen oman jatkopaikkansa Sveitsin ja Skotlannin jälkeen. Näin Suomelle avautui viimeinen mahdollisuus nousta jopa koko turnauksen voittoon.

Suomen, Ruotsin ja Norjan taistelu viimeisestä jatkopaikasta alkoi tee-heitoilla, joissa ruotsalaiset osoittautuivat etevimmiksi raskaan harjatyöskentelyn jälkeen neljän kiven yhteenlasketun etäisyyden nännistä ollessa 49 senttiä. Norjan joukkueen yhteenlaskettu etäisyys oli 84 senttiä Suomen jäädessä heikommaksi 114 sentin tuloksella. Suomi ja Norja kohtasivat siis ensimmäisessä tiebreak -ottelussa ja panoksena oli pääsy otteluun Ruotsia vastaan. Pelissä edettiin tasaisissa merkeissä Norjan hienoisessa painostuksessa. Suomen onnistui vielä ryöstää kymmenennessä päässä tasapeliin tarvittava piste, mutta jatkopäässä tempun uusiminen ei enää onnistunutkaan viimeisen määrämittaisen noustua Norjan etupesän puolella olevaa kiveä päin. Ottelu Norjalle lopulta lukemin 5-6 ja näin Norja eteni toiseen tiebreak -otteluun, jossa se tosin joutui tunnustamaan levänneen ruotsalaisjoukkueen niukasti paremmakseen lukemin 6-7.

Kotikisojen taika

Vaikka Sveitsi on hyvin tunnettu curlingin mahtimaana, niin paikallisesti lajin suosio ei kuitenkaan ole todellisten mahtilajien kuten pyöräilyn, jalkapallon, tenniksen ja alppihiihdon kanssa mitenkään vertailukelpoista. Erään vapaaehtoistyöntekijän mukaan sveitsiläisten kiinnostus herää lajia kohtaan vasta sitten kun menestystä on luvassa. Tämän vuoksi hänkin toivoi oman maansa joukkueiden pärjäävän alkukisoissa hyvin, jotta kisakatsomon lehterit täyttyisivät loppuviikon ratkaisupeleissä. Isäntämaan joukkue koki kokoonpanomuutoksen juuri kisojen kynnyksellä, kun olympiajoukkueen kippari Ralph Stöckli liittyi edustusjoukkueeseen pelaten varakipparina ja kolmosheittäjänä. Tämä toi joukkueeseen selvästi uutta kipinää ja jäällä nähtiin loppuun saakka taisteleva sveitsiläisjoukkue, jossa pelaajat halusivat todella pelata parasta peliään näiden kotikisojen aikana. Hienot otteet toivat lopulta runkosarjan kakkospaikan ja Skotlantia vastaan pelatun page-systeemin ensimmäisen ottelun voiton myötä Sveitsille avautui suora finaalipaikka.

Kisojen suurin ennakkosuosikki oli tietenkin hallitseva maailmanmestarijoukkue Skotlannin David Murdochin kipparoimana. Joukkue esittikin varsin tasaista ja hyvälaatuista peliä voittaen runkosarjan hävittyään ainoastaan Irlannille ja Suomelle. Jatkopeleissä Skotlanti hävisi ensin Sveitsille, mutta nappasi toisessa semifinaalissa voiton Ruotsista kohdatakseen Sveitsin uudestaan turnauksen finaalissa. Runkosarjan kaksi parasta joukkuetta kohtasivat oikeutetusti finaaliottelussa, josta kehkeytyikin varsin hyvätasoinen. Lähestulkoon täyden katsomon edessä käyty finaaliottelu oli loistavaa curlingia, jossa finalistit ottivat tosissaan mittaa toisistaan. Sveitsi karkasi ottelun puoliväliin mennessä 3-2 johtoon ja nappasi heti tauon jälkeen omalla viimeisellä kivellään vielä kaksi pistettä lisää. Skotlanti vastasi tähän heti nappaamalla kolme pistettä tasoittaen ottelun lukemiin 5-5. Yhdeksännessä päässä Sveitsi oli pakotettu yhden nollapään jälkeen luopumaan viimeisen kiven edustaan Skotlannin pelatessa jälleen loistavasti. Sveitsi vastasi jälleen samalla mitalla pakottaen Skotlannin yhteen pisteeseen ja viimeisen kiven edun menetykseen. Jatkopäässä Sveitsi pääsi viimeisellä kivellään nappaamaan voittoon tarvittavan pisteen viimeisellä määrämittaisella ja kotiyleisön pauhu oli juuri niin valtaisa kuin voi kuvitella miesten kahdenkymmenen kullattoman kauden jälkeen.

Yhteenveto

 

Kaiken kaikkiaan kisojen järjestelyt olivat lopulta varsin hyvin toteutetut, vaikka alussa olikin hieman vaikeuksia. Sveitsi sai kotikisoissa miesten Euroopan mestaruuden myötä jälleen lajille hyvää nostetta ja olipa Suomessakin EM-kisojen näkyvyys kerrankin hyvällä tasolla kun YLE lähetti paikalle oman toimittajansa kuvaajineen. Suomen joukkueiden päätavoitteet tulivat saavutettua, vaikka hieman parempaakin oli luvassa. Mainittakoon tässä vielä, että median edustajille järjestetyssä curlingottelussa Suomi oli valtakielenä, kun allekirjoittaneen lisäksi otteluun osallistui muiden muassa pari virolaista edustajaa sekä yksi suomenkielinen ahvenanmaalainen - hyvä Åland!