Continental Cup, voitto Euroopalle

Teksti: 
Teemu Salo
Kuvaaja: 
Jani Sullanmaa
Juttutyyppi: 
Curlinglehden numero: 
Miesten maajoukkueen matka Kanadan Chilliwackissa pelattuun Continental Cupiin oli onnistunut, vaikka kotimatka meinasikin siirtyä. Turnaus päättyi lopulta Euroopan 229-171 voittoon. Lukemat saattavat näyttää tiukoilta, mutta loppujen lopuksi voittoa osattiin odottaa jo edellisen päivän tulosten jälkeen.

Matka Kanadaan alkoi tiistaina 21.11. ja kiitos kymmenen tunnin aikaeron oltiin saman päivän puolella perillä. Osa joukkueista oli saapunut jo edellisenä päivänä, mutta itse katsoimme että tiistaina saapuminen riittää. Pelithän alkaisivat vasta torstaina. Heti paikalle saavuttua saimme peliasut ja jälleen kerran erään meistä nimi oli painettu ja brodeerattu joka paikkaan väärin. Tällä kertaa nimi alkoi Uuisipaa...

Continental Cup 2006 

Keskiviikkona vuorossa olivat harjoitukset sekä turnauksen avajaiset. Niitä ennen kokoonnuttiin joukkueen kesken ja mietittiin taktiikkaa ottelupareja valittaessa. Tarkkaan en tiedä, miten pareja muodostettin, mutta minulle jäi sellainen käsitys että Euroopan ja Pohjois-Amerikan kapteenit asettivat vuorollaan joukkueen pöydälle ja toinen sitten valitsi sille vastustajan. Jäät olivat jo treeneissä mukavat ja taipuvat joten niiden osalta ei ainakaan homman olisi pitänyt olla kiinni. Avajaiset pidettiin ilman otteluita samana päivänä ja paikalle oli tullut yllättävän moni. Avajaisillallisella saimme pöytäseuraksemme Debbie McCormickin joukkueen, joka yritti kovasti tarjota juotavaa viidennelle kymmenelle siirtyneelle kapteenillemme.

Torstaina päivän aloittivat naiset, joista ainoastaan Saksan Andrea Schöpp onnistui ottamaan tasapelillään Euroopalle pisteitä. Hänelläkin oli voittoon avaimet, mutta viimeinen heitto ei aivan onnistunut. Iltapäivän peleissä meiltä oli laitettu peliin kokeneemmat pelaajat eli ne, jotka jo aikaisemmin olivat pelanneet mixed doubles - otteluita. Näistä peleistä Trulsen ja Lund voittivat pelinsä, mutta jälleen Euroopalle kaksi tappiota.

Illalla pelattiin sitten meidän ensimmäinen ottelumme. Arpa (tai siis valinta) heitti näihin kahteen normaalipeliin meidän vastustajaksi USA:n Pete Fensonin, jolla ei toistaiseksi ole voittoa Suomesta arvokisoissa. Tietysti olimme molemmissa ilman viimeisen kiven etua. Kahdeksan pään peli ja avasimme sen hienosti antamalla vastustajalle kolme pistettä. Seuraavat kolme menivät kuitenkin meille 1,2,2 joten tauolla oli tilanne 5-3 meille. Viidennessä he tasoittivat ja kuudennesta meille yksi piste. Seitsemäs nollattiin ja viimeiseen mentiin siis meidän johdossa 6-5. Meillä oli hyvä tilanne ennen Fensonin ensimmäistä, jolla hän heitti pahasti ohi siitä mitä yritti, mutta sai kuitenkin kilkkien kautta meidän ykkösemme pois. Markun ratsun jälkeen meillä oli jälleen kaksi pistettä tulossa. Määris punaiselle ja Fenson olisi tasannut pelin. Hän kuitenkin yritti voittoa ja epäonnistui, joten voitto meille 7-5. Muut Euroopan joukkueet hävisivät, joten ensimmäisen päivän jälkeen Pohjois-Amerikka johti 39-15 (voitosta kuusi, tasapelistä kolme pistettä).

Perjantaiaamuna pelasivat jälleen naiset ja nyt suunta kääntyi. Euroopan naiset veivät kaikki kolme ottelua ja tilanne kaventui mukavasti. Iltapäivällä ohjelmassa olivat yksilöpelit, joissa jokaisesta joukkueesta yksi pelaaja heitti kuusi ennalta määrättyä kuviota. Naiset heittivät ensin omansa ja heillä kisa päättyi tasan. Molemmat voittivat yhden ja yksi peli meni tasan. Meillä oli vastassa olympialaisista tuttu Brad Gushuen joukkue. Alkuun näytti, että käkättimeen tulee, sillä neljän heiton jälkeen kaverilla oli 19 pistettä. Markun heittäessä me napsimme kahdesta viimeisestäkin heitosta pisteitä ja Gushuen epäonnistuessa viimeisessään päättyi pari meille 22-20. Muutkin Euroopan joukkueet voittivat, joten tilanne näytti hyvältä.

Turnaukselle ominaisesti säännöt ja aikataulut vaihtelivat ja niin oli nytkin. Tosin jo ennen kisaa ilmoitettiin, että ylimääräiset kahdeksan pistettä menevät paremman keskiarvon saavalle joukkueelle eikä parhaalle yksittäiselle pistemäärälle. Schöppin hävittyä omansa 22-5 ei neljä voittoa auttanut. Joka tapauksessa Eurooppa oli noussut kahden pisteen päähän.

Illan normaalipelit näyttivät Euroopan kannalta hyviltä. Nyt emme antaneet Fensonille kuin yhden pisteen ensimmäisestä päästä, joten peli kulki meidän kannalta hyvin. Taukojohto oli 3-1. Sitten nollattiin pari päätä ja pakotettiin heidät ottamaan yksi piste. Näin viimeiseen päähän mentiin pinnan johdossa ja hammerin kanssa. Pää saatiin purettua ennen Markun viimeistä heittoa vastustajalla oli nännin takana kivi ja toinen etupesässä. Metrin ratsulla voitto, toisaalta sama myös määriksellä.

Muut pelit näyttivät menevän Euroopalle, joten ajattelimme varmistaa ainakin tasapelin yrittämällä tuplaa. Näin myös kävi, mutta vain ensimmäinen kivi lähti pois. Trulsenin epäonnistuttua viimeisessään meni myös koko kierros tasan, sillä Murdoch voitti omansa. Näin ennen Skins-pelejä ja viimeisiä Mixed Doubleseja tilanne oli Pohjois-Amerikan johto 62- 60.

Lauantaiaamuna vuorossa olivat ensimmäiset Skins-pelit. Yllättäen meidän vastustajaksemme tuli Fenson ja jälleen niin, että meillä ei ollut viimeistä kiveä. Toisessa parissa pelasivat Schöpp ja McCormick. Meidän ottelumme eteni selkeällä kaavalla. Pakotimme heidät yhteen pisteeseen ja otimme kaksi seuraavasta. Näin kaksi ensimmäistä skiniä meille, samalla tahdilla myös kaksi seuraavaa. Sitten Fenson onnistui ottamaan viidennen pään ja pakottamaan meidät kuudennessa päässä yhteen pisteeseen. Näin seitsemännessä oli jaossa kymmenen pistettä. Nämä onnistuimme varastamaan. Viimeisessä päässä Fenson sitten otti loput seitsemän pistettä ja meidän ottelumme päättyi 20- 10.

Naisten pelissä Schöpp otti kaksi ensimmäistä päätä vieden niistä neljä pistettä. Loput 26 siirtyivät viimeiseen päähän, jossa ratkaisu jäi viimeiseen kiveen. Sillä Schöpp yritti ratsastaa vastustajan suojan pesäkivensä ulkoreunaan ja sillä vastustajan kiven pesästä. Vaikea heitto jäi ulos ja loppuvaiheessa suunnitelma vaihtuikin tuplapoistoon, joka onnistui. Näin koko ottelu Euroopalle 30-0.

Iltapäivän Mixedeissä Suomi/Saksa -yhdistelmä ei toiminut, mutta MacDonald/Ott -pari sentään voitti oman pelinsä. Peleistä jäi mieleen pelkkänä harjamiehenä toimiminen, joka pitkän päälle ei välttämättä ole mikään kiva harrastus. Näiden jälkeen pelattiin päivän toiset Skins-pelit, joissa vastakkain olivat Trulsen ja Menard sekä Ott ja Scott. Näistä ensimmäinen päättyi Euroopan voittoon 30-10 ja toinen 34-6, joten ennen viimeistä päivää Eurooppa johti murskaavasti 180- 100.

Viimeisenä päivänä ottelunsa aloittivat ensin naiset, joiden ottelussa vastakkain olivat Kleibrink ja Norberg. Miesten pelissä kohtasivat Murdoch ja Gushue. Pohjois-Amerikan taktiikkana oli yrittää siirtää pisteitä seuraaviin päihin ja koittaa tätä kautta kuroa eroa umpeen. Molemmissa pareissa kaksi ensimmäistä päätä menivät kuitenkin Euroopalle ja voitto oli päätä vaille valmis.

Tätä kuitenkin jouduttiin odottamaan varsin pitkään, sillä mm. Norberg mokasi kahdessa peräkkäisessä päässä varmalta näyttäneen heiton. Loppujen lopuksi heidän pelissään kuitenkin nähtiin ratkaisu ja saimme juhlia voittoa. Loput päät pelattiin vielä pois ja lopputulokseksi saatiin siis Euroopan voitto 229-171.

Pelien jälkeen joukkueemme kokoontui vielä sunnuntai-iltana syömään ja juhlimaan voittoa. Joukkue oli kasassa lähinnä sen takia, että lumimyrsky oli sulkenut valtatien Vancouveriin ja osa joukkueista ei päässyt lähtemään sinne viettämään iltaansa ennen kotiinpaluuta. Illallisen jälkeen suoritettiin perinteinen valmentajien kaste ja niin kapteeni Elisabeth Gustafsson kuin valmentaja Mike Haykin kävivät virkistäytymässä hotellin altaassa.

Aamulla lumimyrskystä oli jäljellä vain isot kasat lunta. Niinpä oletimme, että kaikki on kunnossa kun menemme lentokentälle. Tuuli kuitenkin pöllytti lunta ja kesärenkailla liikkuneet paikalliset olivat varsin pulassa kaiken lumen kanssa. Kentällä tilanne oli myös toinen. Tsekkauksen jälkeen kentältä menivät sähköt ja vähän tämän jälkeen he ilmoittivat, että lennot on peruttu. Meitä kehotettiin siirtymään Abbotsfordin kaupunkiin ja hankkimaan hotellihuoneet odottelua varten.

Trulsenin ja Ottin joukkueet olivat samassa tilanteessa ja heistä Trulsenin joukkueella oli matkatoimiston agentti palvelemassa 24h. Soitto hänelle ja hän kertoi, että Vancouverista lähtisi Lontooseen kone, jossa olisi tilaa. Niinpä pakkasimme tavarat vapaaehtoisten autoihin, jotka olivat palanneet kentälle ja suuntasimme kohti Vancouveria. Siellä pääsimme kuin pääsimmekin Lontoon koneeseen. Lontoosta Tukholmaan ja siitä kotiin ja oli todella mukava tunne laskeutua Helsinkiin. Itse asiassa jo tunne siitä, että pääsee takaisin Eurooppaan oli loistava.

Continental Cupin voitot ovat nyt 2-2 Euroopan ja Pohjois- Amerikan välillä. Paikan päällä oli kuitenkin pelkona, että sponsorien vähyyden vuoksi turnausta ei välttämättä enää järjestettäisi. Kaikki olivat sitä mieltä että turnausta tarvitaan, mutta nähtäväksi jää löytyykö tapahtumalle rahoittajaa. Omasta mielestäni turnaukselle on ehdottomasti tilaus ja vastaavia voisi järjestää myös pienemmässä mittakaavassa, esim. Suomi-Ruotsi otteluina.