Eläintarhan Curlingklubi palaa juurilleen – Historian kolinaa Helsingistä

Teksti: 
Nils-Robert Sjöblom
Juttutyyppi: 
Curlinglehden numero: 

Isäni Nils Sjöblom oli innokas golfin pelaa­ja ja etsi toisten lajin harrastajien kanssa sopivaa talvilajia - haluttiin harrastaa ur­heilua myös silloin, kun Talin kentälle ei päässyt pelaamaan. Sisällä golfia saattoi harrastaa vain Tennishallissa lyömällä pal­loa pressua vasten.

 

Mallia Ruotsista

Isä oli nähnyt curlingia pelattavan Lidin­gön Golfklubilla Tukholmassa siellä käy­dessään. Ruotsissa golffarit pelasivat cur­lingia talvisin ja samalla selvisi, että se oli suuri laji Euroopassa - Skotlannista ja Ka­nadasta nyt puhumattakaan.

Pelaajat löytyvät ja pelipaikka myös

Parikymmentä innokasta pelaajaa löytyi­kin - mukana perheemme jäseniä ja Talin golfinpelaajia. Pelipaikaksi keksittiin Eläintarhan urheilukenttä, jossa harrastet­tiin pikaluistelua ja jääpalloa talvisin, jo­ten se jäädytettiin hyvään kuntoon talven ajaksi. Helsingin kaupunki näytti vihreätä valoa ja niin tilattiin pelikivet, jotka saa­puivat keväällä 1962. Seuraavaksi piti sel­vittää miten jää pitää ratamerkintöineen jäädyttää, ja seuraavana vuonna ratoja oli jo kaksi - olihan käytössä neljän joukku­een kivet. Curlingia pelattiin lauantaisin ja sunnuntaisin päivänvalossa.

Pelikivien hankkimisesta

Tarkoitus oli alun perin, että jokainen pe­laaja hankkii omat kaksi pelikiveään. Kun maksun aika koitti, innokkaita maksajia ei ollutkaan riittävästi ja Nils Sjöblom otti vastatakseen syntyneestä vajauksesta ja hankki tarkoitukseen pankkilainan. Sillä tavalla perheemme jäsenistä tuli alkuvai­heessa pelikivien omistajia. Tuohon aikaan kivet oli ostettava uusina ja ne maksoivat varsin paljon. Käytettyjen kivien markki­noista ei Suomessa tuolloin tiedetty mi­tään. Koko perheemme osallistui myös al­kuvaiheen peleihin.

Peliolosuhteet

Innokkaita alkuvaiheen pelaajia olivat mm. herrat Kulokoski, Kaivola, Pohjanpa­lo, Furstenborg ja eräät muut. Peliolot oli­vat alkeelliset - ei ollut sosiaalitiloja, eikä muitakaan mukavuuksia - mutta intoa riitti. Kolmen, neljän vuoden kuluttua saa­tiin käyttöön pieni kivien säilytysvaja ja kelkka, jolla niitä voitiin kuljettaa. Vaja olikin tarpeen, sillä siihen asti kivet oli kul­jetettu pelipaikalle autojen konteissa. Sa­moihin aikoihin saatiin kentälle eräänlai­nen aita, jolla pelialue voitiin erottaa muusta kentästä. Alkuun pelejä pelattiin aina rahasta, voittajien palkintosumma ke­rättiin penkille asetettuun hattuun.

Yhdistyksen perustaminen

Toiminta oli alkuun vapaamuotoista, mut­ta Helsingin kaupunki edellytti yhdistyk­sen perustamista suhteiden virallistamisek­si. Helsingin Curlingklubi - Helsingfors Curlingklubb perustettiin toukokuun 3. päivänä 1962. Perustamisasiakirjan alle­kirjoittivat Oluf Berg, R. Furstenborg, Aarne Kaivola, Asko Laukka, Ole Stolt­zenberg ja Nils Sjöblom. Nyt oli helpompi keskustella kaupungin virkamiesten kans­sa kenttävarauksista ja vastaavista asiois­ta. Klubin toiminta oli aktiivista viisi-kuu­si vuotta hiipuakseen sitten. On hyvä muistaa että klubin toiminta-aikaan muita kerhoja ei Suomessa ollut, eikä liioin mi­tään alan liittoa.

Myöhemmin Klubin perinteitä ja pelitoi­mintaa jatkamaan perustettiin Eläintarhan Curlingklubi, joka nyt on palaamassa edel­täjäseuransa nimiseksi.