Sarjan kokeneimmat veivät mestaruudet

Teksti: 
Tommi Häti
Juttutyyppi: 
Curlinglehden numero: 

Suomen mestaruudet menivät tällä kertaa Anne Malmin ja Markku Uusipaavalniemen nimiin. Uusipaavalniemelle tämä oli kolmas mestaruus peräkkäin. Malmi sitä vastoin palasi ykköspaikalle muutamien vuosien jälkeen. Viimeinen turnaus Vierumäellä sujui pitkälti piirustusten mukaan ja voittajat olivat selvillä jo ennen sunnuntain kierroksia.

Anne Malmilla on pitkä ura curlingin parissa aina 80-luvun alkupuolelta alkaen. Muutama taukokin mahtuu uralle mutta aina ollaan palattu takaisin kärkikahinoihin ja edustusjoukkuekuvioihin. Annen joukkueessa pitkän linjan pelaajia oli toki muitakin. Jaana Jokelalla on lähemmäs parikymmentä arvokisaedustusta takana ja Tytti Haapasaarellakin muutama 80-luvulta. Mestaruudesta kamppaili loppuun asti Katja Kiiskisen nuori joukkue, josta valtaosa on vielä kirkkaasti juniori-ikäisiä. Anne Malmi antoikin tunnustusta kilpasiskoilleen: - Erityisesti heittopelissä he olivat meitä edellä. Näkyi selvästi että tytöt ovat panostaneet perusasioiden harjoitteluun. Ja kun muistetaan että parhaat vuodet pelaajana asettuvat sinne kolmen kympin korville niin menestystä heille on varmasti vielä luvassa. - Mestaruus kääntyi meille ehkäpä paremman kipparipelin vuoksi ja tietysti menneiden vuosien rutiini näkyi meidän tasaisemmissa otteissamme. Voidaan siis todeta että kokemus voitti tällä kertaa nuoruuden. Lisäksi täytyy antaa kiitosta Laukkasen Jaken artikkelille viime Curlinglehdessä, jossa puhuttiin asennepuolesta. Sen jutun luettuamme meille syntyi luja tahto voittaa ja viedä hyvin alkanut kausi tyylillä loppuun asti. Malmin joukkue ei ole vielä tehnyt ratkaisua siitä lähtevätkö he EM-kisoihin vai eivätkö. Kauteen lähdettäessä ei ollut ajatuksissa että he voittaisivat koko sarjan, vaikka aavistelivatkin että kärkikolmikossa varmaankin ollaan. Edustuspaikkaa sulatellaan vielä kevääseen asti ja silloin syntyy päätös lähtevätkö mestarit edustamaan Suomea.

Miesten sarjassa ei uutta auringon alla

Markku Uusipaavalniemen joukkueella on ollut läpi kauden päällimmäisenä mielessä luonnollisesti Torinon olympialaiset. SM-sarja on toiminut sitä silmällä pitäen enemmänkin osana valmistautumista kauden päätavoitteeseen kuin varsinaisesti tiukkana mestaruuden tavoitteluna. Teemu Salo hieman ihmetteleekin että mestaruus irtosi ilman suurempaa puristusta: - Edelliskausiin nähden nyt ei tarvinnut pelata ihan "täysillä valoilla". En halua kuulostaa ylimieliseltä mutta ihan kuin muut joukkueet olisivat hieman olleet myös tavallista vaisummin liikkeellä. Toi- sen turnauksen jälkeen Rantamäen Tomi hilasi itsensä siihen parin pisteen tuntumaan mutta sen jälkeen me menimme menojamme, Teemu kertaa. - Hieman pelottaa huomata että viime olympialaisten jälkeen ei ole mainittavammin uusia joukkueita tullut divariin tai SM-sarjaan mukaan. Kärki on kovin kapea ja puheet sarjan laajentamisesta kuudesta joukkueesta kahdeksaan ovat nykytasolla ennenaikaisia. Sitten kun kärkiporukoiden määrä laajenee niin voidaan ottaa asia uudestaan harkintaan.

Pelipaikkana Vierumäki sai kiitosta

SM-sarja palasi parin kauden jälkeen takaisin Vierumäelle täksi kaudeksi. Painetta Vierumäelle siirtymiseen oli tihkunut osallistuvien joukkueiden taholta viime kauden päätteeksi ja nyt monet ovat ääneen todenneet ratkaisun olleen hyvä. Jäiden laatu on vastannut odotuksia pääosin ja curlingille ominainen sosiaalinen kanssakäyminen on kokenut uuden tulemisen. Vierumäen kanssa on tehty kahden vuoden sopimus, joten ainakin vielä ensi kausi pelataan Urheiluopiston maisemissa.