EM-kilpailut Garmisch-Partenkirchenissä 9. - 17.12.2005

Teksti: 
Jermu Pöllänen
Juttutyyppi: 
Liittyvä artikkeli: 
Curlinglehden numero: 

Curlingin EM-kilpailut järjestettiin tällä kertaa Saksassa Garmisch-Partenkirchenissä. Kilpailuun lähetettiin Suomesta kokenut miesjoukkue ja aikuisten arvokisatasolla täysin kokematon naisten joukkue. Molempien joukkueiden tavoitteena oli säilyttää A-sarjan paikka ensi syksyn EM-kilpailuihin, jossa jälleen karsittaan pääsystä seuraavan MM-kilpailuihin - siellähän ovat jaossa ensimmäiset maakohtaiset pisteet karsittaessa Vancouverin olympialaisten 2010 osallistujia.

Naisjoukkueemme koostui viime kaudella SM-sarjassa hopealle sijoittuneesta Katja Kiiskisen nuoresta joukkueesta, jonka pelaajat Katjaa lukuun ottamatta voivat toimia edelleen nuorten maajoukkueenamme vielä useita vuosia. Joukkueessa pelasivat kapteeninsa Katja Kiiskisen lisäksi Heidi Hossi, Tiina Kölhi, Päivi Salonen ja varapelaaja Sanna Puustinen ja joukkueen valmentajana toimi Tuomas Vuori. Tällä kertaa nuorelle joukkueelle asetettu tehtävä A-sarjapaikan säilyttämisestä osoittautui mahdottomaksi. Kokeneemmat joukkueet saivat pidettyä oman pelinsä kasassa läpi ottelun ja voittoon riitti yleensä yksi suomalaisjoukkueen heikko hetki. Ennakkoon ajateltuna Suomella olisi kuvitellut olevan mahdollisuuksia ainakin viime kaudella B-sarjasta nousseita Itävallan ja Hollannin joukkueita vastaan ja kenties myös Italiaa vastaan. A-sarjapaikan varmistaakseen Suomen olisi pitänyt voittaa näistä otteluista vähintään kaksi.

Suomen joukkueen kokemattomuus huomioon ottaen kisojen voidaan kuitenkin todeta menneen jotakuinkin odotetusti. Kenties selvimpänä alisuorittajana kisoissa oli Venäjän joukkue, joka on totuttu viime vuosina näkemään taistelemassa tosissaan pääsystä jatkopeleihin. Viime vuonnahan Venäjä oli EM-kisoissa neljäntenä ja MM-kisoissa viides. Nyt sen oli kuitenkin tyytyminen vaivaiseen kahdeksanteen sijaan ja A-sarjapaikan säilyttämiseen kahdella voitolla sarjataulukossa selän taakse jääneistä Suomesta ja Itävallasta, jotka siis putosivat ensi kaudeksi B-sarjaan.

Ruotsin naiset jyräsivät viidenteen peräkkäiseen Euroopan mestaruuteen

En usko kenenkään yllättyneen näkemästään Ruotsin pelatessa jälleen fi naaliottelussa. Vastaan asettui tällä kertaa Miriam Ottin kipparoima Sveitsin joukkue, joka joutui toteamaan ruotsalaisten voittamattomuuden selvästi lukemin 5-8. Anette Norbergin kipparoiman ruotsalaisjoukkueen Vierumäellä alkanut neljän Euroopan mestaruuden putki sai näin jatkoa kun joukkue pelasi läpi viikon puhdasta peli ja nosti itsensä samalla selkeimmäksi ennakkosuosikiksi haastamaan Kanadaa Olympialaisten kullasta taisteltaessa. Muita onnistujia viikon aikana olivat eittämättä Tanska ja Hollanti. Tanskan joukkueella oli paljon pelissä, sillä heidän tuli sijoittua viiden parhaan joukkoon jos mielivät Olympialaisiin kansallisen Olympiakomiteansa esittämänä. Maakohtainen edustuspaikkahan Tanskalla jo oli edelliskevään heikosti menneistä MM-kisoista huolimatta. Selkä seinää vasten tanskalaiset tekivät radikaalin ratkaisun ja houkuttelivat kokeneen Dorthe Holmin joukkueen peräsimeen ja tämä tuotti tuloksena EM-kilpailuista hienosti pronssia ja olympialaisten kisapassit. Täytyy muistaa, että Tanskalta löytyy olympialaisista jo yksi hopeamitali, jonka se nappasi Naganon kisoissa 1998.

Kisojen onnistujiin voidaan laskea myös Hollanti, joka toki voitti vain sarjataulukossa selkänsä taakse jääneet joukkueet, mutta piti tiukoilla myös montaa paremmin sijoittunutta joukkuetta. Viime kauden B-sarjan kakkonen säilytti näin paikkansa A-sarjassa ensi kauden EM-kisoihin ja saavutti lisäksi MM-kisapaikan Hollannille 20 vuoden tauon jälkeen. Hieno suoritus, josta sopii olla erittäin tyytyväinen. Viime kaudella B-sarjaan pudonneet Saksa ja Tsekki nousivat odotetusti takaisin A-sarjaan. Kokenut (mm. kuusi EM-kultaa!) saksalainen Andrea Schöpp selvitti mestaruuden lisäksi joukkueineen tiensä MM-kisoihin voittaen karsintaottelut Venäjää vastaan suoraan kahdessa ottelussa. Saksa suoriutui siis omista kotikisoistaan puhtaalla pelillä ja palasi takaisin curlingin arvokisojen eliittiin.

Miesten joukkue liikkeellä kokeneella kaartilla

Miesjoukkueemme muodostivat Teemu Salo, Kalle Kiiskinen, Wille Mäkelä, Markku Uusipaavalniemi ja varapelaaja Jani Sullanmaa sekä joukkueen valmentaja Jari Laukkanen. Tältä kokeneelta kaartilta sopi odottaa hyvää turnausta, olihan mm. samainen pelaava kokoonpano edellisten Olympialaisten jälkeen heti ensimmäisissä MM-kilpailuissaan Bismarckissa hienosti viides, vuotta myöhemmin pienellä kokoonpanomuutoksella neljäs ja viime keväänä jälleen viides. Viime kauden EMkilpailuissahan Suomi pelasi B-sarjassa nousten kuitenkin hyvin pelatun viikon päätteeksi mestaruuden myötä takaisin A-sarjaan ja MM-kilpailuihin voitettuaan karsintaotteluissa Venäjän.

Kisojen alku tiedettiin vaikeaksi ja etenkin toisen päivän ottelut Ruotsia ja huolella olympialaisiin valmistautunutta Skotlantia vastaan olivat erittäin kovia koitoksia. Heti ensimmäisessä ottelussaan Suomi kohtasi Irlannin, joka nousi edelliskaudella Suomen tapaan A-sarjaan. Irlannin joukkueessahan pelaavat kokeneet skotit, jotka olivat saaneet houkutelleeksi kipparikseen Douglas Dryburghin, joten kipparikaksikko oli täysin sama kuin Iso- Britannian edustusjoukkueessa Naganon olympialaisissa 1998. Molemmat joukkueet pelasivat todella puolustusvoittoista peliä ja ottelun viimeiseen päähän lähdettiin niukassa tasatilanteessa 2-2 viimeisen kiven edun ollessa Suomella. Viimeisen kiven edullahan näitä otteluita useimmiten voitetaan, mutta tällä kertaa viimeinen kivi ei noussutkaan aivan riittävästi ja viikko lähti käyntiin alavireisesti tappiolla täysin voitettavissa olleesta pelistä.

Toisen päivän tiukat ottelut kääntyivät tasaisen taiston jälkeen hyvin pelanneille vastustajille, mutta kolmannen päivän kohdalla tapahtui jotain odottamatonta. Suomen kohdatessa viimesyksyisen MMkisapaikan karsintavastustajansa Venäjän olivat molemmat joukkueet vielä ilman voittoja. Suomen joukkue lähti tähän otteluun selvänä ennakkosuosikkina, mutta toisin kävi. Venäjä löylytti Suomea lopulta 9-5 napaten mm. pariinkin otteeseen omalla viimeisellään peräti kolme pistettä. Iltapelissä Suomi kohtasi vielä isäntämaan kovakuntoisen Andy Kappin joukkueen. Saksalaisethan olivat edelliskevään MMkilpailuissa peräti loppuottelussa saakka ja aloittivat omat kotikisansakin parilla voitolla ja parilla niukalla tappiolla. Tällä kertaa peli päättyi jo yhdeksän pelatun pään jälkeen Saksan voittaessa ottelun selvästi lukemin 7-3.

A-sarjapaikka vaarassa

Kolmannen pelipäivän jälkeen Suomi oli siis edelleen nollilla hävittyään turnauksen viisi ensimmäistä peliään. Jatkopeleihin oli enää häviävän pienet mahdollisuudet, sillä tie-breakeihin pääsyynkin tarvitaan kymmenen joukkueen lohkossa useimmiten vähintään viisi voittoa. Nyt pelattiin kuitenkin vielä tosissaan A-sarjassa pysymisestä ja MM-kisapaikasta. Seuraavana Suomen joukkueen asetti selkä seinää vasten Norjan hallitseva olympiavoittaja Pål Trulsenin joukkue, joka perinteisesti parantaa turnauksien kuluessa peliään kuin sika juoksuaan. Pohjalla norjalaisilla oli tähän mennessä kolme voittoa ja katse kohti jatkopelejä. Suomen joukkue pelasi sisuuntuneena kuitenkin hyvän pelin peitoten Norjan lopulta lukemin 6-3. Vielä kun iltaottelussa kaatui Tanskan joukkue samoin lukemin, voitiin todeta päivän olleen kaikin puolin onnistunut.

Keskiviikon ainokaisessa ottelussaan Suomi kohtasi hyvin pelanneen Sveitsin Ralph Stöcklin joukkueen. Samat joukkueethan kohtasivat mm. semifinaalissa MM-kilpailuissa 2003 ja tuolloin sveitsiläiset poistuivat areenalta tiukan taiston jälkeen voittajina kohdatakseen fi naalissa itsensä Kanadan. Tälläkin kertaa taisteltiin voitosta tasapäisesti pelin ollessa viiden pelatun pään jälkeen tasan 1-1. Kahdeksannessa päässä sveitsiläiset pääsivät pisteen johtoon napaten omalla viimeisellään kaksi pistettä. Suomi toisti saman, mutta ikäväksemme Sveitsin onnistui vielä kerran toistaa temppu viimeisessä päässä napaten lopulta niukan voiton yhden pisteen erolla 5-4.

Viimeiselle pelikierroksellekin riitti jännitystä kun useammalla joukkueella oli mahdollisuudet vielä välieriin. Saksan ja Irlannin kohtaamisesta voittaja etenisi tiebreak otteluun välieräpaikasta, samaten Norjan ja Tanskan kohtaamisesta. Välieräpaikkojen takana käytiin kiivasta taistoa A-sarjassa pysymisestä ja MM-karsintaan pääsystä. Suomea vastaan asettui Italian joukkue, joka olisi voitolla päässyt tasoihin Suomen kanssa ja jos Venäjä olii samanaikaisesti voittanut Skotlannin olisivat kaikki kolme viimeistä joukkuetta olleet kahdessa voitossa. Suomen ja Italian ottelussa käytiin tiukkaa taistoa ensimmäisellä puoliskolla Suomen varastaessa viidennessä päässä 5-4 johtoasemaan vaadittavan pisteen. Italian tasoitettua seitsemännessä päässä ja siirryttyä vuorostaan pisteen johtoon seuraavan pään varastuksella oli Suomella jälleen edessään tilanne, jossa se oli kaksi päätä ennen loppua viimeisen kiven turvin yhden pisteen takaaajoasemassa. Tällä kertaa Suomen onnistui napata kuitenkin kolme pistettä ja ajaa italialaiset ahtaalle viimeiseen päähän lähdettäessä. Lopulta Suomen onnistui vielä ryöstää viimeisestä päästä yksi piste, joten voitto kotiin ja kohti MM-karsintoja.

MM-karsinnat toisena vuonna peräkkäin

MM-karsinnoissa Suomea vastaan asettui B-sarjan voittanut Ranska. Joukkue on ajoittain esittänyt hyviä otteita EM-kilpailuissa ja osallistunut MM-kilpailuihinkin 2000-luvulla jo kolmesti, joten mistään heittopussista ei tosiaankaan ollut kyse. Karsintapelien luonteeseen kuuluu, että arvonnan voittanut joukkue saa valita missä hallissa ensimmäinen karsintaottelu pelataan. Tästä on tietenkin hyötyä arvonnan voittaneelle joukkueelle sen valitessa lähes poikkeuksetta oman sarjansa hallin, jossa joukkue on viikon aikana tutustunut jäihin ja kiviin pelien tiimellyksessä.

Arpa suosi tällä kertaa Suomea, joten ensimmäinen karsintaottelu oteltiin A-hallissa. Suomen arpaonni jatkui viimeisen kiven edun suhteen, joten karsintoihin päästiin parhaista mahdollisista lähtökohdista. Ottelu sujui selkeässä suomalaiskomennuksessa ja ratkesi jo kahdeksannessa päässä lukemin 7-2 Suomelle. Toinen osaottelu siirryttiin mittelemään B-halliin Ranskan saadessa viimeisen kiven edun puolelleen ja äkisti voimasuhteet kääntyivät päälaelleen. Ranska otti Suomesta murskavoiton yhdeksän pään pelin jälkeen lukemin 10-5. Kolmannen ja ratkaisevan ottelun arvonnoissa Suomella oli jälleen onni myötä ja ottelun pelipaikaksi valikoitui A-halli, mutta viimeisen kiven etu arvottiin Ranskalle. Ensimmäisistä karsintapeleistä poiketen ottelusta kehkeytyi varsinainen jännitysnäytelmä. Puolivälin tauolle lähdettiin kutkuttavasti tasatilanteessa 3-3 viimeisen kiven edun kuitenkin siirryttyä Suomelle kolmospään kahden pisteen varastuksen avulla. Yhdeksännessä päässä Suomen onnistui napata tasatilanteessa kaksi pistettä viimeisen kiven edun turvin, joten viimeiseen päähän lähdettiin suomalaisjohdossa. Viimeisessä päässä Ranskan onnistui vielä rakentaa tilanne kahden pisteen ottamiseen ja ottelun siirtämiseen jatkopäähän. Viimeinen määrämittainen ei kuitenkaan osunut riittävän tarkasti ja MM-kisapaikka lipui suomalaisten haltuun. Tiukan pelin loppulukemat kirjattiin 6-5. Kisojen kenties iloisin yllättäjä (jos sitä nyt yllätyksenä voidaan pitää) olivat Irlannin joukkueen tasaisen vahvat otteet läpi viikon. Tuloksena oli historiallinen ensimmäinen MM-kisapaikka Irlannille. Turnauksessa voiton korjasi Norjan joukkue kapteeninsa Pål Trulsenin johdolla. Euroopan mestaruus oli tälle hallitsevalle olympiavoittajalle ensimmäinen laatuaan. Finaaliottelussa kaatui Ruotsia edustanut Peja Lindholmin joukkue, joka hävisi nyt neljännen EM-finaalin peräkkäin sen jälkeen kun joukkue voitti mestaruuden Vierumäellä 2001. Pronssille itsensä kampesi Skotlannin Olympialaisia varten kasattu joukkue, joka on parantanut otteitaan viime aikoina lupaavasti - Skottien uhkapeli saattaa sittenkin toimia!

Kohti olympialaisia

Kisoista selvittiin lopulta miestenkin osalta tyydyttävin arvosanoin. Aiempien vuosien menestykseen ja ennakko-odotuksiin (ainakin omiini) nähden viikosta jäi kuitenkin hieman alavireinen maku. Onko sitten niin, että aiemmissa koitoksissa Suomen miesjoukkue on venynyt huippusuorituksiin vai onko lajin yleinen taso Euroopassa vain yksinkertaisesti noussut? Veikkaisin että tässä sopassa on mausteita molemmista. Huipputasolla ero niukan voiton ja tappion välillä on hiuksen hieno: joskus ottelut kääntyvät voitoiksi, toisinaan taas tappioiksi - sellaista on curling. Muistettakoon kuitenkin, että joukkueemme otti voiton aina silloin, kun sitä eniten tarvittiin. Olisiko kenties tullut voitto tai pari enemmän, jos kauden päätähtäin olisi ollut näissä kisoissa? EM-kisat 2005, Garmisch-Partenkirchen

Naiset Voitot-Häviöt

1. Ruotsi 10-0

2. Sveitsi 9-2

3. Tanska 7-4

4. Norja 7-4

5. Skotlanti 6-5

6. Italia 5-5

7. Hollanti 3-6

8. Venäjä 2-7

9. Itävalta 1-8

10. Suomi 0-9

Miehet Voitot-Häviöt

1. Norja 8-4

2. Ruotsi 9-2

3. Skotlanti 9-2

4. Sveitsi 6-5

5. Saksa 5-5

6. Tanska 4-5

7. Irlanti 4-5

8. Suomi 3-6

9. Italia 1-8

10. Venäjä 1-8