Vapaaehtoinen

Teksti: 
Tomi Rantamäki
Juttutyyppi: 
Curlinglehden numero: 

Tarvitaan yksi vapaaehtoinen... Miksi se yksi on aina kateissa? Muistelkaapa lapsuuttanne. Koulussa oppilaat saivat silloin tällöin järjestää ohjelmaa. Useimmat ohjelmanumeroista alkoivat pyynnöllä saada yksi tai useampia vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset saivat sitten luokan tai koko koulun edessä syödä jotain epäilyttävää tai silmät sidottuina ronkkia esineitä vastakkaisen sukupuolen taskusta. Lapsia on helppo saada vapaaehtoiseksi.

Aikuisina me sitten vapaaehtoisesti syömme ja juomme melkein mitä tahansa ja käden työntäminen vastakkaisen sukupuolen taskuun on vasta leikin alku. Mutta vapaaehtoisesti emme enää osallistu yhteiseen hyvään tähtäävään toimintaan. Kollektiivisesta lapsesta on kasvanut itsekäs aikuinen. Mistä moinen itsekkyys? Muistellaanpa lisää lapsuutta. Jos ruoka ei sattunut miellyttämään, niin vanhemmat saattoivat vedota nälkäisiin kehitysmaiden lapsiin. Ja sitten ikään kuin uhrautuen syötiin lautanen tyhjäksi. Jos kaupassa vaati uusia puupalikoita, oli vanhempien kieltämisen perusteena se, että heillä oli lapsena vain käpyjä ja naavaa leikkikaluina. Ja taas sai lapsi solidaarisuuden vuoksi luopua jostakin. Koska olemme lapsena jo luopuneet niin paljosta, niin aikuisena sitten maksimoimme oman etumme.

Armeijassa pyrin maksimoimaan lomat, missä curling olikin avuksi. Kerran, kun viisi päivää Ruotsissa harjoitusleirillä oli takana ja edessä oli vielä 16 päivän loma Kanadan JMM-kisoja varten, tuli joukkueenjohtaja naama punaisena huutamaan: "Rantamäki, teette tarkan listan niistä päivistä kun olette sitä limppua heittämässä!" Vastasin naama peruslukemilla: "Herra ylivääpeli, en ymmärrä, mistä limpusta te puhutte?" Ravunpunainen paineistettu kapiainen poistui paikalta ja minä lähdin Kanadaan limppua heittelemään. Ulkomaille ei voi saada komennusta, sillä se kuulostaisi hyökkäykseltä. Lomapäiviä taas ei tarvinnut käyttää, koska oli kyse maan edustustehtävistä. Siksi curlingreissut olivat palvelusta vapautettuna päiväjärjestyksen mukaisesta palveluksesta. Huvitti kyllä Kanadassa, kun kisajärjestäjät järjestivät isot bileet paikallisessa lentotukikohdassa. Taidan olla harvoja suomalaisia, joilla on ollut mahdollisuus suorittaa osa palveluksestaan toisen valtion kasarmilla.

Ulkomailla olivat jälleen myös tähtiselostajamme Perttu ja Jussi. Jussi kunnostautui kisaviikon aikana kertomalla Eurosportin katsojille kaikkien katsomossa ja kentällä näkyvien ihmisten sukulaisuussuhteet ja harrastukset. Kun pojat sitten selostivat nauhoitettua lähetystä, tuli Jussi itse yllättäen kuvaan kamera kaulassaan. Seurasi hetken hiljaisuus, jonka Perttu mursi sanomalla: "Ja siellä näkyy suomalainen valokuvaaja." Kyllä Jussi osasi nimetä ihmiset paljon Perttua paremmin.

Joka erehtyy pitämään näitä juttuja hauskoina, menköön tutustumaan netissä Futis Foorumiin. Varsinkin EM-kisojen aikana palsta kävi kuumana. Seassa on selvästi oikeitakin curlaajia, jotka pääsevät ilmaisemaan sellaisiakin ajatuksia, joita ei julkaistaisi tässä lehdessä. Käy katsomassa!

On the rocks!