Swedish Cup pelattiin Östersundin talvessa

Teksti: 
Kalle Kiiskinen
Juttutyyppi: 
Curlinglehden numero: 

Perinteinen miesten Swedish Cup oteltiin 14. - 17.11.2002 talvisessa Östersundissa. Turnaus kuului sekä World Curling Tour Europeen että Nordic Touriin. Paikalla oli jälleen koko Ruotsin parhaimmiston lisäksi huippujoukkueita Skotlannista, Sveitsistä ja Pohjoismaista. Suomea edusti kolmatta kertaa Eurocks. 150 000 kruunun palkintopotista taisteltiin neljässä kuuden joukkueen alkulohkossa, joiden kaksi parasta selviytyi sunnuntaiaamun puolivälieriin ja rahapalkinnoille.

Meidät oli arvottu varsin kovaan lohkoon, jossa pääsimme pelaamaan Ruotsin huippujoukkueita vastaan. Turnauksen suurimpana ennakkosuosikkina pidettiin kanssamme samassa alkulohkossa pelannutta Östersundin omaa poikaa Peja Lindholmia, joka oli kuitannut voittorahat kotihallistaan jo kahtena edellisvuotena.

Seuraavassa pelissä vastaan asettui James Dryburghin joukkue, jonka kanssa olemme pelanneet monta tiukkaa ottelua. Tällä kertaa aloitimme hieman paremmin ja kuudenteen päähän lähdettäessä olimme hankkineet jo kahden pisteen etumatkan. Kivet asettuivat pään aikana meidän kannaltamme mahdollisimman epäonnekkaasti ja Dryburghille jäi viimeiselle heitolle reunapesänkiven hit and roll -tupla, jonka hän onnistuneesti heitti: meidän nojalla ollut kivi pois ja ruotsalaisille 3 pistettä. Loppupelin taistelu ei auttanut, vaan kärsimme harmittavan pisteen tappion. Tästä alkoikin sitten alamäki. Peja voitti meidät seuraavassa pelissä selvästi. Viimeinen ottelu oli edellisviikonloppuna Sundbyberg Openin voittanutta Södergreniä vastaan. Siinä eivät sitten enää kivet pomppineet ollenkaan ja jatkopaikka kariutui hyvästä alusta huolimatta tappioon.

Sunnuntaiaamun välieräpareista selvisivät finaaliin Peja Lindhom ja Skotlannin David Murdoch. Ei kahta ilman kolmatta -sanonta piti jälleen paikkansa, kun Peja kaatoi Murdochin finaalissa luvuin 7-4 ja kuittasi 50 000 kruunun voittoshekin kolmannen kerran perätysten. Skotlantilaisten pitkää kotimatkaa piristivät 25 000 kruunun voittorahat. Välierissä hävinneet Per Carlsen ja Emil Marklund sijoittuivat jaetulle 3. sijalle.

Turnauksesta jäi mieleeni muutama asia, jotka mahdollisesti voisivat sopia myös suomalaisten curlingharrastukseen. Ensimmäisenä mielenkiintoisena seikkana pelisysteemistä mainittakoon viimeisen kiven edun ratkaisutapa. Välittömästi ennen peliä joukkueet heittävät kaksi määrämittaista mahdollisimman lähelle pesän keskustaa. Ensimmäinen heitto on harjoittelua, mutta toisen heiton etäisyys keskipisteestä mitataan ja lähimmäksi keskipistettä heittänyt joukkue saa viimeisen kiven ensimmäiseen päähän. Tällaista systeemiä voisi joskus kokeilla Suomessakin?! Toinen itseäni ihmetyttävä asia on meidän sitoutuneisuutemme neljän hengen joukkuepeliin. Östersundin hallissa pyörii pareittain pelattava curlingsarja ja Swedish cupissa pelattiin 2-henkisten joukkueiden jippokisa, jossa palkintona oli 5 000 kruunua. Myös perinteinen kuviopeli eli henkilökohtainen taitopeli on huomattavasti suositumpaa ulkomailla. Mielenkiintoisia uudistusmahdollisuuksia jääolojen joskus parantuessa...