Jokaisen kipparin mielessä pyörii sama kysymys aina omalla heittovuorolla: mitä nyt pitäisi heittää? Siihen ei tämä artikkeli suoraa vastausta tietenkään voi antaa, mutta suuntaviivoja ratkaisun tekemiseksi kyllä. Paneudun seuraavassa yksittäisen heiton valintaan ja sitä ohjaaviin tekijöihin.

Seuraavassa jutussa esitän kysymyk­siä heittäjälle. Kysymyksiä voi käyt­tää apuna, kun omaa tekniikkaansa yrittää parantaa. Mieti heitossasi seuraavia kysymyksiä ja yritä löytää niihin perusteltu vastaus. Kysymys­ten tarkoitus on auttaa sinua pilkko­maan oma heittosuorituksesi pieniin palasiin ja sitä kautta lisätä tietoi­suutta heiton vaikuttavista osasista. Osa kysymyksistä saattaa tuntua tur­hilta, mutta kaikkien yksityiskohtien tulisi olla kunnossa, jos aikoo saada tekniikasta viimeisen päälle toimivan. Mikään yksityiskohta heitossa ei siis ole turha!

Tähän tarinaan olen keräillyt tunnettujen kanadalaisten valmentajien mielipiteitä harjoittelemisesta. Monet esiin tulevista asioista ovat yleisluonteisia mielipiteitä harjoittelemisesta ja sen ympärillä olevista asioista. Joukossa on yksittäisiä harjoitteluvinkkejä sekä ajattelemisen aihetta siitä, miten kehittää omaa harjoitteluaan. Näkökulma tähän tarinaan on lainattu kanukeilta. Jotainhan he osaavat tästä lajista, ainakin menestyksen perusteella ... Eikä tässä jutussa tietysti mitään uutta ja ihmeellistä ole, vai onko?  

Joukkueen tähdätessä menestykseen turnauksissa on joskus pysähdyttävä pohtimaan valmistautumista ennen pelejä. Edellisessä jutussani (Suomen Curlinglehti 4/2005) "Miksi joukkue häviää tai voittaa" tuumailin valmistautumisen merkitystä lyhyesti. Tässä pohdinnassa keskityn hivenen tarkemmin aiheeseen.

Voittaminen on vaikeaa, sen tietää jokainen kilpatasolla urheileva. Jokainen tietää myös että curlingissa voittoon yltää, jos onnistuu kolmen ja puolen tunnin taistelussa keräämään enemmän pisteitä kuin vastustaja, mutta miten ne tarvittavat pisteet sitten otetaan?

Joukkueiden harjoitellessa lajin tekniikkaa on tietysti tarkoitus parantaa sitä. Harjoituksista toiseen hierotaan yksityiskohtia tekemällä toistoja toisensa perään. Ja hyvä niin, toistojen kautta saadaan virheitä karsittua ja tekniikkaa parannettua. Kun tekniikka on parempi koko joukkueella, niin onnistuneet heitotkin lisääntyvät ja sitä kautta peleistä saavutetaan enemmän voittoja. Tämä lienee selvää kaikille.

On taas kesäaika ovella ja joudut odottelemaan jäälle pääsyä muutaman kuukauden verran. Kesälläkin voi kuitenkin parantaa tulevan kauden peliä. Mitä sitten kesällä voi tehdä tulevan kauden eteen? Makaamalla auringossa voi tietysti ladata akkuja, mikä sinällään ei ole huono harrastus, mutta muutakin voi tehdä.

Tässä jutussa koetan paneutua kellotuksen problematiikkaan. Kellot ovat yleistyneet curlingradoilla niin tavallisiksi kapistuksiksi, että niitä kulkee jo joka toisen taskussa. Kellotuksesta on siis tullut olennainen osa peliä ja senkin olemusta voidaan siis hyvällä syyllä pohdiskella. Esitän tässä jutussa omia mielipiteitäni eri kellotustavoista ja lukija voi itse kumota väittämäni eri tapojen heikoista puolista ja eduista omilla ajatuksillaan.

Tässä tarinassa pohditaan curlingin heiton pieniä osasia. Heiton eri palaset -jutun tarkoitus on laittaa Sinut miettimään omaa heittotekniikkaasi ja antaa vinkkejä sen parantamiseen. Olen jaotellut heiton palasiin, joissa kokemukseni mukaan on jokaisella miettimistä. Tavoitteena on saada oma tekniikka sellaiseksi, että heiton lopputulos olisi mahdollisimman usein haluttu.