Uudet harjat, uudenlainen harjaus

Curlinglehden numero
Juttutyyppi
Kirjoittaja
Toimitus

Moni lajimme hallisarjojen poistotykki ja paikallisturnausten kruunaamaton määriskuningas on jo ehtinyt vähätellä sekä uusia harjoja, uutta harjaustekniikkaa ja koko harjaskandaalia, joka tällä kaudella pyyhkäisi ylitsemme. On todettu, että "ei tämä asia koske meitä" tai että "tämä auttaa vain huippupelaajia" tai että "tähän ikään en uutta tekniikkaa edes yritä opiskella". Ja niin edelleen. Asiaan "perehtyneenä" toimittajana on toki todettava, että voihan sitä korkeushyppyäkin hypätä saksaustekniikalla tai yrittää pelata jalkapalloa 60- luvun nappulakengillä. Ja hyvin onnistuu. eikä ketään edes satu, mitä nyt vastustaja vähän hymähtelee pukukopissa. Pyöräilyn tour de Franceen voi osallistua vaikka vanhalla armeijan "munamankelilla".

Mutta onhan se selvä, että jos lajissa haluaa kehittyä, niin tämä asia on otettava haltuun, varsinkin kun se nyt ei maailman ihmeellisin asia ole. Joku vain sattui huomaamaan asian vasta nyt. Ja jos mennään asiaan, eli siihen että....

Miksikö nyt harjataan enää vain toiselta puolelta?

Teknisesti allekirjoittanutta viisastelevammat saavat selostukseni tyrmätä, jos vaivautuvat. Ennen sitä asiasta voi toki katsoa vaikkapa youtubesta testipätkiä, jos ei ensihätään usko. Mainittakoon vielä etukäteen myös, että jos heitto on surkea, niin sitä ei korjata vanhalla eikä uudella tekniikalla. Nyt kuitenkin se alue, johon määrämittainen heitto voidaan harjauksella ohjata, laajeni merkittävästi.

Aksiooma: ei ole suuntavia harjoja, vaan suuntaavaa harjausta.

1. Miten niin "ei ole suuntaavia harjoja"

Tutkittu on nyt siis se asia, että mitään "suuntaavaa harjaa" ei sinänsä ole olemassa. Kiven liikkeen hienovireinen suuntaus syntyy harjausta suuntaamalla millä tahansa harjalla. Toki on huomioitava se, että tietenkin jotkut harjatyypit ja harjakankaat vaikuttavat voimakkaammin ja tehokkaammin kuin jotkut toiset harjat tai kangastyypit.

2. Harjauksen suunnalla voidaan kiveä ohjata

On siis todettu, että kun harjaus, toisin sanoen harjan pään liike suunnataan oikeaan suuntaan, niin jäähän syntyy mikrokokoisia "railoja", jotka vievät kiveä näiden railojen suuntaan.

3. Esimerkki 1 : Ulkoa sisään päin kääntyvä kivi, harjaus ulkoa sisään

Kun ulkoa sisään päin kääntyvää kiveä harjataan ulkoa sisäänpäin (yhdellä harjalla), syntyy jäähän ulkoa sisäänpäin suunnattuja "railoja", jotka vievät kiveä voimakkaammin sisäänpäin. Ennen tätä harjattiin kahdella harjalla "ristiin". Ristiin harjattaessa "railojen" vaikutus kumoaa toisiaan ja kivi kiersi "vähemmän" nykyiseen tekniikkaan verrattuna. Toki kahdella harjalla on edelleen pidentävä vaikutus kiven kulkemaan matkaan.

4. Esimerkki 2 : Ulkoa sisään päin kääntyvä kivi : harjaus sisältä ulos

Kun sisäänpäin kääntyvää kiveä harjataankin sisältä ulospäin, niin railot vievät kiveä kierrettä vastaan, siis tässä tapauksessa ulospäin. Toisin sanoen "jään mikrokoiset railot" vastustavat kiven kääntymistä kierteen mukaan sisään ja kumoavat kierteen vaikutusta.

5. Esimerkit 3 ja 4: Sisältä ulospäin kiertävä kivi

Näissä heitoissa tietenkin päinvastoin. Jos heitetään ulospäin kiertävä kivi, niin kierrettä voimistetaan harjaamalla sisältä ulos. Ja jos halutaan vähentää kierteen vaikutusta ulospäin, harjataan ulkoa sisään.

6. Miksi vain yhdellä harjalla?

Jos harjataan suunnan takia, ja jos on harjattu kiven eri puolilta "ristiin", niin kahden harjaajan käyttö on itse asiassa täysin turhaa, koska vaikutukset kumoavat toisiaan. Tulee siis harjata vain toiselta puolelta ja haluttuun "ohjaussuuntaan". Avoimeksi kysymykseksi vielä jää, onko vaikutus tehokkaampi, jos molemmat harjaajat hyppäävätkin samalle puolelle harjaamaan?

7. Toiminta kentällä

Moni lienee jo huomannut, kuinka eri joukkueiden kapteenit ovatkin huudelleet vain harjaajan nimeä tai muuten käyttäneet jotain koodia, jolla kerrotaan, kumman tulee harjata. Tämä on toivottava ja opiskeltava taito uudessa tekniikassa. Ja ehkä myös harjattaessa "puolen vaihto", jos oletetaan, että toisen harjan käytöstä olisi suuntauksessa etua.

8. Suunta vai pituus?

Yhtälöä hankaloittaa toki vielä se, että jos heitto on liian lyhyt, niin kipparin tulisi osata päättää sekunnin kymmenesosassa, harjataanko kuitenkin kahdella harjalla pituuden takia, vai suuntaavaa harjausta yhdellä harjalla. Matkan takia kuitenkin edelleen harjataan kahdella harjalla.

9. Huono heitto ja hyvä heitto?

Kaiken hälinän ja pulinan keskeltä ja asiaa pureskeltua löytyy havainto. Ei tämä curlingin joukkueaspektia millään tavalla muuta. Koko joukkueen on edelleen toimittava yhteen. Joitakin umpisurkeita heittoja voidaan korjata siedettäväksi ja hyvällä harjauksella keskinkertainen heitto muuttuu hyväksi. Teoriassa huipputasolla erot huippujoukkueiden välillä pienenevät tai ainakin harjaamisen merkitys korostuu joukkueen osaamisessa.

10. Muuttuuko Curling?

Kyllä se muuttuu hieman erinäköiseksi ja joitakin asioita on opiskeltava uudelleen selkäytimeen. Mutta edelleen on osattava perusasiat. Hieman uusin speksein, kylläkin. Mutta mikäpä laji ei ajan myötä kehittyisi vaikka kuvan kiven ajoista. Ei se sen kummempaa ole. Samaa harjaustekniikkaa edelleen käytetään ja harjaajien, kipparin ja joukkueen on edelleen osattava hommansa.

11. Seuraukset ja syyt

Heikompihermoinen saattaisi ajatella, että keskinkertainen joukkue, jolla on keskinkertainen heittotaito, menee nyt salille ja opiskelee harjaamaan gorillamaisin voimin ja apinan raivolla ja vie mestaruudet mennen tullen jättimäisillä, jäätelöpallon muotoisilla hartia- ja harjauslihaksillaan.

Voihan sitä sellaisestakin divareissa nähdä unta. Tiedoksi kuitenkin haaveilijoille, että huippujoukkueet toki jo uudet metkut osaavat ja/tai niitä harjoittelevat. Ja miksi se, että joku divarissa puurtava joukkue, joka ei tähänkään asti ole harjoitellut, yhtäkkiä säntäisi treenaamaan. Jos säntää, niin loistava asia, kilpajoukkueita tarvitaan toki lisää, mutta ei asia ja joukkueiden voimasuhteet muutu ainakaan harjojen takia. Kyllä ne huippujoukkueet tulevat olemaan ihan samoja. Oli uusi tai vanha tekniikka. Treeneissä vietetty aika ratkaisee edelleen

MITÄ LAJIASIANTUNTIJAT KANADASSA ASIASTA SANOIVATKAAN?

  • Kiven suunnattavuus ei johdu kitkasta
  • Kiven suunnattavuus ei johdu jään kiillotuksesta
  • Kiven suunnattavuus ei johdu jään lämmittämisestä harjoilla
  • Suunnattavuus JOHTUU harjan aiheuttamista tiettyyn suuntaan osoittavista naarmuista jäässä (tämänhetkisen tietämyksen mukaan)

Yhteenveto

Yhdeksännen asteen curlingdruidien ja alan asiantuntijoiden yhteisestä viisaudesta on nyt keitetty soppa siihen pisteeseen, että luullaan tiedettävän, että oltaisiin lähes varmoja, että

1. Yhden harjan käyttö yhteen suuntaan kerrallaan ohjaa kiveä parhaiten.
2. Toisen harjan käyttö vastakkaiseen suuntaan kumoaa harjausvaikutusta.
3. Kohdat 1 ja 2 johtavat kysymykseen : Entä jos pitää harjata voiman takia? Paras arvaus nykytiedolla on, että silloin harjataan molemmilla harjoilla.
4. Jos pitää harjata sekä voiman, että suunnan takia, niin yhtälöä voi vain arvailla.

Kuvassa kiven heittänyt joukkue sekä sen knallipäinen harjaaja on jo omaksunut uuden tavan harjata kiveä vain yhdellä harjalla kerrallaan kiven ohjaamiseksi. Taustalla oikealla vastustajajoukkueen kapteeni tarkkailee yllättyneenä vastustajajoukkueen uutta tekniikkaa.

Toimitus nappasi kuvan  nimeltä mainitsemattoman divarijoukkueen uusista evoluutioharjoista. Uutena trendinä on nyt myös harjan varren sovittaminen pelaajan pituuden mukaan.

 

Kommentit1

Markus

7 years 12 months sitten

Jos joku on kiinnostunut enemmän tämän ilmiön tieteellisestä taustasta, niin kannattaa lukaista artikkeli The asymmetrical friction mechanism that puts the curl in the curling stone (Nyberg et al., 2013). Artikkeli löytyy esim. osoitteesta http://www.thesalmons.org/lynn/curling/A5.pdf

Artikkeli ei käsittele suoraan harjausta, mutta esittää tieteellisen perustelun miksi kivi nousee kierteen vaikutuksesta. Tässä lyhyt versio, mikäli joku ei jaksa lukea koko artikkelia.

Jäähän tulevat mikroskooppiset naarmut

Image removed.Vasemmalla on mikroskooppikuva yhdestä nipatusta peblinpäästä. Oikealla on kuva nipatusta peblinpäästä, jonka yli on mennyt yksi kivi. Kuten kuvasta näkyy, pebliin on tullut kivestä naarmuja.

2. Miten naarmut vaikuttavat kiven nousemiseen

Image removed.

Kivestä jäähän tulevien naarmujen muoto käy ilmi yllä olevasta kuvasta. Kun kivi liikkuu kuvassa vasemmalta oikealle ja kiertää myötäpäivään, neljästä sinisestä pisteestä kiven pohjassa aiheutuu kuvassa esitetyt neljä naarmua jään pintaan (tarkasti ottaen vain peblipisaroihin).

Kun kivi etenee vasemmalta oikealle, kiven taaemmat kohdat "snäppäävät" tai "tarttuvat" kiinni naarmuihin, joita kiven etureuna on jo jäähän tehnyt. Tämän seurauksena kivi nousee.

3. Kivien hiominen

Yllä kuvattu naarmuteoria selittää sen, minkä vuoksi kivien hiominen edesauttaa kiviä nousemaan paremmin. Nybertg et al. vertasivat tutkimuksessaan hiomalla karhenettuja ja kiilottettuja kiviä.

Image removed.

Kuvaajasta käy ilmi, että hiomalla karhennettujen kivien kitkakerroin kasvaa voimakkaasti kiven vauhdin hidastuessa alle nopeuduen 1 metri / sekunnissa. Artikkelin mukaan tämä kitkakertoimen nousun aiheuttama voima aiheuttaa pääasiassa sivuttaissuuntaisen voiman kiveen, joka aiheuttaa nousun. Kiilotetuilla kivillä (jotka eivät aiheuta yhtä paljoa naarmuja jäähän) ei havaittu muutosta kitkakertoimessa.

4. Miten tämä liittyy harjaukseen

Nybergin artikkeli ei käsitellyt harjauksen vaikutusta kiveen, vaan esitti kuinka kivi tekee peblipisaroihin mikroskooppisia naarmuja, jotka ohjaavat kiveä naarmujen suuntaan. Tämä sama teoria on myös tällä kaudella yleistyneen harjaustekniikan taustalla: myös harjat tekevät jäähän mikroskooppisia naarmuja, joiden suuntaan kivi lähtee.

Kuten tässä Curlinglehden artikkelissa todetaan:

  • Mikäli harjauksella tehdään naarmuja vastakkaiseen suuntaan kuin mihin kiven kierre naarmuja aiheuttaa, kulkee kivi suorempaan kuin mitä se kulkisi ilman harjausta (koska harjalla tehdyt naarmut kumoavat kiven etureunan aiheuttamia naarmuja)
  • Mikäli harjauksella tehdään samansuuntaisia naarmuja kuin mihin kiven kierre aiheuttaa naarmuja, nousee kivi enemmän kuin mitä se nousisi ilman harjausta.