Terve!
Olympiadi on päättymässä ja aihe alkaa olla sen myötä ajankohtainen. Kuinka olympialaisiin nimettävä joukkue tulisi määrittää? Tällä hetkellä liiton hallituksen kirjaama vallitseva periaate on kirjattu siten, että olympiadin aikana eniten olympiapisteitä kerännyt joukkue nimetään liiton puolesta olympiaedustajaksi. Olimpiakomitea tekee sitten lopulta viimeiset päätökset asiaan, mutta liitto suorittaa sitä ennen oman valintaprosessinsa. Mielestäni liiton valintaperusteita tulisi hieman täsmentää sillä on mahdollista, että olympiadin aikana kerätyt mm-pisteet eivät kuvasta joukkueiden välisiä voimasuhteita olympiakisojen alla ja olympialaisiin pitäisi saada se juurikin sillä hetkellä kovin nippu pelaamaan.
Mistä suunnasta asiaa kannattaisi lähestyä? Onko kehitettävissä jonkinlainen pistesysteemi, joka painottaa olympiadin loppupuolella saavutettua menestystä? Mitä kisoja tulisi huomioida olympiajoukkueen määrittelyssä? SM-sarja, EM- ja MM-kisat? CCT-osakilpailut? Suomen Cup?!? (lue: paikka Suomen Cupin statuksen nostamiselle)
Liiton hallituksen olisi syytä ottaa asiaan kantaa viimeistään ensi kesän aikana? Antakaa kommenttien lennellä vapaasti, niin katsotaan saadaanko jotain tarttumapintaa sitten liiton lopulliselle päätöksenteolle.
Nykyisin olympiapisteitä
Nykyisin olympiapisteitä jaetaan vaan kahdesta mm-turnauksesta, siis kahdesta olympialaisia edeltävästä mm-turnauksesta. Eli etelä-korean 2018 olympialaisiin lasketaan vaan 2016 ja 2017 mm-kisoissa saadut pisteet. Olympiavuosina järjestetyistä mm-kisoista voisi hyvin luopua (olli r otapa asia esille kv liitossa). Kaikki maat eivät tuolloin lähetä parasta joukkuettaan kisoihin. Vai tarvitaanko sittenkin joka keväistä näkyvyyttä eurosportilla..
Nykyinen Suomen valintaperiaate on erittäin hyvä, se on oikeudenmukainen. Norja on päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun (ja tulostakin on tullut..). Ruotsin, Norjan ja Skotlannin maajoukkueita on täydennetty huippupelaajalla toisesta joukkueesta (eriksson/lövold/murdoch). Heillä taitaa olla roolina kivien tutkiminen (murdoch aloitti kisat tosin neloskivien heittäjänä)
Jos olympiapisteitä on
Jos olympiapisteitä on kerännyt vain yksi joukkue, on kaiken oikeustajun mukaan sen oltava edustaja? Muussa tapauksessa voi miettiä jotain keskinäistä karsintaa tms. Maksimissaanhan olympiapisteitä voi nykysysteemillä olla kerännyt kaksi joukkuetta.
Antti M wrote:Jos
:peukku:
Harvinaisen samaa mieltä
Harvinaisen samaa mieltä edellisten kanssa. Jos näihin olympiakisoihin joukkue saadaan mukaan, niin mitään epäselvyyttä tuskin kenelläkään on edustajasta. Jatkossa mahdollinen karsinta kahden olympiapisteitä keränneen joukkueen kesken voisi olla varsin hyvä tapahtuma.
jaakko wrote:Jatkossa
Olisin valmis ottamaan tähän lisäksi myös olympiakisoja edeltävän Suomen mestarin, jolloin karsinta olisi maksimissaan kolmen joukkueen kesken.
Olmypiaedustaja-asiaa aletaan
Olmypiaedustaja-asiaa aletaan käsitellä kilpailuvaliokunnan ja hallituksen kesken alkavaa uutta olympiadia ajatellen. Asiasta on käyty jo hieman keskustelua ja itseasiassa olen melkolailla samaa mieltä edellisten kanssa. Toisin kuten edellisessä viestissä mainitsen, olen sittenkin ehkä enemmän sen kannalla, että olympialaisiin päästäkseen, joukkueen tulee saavuttaa olympiapisteitä olympiadin aikana. Ehdokkeja olympialaisiin voi siis olla 1 tai 2 joukkuetta, koska olympiapisteitä jaetaan kaksista olympialaisia edeltävistä MM-kisoista.
Keskustelun jatkoksi sopii lähteä liikkeelle tuosta Antin mainitsemasta visiosta, että jos olympiapisteitä on kahdella eri joukkueella, on heidän välillään syytä pelata karsinta olympiapaikasta. Puhun tässä olympiapaikasta vaikka oikeasti tarkoitan, että liitto ehdottaa joukkuetta olympiakomitealle, mutta älkää antako sen häiritä. Pitäisikö joukkueen olympialaisiin päästäkseen olla velvoitettu osallistumaan vanhan joukkueen statuksella SM-sarjaan ensimmäisten olympiapisteiden saavuttamisen jälkeinen aika olympiakisoihin sakka? Näin varmistuttaisiin, että joukkue on pelannut aktiivisesti olympialaisia edeltävän ajan ja mikään joukkue ei nouse ns. puskista tauon jälkeen tavoittelemaan olympiapaikkaa.
Toinen mietinnän arvoinen seikka on vanhan joukkueen määritelmä ja edustusjoukkueen määritelmä. Nykykäytännön mukaan edustusjoukkueisiin on sovellettu samaa sääntöä kuin SM-kilpailujen vanhoihin joukkueisiin sovelletaan (kapteeni + 1 pelaaja TAI 3 pelaajaa). Asioiden pitäminen selkeänä nuo em. säännöt (vanhan joukkueen ja edustusjoukkueen määritelmä) lienee syytä pitää yhtenevinä. Itseäni kiinnostaisi kuulla keskustelua siitä, että onko tuo säännössä oleva kapteenin erityisasema tarpeellinen ja perusteltu ja onko syytä sallia joukkueissa näin suurta vaihtelua (SM-sarjajoukkueissa 67 % ja edustusjoukkueessa 60 %)?
Heitelkää vapaasti kommentteja asiasta ja vaikka asian vierestäkin. Näkisin mielelläni mahdollisimman monipuolista keskustelua asiasta ennen päätöksentekoa.
Pari kommenttia Tonin
Pari kommenttia Tonin nostamiin pohdintoihin.
Yksi kyssäri oli että pitäisikö joukkue velvoittaa pelaamaan SM-sarjaa olympiapisteiden saavuttamisen jälkeen. Tässä voi tulla vastaan joku ennalta arvaamaton corner case, joka aiheuttaa hyvin hämmentäviä tilanteita. Eli jos vaikka joukkue saa MM-kisoista olympiapisteitä, seuraavana vuonna syystä x, y tai z eivät pysty pelaamaan vanhaksi laskettavalla kokoonpanolla (kipparin selkä leikataan + joku toinen syy tms), mutta seuraavalla kaudella ollaan taas tikissä...
Jos noita olympiapisteitä voi saada vain kaksista MM-kisoista (2016 ja 2017), niin ei kai se 2016 joukkue nyt ihan puskista tule takaisin jos näytöt ovat kuitenkin noinkin läheltä (2016 vs 2018). Summa summarum: jos on olympiapisteitä, niin mun mielestä pitäisi päästä karsimaan olympiapaikasta ilman mitään mystisiä lisäehtoja.
Joukkueen kokoonpanon määritelmään mulla ei ole tähän hätään mielipidettä.
Markus Sipilä
.
Markus wrote:Yksi kyssäri oli
Kolikon toinen puoli on se, että joukkue saavuttaa paikan 2016 MM-kisoihin ja lopettaa. Olympiapaikkaa ehdotetaan lopulta sääntöjen mukaan tälle lopettaneelle joukkueelle, joka tekeekin paluun kilpajäille ja lähtee olympialaisiin. Lähteekö olympialaisiin oikea joukkue (joka ei ole käynyt jäällä olympialaisiin mennessä liki kahteen vuoteen)?
Lisäksi Olympiakomitean kannanotossa olympiaedustajaan liittyen annettiin painoarvoa pitkäjänteiselle työlle, joka puoltaa tuota edellä esitettyä velvoitetta osallistua myös tuona väliakana SM-kilpailuihin.
Loukkaantumiset ovat loukkaantumisia ja ne ovat aina ikäviä. Ne kuitenkin saattavat katkaista tuon pitkäjänteisen projektin ja sille ei mielestäni juurikaan mitään voi. En lähtisi rakentamaan kovin pitkälle vietyjä järjestelmiä loukkaantumisten varalle.
Any eligible Association that
Any eligible Association that earned qualification points at the 2012 or 2013 WCCs, or participated at the 2011 WCCs, who do not qualify for the 2014 Olympic Winter Games as the host, or as one of the top 7 Associations, may enter the new Olympic Qualification Event (OQE) which will be run by the WCF in December 2013.
http://www.worldcurling.org/olympic-qualification
Tuo boldattu kannattaa huomioida aika tarkkaan, kun sanamuotoja mietitään. 2011 MM-kisoista ei nimittäin pisteitä jaettu, mutta sieltä pystyi hankkimaan paikan jo olympiakarsintaan. Oletettavasti sama systeemi on käytössä jatkossakin.
Zepperin alustukseen liittyen
Zepperin alustukseen liittyen heitän omat mielipiteen myös olympialaissoppaan. En pyri tarjoamaan loppuun asti vietyä mallia, ajatuksia yms mutta raameja kuitenkin painotuksiin.
Itselläni on jonkin verran kokemusta ns huippu-curlingista, huipulle pääsemisestä ja olympialaisiin valmistautumisesta. Se on monen vuoden pitkäjänteinen projekti ja siksi olisi syytä lyödä kerralla selkeästi raamit kriteereistä tiskiin (eli esim Sotsista seuraavin olympialaisiin). Tällä tavoin kukin joukkue voi aikatauluttaa ja suunnitella pitkäjänteisesti tekemisiään ja tavoitteitaan.
Paljon on puhuttu SM-sarjan keskeisestä roolista. Mielestäni olisi todella tärkeää liittää valintakriteereihin myös ns kansainväliset näytöt, jotka pitävät sisällään paitsi arvokisat niin myös European Curling Tourin ja Kanadan kovatasoiset kilpailut. Ne lyövät tasollaan meidän kotoisen SM-sarjan menne tullen ja jos noissa kinkereissä pärjää niin tietää arvokisamenestyksenkin olevan ulottuvilla.
Olisin jopa valmis ehdottamaan että SM-sarjan voisi joukkue halutessaan jättää väliin ja keskittyä kansainvälisiin kilpailuihin hakien sitä kautta edustuspaikkaa arvokisoihin tai olympialaisiin.
Tietenkin oma haaste on luoda kohtuu järkevä pisteytyssysteemi mutta periaatetasolle ehdottomasti miettimisen arvoinen. Painotusta joutuu toki myös suhteuttamaan – mitä lähempänä olympialaisia tai arvokisoja niin sen suurempi painoarvo.
Kiteytetysti vielä ydinpointtini:
Olematta mihinkään puolesta
Olematta mihinkään puolesta tai vastaan, haluaisin kiinnittää huomiota kansainvälisten näyttöjen mittaamisen vaikeuteen.
Itse en ainakaan haluaisi nähdä tilannetta jossa joukkueet valitsisivat vain helpoimmat CCT-turnaukset saadakseen pisteitä valintaprosessiin. Se tuskin palvelisi ketään? Muita esimerkkejä: onko yksi voitto EM-kisojen A-sarjassa parempi kuin viisi B-sarjassa? Tai hopea olympiavuoden jämä-MM-kisoista (känädä voittaa kuitenkin!) vs yhdeksäs sija vuotta myöhemmin?
Lyhyesti: miten kansainvälisiä näyttöjä voi pisteyttää?
Pakko sanoa näin
Pakko sanoa näin ulkopuolisena, että mikäli arvokisaedustajaa lähdettäisiin ratkomaan osin ulkomaisten turnausten perusteella, niin ollaan kyllä todella helposti hataralla pohjalla. Onko Kanadan turnauksen x viides sija kovempi näyttö kuin SM-sarjan voitto ja Euroopan turnauksen z kolmas sija? Jo pelkästään pisteytyksen laatimiseksi tulisi tuntea curlingturnaukset erittäin kattavasti ja silti riski väärään pisteytykseen on suuri. Olympiadin aikana turnaukset ja systeemit ympäri maailman ehtivät vielä muuttuakin moneen kertaan, eikä kaikkea voi tietää useampaa vuotta etukäteen. En voi nähdä tämän olevan kuin täysin vastakohtana selkeille valintakriteereille. Toki meikäläisen saa todistaa olevan väärässä laatimalla toimiva ehdotus tästä systeemistä. Se olisi todella mielenkiintoista nähdä ja samalla varmaan oppisi maailman curlingturnauksistakin monta juttua.
Joka tapauksessa eikös tuossa toisessa keskustelussa ole todettu, että SM-sarja nykyisellään on varsin luotettava löytämään sen parhaan suomalaisen curlingjoukkueen? Mietin sitä, että onko todella pitkäjänteisesti ja antaumuksella lajiin panostavalle joukkueelle neljän viikonlopun pelaaminen Suomessa kohtuuton vaatimus? Varmasti oleellista on toki sijoittaa SM-sarjan turnaukset sellaisille ajankohdille, että ulkomaisiin turnauksiin osallistuminen on mahdollista. Olisiko mahdollista, että ulkomaille pelaamaan aikovat ja paljon lajiin panostavat joukkueet informoivat liittoa/kilpailuvaliokuntaa kauden alussa niistä viikonlopuista, jotka haluavat viettää jossain tietyissä turnauksissa? Näin pelit voitaisiin mitä luultavimmin sijoittaa muille ajankohdille, pelataanhan SM-sarjassa myös divareita (ja toki myös naisten pelejä - heillä sama juttu). Kommunikaatiolla monesta asiasta selviää.
Ulkomailla kiertäminen vaatii
Ulkomailla kiertäminen vaatii myös hieman kovempia taloudellisia panostuksia SM-sarjaan verrattuna, jolloin joukkueet ovat herkästi eri arvoisessa asemassa toisiinsa nähden.