Moi taas kaikille!
Edellisestä liiton hallituksen kokouksesta palattaessa rupateltiin Mr. Presidentin (O. Rissanen) kanssa muutama sana visioiden II-divisioonan aluellistamista. Keskustelussa oli esillä mm. sellaisia arvauksia, että tällä hetkellä liiton sarjojen joukkuemäärä on likimain muuttumaton ja alueellistaminen saattaisi poikia useita innokkaita joukkueita mukaan sen vuoksi, että osallistuminen helpottaisi huomattavasti. Oletettavasti on selvää, että ilmiö, jossa joukkue matkustaa esim. Ranualta 4 kertaa talven aikana etelään pelaamaan alasarjojen curlingpelejä, karsii osallistuvia joukkueita sarjoista pois. Myös resurssien osalta pelataan tällä hetkellä siinä määrin äärirajoilla, että jos joukkuemäärä tästä vielä kasvaisi, olisi lähes pakko keksiä jotain. Toisaalta jos tuo "jotain" tarkottaisi alimman sarjatason alueellistamista ja se tehtäisiin lähitulevaisuudessa, saattaisi se olla se eteenpäin nytkäyttävä voima, joka saisi SM-sarjan joukkuemäärän kasvamaan.
SM-sarjassa (miehet ja naiset mukaanlukien) pelaa kaudella 2011-2012 yhteensä 32 joukkuetta. Paikallissarjoja löysin curling.fi listoilta 37 kpl. Lisäksi tuossa lienee vain osa paikallissarjajoukkueista, esim. Joensuussa pyörinee omat paikallissarjat ja kenties vielä muuallakin. Visio alueellisesta sarjasysteemistä voisi olla seuraavanlainen, että alueellisia II-divisioonan lohkoja perustetaan tarvittava määrä ja lohkojen parhaat kisaavat II-divisioonan kärkisijoista erikseen järjestettävässä finaaliturnauksessa. Tämän perusteella tehtäisiin nousuja I-divisioonaan.
Tähän voisi kommentoida kaikkea mahdollista mitä II-divisioonan alueellistamisen suhteen kenellä tahansa mieleen tuleekaan. Sarjasysteemeistä käytännön toteutukseen, aluejakoehdotuksineen, pelipaikkoineen jne., mitä ikinä mielessä pyöriikään...
Tein listan curling.fi tulospalvelusta löytyvien tietojen perusteella kauden 2011-2012 SM-sarja- ja paikallissarjajoukkueista Googlemapsiin. Tuohon kyseiseen karttaan voisi pyrkiä keräämään ajatuksesta kiinnostuneita joukkueita, jotka olisivat siis halukkaita osallistumaan SM-sarjaan tulevaisuudessa, mikäli II-divisioonasta tehtäisiin alueellinen. Jos joukkuemäärät näyttävät sellaisilta, että alueellistaminen vaikuttaa järkevältä, niin sen jälkeen voidaan ryhtyä pohtimaan käytännön toteuttamista. Nyt siis ensisijaisesti liiton sarjoihin kuulumattomat joukkueet, joita liiton sarjassa pelaaminen oman paikallissarjan lisäksi kiinnostaa, ilmoittakaa halukkuudestanne, esimerkiksi vastaamalla tähän viestiketjuun joukkueen nimellä ja sijaintipaikkakunnalla. Myös jo liiton sarjoja jo nykyisin pelaavat joukkueet (varsinkin II-divisioonaa pelaavat), ilmoittakaa mahdollisesta mielenkiinnostanne.
Halutessaan tuonne karttaan voi käydä tökkäämässä omalle joukkueelle nastan, mutta tähän ketjuun huhuilu riittää myös, niin käyn sitten tökkimässä noita nastoja kohdilleen tuonne karttaan. Kirjoittakaa nastan otsikkokenttään joukkueen nimi ja lisätietokenttään kotipaikkakunta. Ilmoitella saa myös sähköpostitse osoitteeseen toni.sepperi [a t] gmail.com (toni[dot]sepperi[at]gmail[dot]com).
Linkki Googlemapsin joukkuekarttaan: http://maps.google.fi/maps/ms?msid=206230610528755959488.0004b887be5c1a…
Joensuun tulospalvelu löytyy
Joensuun tulospalvelu löytyy täältä: http://joensuuncurling.fi/?page_id=6.
Lahden kortteliliigassa näyttäisi pelaavan 13 joukkuetta: http://www.kortteliliiga.net/index.php?option=com_content&task=view&id=…
Tässähän saadaan vielä lyödä
Tässähän saadaan vielä lyödä kolmosdivaritkin tulille :)
Raportoidaan facebookin
Raportoidaan facebookin puolelta Länsi-Suomen osalta, että ajatus on ainakin saanut kannatusta mm. CHCC:n puolesta ja puuhamiehiä kuulemma moiselle riittäisi. Länsi-Suomen Liigan joukkueiden keskuudesta kumpusi myös visio, että kyseisen liigan voisi pelata SM-Sarjan II-divisioonan länsilohkona tekemättä mitään suurempia muutoksia olemassa olevaan paikallissarjaan.
Nämä olisivat tietysti täysin lohkon joukkueiden kesken sovittavissa, että korvattaisiinko olemassa olevia paikallissarjoja SM-Sarjan II-divarin lohkoilla vai pelattaisiinko lohkoja siinä paikallissarjojen ohessa. Lähinnä noihin vaikuttanee kysynnän ja tarjonnan määrä sekä se, että jos joku on aikaisemmin pelannut molempia (SM-Sarjaa ja paikallissarjaa), niin se ei jatkossa olisi enää mahdollista, jos liiton sarja korvaisi paikallissarjan.
https://www.facebook.com/copp
https://www.facebook.com/copperhillcc/posts/250306751711300?notif_t=fee…
Yllä vielä linkki edellä mainitsemaani keskusteluun Facebookissa.
Todettakoon vielä, että Suomessa tosiaan on curlingjoukkueita pitäisen laskutoimituksen jälkeen jotakuinkin sata ja näistä 32 pelaa liiton virallisissa sarjoissa. Eiköhän muuteta vähän tätä suhdetta ja alueellisteta alinta sarjatasoa tai alimpia sarjatasoja. Aikaa tilanteen kartottamiselle on ainakin hyvin :)
Toisesta ketjusta poimittua
Toisesta ketjusta poimittua tähän ketjuun kuuluvaa keskustelua: http://www.curling.fi/fi/keskustelufoorumi/sm-sarja-turnaukset-ja-arvok…
Kiitos Jari kommentista.
Näin "liiton miehenä" minulla on ehkä hieman erilainen näkökulma sarjatoimintaan liittyviin asioihin kuin sinulla. Optimitilanne olisi se, että kaikki Suomen curlingjoukkueet pelaisivat liiton virallisissa sarjoissa. Niinikään kaikki joukkueet pelaisivat curlingia mahdollisimman hyvissä olosuhteissa, kuten myös edellä peräänkuulutit.
Noista olosuhteista olen melkolailla erimieltä. Tähän tarkoitukseen sopivat jäät syntyvät varsin inhimillisellä vaivalla jos vaan puuhamiehiä löytyy. Kuten M15 on olosuhdekeskustelussa todennut, curlingjään tekeminen ei ole rakettitiedettä. Tässä tapauksessa oikeastaan päästään pitkälle jo sillä, että jää on likimain tasainen ja ei valuttele. Tällä päästään melko hyvin pois lotto-curlingin vaikutuspiiristä. Tuo hoituu tarpeellisilla tasoitusjäädytyksillä ja se ei ole kovin paljon monimutkaisempaa kuin veden laskeminen jäälle (kuka tahansa osaa tai oppii).
Luistojen ja nousujen suhteen ei II-divisioonassa ole yhtä kovat vaatimukset kuin mestaruussarjassa, jossa halutaan mahdollisimman lähelle arvokisaolosuhteita. Nousujen suhteen tilanne on jopa päinvastainen, alemmille sarjatasoille soveltuvat paremmin hieman maltillisemmat nousut kuin vaikka mestaruussarjaan. Mm. Joensuussa taidetaan pelata paikallissarjaa erittäin hyvissä olosuhteissa, kun juttelin joensuulaisten kanssa Vierumäen peliviikonloppuna. Olosuhteista tämä siis tuskin jää kiinni. Suurempi pulma lienee logistiset ja muut organisointiin liittyvät kysymykset. Olosuhdeasioita saa kommentoida asioiden kanssa enemmän tekemisissä olevat, mutta veikkaisin, etten tuossa edellä mitään suuria valheita päästellyt.
Kasvun suhteen en itse näe oikein muuta kehityssuuntaa kuin alueellistamisen. Nuo edellämainitsemat tutor-pelaajat uusille harrastajille ovat ehdottoman hyvä idea, mutta ne joukkueet sieltä Ranualta eivät tule Lohjalle tai Vierumäelle pelaamaan 700 kilometrin päähän vaikka kuinka olisi tukea ja turvaa tuollaisten tutor-pelaajien muodossa. Joukkuemäärän kasvun myötä tuo alueellistaminen on jokatapauksessa väistämätön vaihtoehto, vaihtoehtoista toteutustapaa en sarjan toteuttamiselle keksi. Siksi olisikin hyvä reagoida "etukäteen" ja käytännössä tämä "reagointi" tarkoittaisi sitä, että joukkuemäärä mahdollisesti (lue: toivottavasti) lähtisi reippaaseen kasvuun.
Tässä Tonin pyytämä
Tässä Tonin pyytämä aluejakoehdotus:
Ensinnäkin miesten sm-sarja, naisten sm-sarja ja miesten I divari pelaisivat kaikki pelinsä Oulunkylässä. En ota siihen kantaa, saako liitto neuvoteltua hallin kanssa asiallisen sopimuksen vai nouseeko näiden sarjojen osalta sarjamaksut. I divarin joukkuemäärää voisi nostaa kymmeneen. On sitten makuasia, onko I divarin ylemmässä jatkosarjassa neljä vai viisi joukkuetta.
Kun I divari on pelattu, niin divarin 2-4 huonointa joutuu karsintaturnaukseen, johon muut osanottajat tulevat sitten näistä alueellisista II divareista. Karsintaturnauksen voisi pitää vaikkapa Peurungalla tai Vierumäellä. Ei mielellään Oulunkylässä koska I divarissa pelanneet ja ns etelälohkon II divarijoukkueet saisivat huomattavan kotiedun. Tämä on tietysti sivuseikka isossa kuvassa..
Karsintaturnauksen voisi pitää keväällä sarjojen ratkettua. Samalla voisi järjestää sm-sarjan ns ylimääräisen karsinnan. Seuraavan kauden sm-sarjan ja I divarin joukkueet olisivat näin ollen selvillä hyvissä ajoin. Vanhasta säännöstä, että uuden joukkueen pitää saada mahdollisuus karsintaturnauksessa, voidaan luopua..
Sitten II divarin lohkojako:
1. Etelälohko: Lohja, Hyvinkää, Lahti ja Helsingin seutu. Kaikki pelit pelattaisiin Oulunkylässä
2. Länsilohko: Nykyiset Länsi-Suomen liigapaikkakunnat. Pelit pelattaisiin Harjavallan curlinghallissa ja Loimaan curlingputkessa.
3. Joensuun lohko
4. Ahvenanmaa
5. Oulu/Lappi
6. Savo (Kuopio, Kangasniemi ja Pieksamäki)
7. Pohjanmaa (Alavus, Vaasa, Virrat)
Jokaisesta lohkosta pääsisi voittaja I divarin karsintaturnaukseen. Etelälohkon paikkamäärä karsintaturnauksessa voisi olla kuitenkin kolme, koska se on tasoltaan kovin. Eiköhän Toni&kilpailuvaliokunta saa kehitettyä tähän jonkinlaisen tasapuolisen systeemin.
Jari Turto oli kerrankin kartalla puhuessaan jääolosuhteiden merkityksestä. Liiton tuella jääolosuhteita saadaan varmasti kehitettyä pelaajien toivomalle tasolle (myös Harjavallassa). Mikäli jonkun II divarijoukkueen mielestä oman alueen jäät eivät ole riittävän hyvät, niin joukkue voi ottaa osaa etelälohkon II divariin, joka pelaa pelinsä Oulunkylässä.
Minun ajatukseni pohjautuu
Minun ajatukseni pohjautuu seuraaviin kokemuksiin/näkemyksiin:
1) Jäähalliin ei saada toimivaa jäätä kuin muutaman päivän työllä, ilman sitä ratojen olosuhteet vaihtelevat rajusti. Erillisia curlinghalleja ja "valmiita" ratoja on kuitenkin vielä vähän. Toki olemassa olevat hallit olisivat aluejärjestelmässä mahdollista hyödyntää täysimääräisesti, joka olisi niiden käyttöasteelle hyvä asia.
2) paikallissarjoissa pelaa ns. puulaaki ja yritysjoukkueita. Esim. Satakunnassa. Tyky toiminassa ei firma (eikä henkilöstö) lähde "SM-sarjaan" tai hankkimaan lisenssejä. Joten alueellinen 2-divari voisi tulisi täydentäjäksi ei korvaamaan paikallissarjoja.
t. Jari
Hienoa, että jo muutama vuosi
Hienoa, että jo muutama vuosi sitten esittämäni idea alkaa saada tuulta siipiensä alle.
Tonin kirjoitukset ovat täysin minun ajatuksiani. Kannatan siis alueellistamista.
Tässä muita ajatuksia:
Puulaakisarjoihin tulisi kyllä jotenkin saada tuo lisenssi -ajatus myytyä, onhan kyse lopulta pelaajan vakuutusturvasta. Ainakaan vuosituhannen alussa, kun näitä Larryn kanssa mietimme ja selvitimme, ei mikään työpaikan vakuutus, tapaturmavakuutus tai hallin / seuran vakuutus korvannut curlingissa aiheutunutta vahinkoa.
Liitolle saatiin lisenssijärjestelmä aikaiseksi ja minusta pitäisi vaatia kaikilta pelaajilta lisenssi, oli sarja mikä tahansa.
Jääolosuhteet ovat mitä ovat, mutta luulisin näiltä yllämainitun aluejaon paikkakunnilta löytyvän halleja, joissa on kohtuullinen jää ja jonne saadaan radat merkittyä. Hallien ajankäyttö tietysti ei suosi curlingia missään, sehän on selvää, mutta peliviikonloppujen varaaminen ajoissa ei liene ongelma. Jääkiekkoliiton alueiden sanelupoliitiikka jäänjaossa pitäisi kuitenkin saada loppumaan. Olen ottanut asiaa esille muutaman kerran kun olen aluepäälliköitä tavannut, ja aina on luvattu ottaa huomioon myös muut jäänkäytäjät. Ei vaan käy. 7. divarin pelin siirtäminen curlingin varaamalle vuorolle onnistuu varmasti. Yritä saada rästipeli curlingista jääkiekkojoukkuen vuorolle...
Jääntekohan ei siis ole vaikeaa II -divaritasolle, onnistuu varmasti.
Ei muuta kuin alueellistamaan, kyllä se toimii.
Ps. Annella oli mielestäni hyvä kirjoitus uudessa lehdessä. Pitkämatkalaisten edustajana voin sanoa, että kannatan lämpimästi parin viikon pelilomaa kerran vuodesta siellä etelässä. Majoitus- ja matkustusongelmat ratkeaisivat kerralla...taidammekin alkaa valmistautumaan SM-sarjaan nousua varten...
Jottei synny väärää kuvaa, en
Jottei synny väärää kuvaa, en minäkään alueellistasarjaa vastuusta, edellyttäen että jääolosuhteet ovat kunnossa. Siihen kommenttini perustui. Curling on "valitettavan" herkkä laji siitä millaisen käyttäjäkokemuksen pelaaja saa juuri tuon jääolosuhteen vuoksi. Lotto-curlingia on pelattu tänäkin vuonna, ainakin divareissa, joten ei sen jään tekeminen itsestään selvyys ole. Lopuksi: ehdottomasti tämä aluesarjasysteemi kannattaa suunnitella ja valmistella kustannuksineen curlingliiton hallitukselle esitykseksi . Kun faktat on pöydässä on päätöksen hetki - go or no go.
Vakuutusasian tunnen suunnistuksen kautta hyvin. Sanat "urheiluliiton virallinen sarja tai kilpailu" tarkoittaa aina sitä että tarvitaan ko. lajin vakuutuksellinen lisenssi vahinkotapauksiin. Yritysten ottamat ja henkilökohtaiset vapaa-ajan vakuutukset korvaavat loukkaantumiset tapahtumissa, joita ei luokitella kilpailuiksi tai kilpailuun valmistavaksi harjoitteluksi. Mikä on kilpailu ja mikä ei ? Hyvä nyrkkisääntö on se että jos tapahtumaan osallistuminen edellyttää ko. urheiluliiton lisenssiä niin se on aina kilpailu. Puulaaki sarjoissa ja muissa tapahtumissa, joissa tavoitteena on "oman kunnon kohottaminen" , vahinkotapaukset kuuluvat myös vapaa-ajan vakuutuksen piiriin. Siten puulakijoukkueen satunnaiselle täydentäjälle virallinen kilpailu (esim. 2-divari peli) on kynnys (ja iso riski), vaikka sitä puulaaki hengessä pelaakin.
Jari
s.i.m wrote:Jääntekohan ei
[quote=s.i.m]
Jääntekohan ei siis ole vaikeaa II -divaritasolle, onnistuu varmasti.
Tämä kommentti saa kyllä ainakin meikäläisellä karvat pystyyn. Mielestäni homma on niin, että liiton sarjoissa PITÄÄ olla jääolosuhteet kunnossa sarjatasosta riippumatta. Mikäli olosuhteista ryhdytään tinkimään, niin alueellistaminen voidaan mielestäni unohtaa, koska eivät paikalliset joukkueet kauaa tällaista sarjaa pelaile. Kyllä näitä puulaaki yms. sarjoja on tahkottu ihan tarpeeksi surkeissa olosuhteissa. Omalla joukkueellani syy II-divariin osallistumiselle aikanaan olivat olosuhteet ja kovemmat vastustajat. Mielestäni tässä tulisi takapakkia molemmissa kategorioissa. Samoin myös vastustajien kirjo pienenee.
Itse, kun mainitsin aiemmin, että miesten ja naisten SM-sarja voisi pelata siellä missä olosuhteet ovat parhaat tarkoitin, että divarit jatkaisivat pelejä entiseen tapaan, mutta näillä "halvemman jään" paikkakunnilla maakunnissa. Mitä alueellistamiseen tulee, niin yhdyn Turton kommenttiin siinä, että asiaa voi valmistella ja selvittää, mutta mikään läpihuutojuttu se ei ole. Asiaa pitää puida erityisesti seurojen sisällä. Mikä on kiinnostuksen taso? Aktiivisimmat varmasti seuraavatkin tätä palstaa, mutta suurta osaa seurojen pelureista tämä keskustelu ei tavoita.
Mikä alueellistamisen lopullinen tavoite on? Kustannussäästöt ja joukkuemäärän kasvattaminen liiton sarjoissa? Nämä vaativat laskelmia ja suunnitelmia siitä, miten asia toteutetaan. Jätetäänkö II-divari paikallisten seurojen harteille ja liitto olisi mukana vain lopputurnauksen osalta? Vai pysyisikö II-divari samanlaisena sarjana kuin nykyisin (liitto hoitaa puitteet osallistumismaksua vastaan), mutta vain hajautettuna? Mistä kustannussäästöt syntyisivät? Siitä, että lopulta pelaajat maksaisivat enemmän?
Palatakseni vielä II-divarin "tasoon". II-divari on hyvin lähellä I-divarin tasoa. Ainoastaan uudet II-divarin joukkueet ovat ehkä hieman selkeämmin perässä I-divarin kärkeä, pääosin kokemuksen puutteen vuoksi. Suurin kuiluhan on I-divarin ja SM-sarjan välillä. Tästäkään syystä ei ole mielestäni oikein, että II-divaria ryhdyttäisiin syrjimään.
Mitä jos II-divarin alueellistamisen sijaan vähennetään II-divarin joukkuemäärä kahdeksaan ja ryhdytään kasaamaan alueellista III-divaria, johon liittymisen kynnys olisi pienempi, kuin II-divariin? Näin saataisiin aktivoitua seurojen puulaakijoukkueita.
P.S. Hienoa huomata, että keskustelupalsta alkaa heräilemään henkiin =)
mikachcc kertoo kohta
mikachcc kertoo kohta länsialuelohkon syksyn 2012 ekan kierroksen otteluiden tulokset, starlittan sen sijaan puhuu hyvien olosuhteiden puolesta ja laajemminkin mitä muutos tarkoittaisi. Itekin innostuin välittömästi asiasta, mutta kyl ne jäät pitää olla hyvät. Mikan ehdotus painotetusta hyvien jäiden etelälohkosta, johon tiimi saisi halutessaan mennä, tekisi siitä varmaan jonkinlaisen epävirallisen"I,5"-divarin, "pikkasen paremman" ja sitten oltaisiin taas lähtöpisteessä? Asiaa on syytä miettiä huolellisesti.
Yksi näkökulma on, että sarjasysteemit ensi kaudelle on jo virallisesti olemassa. Monilla joukkueilla saattaa olla sanomista siihen, milloin sarjajärjestelmää voisi laajentaa/muuttaa.
https://docs.google.com/sprea
https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0AuKGI3QjQH9cdFdIVkdrUFgzNz…
Änkesin tuonne 2. välilehdelle ehdotelmaa tavasta pelata mestaruussarjat ja 1-divari Ogelin kuudella radalla. Tuossa divarijoukkueille tulee välillä peräkkäisiä pelejä, mutta aikataulullisin perustein divaria voitaisiin pelata 8-päisinä peleinä. Toisaalta ei mulla sinänsä mitään sitä vastaan ole, jos divarijoukkueet haluavat painaa kaks kolmetuntista putkeen lyhyellä tauolla, mutta noin aikataulullisesti 8 päätä toimisi paremmin.
Niin. Tää divarihommahan
Niin. Tää divarihommahan (ykkösdivari) nyt kuulostaa niinkuin vähän semmoselta välttämättömältä pahalta. Tulipahan aikoinaan tuollainenkin riesa sovittua harmiksemme. Sieltä kumminkin aina joku ponnistaa joidenkin harmiksi oikeisiin peleihin, mikä on osalle jopa oikein tavoite- osalle varmaankaan ei.
Ykkösessä pelaa kuitenkin joukkueita, jotka saattavat olla jopa aika vakavissaankin- omalla tasollaan. Minun mielestäni tässäkin sarjassa ainoita oikeita pelejä on juuri nuo kymmenen pään pelit.
Jos Toni tai/ja joku muukin on sitä mieltä, että tää "rupusakki" verottaa ajallisesti Sm- sarjan aikatauluja, kannattaa katsoa peiliin (= kelloon). Tänäänkin peli Sepperi- Rantamäki meni kymppipäähän käytettyään aikaa siihenmennessä 183 minuuttia.
En nyt halua olla taas yksi kettuilia lisää näihin keskusteluihin, mutta tulipahan mielipide julki.
Hienoja matseja vaan itte kullekin.
Pastori
Jotenkin tuosta edellisestä
Jotenkin tuosta edellisestä viestistä tulee kuva, että 10 pään pelit olisivat jotenkin 8 pään pelejä vakavampaa pelaamista. Hämmentävää...
mika chcc wrote:Tässä Tonin
Hieman ajatuksia tähän täältä divarin puolelta, jota nyt on kuitenkin jo useampi vuosi, ihan tosissaan ja välillä totisestikin tullut tahkottua. Tartun kiinni hieman näihin Mikan ajatuksiin.
Itse en ota kantaa siihen pelataanko mestiksen pelit Ogelissa, Vierumäellä tai vaikkapa Kisakalliossa. Pääasia kait on, että jäät saadaan hyviksi. Luonnollisin ympäristö kai tähän kuitenkin olisi tuo Oulunkylä. Mietittäväksi ottaisin kylläkin ajatuksen jossa ykkösessä pelaisi 10 joukkuetta ja pelattaisiin kaksinkertainen sarja ilman jatkosarjoja. Kyllä sillä nuo sijoitukset selville saataisiin ja ainahan on tuo tarvittavien jatkopelien mahdollisuus. Ehkäpä myös 10 joukkueen mestis joskus ?
Keväällä pitkän (ke / to-su) viikonlopun karsinnat sarjojen päätyttyä. Alkuun pelataan ns. avointa karsintaa, jossa aluesarjojen parhaat joukkueet (lohkojako tuntuu melko mielekkäältä) painotetusti esim.etelälohko 4--5 muut paikka ja muut lohkot 1-2 (yhteensä 13 joukkuetta) sekä 1 divarin sijoille 8-10 kisaavat paikasta samana viikonloppuna pidettävään jatkokarsintaan. Mikäli halutaan voidaan tähän systeemiin säilyttää se mahdollisuus, että uusi "kannuksia hankkinut" joukkue voisi osallistua kilpailuvaliokunnan luvalla avoimeen karsintaan.
Näistä ensimmäisen karsinnan 16 (+,mahdollinen extra joukkue) joukkueesta 3 pääsisi jatkokarsintaan, johon osallistuisi mestiksen sijoille 6-8 ja divarin 2-7 päättyneellä kaudella sijoittuneet joukkueet. Tästä 12 joukkueen karsinnasta, menisi sitten kaksi parasta joukkuetta seuraavaksi kaudeksi mestikseen jo paikkansa aikaisemmin auringossa varmistaneen ykkösen voitaneen joukkueen seuraksi. Muut 10 joukkuetta pelaisivat sitten ykköstä seuraavalla kaudella. Näin voitaisiin lyödä seuraava kausi joukkueiden osalta pakettiin hyvissä ajoin ja jos joku joukkue jää pois seuraavalta kaudelta on korvaava joukkue valmiina kevään karsinnan tulosten mukaan.
Itse siis kannatan alueelisen kakkosen perustamista, jossa asioita organisoivilla seuroilla olisi vahva liiton tuki järjestää laadukkaita, olosuhteiltaan hyviä sarjoja. Pelipaikkoina esim. etelälohkossa voisivat ollla Oulunkylä, Kisakallio ja Hyvinkää? Pelejä voitaisiin pelata suurimmaksi osaksi turnausviikonloppuina sekä joinakin yksittäisinä peleinä.
Minusta uusilla joukkueilla
Minusta uusilla joukkueilla pitää jatkossakin olla mahdollisuus päästä suoraan tasonsa mukaiselle sarjatasolle. Huomauttaisin nimittäin, että tällä kaudella esim. Iiro Sipolan joukkue on sääntömääritelmän mukaan uusi joukkue ja kahlasi tiensä mestaruussarjan (ja siellä ylempään loppusarjaan mitalipeleihin) juurikin tuota avoimen karsinnan reittiä. Tämä juniorien MM-kilpailuihin valmistautuva joukkeko olisi pitänyt pistää laittaa ensin vuodeksi tahkoamaan alueellista II-divaria ja seuraavaksi vuodeksi I-divaria?
Toista esimerkkiä ei tarvitse hakea hirveän kaukaa historiasta. Kesällä 2008 Tomi Rantamäen joukkue jakautui kahdeksi joukkueeksi ja Rantamäki pelasi karsinnan Toni Sepperin joukkuetta vastaan vanhan joukkueen statuksesta kaudelle 2008-2009. Rantamäki voitti äärimmäisen tiukan karsintapelin ja lopulta Suomen mestaruuden. Sepperin joukkuetta kutsui tuolloin avoin karsinta, josta joukkue pääsi lopulta I-divariin sijoittuen siellä toiseksi.
Tämän sanottunai kannatan kyllä lämpimästi II-divarin alueellistamista. Piirustuspöydälle pitää vain ottaa mielestäni ehdottomasti huomioon tämä kohtalaisen olennainen corner-case, koska vanha joukkue voi hyvin helposti löytää itsensä tilanteesta jossa sillä ei olekaan vanhan joukkueen statusta.
Kuten aikaisemmin sanoin
Kuten aikaisemmin sanoin minäkin lämpenin alueelliselle kakkoselle, mutta nyt hieman lisää asiaa pähkäiltyäni olen jo kriittisempi sille. Mielestäni vain jos alueelliselle kakkoselle luodaan hyvät edellytykset jäiden ja muiden olosuhteiden suhteen olisi se mielestäni järkevää! Se että esim. itse pelaisin kakkosta vaikkapa Ogelissa, Hyvinkäällä ja Lohjalla 1-2 iltaa viikossa olisi todellakin hyvä tapa päästä ainakin meistä eroon :) ja luulenpa että näin kävisi aika monelle muullekin porukalle. Viikonloppu turnausten olisi säilyttävä siis mielestäni myös kakkosessa.
Toinen seikka sitten myös on, että kun esim. meillä Lohjalla on hyvin toimiva ja joustava sarja, jossa jo kaikki sitä haluavat joukkueet pelaavat joko ykkösessä (3) tai kakkosessa (3) tai naisten mestiksessä ja tällä sarjalla on oma fokuksensa, mm. harjoituksellinen jne...niin Lohjan sarjassa muut jäljellä jääneet joukkueet eivät edes halua pelata A) divaria B) halua kiertää muailmaa ja tähän voisi lisätä myös C) luultavammin lopettattaisivat kilpailutoiminnan jne. On varmasti hyvä kartoittaa jo nyt toimivien aluesarjojen sisältä oikeaa halua tai intoa pelata tiiviimpää sarjaa. Kuinkakohan moni porukka jo olemassa olevista Tähtisen (Ilman Teroa :)), Matarmaan tai Lindholmin porukoista haluaisi edes lähteä pelaamaan ykköstä vaan heille riittää tai riittäisi nykyinen aluesarja, noin esimerkkinä. Mitä muutosta siis toisi alueellinen kakkonen? Vai onko sittenkin järkevintä säilyttää nykyinen sarjamuoto, hieman esim. modifoiden vaikkapa siten, että kakkoseenkin karsintaisiin juuri keväällä avoimissa karsinnoissa, joista sitten säilytettäsiin mahdollisuus nousta suoraan mestikseen. Olisiko tiiviimpi 8 joukkueen sarja joka tasolle parempi? Ne porukat jotka eivät sitten pääsisi mestiksen, ykkösen tai kakkosen 8 joukkueen porukkaan pelaisivat aluesarjoja ja hakisivat sitä kautta vauhtia ja uutta nousua kevään karsinnoista.
No oikeaa vastausta tuskin onkaan, mutta tässä taas jotakin ajatusta, jotta keskustelu ei vaan käy liian yksipuoliseksi ;)
t. Tomppa
Markus on ilman muuta
Markus on ilman muuta argumenttissaan oikeassa, valitettavasti. Toivottavasti jossain vaiheessa Suomen curlingin taso laajenee, jottei uusi joukkue selviytyisi karsinnasta noinkin helposti kuin aiempina vuosina on nähty. Joukkueurheilussa hyvä joukkue vaatii kuitenkin muutaman vuoden hitsautuakseen huippujoukkueeksi (nyt siihen riittää Suomessa yksi kesä..). Skotlannissahan on koottu maajoukkue välillä toisin kuin Suomessa eli lyöty parhaat pelaajat samaan joukkueeseen. Tulokset ovat olleet vaihtelevat.
Aikataulu alueellistamiselle voisi olla seuraava:
Ensi kaudella (2012-13) sarjojen jälkeen pelataan karsinnnat. Tällöin karsinnan jälkeen tiedetään jo hyvissä ajoin joukkueet mestaruussarjaan ja I divariin. Nämä joukkueet voivat suunnitella harjoittelunsa sarjatasonsa mukaan (vai pitäisikö harjoitella hyvin sarjatasosta huolimatta..). Lisäksi otteluohjelman voi julkaista heti elokuun lopulla/syyskuun alussa. Tämä auttaa kaikkia joukkueita suunnittelemaan tulevan kauden ajankäyttönsä. Lisäksi se auttaa myös paikallissarjojen aikataulujen suunnittelussa. Monelle on varmasti vaikeata (aluksi) pelata tärkeitä karsintapelejä heti kauden jälkeen, mutta eiköhän siihen ajan myötä totuta.
Kaudella 2013-2014 tai 2014-15 voisi alueellinen kakkosdivari (tai alueellinen kolmosdivari) nähdä päivänvalon. Ehkäpä kuitenkin tuo jälkimmäinen kausi on realistisempi. Odotellaan rauhassa perustettavan työryhmän esitystä..
Onhan tässä ratkaistavia asioita aika paljon. Tällä hetkellä puulaakeissa pelaa paljon mixedjoukkueita ja muutenkin sm/divaripelaajat ovat jakaantuneet eri joukkueisiin. Toiseksi alueellinen II/III divari ei saisi heikentää vakiintunutta paikallissarjatoimintaa. Kuitenkin, monelle joukkueelle hyppäys puulaakista valtakunnallisiin sarjoihin on liian suuri (sitoutuminen ja harjoittelu). Senpä vuoksi alueellinen sarja voisi tuoda muutaman uuden joukkueen helpommin mukaan. Lisäksi alueet joutuisivat kiinnittämään enemmän huomiota jääolosuhteisiin (liiton tuella..).
Itse kuvittelisin, että meillä Länsi-Suomessa LS liiga jatkuisi ihan normaalisti, mutta sarjassa olisi mukana 3-5 uutta joukkuetta, jotka sarjan sisällä kilvoittelisivat jaossa olevasta karsintaturnauspaikasta. LS liigan voitosta kamppailisivat näiden joukkueiden lisäksi mixedjoukkueet ja joukkueet, joissa on I /II divaristatuksella olevia pelaajia.
Mika Ä
Copper Hill
timo kauste wrote:Niin. Tää
Moikka moi täältä taas itte kullekkin.. ja kiitos Timpalle palautteesta.
Kasperia peesaten, ehdotelmassani ei siis oteta kantaa eri sarjatasojen pelien vakavuuteen. Kyseessä on aikataulullinen kompromissi ja luontevinta näistä kolmesta sarjatasosta on asettaa jousto 1-divarin kohdalle.
Listaan joitakin mielipiteitäni liittyen yllä olevaan lainaukseen:
1. En ole sitä mieltä, että "divarihommat" ovat välttämätön paha. Päinvastoin, olen herättelemässä keskustelua Curlingliiton sarjojen laajentumisesta.
2. En ole sitä mieltä, että divarijoukkueet ovat "rupusakkeja", jotka verottavat mestaruussarjan aikatauluja.
3. Olen samaa mieltä otteluiden kestojen suhteen, että ne kestävät liian kauan. Olen myös herätellyt keskustelua otteluiden keston lyhentämisestä, mutta näkemykseni mukaan ilman pakkoa ne eivät lyhene. Se lienee eräänlainen "luonnonlaki", koska tietoinen ajansäästäminen saattaa vaikuttaa heikentävästi joukkueen menestymiseen.
Huomasinpa sitten tässä pähkäillessäni ehdotelmani hyviä ja huonoja puolita, että tuo ehdotelmani väljentää myös pelivälejä kahden pelipäivän osalta, jolloin peräkkäisiä 10-päisiä pelejä pystyisi pelaamaan aavistuksen kivuttomammin kuin "normaaleilla" 4 h peliväleillä. Järjestelin ottelukierroksia hieman uudelleen ja joitakin peräkkäisiä pelejä tuonne 4 h pelivälien päivillekin edelleen sattuu (tarkalleen kahdelle joukkueelle yksi peli lauantaille ja nämä joukkueet ovat <sarcasm>yllätysyllätys rupusakkeja</sarcasm> D7 ja D8). Onko se ehkä kuitenkin pienempi hinta aikataulun väistämättömästä ahtaudesta kuin 8-päiset pelit?
Lyhyt oululaiskommentti
Lyhyt oululaiskommentti (Lappi/Oulu-lohkoon):
Ehdotettu Lappi/Oulu-lohko olisi sama kuin nykyinen Lappi-sarja, josta on suljettu pois mixed- ja naisjoukkueet. Enpä jaksa uskoa, että täällä olisi intoa kahden Lappi-sarjan pelaamiseen (toinen kantaisi II-divarin nimeä). Pikemminkin kiinnostaisi laajempi pohjoislohko II-divariin, jossa pelejä voisi olla esim. Ranualla ja Peurungalla. Pohjoisesta kyllä jaksetaan autoilla Keski-Suomeen asti.
t. Seppo K.
Hyvä että kehitysideoita
Hyvä että kehitysideoita tulee ja varmasti tästäkin saa asiaa vietyä eteenpäin. Ennen kuin lähtisin laittamaan vuosilukuja siirtymälle, niin olisi hyvä selvittää, että mikä on todellinen potentiaali ja lisäjoukkueiden määrä.
Pelaaminen vaikka Peurungalla olisi järkevää silloin, kun pelaamassa on parikymmentä joukkuetta, eli viidellä radalla aina vuorollaan. Jos halli vuokrataan vaikka kymmentä joukkuetta varten, niin se olisi aika tyhjäkäynnillä. Nyt ollaan saatu pidettyä radat aika hyvin käytössä joka paikassa. Tästä tullaan seuraavaan asiaan, eli miten kustannukset jaettaisiin? Maksavatko kaikki liitolle ja liitto järjestää, vai olisiko jokainen alue oma "tulosyksikkönsä"? Pelaaminen kun maksaa eri paikoissa eri summia ja jakajia kustannuksille on erilainen määrä.
Tuo uuden joukkueen nousu mestariksi olisi hyvä säiyttää, koska sen poistamiseen ei ole mitään syitä ja on nähty, että se toimii. Alueellisten divarien osalta itse jäin miettimään sitä, kuka saa osallistua minkäkin alueen karsintoihin? Eri alueilla kun luonnostaan on erilainen taso ja eri määrä joukkueita. Toisesta olisi helpompi päästä jatkoon kuin toisesta ja olisiko se asuinpaikan mukaan rajattu?
Tuossa vähän kysymyksiä, joihin mielestäni pitäisi ainakin löytää ratkaisu, jotta homma ei karahtaisi heti alkuunsa. En halua tällä tyrmätä, mutta idea on mielestäni vielä aika kehitysasteella.
Ei tosiaan nyljetä karhua
Ei tosiaan nyljetä karhua ennen kuin se on kaadettu. Tosin jahtimiehiä kaivataan.
Koko keskustelu sai alkunsa Tonin ajatuksesta, miten turnausviikonloppuja voitaisiin vähentää. Vaihtoehtoina olisivat alueellinen II divari ja uutena ideana heitän: II divarin supistaminen kahdeksaan joukkueeseen. Monelle II divarijoukkueelle varmasti riittäisi kaksinkertainen sarja (14 peliä). Tämän pelimäärän voisi viedä läpi kolmessa viikonlopussa. II divari voisi pelata vaikkapa I divarin kanssa samaan aikaan. II divariin tulisi hieman enemmän panosta, kun kaikki joukkueet eivät säilyttäisikään paikkaansa suoraa.
Sepolle kommentoisin, että joka alueella varmaan toimitaan eri tavalla. Uudellamaalla varmasti riittää joukkueita alueelliseen sarjaan, mutta muualla sitten mietitään, millä tavoin ratkaistaan edustuspaikat karsintaan.
Omassa päässä on tällä
Omassa päässä on tällä hetkellä visio, että mestaruussarjat ja miesten I-divisioona ovat sopiva määrä valtakunnan kattaviksi sarjatasoiksi. II-divisioonan pelejä haluaisin viedä tavalla tai toisella lähemmäksi II-divisioonassa pelaavia joukkueita, joka tarkoittaisi jollain tasolla jonkinmoista alueellistamista kun II-divisioonan joukkueet jakautuvat melkolailla Lapista Helsinkiin. Noilla ylimmillä sarjatasoilla valtaosa joukkueista tulee pääkaupunkiseudulta tai lähistöltä (mm. Hyvinkää, Lohja).
Kuka pyörittäisi nuo
Kuka pyörittäisi nuo alueelliset sarjat?
Tässä on "vaarana" se että liitto alkaa pyörittämään paikallissarjoja ja sehän ei ole tarkoitus. Alueeliset sarjat vaatisivat sen että alueen seurat tekisivät syvää yhteistyötä, jotta asiat nytkähtäisivät eteenpäin. "Aluellisilla" seuroilla tulisi olla myös edustus SCL:n hallituksessa. Nyt pohjoisin seura on Hyvinkään Curling.
Otetaan esimerkki tuosta pyörittämisestä. Jos Perurungassa järjestettäisiin tuo aluellinen sarja, kuka pyörittäisi koko homman? Tekisi jäät hoitaisi tuomaroinnin, tulokset, iceking, kivet, taulut? Entäs kulut? Erilaisia hoidettavia asioita on yllättävän paljon näillä paikkakunnilla jossa ei ole seuraa valmiina ja osaa noista asioista jo olemassa.
Jos pelit olisikin Kangasniemellä missä on seura niin silloin nuo kaikki kaatuisi Kangasniemen seuran hoidettavaksi. vai olisiko mukana hoitamassa kaikki seurat joiden joukkueet osallistuu tuohon alueelliseen divariin? Pitäisikö liiton maksaa heille että hoitavat homman? Kuinka paljon?
Miksei alueellisia sarjoja voisi kehittää? eli tuo "puulaaki" pelattaisiin paremmissa olosuhteissa, paremmilla kivillä, jne. Kun joukkueet huomaisivat kuinka paljon kivempää "oikea" curling on he voisivat tulla mukaan liiton sarjoihin. Totta on että saattaa tulla paljon lisää joukkueita, mutta väittäisin ettei niin hirveetä tunkua ole vielä.
Eikö II-divari voisi tarvittaessa jakaa kahteen lohkoon, pelata yksi tai kaksi round robinia ja sitten kaksi -neljä parasta loppupeleihin, jossa ratkotaan divariin nousu. kahdella lohkolla voisi hieman "alueellistaa" pelejä.
Quote: Eikö II-divari voisi
Tuota samaa juuri eilen itsekseni pähkäilin ja kuulosti hyvältä idealta ainakin omassa päässäni.
seponseppo wrote: Ehdotettu
Tämä on se uhkakuva, joka mullakin kakkosdivarin aluellistamisen myötä tuli (naispelaajan näkökulmasta) mieleen. Kyllähän tuo saattaisi hyvinkin näivettää paikallissarjat muuallakin, kuin lapissa. Näin ollen naispuolisen harrastelijapelaajan ainoa mahdollisuus olisi treeneilla ilman panosta edes paikallissarjassa. Tuskin moinen jaksaisi kovin montaa innostaa.
Oikein hyvä idea.
Oikein hyvä idea. Ymmärtääkseni sekä kangasniemen että pieksamäen joukkueet (kähkönen&sorvari) jäivät sarjasta pois juuri pitkien välimatkojen takia. Mutta riittääköhän pohjoislohkoon riittävästi joukkueita..Toisaalta I divaria ja mestistä voi pelata Peurungalla ja kakkosen pohjoislohkoa siinä siivellä pienemmällä joukkuemäärällä.. Etelälohko ei olisi ongelma, joukkueita riittää. Pelit voisi pelata lohjalla tai oulunkylässä
Päivää,Päässäni on tätä
Päivää,
Päässäni on tätä kirjoitettaessa yleiscurlinghattu, mielipiteet kuulemiani ja omiani, eivät seuran tai muun lajiin liittyvän organisaation.
Ja silläkin uhalla, että loppuosa kirjoitelmastani menee vähän ohi topicista. Uudenkin voi moderaattori aloittaa, jos näkee tarpeelliseksi.
Maantiede ja sarjajärjestelmä (taas)
Aluksi tuohon maantieteeseen lisäulottuvuutena tämänhetkinen kakkosdivarin paikkakuntajako, joka on ymmärtääkseni suurin piirtein seuraava : Hyvinkää (3 joukk.), Helsinki (3 joukk.) Muut (4 joukkuetta, Naantali, Hiitteenharju, Ranua, Oulu). Voisin melkein nähdä, että vastaavanlainen jakautuma saattaisi pitää lähelle totuutta jatkossakin vielä useamman vuoden, riippumatta siitä, laajennetaanko sarjaa alaspäin lisädivisioonilla vai sivulle kakkosdivarin lohkoina. Eli suomeksi. Lisäjoukkueita tulisi Helsingistä, Hyvinkäältä ja muualta aika lailla tuon jaon mukaan. Toivotaan toki, että muu suomi alkaa painottua enemmän.
Eli jos nyt alan oikein rumasti irvistelemään tuon kakkosdivarin nykyjakautuman mukaan, niin suurin piirtein pitäisi olla kolme lohkoa : Helsinki (30% joukkueista), Hyvinkää (30%) ja muu Suomi (40%). Ei kovin hyvä sekään pelimatkojen organisoimisessa, mutta kuvastaa kuitenkin lajin paikkakuntajakoa. Lohkominen tuolla tavalla kolmeen on tietenkin tarpeetonta, mutta muistetaan nyt nykyjakautuma yhtenä aspektina. Tätä pilkkomista siis voidaan tehdä mielin määrin.
Mikä on siis pointtini?
Pointti on se, että ennen kuin aletaan näitä aluejakoja tekemään (Niistä tulee melkoinen meteli joka tapauksessa, koska lajiharrastajat painottuvat etelään) niin pitäisi ylipäätään selvittää se todellinen innokkuus nykyisen SM-sarjan ulkopuolella. Viime vuosien aikana joitakin uusia joukkueita on tullut ja joitakin muutaman vuoden jälkeen pudonnut taas pois eli mennyt.
Pitäisi siis luoda muutama skenaario aluemallin mahdollisesta toteutuksesta ja sen jälkeen kysyä nykyisen sarjan ulkopuolisilta, millä skenaariolla mukaan olisi halukkaita? Ja huomioida, että kyselyissä yleensä joukkueen tahtotilaa liioitellaan tai vähätellään, riippuen siitä, kuka siihen sattuu vastaamaan.
Minulla ei ole sarjan laajentamista vastaan todellakaan eikä tietenkään mitään, mutta jos näihin piiri/ aluesarjoihin lähdetään ja kaikki edellisissä viesteissäkin esiin otetut asiat on selvitetty tuomareista, jäänteosta, halleista, järjestäjistä, alueorganisaatiosta yms. lähtien, niin hyvä homma ja well done, mutta vapaaehtoisten järjestäjien saatavuutta epäilen nyt vahvasti, koska vapaaehtoiset ovat nytkin kortilla.
Siispä johtopäätöksenä : Joukkueiden jako alueisiin taitaa olla pienin ongelma tässä kokkareessa, jota ollaan haukkaamassa.
Laajenneen sarjan organisointi on kertaluokkaa isompi asia. Se vaatii siis raakaa duunia eri puolilla. Se ei vaan mene sillä tavalla, että "Hei, kyllä meidän Pekka tekee jäät sinne hallille. Sarjataulukko vaan matsin jälkeen sähköpostilla kaikille." Vapaaehtoiset ovat niukassa nytkin.
Pahoittelen äskeistä sarkasmiani kuvittellisesta jääntekijä 'Pekasta' ja pientä ironiaani, mutta sarjan laajentamisen idea on joka tapauksessa minunkin mielestäni jatkokeskustelun arvoinen: En usko, että seurammekaan tai mikään muukaan seura sinänsä vastustaa sarjan laajentumista, kunhan speksit on keskusteltu ja hyväksytty jotakuinkin kaikille suunvuoro (tai siihen mahdollisuus) antaen.
Jatkoa?
Keskustelun jatkamisen osalta tämä palsta varmaan kerää vielä paljon kommentteja. Hyvä niin.
Itse kuitenkin näkisin ja uskoisin, että edustamani seura kannattaisi Curlinglehdessä presidentin palstalla hänen mainitsemaansa "Suomalaisen curlingin päivää tai viikonloppua".
Liiton kokouksissa yleensä hakataan kyllä ne päätökset läpi, mitkä pitääkin, mutta keskustelu jää aika vähiin. Monessakin kohtaa minulle "Kentän ulkopuolella istuvana mörököllinä, jolla on korvat", on tullut vastaan senkaltaisen forumin tarve, jossa päivä, mieluummin kaksi, keskityttäisiin itse asiaan ja näihin organisatorisiinkin ja koko lajin kehitykseen liittyviin kysymyksiin isolla joukolla. Hyvin ohjattuna sellainen kyllä tuottaa tulosta.
Varmaankin lajin sisältä löytyy kokemusta tällaisten, sanotaanko vaikka yrityksiin verrattavien "Strategiapäivien" tehokkaasta johtamisesta ryhmätöineen ja niiden purkuineen. Kyseinen tilaisuus ei todellakaan johda mihinkään, jos ei sitä hyvin johdeta ja se perustuu yleiseen härdellipeliin. Sen tapahtuman pitää olla erityisen hyvin valmisteltu, rakenneltaan mallia :
Kokouksessa asia kerrallaan
Yllättävän monta asiaa kahdessa päivässä saa tällä mallilla käsiteltyä. Jatkojalostus vielä pienellä ryhmällä materiaalista jälkikäteen ja jakoon kaikille.
Ja kun tällaisen session vetää ammattitaitoinen kaveri ja kun sessio johdetaan hyvin, se myös tuottaa tuloksia, visioita ja aika usein myös toimintasuunnitelman. Ja sen jälkeen pulinat pois taas ainakin vuodeksi. Jokaisesta seurasta edustus tällaiseen tapoahtumaan luulisi löytyvän. Ja vaikka sitten ensimmäisen päivän iltaohjelmalla motivoiden. Ja jos ei löydy, niin jälkiviisaudet pois.
Kannatan siis tällaisen session järjestämistä. Otsikot käsiteltäviksi asioiksi saadaan vaikka sden vähän aikaa sitten Kuparin duunin pohjalta luotujen työpapereide pohjalta.
Yhtenä pienenä kohtana voisi olla "Sarjajärjestelmän kehittämistarve?". Ja huomatkaa tuo kysymysmerkki.
Daley
Mielipide,Miten ikinä tuo
Mielipide,
Miten ikinä tuo sarjojen jako mielestänne tulisikaan toteuttaa, toivon jokaisen käsittävän, että "uudella" joukkueella täytyy ehdottomasti olla lajissamme mahdollisuus päästä karsimaan SM-sarja paikasta joka vuosi. Lajiamme pelataan 4 hengen voimin (6max), jolloin yhden tai kahden pelaajan päätös lopettaa/vaihtaa joukkuetta estäisi noiden 2(-4) jäljelle jäävän pelaajan pelaamisen sarjatasolla, jossa heidän tulisi pelata.
Esimerkkinä täysin uuden joukkueen mahdollisuus karsia itselleen sopivaan sarjaan vuodelta -07 kun nousimme ensimmäisenä kautenamme SM-sarjaan. Nykyisellään kaikki neljä pelaajaa ovat tämän kauden SM-sarjassa mukana eri joukkueissa (kolmen parhaan joukossa kaikki) enkä usko motivaation kehittymiseen olleen yhtä hyvä jos olisimme lähteneet 2. divarista liikkeelle, vaikka taso riitti SM-sarjaan, ja onkin joka vuosi siihen riittänyt.
Suurin toiveeni onkin liitolle ja tätä pohtivalle ryhmälle, ettei tuota systeemiä suljeta pois mahdollisilta uusilta sekä "uusvanhoilta" joukkueilta.
Kimmo Ilvonen
Karsintajärjestelmä on jo
Karsintajärjestelmä on jo maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, joten sitä kannata senkään takia romuttaa. Toisaalta kilpailuvaliokunta voisi Kimmon mainitsemassa tapauksessa antaa joukkueelle ns. villin kortin suoraan ylimääräiseen karsintaan. Joukkueen ei tarvitse näin ollen pelata turhia alkukarsintoja, vaan se voisi heti pelata omassa, tasonsa mukaisessa karsinnassa.
Daley esitti toimivan suunnitelman. Kuitenkin, alkutekstistä paistaa läpi tietämättömyys muun Suomen todellisesta tilanteesta. Eiköhän kivet olisi jo aikaa roudattu Aurajokeen, jollei meillä olisi vapaaehtoisia seuratyöntekijöitä. Helsingissä ollaan vaan totuttu menemään viisi minuuttia ennen vuoron alkua hallille, jossa kaikki on tehty valmiiksi. Meillä valitettavasti pelaajien energia menee osittain myös jäidentekoon (ja olosuhteiden murehtimiseen) ja kivien kantamiseen. Sen takia tulemme aina erittäin mielellämme pelaamaan liiton sarjoihin.
Vielä pitää muistaa, mitkä ovat alueellistamisen tavoitteet: Halutaanko vähentää turnausviikonloppuja vai halutaanko lisää joukkueita? Voivatko kenties nämä toteutua yhdessä?
Jos II divari jaetaan etelä- ja pohjoislohkoon ja pelejä pelataan vain 2-3 viikonloppuna (+mahdollinen karsintaturnaus), niin silloin homma voisi toimia. Liitto tekee jäät. Etelälohkon joukkueiden matkat/viikonloppujen määrä lyhenevät, joten joukkueita saattaa tulla lisää. Pohjoislohko pelaa varmaankin vähän pienemmällä joukkuemäärällä, mutta heilläkin matkat lyhenevät huomattavasti (pelit Peurungalla)