Peliajan kellotus

Lyhyesti: kannatan.

Vasta-argumentteja on mielestäni vaikea keksiä. Peliin kuuluu kyky tehdä päätöksiä paineen alla rajoitetulla aikataululla. Konferenssit sitten pelin jälkeen.

Tästä puhuttiinkin Ogelissa jonkun kanssa ja tätä kautta voisi jopa avautua mahdollisuus niille joidenkin toivomille iltatreeneille, kun otteluilla olisi tiedossa maksimiaika, jonka ne tulevat kestämään. Laskin nopeasti koko kauden kaikki pelikierrokset karsinnat mukaan lukien ja ottelukierroksia tuli yhteensä 80 tälle vuodelle, joista osalla oli alle viisi peliä. Tuo jaettuna joukkuemäärällä, joka tänä vuonna on 35 ei tosiaan tee kaudelle montaa vuoroa. Ja jos joukkue ei halua tuota vuoroa esim. sm-sarjan kanssa samalle viikonlopulle, niin he voisivat hoitaa omat vuoronsa vaikka jonakin divariviikonloppuna putkeen. ja tosiaan jos pelaajilla ei riitä aika/halu tuohon, niin hommaan voisi värvätä jonkun asiasta kiinnostuneen.

Itse olen tämän kannalla ja seuraava porras voisi olla järkevien kellojen hankinta tai edes systeemin, jolla tuo hoidetaan.

Kellotus ajatuksena kannatettava. Aika helposti tuossa tarvisi sitten niihin sukulaisiin jo turvautua jos aikoo matsien välissä päästä syömään, nukkumaan ennen aamumatsia ja muuten lepäämään.

jaakko kirjoitti: Toimisi nykyisellään kätevästi esimerkiksi niin, että miesten ja naisten mestaruussarjajoukkueet kellottavat toistensa pelit ja divarit samoin.

Tässä mallissa on joukkueen oma asia miten he nakkinsa hoitavat. Ei muutaman pelin seuraaminen kellon kanssa kauden aikana kovin kohtuuttomalta rastilta vaikuta hyötyihin nähden, mutta jos näin on, voi joukkueiden omien pelurien sijaan kellomiehiksi värvätä kavereita, tyttö-/poikaystäviä, vanhempia, kummin kaimoja tai kenet vain haluaa. Positiivisena puolena tämä voisi jopa tuoda jonkun ulkopuolisen värvätyn kiinnostuneeksi lajista ainakin katsojana. Joka tapauksessa vaikka joukkueet itse toimisivatkin kellottajina, pelien välissä on kuitenkin aina jäänhoitotaukoa sen verran, että peliin kyllä ehtii lämmitellä ja keskittyä.

Nyt kysymys onkin, miksi ei?

Ainakaan niin, että joukkueen jäsenet tosiaan hoitaisivat kellotukset omien pelien välikierroksilla ei ole toimiva konsepti. Pelien väliajan tarvitsee syömiseen ja lepäämiseen. Kellotus on vaativa keskittymistä vaativa homma jotta sitä ei tule tehdä ns. vasemmalla kädellä. Käytännössä kuitenkin kellot menee lähelle nollaa kaikissa tiukoissa peleissä joten kellotusta ei voi hoitaa huolimattomasti (= väärän joukkueen kello jää päälle, jne.).

Teme kirjoitti:

Itse olen tämän kannalla ja seuraava porras voisi olla järkevien kellojen hankinta tai edes systeemin, jolla tuo hoidetaan.

http://www.worldcurling.org/curltime

Lisäksi 5 tietokonetta ja näyttöä.

niin noita tulee siis 10-15 peliä. Eli vaihtoehtona on sekin, että vuoro ei ole yksi kokonainen kierros, jolloin esim. viidettä pelaajaa tai hommaan löytynyttä juomahemmoa voisi käyttää viikonlopun ajan noiden pelien kellottamiseen. Mutta ainoa keino tuon järjestämiseen on mun mielestä se, että vastuu sälytetään joukkueille. Muuten noita vapaaehtoisia tuskin löydetään.

Mitä tulee noihin huippujoukkueisiin, niin vaihtoehtoisestihan on mahdollista hoitaa viikonlopun tai yksittäisen päivän ensimmäinen tai viimeinen kierroskin. Määrällisestihän tuo on oikeasti todella pieni ponnistus.

näin toimitsijan/ jääntekijän apupojan mopinkantajan -roolissa toimiessani olen ollut todella tyytymätön nykyiseen järjestelmään. Ei ole ollut mitään järkeviä työkaluja saada joukkueita pelaamaan "nopeammin". 30 sec pakoitus joukkueille ei mielestäni ole oikea väline, eikä jatkuva huomauttelukaan ole sitä.

Mutta jos tällainen kellotusjörjestelmä saataisiin taiouttua halleille olisi se mahtava parannus sekä aikatauluihin, että olosuhteisiin, jopa medialle.

laitetaanko tulille jo ensi kaudeksi?

Teme kirjoitti:

ainoa keino tuon järjestämiseen on mun mielestä se, että vastuu sälytetään joukkueille. Muuten noita vapaaehtoisia tuskin löydetään.

Jo monessa kohtaa todettu fraasi pitänee kutinsa, että "näillä resursseilla" muuta toimivaa vaihtoehtoa tuskin on olemassa. Itselle tulee tästä mieleen salibandyn alasarjojen malli, jossa jokaisella joukkueella on vuorollaan vastuu järjestää toimitsijat viikonlopun otteluihin kellottamaan ja täyttämään ottelupöytäkirjat.

Käytännössähän joukkue pystyy hoitamaan oman kortensa kekoon yhdessä päivässä, joten mistään mahdottoman suuresta ponnistelusta tässä ei nyt pitäisi olla kyse. Tuntuu hieman, että jossakin asenne on sen suuntainen, että kivisarjojen korvaaminen uusilla ja ponnistelut jääolojen parantamiseksi kelpaavat kyllä, kunhan se ei vaadi itseltä mitään toimenpiteitä. Jos nyt puhutaan koko talven aikana yhden päivän mittaisesta talkootyöstä koko talven kestävän sarjan eteen, niin se onkin sitten jo liikaa vaadittu koska se vaatii oman perseen nostamista penkistä.

Itse olen valmis ottamaan osakseni vastuun kellottamisesta, jos tällaiseen malliin tulevaisuudessa päädytään.

Olli Rock kirjoitti:

laitetaanko tulille jo ensi kaudeksi?

Kiitos, mielellään.

Edit: Ollin perustelut myös hyviä, 30s aikarajoitukset ja jatkuva huomauttelu ei ole oikea väline.

Teme kirjoitti:

niin noita tulee siis 10-15 peliä. Eli vaihtoehtona on sekin, että vuoro ei ole yksi kokonainen kierros, jolloin esim. viidettä pelaajaa tai hommaan löytynyttä juomahemmoa voisi käyttää viikonlopun ajan noiden pelien kellottamiseen. Mutta ainoa keino tuon järjestämiseen on mun mielestä se, että vastuu sälytetään joukkueille. Muuten noita vapaaehtoisia tuskin löydetään.

Mitä tulee noihin huippujoukkueisiin, niin vaihtoehtoisestihan on mahdollista hoitaa viikonlopun tai yksittäisen päivän ensimmäinen tai viimeinen kierroskin. Määrällisestihän tuo on oikeasti todella pieni ponnistus.

Määrällisesti ehkä, mutta voisi kuvitella, että noiden vuorojen aikatauluttamisesta tulee aika hankalaa. Kovinkaan moni tuskin haluaa jäädä omien pelien välissä kellottamaan matsia, eikä mielestäni ole järkevää pakottaa ketään tuollaiseen aikatauluun. Jos samana viikonloppuna pelaavat esimerkiksi vain naisten ja miesten mestaruussarjat niin väistämättähän tuossa olisi ongelmia luvassa. Aikamoisia taikatemppuja saavat otteluohjelmien laatijat tehdä, jotta tuosta saataisiin jotenkin järkevä systeemi. Tämänkin kauden ohjelmaa, jos katselee niin iltapelit miehillä esim Peurungalla alkoivat klo 20 ja aamulla taas naisten kierros klo 8. Vähän kohtuutonta nakittaa tuosta sitten kellotusvuoroa, jollekin miesten mestiksen porukalle?

Ja se, että joukkue haalisi paikalle jotain omia kellottajia mukaan on kyllä ihan kaunis idea, mutta kuinka moni oikeasti uskoo saavansa autollisen kellottajia mukaan esimerkiksi juuri Peurungalle? Kyllähän sieltä kylpylästä varmaan jonkun kuntoutuksessa olevan tädin tai sedän voisi saada sumppi ja pulla palkalla painelemaan nappeja....mutta tämän lisäksi näiden ihmisten pitäisi vielä ymmärtää jotain lajista/säännöistä/kellottamisesta, jotta koko homma ei menisi aivan sekasin.

Ja mitä taas tulee tuohon toiseen esitettyyn vaihtoehtoon missä esim mestisjoukkue voisi hoitaa kellotusvuoronsa divariviikonloppuna, niin ainakin omalle kohdalle on melko epärealistinen ajatus lähteä yhdeksi viikonlopuksi hoitelemaan kellotuksia divaripeleihin, jos näitä turnauksia järjestetään Kangasniemellä ja Peurungalla. Jos taas pelit ovat esim Ogelissa niin ei parin pelin kellottaminen viikonlopun aikana varmasti olisi mikään ongelma...

Kannatan kyllä kellotusta, mutta voisin kuvitella, että aikalailla lisää duunia tuosta tulisi peliohjelman laatijoille.

Tuo on totta, että tästä saadaan juuri niin helppoa tai vaikeaa kuin halutaan. Jos joukkueella on kaudessa kaksikymmentä peliä, niin vähän yli joka toisen ajaksi tarvitaan viides pelaaja tai joku kaveri kellottamaan viereisen radan peliä. Kun otteluille on nyt varattu neljä tuntia ja se ei riitä, niin kohta ei ehditä pelaamaan päivässä neljää peliä. Jos joukkueille on 75 minuuttia ja siihen päälle tauot jne. niin ottelu ei tule kestämään tuota neljää tuntia ja siinä ehtii syödä tai jos kaksi pelaajaa tekee välikierroksella pelin kellotuksen puoliksi, niin ehtii vielä huilaamaankin. Jos on parempia ideoita hoitaa asia, niin kannattaa ehdottaa.

jaakko kirjoitti:

Pelien kellottamisella saataisiin ainakin seuraavia hyötyjä:

• pelit saadaan pidettyä aikataulussa ja mahdollisesti jopa lyhennettyä pelien väliin tarvittavaa varoaikaa (ja lisättyä tuomariston/jääntekijöiden uniaikaa)
• pelaajat tottuvat kellon kanssa pelaamiseen arvokisat silmälläpitäen
• ottelujen viihdearvo katsojan kannalta paranee

Aidosti reaaliaikainen tulospalvelu koska tuomarin ei tarvitsisi toimia toimitsijana. Tähän saakka tulospalvelu on päivittynt aina silloin kun tuomari on tilanteet käynyt koneelta päivittämässä. Myös tuomari voisi keskittyä paremmin ottelutapahtumien seurantaan, tulospäivityksen siirtyessä kellottajalle.

Kasperilla oli hyvä teksti. Taitaa sinne kellottamiseen tarvita peliä tuntevia henkilöitä, eikä vain työkkäristä saatuja ilmaisia harjoittelijoita. Ja kukaan tuskin haluaa lähteä ogelia pidemmälle tekemään oman peliviikonlopun ulkopuolisia kellotuksia. Vaikka tuota kellotuskertojen lukumäärää on pidetty täällä vähäisenä, se saattaa silti huonoon hetkeen osuessaan olla hyvinkin huono. On tarpeellista taata kunnon lepo joukkueille. Eräänlainen ratkaisu tuohon voisi olla että kellottamassa oleva joukkue skippaa seuraavan oman kierroksensa pelin. Ja koska tällöin vastustajakin joutuu skippaamaan sen, niin he voisivat kellottaa sen oman kierroksensa. Mikäli varapelaajia ei ole niin näistä kahdesta joukkueesta saattaisi löytyä vielä täydennysmiehiä toiselle. Eli taataan se että ei synny noita ongelmatilanteita ettei ehdi syömään/lepäämään/nukkumaan. Ehkä tämä ajatusmalli kaipaa vielä jalostusta mutta liian tiukille tuota ei saisi joukkueidenkaan osalta vetää.

Ajatus kellojen käytöstä on hyvä, mutta pelko on kyllä suuri, mitä tapahtuu, kun rivipelaaja "mokaa" kellon käytössä. Ajaudutaanko protestien sumaan, kun ratkaisupeleissä huomataan kesken pelin virhe? Itse en välttämättä edes uskaltaisi ottaa vastuuta moisesta, jos rehellisiä ollaan.

En usko, että meillä mennään sen enempää miinaan kuin arvokisoissakaan. Ja sielläkin on välillä nähty jos jonkinmoista kellotusta. Virhetilanteessa aikaa voi aina antaa takaisin, eli tuskin tuolla mestareita ratkotaan.

Tämmöinen nakki ei todellakaan olisi kohtuuton per joukkue toteutettavaksi. Lisäksi tuosta saatava ajan säästö olisi suurempi kuin siihen mennyt aika. Yhtään sen enempää sormia osoittelematta tokaisin viereisen radan kapteenille sunnuntaina että "teillä taitaa tulla pitkä päivä kun yhden pään jälkeen ette ole kuin yhden pään meitä jäljessä..." Tosin eivät olleet loppujen lopuksikaan paljon enempää jäljessä sillä meilläkin alkoi kestämään. Mutta tuolla kellotuksella päästäisiin siitä ikuisuus ongelmasta joka tuomareilla tulee peliaikaan puuttumisessa - alku pelissä on kohtuutonta tulla sanomaan, kun joukkueet pelaa härdelliä ja loppupelissä on kohtuutonta tulla huomauttamaan kun on tärkeät heitot ja ratkaistaan mestaruutta ja Sotsin paikkoja :)

Kaksi peukkua ylös tälle ja jottei tästä aiheudu kohtuutonta painetta kellottajille voisi tässä olla jokin siirtymäaika, ettei heti ensimmäisestä 75 minuutin ylityksestä tule pelin häviötä. Arvokisojen kävijät tai muut sääntöjä tuntevat voisivat vielä kommentoida kuinka tuo sääntö loppujen lopuksi toimii, onko virkailija päätösvaltainen ajan loppumisesta vai tekeekö tuomari päätöksen siitä?

Useimmitenhan joukkueet joilla kestää ovat aika usein samoja, toisin kuin joukkueet jotka pelaa lauantai-aamu pelinsä tuntiin ja varttiin :D

Usein tälläkin kaudella on nähty tilanne, että joukkueen ylimääräiset pelaajat ovat olleet katsomassa oman joukkueen peliä. Voisiko silloin kellottaa naapuriradan / -ratojen pelejä? Ei tulisi huiliaikojen kanssa ongelmia. Kellottamisella ei kuitenkaan voi mitään ratkaista, mikäli on yhtään puhtaita puruja pöntössä.

Ja minäkin kannatan kellottamisen käyttämistä. Ruotsissa lienee käytössä SM-kisoissa, mutta hoitavatkohan siellä toimitsijat, kun tuota massaa on lajissa himpun enemmän.

Nim. Ei oo häpee olla nopee!

Kauko kirjoitti:

Usein tälläkin kaudella on nähty tilanne, että joukkueen ylimääräiset pelaajat ovat olleet katsomassa oman joukkueen peliä. Voisiko silloin kellottaa naapuriradan / -ratojen pelejä? Ei tulisi huiliaikojen kanssa ongelmia. Kellottamisella ei kuitenkaan voi mitään ratkaista, mikäli on yhtään puhtaita puruja pöntössä.

Mun mielestä voi. Lisäksi kaikenlaisia epäpuhtaita puruja voitaneen huomioida ratavalinnoilla kellotuksen suhteen, eli kärkijoukkueiden kellottavat varapelaajat voi kellottaa jumbosijoilla pelaavia ym. Tietynlainen yhteisön sisäinen luottamus tässä on kuitenkin oltava, toki tuomari viime kädessä ratkaisee sääntötulkinnat.

Ajatus on erinomainen ja toteutukseenkin on tullut jo paljon hyviä ehdotuksia joita muokkaamalla/yhdistelemällä varmasti löydetään ratkaisu joka ei rasita liikaa joukkueita..

Mutta..

jaakko kirjoitti:

6. Peliajan mittaaminen

1. Kullakin joukkueella on 73 min peliaikaa kymmenen (10) pään ottelussa. Tämä aika mitataan ja sen tulee olla koko ottelun ajan joukkueiden ja valmentajien nähtävissä. Jos joukkue viivästyttää pelin alkua, joukkueelle myönnettyä kokonaispeliaikaa vähennetään 7 min jokaista päätä kohden, jonka katsotaan olevan myöhästymisen takia "pelattu" (ks. curlingin pelisäännöt, kohta 11, (i))

Kuten säännöissä lukee, niin ajan tulee olla koko ottelun ajan joukkueiden ja valmentavien nähtävissä. Kuinka tämä siis toteutetaan? Jos aikaa ryhdytään mittaamaan, niin on erittäin tärkeää kapteenille/joukkueelle/valmentajalle tietää paljonko aikaa on vielä käytettävissä. Oliko tähän vielä ehdotettu jonkinlaista ratkaisua?

Erityisesti II-divariin tulee varmasti jatkossakin joukkueita, jotka eivät ole kovinkaan kokeneita ja pelaaminen ajan kanssa on varmasti haastavaa, joten jotta jatkuvilta hylkäyksiltä vältyttäisiin (ja mahdollistettaisiin hieman SM-sarjasta poikkeavat taktiikat jotka saattavat viedä hieman enemmän aikaa/pää ;) ) olisiko divareissa syytä siirtyä vaikkapa 8 pään peleihin? SM-sarjassa ajan kanssa pelaaminen onnistuu varmasti vaivatta.

Tero/CHCC

Näpit irti, sanoi sirkkelimies!

Zepperi kirjoitti:

http://www.worldcurling.org/curltime

Lisäksi 5 tietokonetta ja näyttöä.

5 läppäriä (n. 400e x 5) + 5 n. 40" näyttöä pelaajille (n. 500e x5) + piuhaa (n. 250e) + pöytiä (n. 250e) = n. 5 000e (ei varmaankaan näin halvalla koko laitteistosta selviä, mutta antaa suuntaa)

En ole juurikaan tietoinen liiton budjetista, mutta olisiko alle 10 000e investointi ajanmittauslaitteistoon mahdollinen?

Näpit irti, sanoi sirkkelimies!

Onnistuisiko homma vanhenevilla lainaläppäreillä? Omani on reilun 5v vanha ja on melkolailla käyttämättömänä, joten tuo ainakin soveltuu kellottamiseen. Näytöiksi riittänevät ihan tavalliset ~20 tuumaiset, joita irtoaa uutena reilulla satasella. Jos näyttöjäkin löytyy lojumasta ihmisten komeroista, niin aina parempi.

Kannatan ehdottomasti liialliseen ajankäyttöön puuttumista. Ratkaisu ei kuitenkaan pidä missään tapauksessa olla pelien päiden vähentäminen kymmenestä kahdeksaan, vaan vaikkapa yksinkertaisesti aluksi se, että tuomari ensin antaa (ajoissa) varoituksen ja sitten kylmän rauhallisesti poistaa ko. joukkueen kiven. Kyllä luulisi vaikuttavan pelinopeuteen aika pian. En usko mihinkään "jatkuviin" hylkäyksiin- eipä kai tämä divariporukkakaan niin taukkia ole. (No jos on, niin sitten poistetaan kiviä.) Ei tuomarin välttämättä tarvitse olla kokoajan radan reunalla, vaan ajan voi mitata vaikka päätykahviosta yms paikasta. Sieltä pääsee aikapian antamaan tuon varoituksen. Ei tämän tarvitse, eikä välttämättä voikaan olla täysin aukotonta, mutta tärkeintä on, että asian havaittua puututaan rohkeasti. Tuomari/tuomarit ratkaisee ja pulinat pois. Useimmitenhan nämä hitaat pelit (=pelaajat) on kuitenkin ennakoitavissa. Kyllä kai meidän nykyiset tuomarit ymmärtävät, milloin on syytä antaa hiukan "lisäaikaa". Monestihan tuolla jäällä on toimihenkilöitä muitakin, jolloin voi saada henkistä tukea tuoltakin taholta, jos siltä tuntuu.

Tämä nyt aluksi jos tuota oletettavasti suurensuurta rahallista satsausta + sen tarvitsemia lukuisia toimihenkilöitä ei ala piakkoin löytyä- kuten uumoilen. Aika kovalta kuulostaa, jos pitäisi pelata pari peliä päivässä ja sitten vielä kellotella jossain- vaikkapa Vierumäellä penteleen kylmässä hallissa peli/ pelejä tauoilla.

Jos joukkue osallistuu SM sarjaan, niin voitaneen olettaa ja vaatia, että TAKTIIKKA OPETELLAAN KOTONA ennen osallistumista. Jos kuitenkaan ei näin tehdä- kuten valitettavasti aika monen joukkueen kohdalla näyttäisi olevan- niin sitten tulee penalttia kivien menetyksinä. Opitaan sitten kantapään kautta. Omasta mielestäni useimmiten näissä hitaanpelaamisen tilanteissa kuitenkin on oikeasti vain pari kolme realistista vaihtoehtoa joiden välillä valinta tulisi tehdä. 

Turha "tärkeily" pois miettimissessioista. Totuus kuitenkin lienee se, että hyvä pelinopeus tuo lopulta myös keskimäärin paremman lopputuloksen. Tämän voi myös varmasti ainakin jokainen (itseään arvostava) kolopallonpelaaja allekirjoittaa. 

Eli kun itse on tullut pelattua noita pelejä, joissa kellot on käytössä, niin kyllä sen ajan saa riittämään. Usein puututaan niihin torikokouksiin, vaikka oikeasti se aikaa menee paljon niihin alkupään kiviin. Jos SM-sarjaa katsotaan, niin meidän sekä Maken pelit ovat keskimäärin olleet pitkiä, mutta siis ihan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tuo aika on riittänyt hyvin.

Tuo Timpan mainitsema toiminta voisi tietysti toimia, mutta se vaatisi mielestäni sen, että tuomari on seurannut peliä koko ottelun ajan ja pystynyt puuttumaan jo aiemmin tilanteeseen. Usein nuo pisimmät mietinnät tulevat ratkaisuheitoissa ja jos siinä tuomari tulee ensimmäistä kertaa pelaajille jotakin sanomaan, niin ensinnäkin saa yleensä muutaman ärräpään vastaukseksi ja toisekseen syyt niskoilleen, jos heitto ei ole onnistunut. Ja jos toisessa päässä mietitään pitkään, niin ei vielä voida edes sanoa, että loppuuko peli kuuden pään jälkeen, jolloin mietintä ei pidennä otteluaikaa juurikaan.

Kun annetaan tietty aika pelata peli, voi joukkue käyttää sen parhaaksi katsomallaan tavalla. Ja kun aika on vähissä, pitää taktiikkaa sitten muuttaa niin, että aika riittää. Ja koko systeemi pitää ensin miettiä ja katsoa, kellotetaanko ensi kaudella esim. sm-sarjan pelit, kaikki pelit tai ei mitään pelejä. Omasta mielestäni tämä olisi kuitenkin selkeä peliolosuhteiden parannus, kun oikeasti tietäisi, että lauantai-illan 20.00 alkavaksi merkattu peli myös alkaa silloin, eikä tunti sen jälkeen. Jos ja kun aikaa jäisi, voisi tämä mahdollistaa ne iltaharjoitukset, joita jotkut ovat kaivanneet.

jaakko kirjoitti:

Eihän nopeasti tai oikeammin normaalitahdilla pelatessa tarvita mitään optimaaleja tai "oikeita" taktiikoita. Lähinnä kyse on siitä, että joukkueen kapteeni päättää mitä heitetään ja heittäjä on valmiina suoritukseen. Suurin osa ajasta tuhraantuu siihen, että porukalla pohditaan vaihtoehtoja (yleensä päätyen kuitenkin siihen ilmeisimpään)

Itse olen sitä mieltä, että divareissa (erityisesti II-divarissa) heittojen valintaan menee kauemman siitäkin syystä, että kapteenit ovat todennäköisesti kokemattomampia ja tilanteiden analysoimiseen ja päätöksentekoon (yksinkertaisimpiinkin) kuluu enemmän aikaa vaikka siinä ei koko joukkue olisikaan heittoa miettimässä. Tottakai päätöksiä on mahdollista tehdä nopeammin ja ajan kanssa pelaaminen myös pakottaa siihen. Se on ihan ok.

Taktiikka eroista sen verran, että se mitä olen kovempitasoisia pelejä katsellut, niin ensimmäiset päät menevät helposti poisto peliksi koska jäähän haetaan tuntumaan. Näin tulee nollapäitä jotka on yleensä pelattu hyvin nopeasti. Divarissa tiukka härdellipeli alkaa ensimmäisestä kivestä ja nollapäitä ei juurikaan nähdä =) ..ja ainakin oman fiiliksen mukaan divarissa pelataan huomattavasti enemmän määrispeliä ja poistoja tulee suhteessa vähemmän mitä SM-sarjassa (ei ole kyllä dataa tukemaan tätä), joten pelit tästäkin syystä kestävät helposti pidempään.. Vaikka on kyseessä sama peli, niin se on hyvinkin erilaista eri tasoilla. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että mm. II-divarin paremmuus pystytään selvittämään myös 8 pään peleissä.

Tässä vielä ote http://curling.fi/fi/laji/ -sivulta: "Curlingpeli kestää normaalisti kaksi tuntia ja koostuu yleensä kahdeksasta päästä. Arvoturnaukset ratkaistaan kymmenen pään otteluilla".

Näpit irti, sanoi sirkkelimies!

Olen (myös) sitä mieltä, että uhka kivien poistamisesta ei ole oikea väline nopeuttaa pelin kulkua. Onko jollain tietoa onko tällaisia sääntöpykäliä muualla käytössä lainkaan? Lisäksi tällaisen säännön tarkka ja oikeudenmukainen soveltaminen lisää tuomarin työtaakkaa todella paljon, jos yhden tuomarin pitäisi tarkkailla viittä rataa. Kannatan kellojen tuomista SM-sarjaan. Kellot vain mestaruussarjaan ja alemmat sarjatasot 8 päisinä tai kellot mestaruussarjaan ja I-divariin ja II-divari 8 päisenä esimerkiksi.

Niin- painotan vielä, että tottakai kellotus on se paras tapa ja oikeudenmukaisin, mutta olen hiukan skeptinen tuon rahallisen ja nimenomaan henkilötyöajan suhteen.

Toisaalta- ei tässä kyllä sormella pidä osotella pelkästään divarijoukkueita. Ollaanpa rehellisiä siinä, että jokaisessa sarjassa on hitaita pelaajia/joukkueita- miehistä naisiin. Palataanko kaikilla tasoilla kahdeksaan päähän- TÄH!!!!!!!!!!

Temen kommenttiin voisi sanoa vaan, että jos alussa jo tuhraa aikaa ongelmien selvittelyyn niin aikahan loppunee jo tuolla kohta kuudennen pään jälkeen- mutta senhän Teme kyllä tietääkin. Mutta mutta- mitä jos peli sitten alkaakin kulkea suosiollisesti.

Onko olemassa konkreettista dataa siitä, että onko mahdollisesti eroja siinä kuinka usein miesten sm-sarjan, I- ja II-divarin sekä naisten sm-sarjan kierrokset päättyvät ajallaan? Myöhästeleekö joku sarja toista useammin? Peliaikoja on ainakin kelloteltu jo muutaman vuoden ajan, mutta miten tämä seuranta? Tiedän, että pelit saattavat venähtää sarjassa kuin sarjassa, mutta jospa "syyllinen" onkin useammin ollut joku tietty sarjataso? Ei sillä, että tässä syyllisiä oltaisiin edes hakemassa, mutta tämäkin tieto voisi auttaa jatkotoimenpiteitä mietittäessä.

Näpit irti, sanoi sirkkelimies!

mutta aikaa on kulunut liikaa, niin sitä pitää pelata takaisin. Keskimäärin tuo seitsemän minuuttia per pää, niin nopealla pelaamisella ja esim. pelaamalla yhden pään poistoa tuota aikaa saa käytettäväksi aika helposti. Toki se voi muuttaa joukkueen taktiikkaa, mutta kuten Timppakin sanoi, niin taktiikka pitää miettiä kotona ja pelaamalla alkuun varman päälle tuota aikaa jää ratkaisuhetkiin. Tällaisiakin päitä on tullut nähtyä. Väitän, että aika pian nuo kellot ovat vain osa peliä ja eivät häiritse kenenkään pelaamista. Pelko ajan loppumisesta on mielestäni turha, jos vain joukkue pitää huolen ajan kulusta, eli ei jää kupeksimaan koko ajan.

Onhan noista peleistä kerätty aikoja pöytäkirjoihin, että paljonko mikäkin on kestänyt. Mutta mielestäni se on sinällään ihan sama, kuka sitä aikaa käyttää eniten. Olennaista olisi se, että yksikään peli ei veny neljään tuntiin tai yli.

Teme kirjoitti:

Onhan noista peleistä kerätty aikoja pöytäkirjoihin, että paljonko mikäkin on kestänyt. Mutta mielestäni se on sinällään ihan sama, kuka sitä aikaa käyttää eniten. Olennaista olisi se, että yksikään peli ei veny neljään tuntiin tai yli.

Mielestäni ei ole ihan sama, kuka aikaa on käyttänyt. Nimittäin, jos juuri alemmilla sarjatasoilla pelit venyvät useammin pitkäksi on todennäköisempää, että sopeutuminen ajan kanssa pelaamiseen on huomattavasti vaikeampaa ja ikäviä hylkäyksiä tulisi mahdollisesti enemmän. Tällä voi mielestäni olla isokin merkitys siihen otetaanko aika käyttöön jokaisella sarjatasolla vai olisiko järkevämpää siirtyä rajoittamaan aikaa vähentämällä päitä.

Alemmilla sarjatasoilla ei myöskään ole itsestään selvää, että pystyttäisiin pelaamaan nopeita 7min päitä heittämällä poistoa, sillä poistojen osumisprosentti on hieman eri tasolla, mitä SM-sarjassa. Muutama epäonnistunut poisto johtaa hyvinkin nopeasti tilanteeseen, missä heittoja mietitään pitkään. Ymmärrän kyllä, että taktiikkaa voi miettiä kotona ja voi käydä hallilla treenaamassa poistoja, että ohiheittoja ei tule. Divareissa kuitenkin osa joukkueista on pitämässä hauskaa ja tyydyttämässä kilpailuviettiään. Pelaamassa hienoa peliä, koska pitävät siitä ilman sen suurempia toiveita noususta SM-sarjaan. Koska tässä nyt haetaan ratkaisua sille, että pelit eivät venyisi, niin on mielestäni järkevää miettiä mitä ajan mukaan ottaminen tarkoittaa eri sarjatasoilla.

Tietysti, jos kaikki eivät pelaa samalla järjestelmällä, niin miksi kaikkien pitäisi osallistua eri järjestelmästä aiheutuviin "kustannuksiin"?

"Kellotusnakkia" voi lähestyä muutakin kautta kuin menetettynä lepoaikana. Henk.koht. ainakin olisin mielelläni seuraamassa parempien sarjatasojen pelejä läheltä, koska siinä on mahdollista vaikka oppia jotain. Järkevästi jaettuna vastuu kellojen hoitamisesta tuskin rasittaa liikaa joukkueita. Ja mikäli kaikkien sarjojen pelejä eitarvitse olla kellottamassa, niin näitä kellotusnakkejakaan ei kertyisi niin paljon.

Näpit irti, sanoi sirkkelimies!

Pelasimme lauantain viimeisen pelin Kallea vastaan aikapelinä. Sovimme ajaksi 60 minuuttia/joukkue ja pelin kestoksi 8 päätä. Sovimme myös, että aikansa tyhjiin käyttänyt joukkue häviää oikeasti.

Pelasimme ripeästi sen kummemmin kiirehtimättä. Heittäjä oli aina hakilla valmiina ja peruskuvioita ei pysähdytty hieromaan turhaan. Vaikeita paikkoja mietittiin huolella.

Joukkueet käyttivät 8 päähän akaa 41 ja 45 minuuttia eli yhteensä 1h26min. Aikaa olisi ollut jäljellä vaikka millaiseen torikokoukseen (19+15min).

Peliä seuranneet sanoivat sen olleen vihteellisempää seurattavaa, koska koko ajan tapahtui. Meistä pelaajista tuntui myös hyvältä.

Tämän kokemuksen perusteella ehdotan, että ensi kaudella miesten ja naisten SM-sarjan pelit pelataan aikapeleinä. Kellottajina eivät toimi sarjan pelaajat vaan muut henkilöt. Siitä tuleva kustannus on luokkaa 10-20€/pelaaja/viikonloppu, ja se voidaan sisällyttää SM-sarjamaksuun tai kattaa liiton kehitysbudjetista. Hyödyt ovat ainakin seuraavat:

- peliaikataulut voidaan laatia paremmin

- jäänhuollolle jää enemmän pelivaraa (ja lepoaikaa jääntekijöille)

- iltapelien jälkeen voidaan tarjota joukkueille harjoitusaikaa kivien mittaamista varten

- opimme pelaamaan sitä peliä, jota tarvitaan arvokisoissa (Voi olla, että SM-sarjan lopputuloksiinkin tulee uusi järjestys, kun jotkut joukkuueet eivät enää pysty ylettömästi aikaa käyttämällä saavuttamaan lisäetua. On selvää, että kaikkien vaihtoehtojan ja osumakulmien kollektiivinen analysointi tuo joukkueelle selkeämmän ja varmemman kuvan siitä, mitä ollaan tekemässä. Lisäksi ajan pelaamisella voidaan häiritä vastustajan pelirytmiä.)

Lisäksi 1- ja 2-divisioonien pelit voidaan hyvin pelata 8-päisinä, jos kellotusta ei ole varaa tai ei haluta ulottaa SM-sarjan ulkopuolelle.

Kaikki ehdotukset on helppo tyrmätä sanomalla, että ei ole sitä tai tätä. Hankitaan ja järjestetään. Tässä olisi mahdollisuus suureen harppaukseen eteenpäin.

Kaivoin Sepperin tilastot keskusteluforumilta 2010 tammikuulta. Ne eivät edusta koko kautta, missä lie koko kauden tilastot? Tilastoissa on joukkueiden yhdessä vastustajan käyttämä peliaika koottuna siihen asti pelatuista sarjapeleistä. Ovatko kaikki kohdanneet toisensa näissä tilastoissa, sitä en tiedä. Sääntöjenmukainen peliaika on noin 14,5 minuuttia/pää. Kaikki tilastoidut joukkueet ylittivät tuon peliajan. Pisimmät pelit ovat kestäneet viime tai tällä kaudella noin 4 tuntia eli noin 1-1,5 tuntia yli sallitun peliajan.

Sijoitin datan kuvaajaan, jossa pystyaksellilla on joukkueen lopullinen sijoitus ja vaaka-akselilla käytetty peliaika minuutteina/pelattu pää. On helppo ymmärtää, että aineisto on tilastollisesti kovin pieni, mutta voihan tämä silti keskustelua herättää.

Suora viiva esittää lineaarista riippuvuutta. Kuvassa on kaksi tapausta, jotka sijoittuvat muusta joukosta erilleen. Syitä voi olla monia; joukkueella on hitaat rutiinit, ei mietitä oikeita asioita tai joukkueen dynamiikka ei kestä ajankäyttöä. (nämä vain arvauksia ilman sormella osoittelua)

Mikäli jätetään nuo kaksi tapausta pois outliereina ja tarkastellaan ainoastaan sijoja 1-6, näyttää tilanne vielä selkeämmältä:

Tämä näyttää siltä, että oikeanlainen reilun 2 minuutin lisäajan käyttö voi vaikuttaa sijoitukseen kuusi pykälää. Muistetaan edelleen, että tämä ei todista mitään, koska aineisto on pieni. Kyseiset joukkueet osaavat halutessaan pelata nopeastikin, mutta miksi tehdä niin, jos ajan käyttäminen auttaa sijoittumaan paremmin?

Jotta asia ei olisi näin yksinkertainen, otetaan mukaan naisten tilastot:

Yllättäen nopeammat joukkueet sijoittuvatkin paremmin. Jotain vastausta voisi hakea siitä, että kahden kärkijoukkueen ulkopuolella olevat joukkueet eivät ehkä ole panostanet lajiin niin tosissaan, että ylimäärääinen ajankäyttö osattaisiin hyödyntää. Naisten peleissä tilanteetkin ovat monimutkaisempia, jolloin kokemattomammilla joukkueilla ei löydy nopeita ratkaisuja tilanteista eteenpäin.

Nyt joku matemaattisesti lahjakas voisi tehdä palveluksen meille ja kaivaa kaiken mahdollisen datan esiin ja analysoida sieltä, onko joukkueen ajankäytöllä tilastollisesti selvä yhteys loppusijoitukseen.

Mikäli niin on, on siinä joillekin yksi syy vastustaa aikapeleihin siirtymistä.

Minä kannatan aikapelejä joka tapauksessa!

Nostetaan ylös. Onkohan kilpailuvaliokunta käsitellyt kellotusasiaa kesän aikana? Kauden päätteeksi tehdyssä kyselyssä ainakin kyseltiin kellotusasiaan liittyviä mielipiteitä. Edelleen harras toive on se, että kellotus jollain tapaa järjestyisi SM-sarjaan, mutta onko edellen auki jo avausviestissä esitetty kysymys "miten".

Kannatan kellotusta miesten ja naisten SM-sarjoihin. Kellottajiksi koulutetaan fiksuja nuoria urheiluseuralaisia, joille maksetaan majoitus ja seuralle vähän rahaa. Halutessaan myös divarilaiset voivat kellottaa, mutta lähtökohtaisesti pelaajille ei pitäisi laittaa kellotusvelvoitetta.

Itse olen valmis maksamaan lisää siitä, että pelit nopeutuvat ja palautumisaikaa jää enemmän.

Mikäli kellotusta ei saada tälle kaudelle, aavistelen pelien valitettavasti hidastuvan entisestään.

Minkälaiset valmiudet liitolla on toteuttaa kellotus? Onko asiaa selvitetty alustavasti, jotta homma saataisiin toimimaan näinkin nopealla aikataululla? Peliajan kellotus pitäisi kai ottaa käytöön heti ensimmäisestä SM-sarjan turnauksesta alkaen?

Olisiko mahdollista kellottaa edes loppusarjat, jos koko kausi on liian suuri pala?

Jos kellotetaan ainoastaan ratkaisupelit, niin tarjoaako tämä etua joillekin joukkueille?  ..jos koko kausi kellotetaan, niin se on ainakin tasapuolista. Tosin tuskinpa mestaruus kellotukseen ratkeaa, mutta noin periaatteessa.

starlit kirjoitti:

Jos kellotetaan ainoastaan ratkaisupelit, niin tarjoaako tämä etua joillekin joukkueille?  ..jos koko kausi kellotetaan, niin se on ainakin tasapuolista. Tosin tuskinpa mestaruus kellotukseen ratkeaa, mutta noin periaatteessa.

En pitäisi ajatuksesta, että ratkaisupelit (tai osa niistä) pelattaisiin 4 tuntisina maratonkamppailuina, jotka eivät pelinopeudeltaan vastaa kansainvälisiä kilpailuja (lue: arvokisoja). Myös huurun kertyminen jäälle ja pelaajien fyysisen vetreyden ja lämpimyyden katoaminen mietintätaukojen aikana aiheuttaa harmaita hiuksia näissä maratonotteluissa. Argumentteja kellotuksen puolesta löytyy paljon, joten joku ratkaisu olisi jossakin kohtaa keksittävä avausviestissä esitettyyn kysymykseen "miten?".

Heitetään vielä pohdintoja tuohon peräänkuuluttamaani kysymykseen "miten?`".

Tomin edellä esittelemä vaihtoehto on mahdollinen, jos peliviikonlopuille saataisiin buukattua jostain esim. junnu-urheilijoita, jotka haluaisivat tienata rahaa talkootyöllä omalle seuralleen. Kellotuksesta maksettaisiin jonkinlaista korvausta majoitus- ja matkakustannusten lisäksi. Sarjamaksut luonnollisesti nousisivat, mutta henkilökohtaisesti olisin valmis maksamaan vaikka 150% suuruista sarjamaksua, jos pelit pelattaisiin kellojen kanssa.

Kellotuksen pystyy varmasti omaksumaan pienellä briiffauksella, mutta ongelmatilanteita varten kellottajien tukena pitäisi olla joku "toimitsija" (yksi per pelikierros) opastamassa ja kertomassa kuinka toimitaan jos tulee ongelmia tai jotakin odottamatonta kellotuksen yhteydessä tapahtuu.

Toinen vaihtoehto voisi olla sellainen, että kellottajina toimivat muut curlingin pelaajat. Periaatteeltaan lähtisin visioimaan asiaa siten, että divaripelaajat kellottaisivat mestaruussarjojen pelit ja mestaruussarjapelaajat kellottaisivat divarien pelit. Tai sitten jokin mukaelma tästä, kuitenkin siten, että omien pelien lomassa ei tarvitsisi kellottaa pelejä (ellei välttämättä halua). Joukkueet voisivat halutessaan käyttää kellottajina ihmisiä curlingsarjojen ulkopuolelta, mutta vastaisivat siitä, että kellottajat on perehdytetty riittävällä tasolla toimintaan ja näissä tilanteissa paikalla olisi myös joku joukkueen jäsen toimitsijan roolissa huolehtimassa siitä, että kellotus hoituu asianmukaisesti ja oikein. Matka- ja majoituskustannukset luonnollisesti korvataan ja sarjamaksua nostetaan. Kellottamalla tehdystä talkootyöstä palkitaan pienemmällä sarjamaksulla.

Kertauksena vielä kellotuksen tuomia hyötyjä:

• pelit pysyvät aikataulussa (lisää palautumisaikaa pelaajille, jäiden hoitoon tarvittava aika pystytään takaamaan jääntekijöille)
• pelaajat oppivat pelaamaan kellojen kanssa kansainvälisiä kilpailuja ajatellen
• pelin viihdearvo katsojan näkökulmasta paranee
• aikatauluun olisi mahdollista lisätä iltatreenisessiot kivien ja jäiden tutkimista varten kuten arvokisoissa tehdään

Nämä eivät mielestäni voi mitenkään olla vähäisemmät kuin kellottamisen järjestämisestä ja toteuttamisesta aiheutuvat rasitteet ja kustannukset. Nyt vaan lusikat soppaan ja kehittämään se toimiva konkreettinen toimintamalli, jotta peleihin saadaan kellot mahdollisimman pian.

Voisiko joku aloittaa vaikka Kysenlyn aiheen ympärille. Tässä threadissa vain muutamat ihmiset ovat ilmaisseet mielipiteensä. Ehkä kyselyyn tulisi enemmän vastaajia ja saisimme hieman paremman kuvan siitä, kuinka suuri osa kannattaa kellottamiseen siirtymistä.. Kysymyksen voisi muotoilla jotenkin: "Pitäisikö SM-sarjoissa siirtyä peliajan kellottamiseen (kustannukset jaettaisiin SM-sarjan joukkueiden kesken) sekä pelaamaan I- ja II-divarien pelit kahdeksan pään peleinä?".

SM-sarjan pelejä on max. 4 kpl kerrallaan, divareihin tulee 18(?) joukkuetta. Ei sitä kellotusnakkia kovinkaan usein osu kohdalle, mikäli divarilaiset sen hoitavat. Liitto ei tietenkään voi velvoittaa ketään kellottamaan, mutta eiköhän tästä yhteisöstä löyden sen verran yhteen hiileen puhaltajia, että tämä saadaan toimimaan. Osa joukkueista voi tehdä sitä mielelläänkin, jos korvauksena on sarjamaksun aleneminen. Talkoopalkalla tekevien juniorienkin käyttö on ihan mahdollista, mutta voi olla hankalampi vaihtoehto.

Raha. Onko liitolla taloudelliset resurssit toteuttaa kellotus? Pystyykö joku liiton edustaja kommentoimaan asiaa? ..välineistö ja tekninenpuoli varmasti hoituu muutaman osaavan tahon puolesta..

Jotenkin kuulostaa aika hurjalta, että  ollaan korottamassa sarjamaksua reippaasti kellotuksen takia, kun samaan aikaan jäät ovat olleet jo useamman kauden ajan sangen heikossa hapessa. Eikö olisi ensin järkevämpää panostaa rahaa niihin asioihin, joilla on oikeasti merkitystä kansainvälisen menestyksenkin kannalta. Kuka vaan osaa pelata hetken harjoittelun jälkeen kellojen kanssa, mutta huonoilla jäillä pelaamiseen ei harjoittelu juurikaan auta.

Prioriteetit kuntoon kiitos.

kasper kirjoitti:

Jotenkin kuulostaa aika hurjalta, että  ollaan korottamassa sarjamaksua reippaasti kellotuksen takia, kun samaan aikaan jäät ovat olleet jo useamman kauden ajan sangen heikossa hapessa. Eikö olisi ensin järkevämpää panostaa rahaa niihin asioihin, joilla on oikeasti merkitystä kansainvälisen menestyksenkin kannalta. Kuka vaan osaa pelata hetken harjoittelun jälkeen kellojen kanssa, mutta huonoilla jäillä pelaamiseen ei harjoittelu juurikaan auta.

 

Prioriteetit kuntoon kiitos.

Näen pelien mahtumisen aikatauluihin pelaamisen edellytyksenä. Tällä hetkellä liikutaan aikataulullisesti aivan resurssien äärirajoilla. Kaikki viivästys peleissä lankeaa tuomareiden ja jääntekijöiden niskaan. Lisäksi matelevalla temmolla pelaaminen ei ole erityisen miellyttävää. En myöskään näkisi, että panostukset kellotukseen ja olosuhteiden parantamisen huomiointi olisivat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.

Toivossa on hyvä elää, pidän peukut pystyssä.

Tietodetaan täällä fooruminkin puolella ensi kauteen liittyvää kellotusasiaa. Liiton hallitus teki päätöksen, ettei kelloja tulla käyttämään kaudella 2011-2012. Perusteena menettelytapa, jossa sarjaan olisi tehty suuria muutoksia linjoissa aikasempiin kausiin nähden ilmoittautumisen jälkeen niin pelaamisen kuin sarjamaksunkin osalta.

Kellotusta valmisteltaneen siten kaudelle 2012-2013, aikaa on ainakin hyvin.