... näkökulma SM-sarjasyteemiin

By Zepperi, 7 February, 2011

Nykyisellään SM-sarjasysteemi on sellainen, että parhaan joukkueen selvittäminen olisi mahdollisimman todennäköinen lopputulos. Tämä attribuutti on siis painotettu likimain maksimiinsa, mutta voisiko näkökulma olla hieman toisenlainen? Tähän ideaan innoittajana toimi Ruotsin miesten elitserienin finaalin nettitallenne: http://svtplay.se/v/2318509/sm-veckan/curling__final_herrar, jossa siis koko kauden kestänyt pohjatyö huipentuu kauden viimeiseen otteluun, finaaliin.

Kysymys kuuluukin, että menetämmekö sittenkin jotain sen vuoksi, että sarjasysteemimme painottuu lähes pelkästään koko kauden ajanjaksolla parhaan joukkueen selvittämiseen? Urheilussa toki on kyse paremmuudesta ja kilpailemisesta parhaan joukkueen ratkaisemiseksi, mutta mielestäni ehdottomasti urheilussa on myös kyse äärimmäisen jännittävistä tilanteista ja asetelmista, kovan paineen alla suorittamsiesta ja suurista tunne-elämyksistä. Olisiko SM-sarjan osalta mahdollista ottaa pieni askel kohti näitä kaikkia hienoja urheiluun kuuluvia elementtejä antamatta liikaa sijaa satunnaisuudelle? Tällä hetkellä tietynlainen "urheilun suola" tuntuu olevan aavistuksen piilossa SM-sarjasysteemin verhoamana.

Esitän ehdotukseni uudeksi SM-sarjasysteemiksi. Sarjasysteemi pysyisi täsmälleen samanlaisena aina ylemmän ja alemman loppusarjan ensimmäiselle kierrokselle saakka. Kun ylemmän ja alemman loppusarjan joukkueet ovat kohdanneet kertaalleen toisensa, asetettaisiin joukkueet paremmuusjärjestykseen tarvittaessa tarpeellinen määrä tiebreak-otteluita pelaamalla. Tämän jälkeen sijoilla 1 ja 2 olevat joukkueet pelaavat finaalin ja sijoilla 3 ja 4 olevat joukkueet pelaavat pronssiottelun. Samoin alemmassa loppusarjassa sijoilla 5 ja 6 olevat joukkueet pelaavat ottelun viidennestä sijasta ja suorasta sarjapaikasta tulevalla keudelle. Sijoilla 7 ja 8 olevat joukkueet pelaavat panoksenaan paikka tulevan kauden Mestaruussarjakarsinnan pagesysteemin semifinaaliin.

Joukkueet pelaisivat 17 sarjaottelua sijoittuakseen sarjassa mahdollisimman korkealle ja sattuman merkitys on siis täysin inhimillisellä tasolla. Tämän jälkeen joukkueet pelaisivat kauden tärkeimmän ottelunsa, jossa viimeistään kohdataan urheilun elementtien koko kirjo. Sarjassa on sokerina pohjalla kaikille joukkueille tarjolla äärimmäisen tärkeä ja merkityksellinen ottelu, kauden huipentuma, ja mikä tärkeintä, kaikkia kiehtova SM-finaali!

Referenssinä voisi todeta sen verran, että esim. Ruotsissa 16 elitserienissä pelaavaa joukkuetta pelaavat yksinkertaisen round robinin, jonka jälkeen neljä parasta joukkuetta pelaavat normaalin page-systeemin maansa mestaruudesta. Kanadassa esim. olympiakarsinnoissa Olympiakisoihin edustamaan lähtevä joukkue seulotaan niinikään page-systeemillä. Lisäksi voisi todeta, että arvokisoissa vaaditaan erityisesti paineen alla suoriutumista ja kovien otteluiden pelaamista kovan paineen alla. Kauden päättävä finaali osaltaan mittaisi myös tätä osa-aluetta.

Sana on vapaa!

Markus

13 years 1 month sitten

Fiilis ensilukemalta :peukku:

-Markus

Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki hoidettua.

Teme

13 years 1 month sitten

Eli onhan tuossa sinällään ideaa, että pitää päästä vain kahden parhaan joukkoon ja sitten kerrasta poikki. Jos katsoo tuota Ruotsin tilannetta, niin finaalissa olivat vastakkain joukkue, joka ei ole hävinnyt yhtään ottelua, eli saldo 16-0 ja vastassa joukkue, jonka saldo oli 13-4 ja jos katsotaan runkosarjaan, niin saldot 15-0 ja 11-4, jolla ei olisi tosin edes päästy finaaliin. Noista lähtökohdista kallistuisin ehkä kuitenkin meidän systeemin kannalle, jossa pidempi sarja ratkaisee. SM-sarjan alussahan pelattiin neljä viikonloppua, joista kolme laskettiin ja tällä suljettiin pois se flunssaviikonlopun mahdollinen vaikutus. Siinä systeemissä tosin ei pysynyt sitten enää kukaan mukana, että mikä on sarjatilanne, eikä kahdeksalla joukkueella tuo onnistuisikaan normaalin viikonlopun aikana.

Mutta en nyt suoraan tyrmää tuotakaan ehdotusta, vaikka ensi alkuun tuntuu, että mahdollista "ylivoimaista" joukkuetta tuossa kyllä sorsittaisiin. Hyvä, että joku jaksaa näitä pohtia, sillä muutenhan ei kehitystä tapahdu.

Zepperi

13 years 1 month sitten

Oma pointti kaikkien kliimaksien lisäksi on myös jo aikanaan esillä ollut kovan paineen alla suoriutuminen. Asiasta jo joitakin vuosia sitten kirjoitellut mm. Tommi Häti:

http://www.curling.fi/fi/keskustelufoorumi/sm-sarja-turnaukset-ja-arvok…
[quote=Tommi Häti]Mikäli halutaan SM-sarjasta suomalaista curling-osaamista kohottava ympäristö, jonkin sortin remontti olisi syytä aloittaa. Sarjan mielenkiinnon lisääminen niin pelaajien kuin mediankin silmissä on yksi keskeisistä kohdista. Sarjamuotoisena se ei mediaa kiinnosta ja kauden lopusta puuttuu usein kliimaksi voittajan ollessa selvillä jo ennen aikojaan.

Enemmän kiinnostusta tarjoaisi erillisistä turnauksista koostuva sarja. Joka turnaukseen olisi kosolti panosta ja joka pelillä olisi merkitystä. Panoksien lisääntyessä joukkueiden paineensietokyky kehittyisi ja lisääntyneen keskittymisen kautta nousisi pelienkin taso. Yksi vaihtoehto voisi olla loppukaudesta pelattava vajaan viikon mittainen mestaruusturnaus, johon oltaisiin karsittu aiemmin kaudella pelattujen viikonlopputurnausten perusteella. Tavallaan miniversio Kanadan Briereista.

Mutta kaikki edellä mainitut ovat tietty linjauskysymyksiä ja moni paperilla hyvältä tuntuva asia kaatuu innokkaiden vähyyteen, resurssipulaan jne. Tärkeää olisi kuitenkin aloittaa rakentava keskustelu, nähdä asiat realistisessa valossa ja koittaa valjastaa osaajat viemään tätä hienoa lajia tehokkaammin eteenpäin.

Kyseisessä keskusteluketjussa siis todetaan pääsääntöisesti, että SM-sarjan tarkoituksena on määrittää "Suomen paras joukkue" arvokisaedustajaksi. Kyseenalaistaisin tässä kohdassa käytetyn (ja itseasiassa jo avausviestissä myös itse käyttämäni) termin "paras joukkue", sillä nykysysteemillä mitattuna seuloutuu sarjasta voittajana joukkue, joka pystyy voittamaan eniten pelejä suuresta määrästä otteluita. Tommi Hätin tavoin peräänkuuluttaisin paineen alla suoriutumista ja liittäisin myös tämän attribuutin tuohon "parhaan joukkueen" käsitteeseen.

Esittämässäni systeemissä paras joukkue selvittää tiensä finaaliin ja voittaa pakkovoiton edessä pelattavan finaalin. Toki tähän voisi kehittää muitakin tapoja selvittää lopulta Mestaruussarjan voittaja, esim. Ruotsin mallinen page on yksi vaihtoehto. Jos kuitenkaan page-systeemiin asti ei haluta mennä, niin voisivathan esim. "runkosarjan" sijoilla 2 ja 3 olevat joukkueet pelata semifinaalin. Jokatapauksessa arvokisajoukkueen on mielestäni ehdottomasti pystyttävä todistamaan kykynsä suoriutua paineen alla, nykyisellään tämä ei välttämättä toteudu. Kysymykseni kuuluu, että olisiko tämä peräänkuuluttamani paineensietokyky eräs asia mukaan otettavaksi Suomen matkalle kohti huippucurlingia?

Tosiaan jo avausviestissä todettua: Kanadassa Olympiaedustaja ratkaistaan lopulta page-systeemillä. Sillä lienee selkeä tarkoitus.

Zepperi

13 years 1 month sitten

Tuon ylivoimaisuuden sorsimisen estämiseksi voidaan kirjata sääntö, että jos finalistien välillä kauden aikana pelatut kolme keskinäistä ottelua ovat menneet runkosarjan voittajalle, ei finaalia pelata vaan mestari on silloin runkosarjan voittaja. Tämä toisaalta taas ei mittaa peräänkuuluttamaani selkä seinää vasten pelaamista. Lisäksi ylivoimainen runkosarjan voittaja todennäköisesti suoriutuu myös finaalista voittajana, olisi ainakin syytä :P

M15

13 years 1 month sitten

Ennen kuin homma karkaa täysin lapasesta, niin on pakko huomauttaa, että otsikon voi hyvin uusia. Kyseessä ei ole uusi asia.

Aiheesta on riittänyt puhetta, muutoksia ja kokeiluja jo ainakin sen 30 vuoden ajan minkä minä olen ollut mukana.

Pari faktaa:

Yksittäinen peli on aina yksittäinen peli ja siten erillinen finaali sorsii siten parasta joukkuetta

Median kiinnostus ei ole juurikaan korreloinut siihen, onko erillinen finaali vai ei. Pelipaikan etäisyys Pasilasta sitä vastoin merkittävästikin.

 

mutta mutta...  JÄÄT

 

Kehitysehdotus/toive:

Jäät pitäisi saada kutakuinkin sellaiseksi, millä nykyään curlingia arvokisoissa ja rahakisoissakin pelataan. Jääntekijöitä samalla heidän panoksestaan kiittäen, toivon kuitenkin asiaan tartuttavan oikeasti. Nykyjäät puutteellisen nousun vuoksi suosivat huonompaa joukkuetta ja hyvä heittotekniikkaa itseasiassa myös rankaisee suoraan...

 

Jään ominaisuuksiin vaikuttavat olennaisesti myös ilman ja jään lämpötilat. Näihin ei ole kiinnitetty riittävää huomiota. Sen tiedon varassa mikä minulle on tullut, niin etukäteismittauksia jään korosta ei ole myöskään (jäähalleissa) suoritettu, vaan on luotettu viimeisen yön tasoitusjäädytyksiin. Ja mahdollisiin hallihenkilökunnan muihin omatoimisiin jäänhuoltoihin (?)

 

Ehdotus:

Jääntekijöiden toimesta pidetään kirjaa ja tehdään raportti seuraavista asioista

Jään (pinta)lämpötilasta

Ilman lämpötilasta(1-1.5m korkeudella)

Etukäteisvalmisteluista ja kilpailun aikaisista jäänhoitotoimista

Jääntekijän havainnoista jään toimivuudesta pelin aikana

Pelaajien (fakta)kommenteista jään toimivuudesta pelin aikana

 

Ylläolevista laaditaan raportti, jolloin jääntekijät ja kuka muukin tahansa voi yrittää päätellä millä parametreilla jää saadaan toimivaksi.

 

Ylläolevat olen yrittänyt vuosien aikana sanoa useaankin otteeseen hienovaraisesti ja suoraan, mutta tulkoon nyt vielä kertaalleen tähän.  Moderaattori voi tarvittaessa varmaan heittää jääkeskustelun omaan otsikkoon halutessaan. Toivottavasti kuitenkin tähän jääasiaan oikeasti liiton puolesta viitsittäisiin vihdoinkin tarttua. Suomalaisen (huippu)curlingin kehittämisen kannalta se on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.

Markku

 

Zepperi

13 years 1 month sitten

Jäät olisi saatava nouseviksi. Tuntuu, että tällä kaudella ollaan menty nousujen suhteen jopa taaksepäin, aikaisemmin nousujen odottelu ei ole ollu mielestäni ihan yhtä kivuliasta.

Mitä Make olet mieltä optiosta, että tarvittaessa pelillisin syin perustellen edustusjoukkueeksi olisi mahdollista valita jokun muu joukkue kuin Suomen mestaruuden voittanut altavastaaja? Eli tuo Ruotsin malli, jossa edustusjoukkueen valinta on jätetty valmentajan vastulle, joka tarvittaessa jyrää maan mestarin ohitse.

Nykyisestä pelisysteemistä olen sitä mieltä, että se on pitkä juoksu ja lopuksi katostaan kuka on pisimmällä, kaipaisin mukaan lisää urheilukilpailun puuttuvia elementtejä.

Siitä kaikki ovat varmasti yhtä mieltä, että arvokisoihin pitää pyrkiä lähettämään joukkue, joka sieltä saavuttaa parhaan mahdollisen sijoituksen. Tämän mahdollistaisi tuo "Peja", mutta sepä se, että mistäs löytyisi Suomeen samanlainen.

Atomi

13 years 1 month sitten

Idea jatkokehitettäväksi jotain tulevaa ajankohtaa varten:

1 Jäät nouseviksi ja riittävästi jääaikaa pelejä varten. Tähän perusasiaan kannattaisi panostaa rahaa ja aikaa. (Suomessa tuntuu olevan kahdenlaisia mestareita: niitä jotka osaavat tehdä ja niitä, jotka osaavat neuvoa, saataisiinko nämä joskus samaan tiimiin?)

2 SM-sarja nykysysteemillä, koska se takaa suuren määrän hyvätasoisia pelejä. Mitä tasaisempi sarja, sitä enemmän painepelejä. Tasaa hyvin satunnaisuutta. (Tälläkin kaudella kahdeksasta joukkueesta kuka vaan voi voittaa kenet vaan.)

3 Lisäksi erillisiä viikonlopputurnauksia, joissa pelataan (to)-pe-la pääsystä kahdeksan parhaan joukkoon ja sunnuntaina loppupelit. Voidaan ehkä kutsua myös ulkomailta joukkueita tai olla osa WCT:a. Sijoituksista pisteitä ja ehkä rahaakin. Antaa loppupelikokemusta. (Ja kokemusta kansainvälisistä vastustajista)

4 Mikäli SM-sarjan ja turnausrankingin voittajat ovat eri joukkueet, keskinäinen finaali paras viidestä. Tai vaihtoehtoisesti eri joukkueet EM- ja MM-kisoihin.

5 Ei tarvita Petteriä nimeämään edustusjoukkuetta.

6 Liiton valmennusjohtaja auttaa valmennussuunnitelmien tekemisessä, valmentajien hankkimisessa ja leirityksien sekä kisamatkojen järjestelyissä, jolloin joukkueet voivat käyttää energiansa laadukkaaseen valmistautumiseen.

jaakko

13 years 1 month sitten

Pakko nyt tässä välissä sanoa, että meikäläinenhän ehdotti jotain Tonin ja Tomin ajatusten välimaastosta jo jokunen vuosi sitten; Suomen mestari ja SM-cupin voittaja pelaisivat karsinnan edustusjoukkueen paikasta. Tässä systeemissä saataisiin sekä arvostusta SM-cupille (=ylim. turnaus), Suomen mestariksi "paras" joukkue että pelaajille kokemusta paineiden sietämisestä. Tässä systeemissä SM-cupiinkin voisi olla karsinta (ja esim. Mestaruussarjan (parhaat?) joukkueet pääsevät mukaan automaattisesti) ja hienon tapahtuman tuosta voisi rakentaa.

Nyt Suomessa sikäli voisi olla aika muutokselle, että tällä hetkellä ei ole yhtä selkeästi etukäteen parasta joukkuetta kuin jokunen vuosi sitten. Systeemit, joissa edustusjoukkueen paikka ratkeaa yksittäisessä pelissä (tai lyhyessä paras kolmesta -sarjassa) tuovat luonnollisesti enemmän satunnaisuutta ja "väärä" joukkue voi voittaa. Kysymys onkin, että kuinka paljon "väärä" tuo joukkue olisi? Ovatko erot niin suuret?

Jos nyt tuota Tonin linkittämää Ruotsin finaalin loppua katsoo, niin eipä sielläkään kivien nousut kovin kummoisia ole. En ole todellakaan mikään asiantuntija, mutta onko Ruotsissa yleisesti jäät edes lähellä ns. arvokisatasoa? Itse olisin ehkä enemmän sillä kannalla, että Ruotsissa lajikulttuuri ja sitä kautta harrastajien määrä on vain niin eri tasolla kuin Suomessa, että sieltä niitä huippuja nousee. Huippupelaajanhan lajissa kuin lajissa pitäisi olla paitsi lahjakas myös tinkimätön harjoittelija. Ei tällaisia Suomen harrastajamäärillä helposti löydetä.

JeBa

13 years 1 month sitten

Totta tosiaan tätäkin vuosien saatossa jo muutamaan otteeseen spekuloitua asiaa olisi hyvä vatvoa edelleen, ettei käy niin että jämähtää maassamme kehitys paikalleen... mielestäni eteenpäin on jälleen menty ja siitä kielii entistäkin tasaisempi SM-sarja, kiitos Liiton hallituksen päätöksen SM-sarjan mestaruuden säilyttämisestä edustusjoukkueen valintakriteerinä.

Samaa mieltä Markun kanssa siitä, että jäiden nousut olisi hyvä saattaa paremmalle tasolle... taitaa vaan olla niin, että kunnollisia pohjatöitä ei lätkäkaukaloihin päästä tekemään, sen verran kallista olisi ostaa ylimääräisiä vuorokausia pelkästään jäiden tekoa varten. Myös jäänteon kirjanpito olisi enemmän kuin tervetullut lisäys nykyiseen, sitähän voisi kokeilla vaikka jo ensi viikonloppuna Oulunkylän SM-osakilpailussa?

Hieman skeptinen olen itse sen suhteen, että ensin pelattaisiin tukuittain pelejä ja lopussa kaikki olisi sitten kuitenkin kiinni siitä yhdestä pelistä. Muutaman vuoden sivusta seuranneena samaa mieltä Markun kanssa myös siitä, että median kiinnostus lajia kohtaan on ollut aika heikkoa kotoisan mestaruuskisan suuntaan, kun tuntuu siltä että ensimmäiset tiedotteen arvokisoistakin ilmestyvät aviiseihin vasta siinä vaiheessa kun on muutama voitto alla ja näyttää siltä että joukkueella olisi mahdollisuuksia mitalipeleihin.

SM-Cupia en myöskään lähtisi nostamaan sarjamuotoisen kisan kanssa samalle viivalle. Samaten kaikki pelimuodot, missä jää epävarmaksi pelataanko mestaruudesta finaaliottelussa vai ei voi mielestäni sivuuttaa nykyistä huonompina vaihtoehtoina. Jos finaaliottelu(t) halutaan mukaan, niiden päivämäärät ja kellonajat pitää naulata kiinni jo ennen kauden alkua. (SM-Cupin arvostuksen nosta pitäisi mielestäni harkita jotenkin muin keinoin, omassa threadissaan)

Noin yleisesti ottaen on mielestäni huono idea suoraan verrata muiden maiden järjestelmiin, etenkin Kanadaan, kun meidän taso ei yksinkertaisesti ole niin laaja kuin siellä. Pikkuhiljaa taso täälläkin on ollut nousussa, mutta vielä on matkaa niin paljon muihin Euroopan maihinkin, että voitaisiin esimerkiksi Page-systeemiin mennä, missä runkosarjan nelosella olisi parilla sarjan päätteeksi pelattavalla paineettomalla suorituksella mahdollisuus lunastaa itselleen EM-kisamatka taivaankappaleiden sattuessa oikeaan asentoon. Jos muutoksia haluttaisiin nykyjärjestelmään, niin siinä tapauksessa voisi harkita Tomin esille tuomaa mallia, missä joukkueet saisivat ranking-pisteitä eri turnauksista. Tällöin maamme sisäisellä päätöksellä voitaisiin painottaa eri kisojen keskinäisiä painoarvoja. Pelkkä Suomen mestaruus ei esimerkiksi välttämättä riittäisi edustuspaikkaan, jos ei ulkomaisista WCT-tason kisoista olisi riittävän hyviä sijoituksia verrattuna muihin mitalijoukkueisiin. Samalla pyrkisin itse ainakin pitämään huolen siitä, että SM-sarjan painotus olisi joka tapauksessa sen verran suuri, että lajin jatkuvuus olisi jatkossakin turvattu - ei Norjan mallia meille, kiitos!

Noita ranking-pisteisiin liittyviä eri mahdollisuuksia olin hieman mielessäni visioinut siinä yhteydessä, kun nyt kuluvan Olympiadin aikaisia olympiajoukkueen valintakriteereitä suunniteltiin... en päässyt pohdinnoissani puusta pitkälle, mutta josko siitäkin oman threadinsa viitsisi käynnistää, niin voisi tuokin asia saada jonkunlaisen muodon. Kaikkia uusia ideoita olisi noin kaikinpuolin hyvä pyöritellä hieman ennen kuin heivaa tai ryhtyy jatkojalostamaan niitä. Tonille propsit _tämän_ asian esille tuomisesta, kaikille muille osallistumisesta.

 

JeBa - "Ei sen heittämiseen paljo voimaa tarvitakaan, sillä kivilimppu liukuu paljon helpommin kuin lihava sika sileällä jäällä." -Päivälehti 19.2.1901

Mica

13 years 1 month sitten

Tuohon SM pelisysteemiin puuttumatta, annan se asian tuntijoiden käsiin suosiolla, muutama sananen jäistä..

Tuohon median kiinnostukseen aluksi kuitenkin : juttelin tuonnoin yhden urheilutoimittajan kanssa ja hän piti nimenomaan ongelmana itse sarjasysteemiä jota ei välttämättä ole helppo seurata ja uutisointi lajista vähemmän tietävälle yleisölle on haasteellista. Jonkinlainen finaali/ lopputurnaus olisi tähän varmaankin hyvä lääke. Kaukaisuus Pasilasta ei hänen mukaansa ainakaan merkittävin syy ole vaan ”mediaseksikkyyden” puute, SM-hiihdot lähetetään suorana vaikka ne hiihdettäisiin Utsjoella, näkyvyyttä ei taida Suomessa marginaalilajit saada muuten kuin kansainvälisen menestyksen kautta.

ja niistä jäistä sitten:

Muutama kausi sitten kun esitin liiton hallitukselle kokeilua erilliseen jääntekijä systeemiin siirtymistä koska tuolloin jääasiat olivat vähän ”heitteillä”. Siihen aikaan peilaten ollaan menty jonkin verran asioissa eteenpäin, mutta kehitettävää riittää aina.

Tämän hetkiset resurssit (jääajan määrä) sanelevat hyvin pitkälle se mitä voidaan tehdä. Pidemmät turnaukset voisivat antaa mahdollisuuden panostaa alkuvalmisteluihin eli vuokrata enemmän jäätä ennen kisoja.

WCF: n jäänteko opus luokittelee kolme eri pelitasoa jäänteko tarpeineen:

-Club curling ( suoraan luistelun jälkeen tai heti aamulla, yön yli jäädytyksellä )

-  Bonspiel ice ( 1-2 päivää aikaa jäänlaittoon ennen turnausta)

- Competition ice   ( 4-6 vrk  varattu jääntekoon)

Tuosta voi jokainen katsoa missä meillä mennään valmistelujen osalta.

Keskusteluissa tuntemieni ,  kansainvälisten  jääntekijöiden kanssa kun keskustelu on mennyt SM-sarjan  jääntekoaikatauluihin, poikkeuksetta ”kollegat” ovat aidosti  ihmetelleet  miksi täällä suostutaan tekemään jäitä tällä systeemillä koska sehän on mahdotonta  :=)

Edellisellä en halua mitenkään puolustella nykyisiä huonoja jäitä vaan tuoda esille sen että asioiden on keskusteluissakin syytä pysyä realismissa.

Jäähallihenkilökunnan työpanosta on turha vähätellä sillä ilman asianmukaista jään ylläpitoa muulloinkin kuin juuri ennen kisoja, pohjat saadaan niin huonoon kuntoon ettei niitä saa pelikuntoon vaikka niitä kuinka mittailisi. Yhtestyö hallien kanssa on kaiken A ja O.

Mielestäni tulevalla kaudella meidän on keskityttävä niihin pelipaikkoihin joissa tiedämme että halliyhtiö henkilökuntineen on sisäistänyt  lajin tarpeet  ja osaavat/ovat motivoituneita pitämään jään kunnossa pidemmälläkin aikavälillä ennen turnauksia.

AT, IST ja RH arvoja on seurattu nykyiselläänkin ja niihin on yritetty vaikuttaakin, mahdollisuuksien mukaan. Kulissien takainen ongelmien kanssa painiskelu ei aina vaan näy pelaajiston silmiin, eikä sen ole syytäkään.

Jäistä on keskusteltu pelaajien kanssa nykyisinkin ja palautetta on saatu ihan kiitettävästi. Reilusti vaan jääntekijän kanssa juttelemaan niin kerrotaan kyllä mitä jäälle on tehty ja mikä on jään lämpötila ja muut parametrit. Suoraan juttelemalla saa myös ajantasaista tietoa ja voi esittää omia näkemyksiään. Kukaan ei ole niin viisas ettei muiden näkemyksistä olisi hyötyä, silloin ollaan myös muuten ajan tasalla eikä tarvitse turvautua toisen käden tietoihin siitä mitä milloinkin on tehty.

-Mica

 

Kauko

13 years 1 month sitten

Muutama sananen täältäkin, kun nykysysteemiä luodessa taisin olla osallisena...

Silloin yhtenä lähtökohtana oli Tonin avauksessa mainitsema riittävän hyvät mahdollisuudet "parhaalle" joukkueelle. Myös haluttiin selkeyttää sarjataulukon seuraamista poistamalla sen kolme turnausta neljästä -säännön, joka teki lajin ulkopuoliselle kuta kuinkin mahdottomaksi tietää todellinen sarjatilanne. Myös mahdollista Final four -viikonloppua väläyteltiin mukana kuvioissa. Omasta mielestäni nykyresursseilla (jääntekoon käytettävissä oleva aika) ei voi olla parempaa systeemiä kuin tällä hetkellä käytössä oleva. Kun saavutamme sen tason, että SM-sarjaa pelataan samantyyppisillä jäillä kuin arvokisat tai esim. Champions tour -turnaukset, niin sitten olisin valmis kannattamaan erillistä loppupeliviikonloppua, joka huipentuisi esim. paras kolmesta finaaliin.Niin kauan kuin määrämittaisen saaminen kokonaan lähisuojan taakse vaatii suoralla heitolla millimetrin tarkkaa työskentelyä, kannatan koko kauden mittaista sarjaa. Vasta kun jääolot ja kivien nousut ovat kunnossa, on finaaliotteluiden tai pudotuspelien pelaaminen kilpailullisesti järkevää. Sittenkin olisi hyvä pitää SM-kullan lisäksi muitakin ehtoja edustusjoukkueelle. Heitetään ilmoille vaikkapa Saksan malli, jossa maanmestaruus, arvokisat ja rahaturneet pisteytetään ja eniten pisteitä kerännyt joukkue edustaa maataan. Ainakin se pakottaa maajoukkuepaikkaa tavoittelevat joukkueet panostamaan ja kilpailemaan tosissaan koko kauden ajan.

Micalle ja muille jääntekijöille haluan antaa täällä kasvotusten antamani palautteen lisäksi suuret kiitokset tehdystä työstä, kuten hänkin totesi - monet asiat ovat menneet eteenpäin, mutta yhä kehitettävää. Mielenkiintoinen ajatusleikki olisi kuvitella itsensä pelaamaan SM-sarjaa esim. Peurungalle ilman liiton jääntekijää. Silloin voisi olla tyytyväinen jopa Montheyn jäihin... Markun kanssa Peurungalla vaihdeltiin ajatuksia, joista hän aiemmin kirjoitti. Itse toivoisin tietoa jääoloista. Miksei vaikkapa joka viikonlopusta näillä muutamilla fysiikaalisilla ominaisuuksilla ja arvoilla täytetty taulukko, jossa olisi mukana myös jäähallin henkilökunnan tekemien pohjajäädytysten jälkeiset mittaustulokset jään suoruudesta. Jään vaakasuoruudelle pitäisi antaa jonkinlaiset vaatimukset kisapaikkojen kanssa sopimuksia kirjoitettaessa. On väärin maksaa täysihinta SM-sarjan pelaamisesta sellaisessa hallissa, joka ei ole huolehtinut omasta työstään ennen turnausta. Yllä mainittujen asioiden tilastointi ja kommunikointi vaikkapa kirjallisesti joukkueiden kapteenien kanssa, voisivat auttaa löytämään sellaisia asioita, jotka toimisivat kussakin hallissa, lämpötilassa ja kivien kanssa. Ollaan Mican kanssa kyllä mielipiteitämme vaihdeltu enemmän tai vähemmän säännöllisesti, mutta minunkin mielestä vaikuttaisi kokeilemisen arvoiselta projektilta. Kunhan se ei kaadu pelkästään jääntekijöiden niskaan.

Keskustelu on kyllä hyvästä. Sain lukea monia hyviä perusteluita, jotka kehottaisivat hakemaan muutosta. Ja monista olen ihan samaa mieltä, mutta mielestäni pelimuodon vaihtaminen median kiinnostuksen tai urheilun tuhkimotarinoiden vuoksi olisi väärä lähtökohta uusiutumiselle. Jos taas katsomme joskus lähitulevaisuudessa, että pelaamme SM-sarjaa jatkuvasti huippujäillä ja nousevilla kivillä(kivien hionta?!), niin miksen voisi kuvitella tai jopa toivoa loppuottelusarjan huipennusta.

Toivottavasti tulevana viikonloppuna asiat kolahtavat taas kohdalleen jäiden suhteen.

kilvo

13 years 1 month sitten

Millä tavalla tuo Ruotsin malli luo lisää kiinnostusta lajille? Monta henkilöä näette yleisössä?

Zepperi

13 years 1 month sitten

Kauko totesi asian varsin hyvin. Ehkä sarjasysteemin remontoinnin aika ei ole vielä. Oleellisin lajia eteenpäin vievä seikka on ne paljon puhutut huippukuntoiset jäät. Kuten Mica totesi, eteenpäin on menty ja eteenpäin on edelleen varaa mennä, toivottavasti kehitys jäiden parissa jatkuu.

Kuinka asia etenee, on sitten toinen juttu. Olisiko viikonlopun mittaisista peliviikonlopuista siirryttävä pidempiin sessioihin, jotta jäitä voidaan tehdä ja hoitaa kustannustehokkaasti (varata jäiden tekemiselle tarvittavaa aikaa ennen kilpailua)? Milleköhän ajankohdalle tämmöisiä pidennettyjä viikonloppuja tai peliviikkoja sitten sovittaisi? En tiedä onko tämä oikea suunta hakea ratkaisua.

Kauko

13 years 1 month sitten

väite varmaan pitänee paikkansa. Useinhan jäät ovat parhaimmillaan viikonlopun viimeisillä kierroksilla.

Tosin vaikea kuvitella, että kaikki SM-sarjassa pelaavat curlaajat ovat valmiita ottamaan viikon lomaa töistä, kun usein kuuluu, kuinka hankalaa on perjantain aikaisemmalle kierrokselle ehtiä. Toisaalla mentäisiin kovasti eteenpäin, mutta toisaalla taas aiheutettaisiin kovasti hankaluuksia pelaajille. Jos mestaruus ratkaistaan yhden viikon aikana, niin kyllä tammi-helmikuun vaihde on varmaan aika oikeassa välissä. Mutta kovasti saisi asiat niin liiton kuin joukkueiden osalta mennä ammattimaisempaan suuntaan, jotta tämä skenaario näyttäisi realistiselta.

Markus

13 years 1 month sitten

Vaikka tuosta Tonin keskustelunavauksesta ensilukemalta sytyinkin, niin keskustelussa on tullut esiin aika vahvoja pointteja peliolosuhteista, joten myös minun vaakakuppini kallistuu pitkälle sarjalle nykyolosuhteilla.

Odotan itse todella paljon huomenna alkavan Ogelin peliviikonlopun jäiltä. Kaiken järjen mukaanhan Ogelissa pitäisi olla pohjat todella paljon paremassa kunnossa kuin missään kaukalossa voi olla sillä oletuksella, että jäitä päästään niissä tekemään luokkaa keskiviikon ja torstain välisenä yönä.

Osaisiko joku muuten avata hieman sitä, miksi Ogelissa ei pelata kuin yksi SM-viikonloppu ja yksi Mixed Doubles -viikonloppu kauden aikana? Onko kyse siitä, että viikonloppuja ei ole sieläkään tarjolla vai siitä, että viikonlopun hinta on korkeampi kuin maakuntien kunnallisissa jäähalleissa? Kuten on joskus aiemminkin tullut mainittua erinäisissä yhteyksissä, niin itse ainakin olisin valmis maksamaan SM-sarjasta isompaa hintaa jos sarjaa pelattaisiin enemmän Ogelin hallissa - tietenkin oletuksella että jäät olisivat täkäläisen mittapuun mukaan huippukunnossa. 

-Markus

Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki hoidettua.

Zepperi

13 years 1 month sitten

Kauko kirjoitti:

"pitempi turnaus, paremmat jäät" väite varmaan pitänee paikkansa. Useinhan jäät ovat parhaimmillaan viikonlopun viimeisillä kierroksilla.

Tosin vaikea kuvitella, että kaikki SM-sarjassa pelaavat curlaajat ovat valmiita ottamaan viikon lomaa töistä, kun usein kuuluu, kuinka hankalaa on perjantain aikaisemmalle kierrokselle ehtiä. Toisaalla mentäisiin kovasti eteenpäin, mutta toisaalla taas aiheutettaisiin kovasti hankaluuksia pelaajille. Jos mestaruus ratkaistaan yhden viikon aikana, niin kyllä tammi-helmikuun vaihde on varmaan aika oikeassa välissä. Mutta kovasti saisi asiat niin liiton kuin joukkueiden osalta mennä ammattimaisempaan suuntaan, jotta tämä skenaario näyttäisi realistiselta.

Olisiko mitään järkeä tulevaisuudessa yksinkertaisesti vaikka varata halli päivää aikasemmin, että saisi vuorokauden lisäaikaa jääntekoon? Jääntekijöiden hommat tosin ovat ulkopuolelta seurattuna näyttäneet kyllä niin epäinhimillisiltä hommilta, että hirvittää ehdotella tällaisia, mutta jos tuohon jääntekoremmiin saataisiin vaikka lisävoimia, ettei tyyliin Mica ja Olli paisko siellä hommia yötäpäivää ennen kisoja, että pääsee viikonlopuksi peblaamaan ja kingaamaan ja ottamaan välissä aina muutaman tunnin yöunet.

Iso hatunnosto täältä viime vuosina jäiden kanssa puuhastelijoille, erityisesti Mikalle.

PS. Vierumäen olosuhteet ovat takavuosina ollet mielestäni sillä tasolla, että Vierumäkeä tulisi painottaa jatkossa enemmän. Siellä pohjat ovat yleensä tainneet olla niin hyvässä kunnossa, että nousujakin on nähty sen verran, että heposti pystytään puhumaan curlingista. Ogelissa pitäisi em. asiat myös olla kohdallaan, mutta viime talvena luiston hidastuminen suhteellisen varhaisessa vaiheessa peliä ainakin häiritsi pelaamisen nautintoa.

Teme

13 years 1 month sitten

niin vastaan sen mitä tiedän. Ogelin osalta tosiaan tuo hinta rajasi tänä vuonna viikonloppujen määrän siihen, mitä se nyt oli. Ja itse ainakin ymmärrän hinnoittelun Ogelissa, jos lasketaan mitä kahden tunnin esittelystä kuudella radalla saa ja mitä viikonlopusta joudutaan maksamaan esim. Peurungassa tai Vierumäellä. Toki Oulunkylässä on puolensa, mutta muistan nähneeni ainakin pariin otteeseen Vierumäelläkin arvokisajäät, eli ne saadaan kyllä muuallekin. Ja joo, jos lasketaan kaikki muut kulut ja päästöt jne, niin tiedän mihin päädytään. Mutta tämän keskustelun hinnoista ja periaatteista käyn ainakin itse mieluummin muualla kuin täällä foorumilla. 

Mitä tulee pidempiin turnauksiin, niin ainakin itse on noita otteluohjelmia vääntäessä saanut huomata, että hirveätä intoa ei ole käyttää yhtään ylimääräistä vapaata näihin peleihin. Tuosta viimeisen viikonlopun torstai-lauantai (siis sm-sarjojen, ei divareiden viimeisestä) kombinaatiostakin on saanut jo monestakin suunnasta negatiivista palautetta, kun töistä joutuu ottamaan vähän enemmän vapaata. Tässä monelta kuitenkin unohtuu se, että ollaan tähtäämässä Suomen edustajaksi arvokisoihin ja mahdollisesti sitä kautta olympialaisiin, vaikka se ei siltä aina tuntuisikaan.

Jääasiasta minulla ei uusia kommentteja juurikaan ole. Olisi hienoa, että meilläkin etuvalkoisella olevan kiven suojaamisessa ei olisi järkeä ja varmasti siihen suuntaan ollaan menossa. Muutama vuosi sitten voittaja raappasi jään ja peblasi sen parhaan taitonsa mukaan ja siitä ollaan jo päästy aika pitkälle. Ja siitä iso kiitos tekijöille, että ollaan edes tässä.

Ruotsin uudesta mallista sen verran, että siellä ainakin meihin verrattuna iso ero on siinä, että valmentajalla on myös käytössään rahaa, jota jaetaan noille huipulle tähtääville joukkueille. Curlingia viedään ammattimaiseen suuntaan, mutta pelaajille pystytään tosiaan tarjoamaan panostuksen vastineeksi myös korvausta uhrauksista. Ilman tuota valmentajaakin voisimme itse määritellä Suomen mestarille kriteerit, jotka pitää täyttää voitettuaan Suomen mestaruuden. Eli pitää osoittaa harjoittelevansa säännöllisesti ja lisäksi käydä pelaamassa kansainvälisissä turnauksissa. Jos näitä ei täytä, ei joukkuetta nimetä EM-kisoihin. Mielestäni tuo Ruotsin malli on pitkälti luotu tätä varten, että edustusjoukkueet panostaisivat ja jos mestariksi suoriutuu joku muu, niin hupicurlaajien sijaan Pejalla on mahdollisuus valita edustajaksi joku muu.

Itse en lähtisi rakentamaan mitään rankingjärjestelmää, jossa arvotetaan eri turnauksia. Tuossa vaiheessa Suomen neljänneksi paras ja joissakin tapauksissa toiseksi paraskin joukkue ovat varsin eriarvoisessa asemassa pyrkiessään noihin koviin turnauksiin, eli vaikka haluaisi, niin ei vain pääse. Nytkin meillä on sm-sarjassa useita joukkueita kilpailemassa tasaväkisesti, mutta kansainvälisesti en usko, että ECT:n kovimpiin turnauksiin mahtuisi Suomesta montaa kerralla. Noh, tulihan paljon taas kommentoitua kaikkea. Ehkä näitä ajatuksia olisi hyvä joskus vaihtaa isommalla porukalla jossakin. Sitä voisi vaikka viisastua itsekin:-)

JeBa

13 years 1 month sitten

Samaa mieltä Temen kanssa useammastakin seikasta mm. siitä että ulkomaisiin (huippu)turnauksiin ei tosiaankaan Suomesta montaa joukkuetta kerrallaan mahdu.. sellanen tuli tosta jäiden teosta mieleen, että mielestäni kingillä nippaus on tuontu tälle kaudelle (ei kait tätä viime vuonna tehty, vai tehtiinkö jo?) hyvän lisän pelien alkupäiden pelaamiseen... jäät ovat alkaneet toimia heti alusta saakka varsin likimääräisesti sillä tasolla, jolla ne toimivat sitten pelin loppuun saakka - siis mielestäni huomattavasti paremmin kuin pelkkillä kivillä jyrättäessä.

Ja totta tosiaan yksi asia on saada aikaisesti ns. "loogiset jäät" ja kokonaan toinen sitten "nousevat jäät" elikä pelkkä suora jää ilman suurempia epäloogissuksia ei riitä, vaan jostain pitäisi taikoa lisää nousuja. Olisiko kivien hionta vastaus tähän vai pieni lämmön nosto jään pinnassa (jossainhan tulee käsittääkseni sitten se kastepiste, missä alkaa huuru ilmestyä jään pintaan?) Jään tekijöillä on jo nyt aivan liikaa töitä, mutta olisiko teoriassa mahdollista viritellä jäät siten, että viidennen pään tauolla lisättäisiin pebliä kesken pelin, jotta saataisiin se kestämään loputkin viisi päätä, jos tällä uhrauksella saavutettaisiin nousevammat jäät?

Nousuja näyttäisi tosiaan tulevan viikonlopun kuluessa lisää jatkuvasti ja sunnuntaina pois lähtiessä on ikävä jättää yhä paremmin toimivat jäät selkänsä taa.. eli mitä ilmeisimmin useampi peblaus/kingaus (ja pidempi aikajana viimeisestä jäädytyksestä) näyttäisi noita nousuja parantavan. Onko noille jäille tehty toiseksi viimeisen yön tasoitusjäädytykset aina, jolloin suolojen pintaan tulo heikentää nousuja parin vuorokauden ajan? Onko asia näin yksinkertainen vai vaikuttaako siihen useampi tekijä?? Mitenkä paljon vettä menee yhteen tasoitusjäädytykseen, olisiko mahdollista toteuttaa se ns. "putsatulla" vedellä, missä suoloja ei olisi? Lopulta nousuun kait vaikuttaa tän jälkeen enää kiven ominaisuuksista riippuen (ja pebliveden puhtauden triviaalina sivuuttaen) peblin koko, muoto ja määrä sekä lämpötila?

 

- JeBa - "Ei sen heittämiseen paljo voimaa tarvitakaan, sillä kivilimppu liukuu paljon helpommin kuin lihava sika sileällä jäällä." -Päivälehti 19.2.1901

aku

13 years 1 month sitten

En nyt enempää viitsi kommentoida sarjasysteemiä. Omat kommentit vastaavista keskusteluista löytynee varmaan tämän keskustelun lukuisista eri vuosikerroista aika moneen kertaa jo valmiiksi. Kysyn kuitenkin, että oliko joku näkevinään hyviä nousuja tuolla Ruotsin finaalissa? Siellähän pelattiin sarja tällä kertaa kahtena pidempänä viikonloppuna, jossa tämä finaaliviikonloppu pelattiin keskiviikkoaamusta sunnuntaille. Tossa esim kasipään alussa näkyy Edin pelaavan määristä etupunaselle & keskisuojaksi 4-footin reunasta eikä kivi taivu edes puoliksi yli keskiviivan. Vastaa aika pitkälti sitä mitä nousut oli Peurungassa edellisessä SM-turnauksessa (sanoisin ehkä jopa huonompaa, kun tuo on kuitenkin viimeisen kierroksen peli eikä alkuturnauksesta).

RollingStone

13 years 1 month sitten

Sepperi oli poiminut takavuosilta artikkelini Curlinglehdestä jossa peräänkuulutin remontin suorittamista sarjasysteemiin. Puuttumatta sen enempiä asiaan totean että noista päivistä on tilanne muuttunut melkoisesti. Siihen aikaa yleensä yksi joukkue dominoi mennen tullen ja puolet peleistä olivat ns läpihuutojuttuja. Nyt erityisesti miesten puolella taso on noussut kautta linjan ja joukkueiden väliset tasoerot ovat hyvin tasaiset. Mielenkiitoa on siis ihan eri malliin joka pelissä. Muilta osin on median mielenkiinto hiipunut lajiamme kohtaan sitä mukaan kun arvokisamenestyskin on hiipunut Torinon huumasta.

Markus

13 years 1 month sitten

Huhuu!

Palaisin vielä pikkuriikkisen viikonloppuna ja etenkin perjantaina hallilla & Curlingkanvan chatissa käytyyn keskusteluun jääolosuhteista. Minua jäi oikeasti harmittamaan se tapa, jolla curlingyhteisömme kommunikoi asiasta keskenään. Jäämestarit painoivat taas kertaalleen niska limassa aamua, iltaa, päivää ja yötä myöden duunia jäiden eteen ja puukkoa lensi selkään melko lailla.

Vaikka silmät alkavat jo tässä vaiheessa viikonloppua lurppaamaan aika pahasti, esitän kaksi vienoa pyyntöä. Ensimmäisestä asiasta uskon tietäväni jotain, mutta koska jääntekemisestä en mitään ymmärrä, niin tämä jälkimmäinen voi mennä kategoriaan markuksen-huhuilut-osa-N+1. Mutta ehdotanpa silti.

Vieno pyyntö numero 1, joka on osoitettu kaikille: Mitäpä jos ihan jokainen meistä lupaisi jatkossa yrittää esittää pointtinsa hieman vähemmän kärkevin sanankääntein ja esimerkiksi kysyisi asioista, ennen kuin omaa puutteelliseen tietoon perustuvaa näkemystä julistetaan sormella osoittane faktana?

Vieno pyyntö numero 2, joka on osoitettu kilpailuvaliokunnan jäämestareille: Tiedän, että olette vähän hemmetin väsyneitä paiskiessanne duunia yötä päivää vuorotta. Mutta olisiko silti mitenkään mahdollista, että kirjoittaisitte esim. Curling.fi:n foorumille parin sanan mittaisia kommentteja siitä, miten jään käyttäytyminen teidän näkövinkkelistänne kehittyy viikonlopun aikana? Nyt sunnuntaina esim. Ogelissa oli varsin kivat jäät, etenkin aamupelissä saimme nauttia erinomaisista olosuhteista ja iltapelissäkin oli nostoja varsin mukavasti.

Uskon, että kirjaatte ylös minkälaisilla lämpötila- ja peblikombinaatioilla milloinkin päästään pelaamaan, mutta jos nuo pistäisi oman muistinsyöverin tai muistivihon lisäksi ylös vaikkapa tänne Curling.fi:hin, niin sieltä löytyisi sitten seuraavaa (samassa hallissa pelattavaa) viikonloppua varten ne optimiolosuhteet. Tarjoudun koodaamaan Curling.fi:hin "olosuhdekirjanpitohärvelin" jos sellaisesta olisi teille jäämestarielle jatkossa hyötyä. Siihen voitaisiin esim. pistää seuraavat tiedot ylös (antakaa toki parannusehdotuksia, jos tässä on järjen häivää):

 

  • Päivämäärä ja kellonaika
  • Pelipaikka
  • Kierros (miehet, naiset) - oletan että miehet harjaavat kovempaa ja pebli kuluu nopeammin
  • Lämpötilatiedot ja kosteudet ja mitä näitä vaikuttavia parametrejä nyt on (joku fiksumpi saa kertoa miten nämä menevät)
  • Käytetty pebli
  • Mitatut luistot pelin aikana
  • Nousun käyttäytyminen pelin aikana
  • Peblin kestävyydestä joku tieto
  • Parin sanan kommentti, johon voi kirjoittaa jotain havaintoja tyyliin esim. "jään lämpötila muuttui xxx asian seurauksena pelin aikana aa --> bb jonka seurauksena pebli loppui noin kahdeksannessa päässä. Kokeillaan seuraavalla kierroksella säätää jään lämpötilaa suuntaan cc".

Kun tuohon tekisi sellaisen simppelin webbilomakkeen, niin uskoisin että sen täyttäisi aika vikkelään sen jälkeen, kun pelit on paketissa. Tiedot jäisi sitten aina talteen ja ne pelaajat jotka jäiden tekemisestä jotain ymmärtäisivät, tietäisivät missä mennään. Ja osaisivat sitten pitää suunsa supussa siitä, miksi vaikkapa nousut on vaatimattomat, kun näkevät vallitsevista olosuhteista että "paskasta ei saa konvehtia (paitsi jos halutaan että pebli loppuu seitsemännessä päässä)".

-Markus 

Jälkikirjoitus.

Koska peräänkuulutin edellä sitä epäprovottavaa keskustelutyyliä, niin korostettankoon vielä sitä, että tuo viimeinen lause ei viittaa nyt millään tapaa Ogelin halliin. "Paskasta ei saa konvehtia" on lentävä lause, jonka bongasin aikanaan Wanhan ylioppilastalon isosta äänimikseristä. Siihen oli teipattu maalarinteippi, jossa luki: "Tämä on äänentoistolaite, ei -tekolaite. Paskasta ei saa konvehtia." Äänimiksauksestakaan en paljoa tiedä, mutta uskoisin että äänimiehen duuni on samalla tavalla aika epäkiitollista touhua, kun välillä joudutaan karmeisiin kaikuhalleihin joissa akustiset olosuhteet vain eivät ole optimaaliset, mutta yleisön odotukset ovat tapissa kun lavalle nousee oma suosikkiartisti jonka keikkaa on odotettu ties kuinka kauan.

Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki hoidettua.

JeBa

13 years 1 month sitten

Kannatan härvelin tekoa!

- JeBa - "Ei sen heittämiseen paljo voimaa tarvitakaan, sillä kivilimppu liukuu paljon helpommin kuin lihava sika sileällä jäällä." -Päivälehti 19.2.1901

patrikka

13 years 1 month sitten

koodailu on kuin pistäisi rahaa pankkiin joten härveliä kehiin vaan.

Voin importtaa siihen sitten omat muistiinpanot vuoden takaisista Kisakallio kokeiluistamme. Saimme silloin säännöllisesti aikaiseksi huippujäät(tm), jotka tosin eivät varmaan ihan 10-päistä peliä olisivat kestäneet.  Mutta joka tapauksessa varmasti kiinnostavaa tietoa jääkeskusteluihin :)

Markus

13 years 1 month sitten

Ihan niin paljoa mulla ei ole vapaa-aikaa, että pistäisin tuommoisen ihan vaan näpertelyn ilosta pystyyn. Eli toteutan tämän, jos Mika / Olli / muut jää-ässät kokevat tarpeelliseksi.

-Markus

Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki hoidettua.

JeBa

13 years 1 month sitten

...oma kommenttini oli suunnattu osin myös jääntekijöille henkisenä tukena tämänsuuntaiseen avoimuuteen. Mielestäni meillä täällä Suomenniemellä on sen verran pieni yhteisö liikkeellä, että sen paremmin meillä pelaajilla kuin jääntekijöilläkään ei pitäisi olla mitään syytä pitää "ammattisalaisuuksia" pelkästään omana tietonaan. Avoimuus saattaisi ideallitilanteessa johtaa siihen, että tietoisuus asioista maamme sisällä lisääntyisi ja parantaisi omalta osaltaan myös pelaajien ymmärrystä jään käyttytymisestä ja siihen johtaneista ilmiöistä. Sama pätee myös moneen pelin sisäiseen seikkaankin..

Tuo olisi hyvä tehdä siltäkin varalta, että Joku (TM) jääntekijä palaa loppuun ja ilmoittaa keskittyvänsä jatkossa seuraamaan SM-sarjaa curlingkanavan kautta... tällöin yritysmaailmasta tuttu kompetenssin siirtäminen seuraajalle olisi huomattavasti helpompaa toteuttaa, kun dokumentaatio on kunnossa eikä liikuskeltaiai pelkästään hatarien muistikuvien ja mahdollisen motivaation puutteen jarruttamana kohti vääjäämätöntä lamaa jääolosuhteiden hyvän kasvuun lähteneillä markkinoilla. Tämä siis pelkästään spekulatiivisena pointtina, mutta pähkinänkuoressa olen sitä mieltä että dokumentointi ja avoimuus SM-sarjan jäiden tekoon liittyen saa varauksettoman kannatukseni - härvelillä tai ilman!

 

- JeBa - "Ei sen heittämiseen paljo voimaa tarvitakaan, sillä kivilimppu liukuu paljon helpommin kuin lihava sika sileällä jäällä." -Päivälehti 19.2.1901

Teme

13 years 1 month sitten

Kyllähän tämä tämän vuoden "huipennus" pisti miettimään tätä nykysysteemiä ja sen toimivuutta. Naisten mitalit jäivät jakamatta ja Yle kuvasi lauantaiaamuna kolmen mestaruutta jo juhlineen miehen ottelua hetken. Viimeisellä kierroksella ei ollut mitään merkitystä, paitsi alemmassa loppusarjassa ja tietysti naisten kärkikamppailussa.

Onnittelut kuitenkin hienon kauden pelanneille mestareille sekä muillekin mitalisteile!

taistoja

13 years 1 month sitten

taistoja

Muissa peleissä on siirrytty finaali systeemeihin mutta syynä on raha eli kyseiset liitot rahastavat näillä cup peleillä (jääkiekko ym). Curlingissa rahan merkitys on olematon joten siinä mielessä urheilullinen sarja takaa parhaan joukkueen eikä yksittäinen ottelu.

Mutta miten vaan tai päinvastoin

Woodstock

13 years sitten

Toimisiko paremmin jos olisi vain yksinkertainen jatkosarja, jolloin peleissä riittäisi enemmän panosta. Kaksinkertaisella jatkosarjalla käy helposti niin ettei viimeisellä kierroksella ole panosta.

Tasapeleissä pelattavat tiebreakit pitäisi olla ennen kauden alkua aikataulutettu, jolloin kaikille olisi selvää milloin mestaruus viimeistään ratkaistaan. Jos pelattaisiin tuo viimeinen viikonloppu yksinkertaisena, saisi viimeiselle illalle ratkaisevan tiebreikin, jos se pelattaisiin kerrasta poikki systeemillä. Mielestäni paras kolmesta tiebreikit eivät kuulu nykyiseen sarjasysteemiin, jossa runkosarjaa pelataan 20 ottelua ja keskinäisiäkin pelejä on 4. Usein on vedottu siihen, että pitää olla paras kolmesta, ettei roska ratkaise peliä, mutta onhan se roska voinut jo kauden aikana ratkaista pelin, varsinkin kun kauden viimeinen peli on yleensä näissä tilanteissa keskinäinen ja ratkaiseva siinä että ollaan tasapisteissä.

Hyödyt kerrasta poikki tiebreikissä olisi huomattavasti mahdollista roskaan ratkeamista suuremmat. Paikalla olisivat muut pelaajat, jolloin pelillä olisi yleisöä. Jää olisi sama kuin koko edellisen viikonlopun ja paremmat kuin monessa muussa mahdollisessa tiebreikin peluu paikassa. Palkinnot voitaisiin jakaa kauden päätyttyä, eikä mestaruus jäisi leijumaan ilmaan.

Atomi

13 years sitten

Hyvä idea pelata heti kerrasta poikki samoilla jäillä, kun on vielä yleisöäkin ja palkintojenjako edessäpäin. Jos 20 pelin jälkeen sijat 1-2 ovat tasoissa, on melko sama kumpi tuon yhden pelin voittaa. Pidän kyllä siitä, että ylemmässä pelataan kaksinkertainen sarja, sillä siinä ne kovimmat pelit pelataan ja niiden pelien voittaminen on hyvä tae osaamisesta.

Teme

13 years sitten

Runkosarjan jälkeen ykkönen menee finaaliin ja 2-3 joukkueet ratkovat finaaliin pääsyn? Tie-break tilanteisiin sellainen kommentti, että 2004 mm-kisoissa runkosarjan jälkeen oli kuusi joukkuetta jaetulla ykkössijalla...

Woodstock

13 years sitten

Kyllähän noin voi käydä, silloin pitää pelata vähän enemmän eikä vastaava yhden pelin ratkaisu onnistu. Jos kolme on tasoissa pärjättäisiin kahdella pelillä, joka sekin olisi mahdollisuuksien rajoissa, tosin hankaloittaisi aikataulujen tekoa. Mutta jos tuo yksi tiebreak kierros olisi aikataulutettu etukäteen aika useana kautena kaikki sijoitukset saataisiin ratkaistua ennen bankettia :) Näyttihän nuo 2004 MM-kisat kuinka huono järjestelmä page voi olla, kun jotkut pääsi teeheitoilla mitaleille, jos vain muistan oikein...

Woodstock

13 years sitten

Kun nyt vauhtiin päästiin niin jatketaan ideoilla. Mielestäni ylimääräisen karsinnan voisi poistaa ja antaa SM-sarjan kuudennelle suoran paikan seuraavalle kaudelle. Nyt iso osa SM-joukkueista on kauden jälkeen epätietoisia missä seuraavalla kaudella pelataan ja se vaikuttaa erittäin paljon valmistautumiseen. Ylimääräinen karsinta tuntuu hieman keinotekoiselta ja turhalta, kun neljä joukkuetta ajaa viikonlopuksi periferiaan ja yksi joukkueista vain yhden pelin tähden. Vaikka ylimääräinen karsinta poistettaisiin jäisi silti avoimessa karsinnassa yksi paikka jakoon, joka mielestäni riittää nykyisin laajentuneen tason myötä ja mahdollistaa yhden aivan uuden joukkueen pääsyn SM-sarjaan. Jos edelliskauden SM-joukkueet eivät pärjää tälle aivan uudelle kokoonpanolle, niin silloin ei varmaan sarjassakaan oltaisi mitaleilla.

Hyödyt jota ylimääräisen karsinnan poistamisen myötä saataisiin olisivat seuraavat:

SM-sarjan 6. : varma paikka ensi kauteen, 1-2 säästynyttä karsintaviikonloppua, varma tieto SM-sarjapaikasta -> valmistautuminen SM-sarjaan, säästyneiden karsintaviikonloppujen tilalle ulkomaanturnauksia -> tason noudu

SM-sarjan 7. ja 8. sekä I divarin 2. : 1 säästynyt karsintaviikonloppu, enemmän aikaa harjoitella syksyllä ennen ensimmäistä kisaviikonloppua

Negatiivinen puoli on SM-sarjan 7. ja 8. sekä I divarin 2. SM-sarjaan pääsyn hieman huonommat mahdollisuudet sekä mahdollisesti turhia pelikierroksia alempaan loppusarjaan SM-sarjassa enemmän.

Zepperi

13 years sitten

Täytyy todeta, että samaa mieltä yllä olevaan. Tuon page-systeemillä pelattavan karsinnan poistamisella vapautuisi myös resursseja, kun olisi yksi asia vähemmän organisoitavana. Sanoisin, että hyödyt voittavat haitat nykyisin jos tuon poistaisi ja säilyttäisi mestaruussarjan kuudenneksi sijoittuneen mestaruussarjassa.

Lisäksi tuohon voisi miettiä sitten tuleviin karsintoihin jotain hammerietuja tai suoraa paikkaa cup-kaaviossa toiselle kierrokselle rankingissa korkammalle sijoittuneille, niin mestaruussarjan alemmassa loppusarjassakin olisi myös viimeisillä kierroksilla mahdollisesti jotain panosta.

Aikaisimmillaan ilman mestaruussarjakarsintaa pelattavat karsinnat pelattaisiin kaudella 2012-2013, kun säännöissä tuo jo ensi kauden osalta lukee.

Teme

13 years sitten

jotta muistaisi, mistä tuo karsinta alunperin on lähtenyt. Mutta ei kuulosta huonolta uudistukselta. Tosin tietysti ykkösdivarissa ei sen jälkeen ole kuin ykköselle jotakin jaossa ja ylempään loppusarjaan saattaa tulla paljonkin pelejä, joilla ei ole mitään merkitystä tai voivat jopa ratkaista tuon sarjanousun.

Mestiksen osalta tuohon voisi ottaa sen karsintapelin 6-7 runkosarjan jälkeen tuosta suorasta paikasta. Eli ykkönen finaaliin, 2-3 semiin ja 6-7 karsii suorasta sarjapaikasta.

Zepperi

13 years sitten

Komppia myös Temen visioille. Ykkösdivariinkin heitän tuon saman, että ylempänä rankingissa oleminen tarkoittaa mahdollisia hammerietuja karsintaan tai jopa suoraa pääsyä tokalle kierrokselle. Muuta suoranaista panosta divarissa ei mielestäni tarvitse olla kuin tuo nousu mestaruussarjaan. Toistaiseksi ainakin tuntuu, että yksi nousija divarista piisaa mestaruussarjaan. Eri asia jos divarin taso vankistuu entisestään, mutta toistaiseksi mielestäni yksi suora nousija riittäisi ja sillä sipuli.

Voisiko karsinnat pelata siten, että rankingissa ylempänä oleva saa automaattisesti hammerin. Näin mahdollisimman korkealle sijoittumisella on edes jotakin merkitystä tulevaa silmällä pitäen?

Juha

13 years sitten

Itsekin kannatan mestaruussarjakarsinnasta luopumista. Siihen menee liikaa resursseja hyötyihin nähden, kuten Woodstock jo totesikin. Muistelen, että se on lisätty muutama vuosi sitten tavallaan palkintona I-divarin kakkoselle, joka saa näin ylimääräisen sauman nousta mestaruussarjaan. Toistaiseksi I-divarin 2. ei ole vielä koskaan päässyt mestaruussarjaan (peitonnut edellisen kauden SM 6-8 sijoilla olleita). Jos I-divarin 2. on oikeasti mestaruussarjatasoa, heidän pitäisi lunastaa paikka varsinaisissa karsinnoissa.

Minusta SM 6-7 välille ei myöskään ole tarvetta järjestää keskenäistä karsintaa SM-paikan säilyttämisestä, vaan pitkässä SM-sarjassa saavutetun 6. sijan pitäisi taata säilyminen sarjassa. Tai kääntäen sanottuna, minusta ylimääräinen säilymiskarsinta sijojen 6-7 kesken olisi keinotekoinen jäänne mestaruussarjakarsinnasta.

- Juha

Jakke

13 years sitten

Olen samaa mieltä, että tuo ylimääräinen karsinta joutaa pois. Melkoinen rumba löytää yksi joukkue sm-sarjaan, varsinkin kun sinne pääsee voittamalla varsinaisen karsinnan.

Jakke

Markus

13 years sitten

Jos omat muistikuvat eivät ole täysin väärät, niin tuo ylimääräinen page-karsinta juontaa juurensa ajalta ennen kakkosdivaria. Silloin taisi oli vaikeaa tehdä hyvää / oikeudenmukaista kaaviota karsintaan ja sen vuoksi divarin kakkoselle haluttiin antaa selkeä rankingiin perustuva tsäänssi eli mahdollisuus.

Nykyään kun miesjoukkueiden määrä on vakiintunut tasolle, jossa kakkosdivarin olemassaoloa voidaan pitää annettuna, niin tuohon jälkimmäiseen karsintaan (josta siis jaossa vika mestispaikka) saadaan varmasti kahdeksan joukkueen cuppi. Tuohon kun ripotellaan joukkueet alkurankingin mukaiseen järjestykseen kuten viime vuonna oli, niin siinä on mun mielestä ihan riittävän urheilullinen ja oikeudenmukainen tapa jakaa vika mestispaikka.

Eli tältä suunnalta +1 sille, että mestiksen kuudes säilyttää paikkansa suoraan ja mestiksen 7. ja 8. puolustavat paikkaansa tuossa cupissa. 

-Markus

Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki hoidettua.

Zepperi

13 years sitten

Kirjoitin asiasta alla olevan pätkän tässä kevättalvella kilpailuvaliokunnan foorumille. Julkaisen tämän nyt myös täällä julkisella foorumilla, koska asia on juuri nyt melko ajankohtainen naisten päätyessä uusimaan Suomen mestaruudesta.

Satunnaisuuden ehkäiseminen, pitkä vs. "lyhyt" sarja

Pitäisikö uusinnat mestaruudesta ja muut mahdolliset tie-breakit pelata paras kolmesta vai kerrasta poikki menetelmällä. Henk. koht. minulle samantekevää, mutta tuohon käytettiin argumenttina joskus sitä, että koska roska saattaa ratkaista voittajan, on parempi pelata paras kolmesta. Vastaan voisi argumentoida, että roska saattaa kaikesta huolimatta ratkaista voittajan jos se tulee sopivassa kohdassa.

On totta, että pidemmässä ottelusarjassa roskan vaikutus on pienempi kuin lyhyessä ottelusarjassa, mutta en näkisi suurta eroa siinä onko otteluiden lukumäärä 21, 22 vai 23 ottelua (1 uusinta vs 2-3 uusintaa). En itse siis pidä argumenttia satunnaisuuden minimoimisesta kestävänä perusteltaessa paras kolmesta -uusintaa, koska mielestäni molemmat vaihtoehdot ovat varsin pitkiä sarjoja ja väittäisin, että satunnaistekijöiden vaikutukset minimoituvat molemmissa tapauksissa varsin hyvin (ainakaan vaihtoehtojen välillä ei suurta eroa ole). Ainakaan ratkaisevaa eroa en vaihtoehtojen välillä suostu näkemään.

Yhden uusinnan puoltamista voisi argumentoida lisää sillä, että uusinnassa kohtaavat joukkueet ovat kohdanneet kauden aikana jo neljästi. Lisäksi näkisin, että resurssit ovat yksi painava argumentti sarjasysteemien suhteen. Yhdellä uusinnalla ei tarvitsisi varata lisää jääaikaa uusinnoille erikseen sovittavana ajankohtana.

Jakke

13 years sitten

Markus kirjoitti:

Eli tältä suunnalta +1 sille, että mestiksen kuudes säilyttää paikkansa suoraan ja mestiksen 7. ja 8. puolustavat paikkaansa tuossa cupissa. 

-Markus

Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki hoidettua.

Niin tai mestiksen 6., 7. ja 8. karsintaan jossa on jaossa kaksi paikkaa mestikseen.

Jakke

Zepperi

13 years sitten

Jakke kirjoitti:

Niin tai mestiksen 6., 7. ja 8. karsintaan jossa on jaossa kaksi paikkaa mestikseen.

Jakke

Mun mielestä mestaruussarjan kuudes ansaitsee sarjapaikkansa sarjasijotuksen perusteella, jos vaihtoehtona on karsintaturnauksen kakkossija. Eli yks paikka avoimeen täältä. Ei tarvita lisää sitä kuuluisaa vaihtuvuutta :)

Teme

13 years sitten

Eli aina noita joukkueita on välillä hävinnyt tai on muodostunut uusia kokoonpanoja, jolloin paikat ovat menneet karsintoihin jakoon. Se miksi ehdotin tuota peliä sijoista 6-7 on se, että kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen tapahtuu näiden alempien osalta mitä? Pelaavat yksinkertaisen sarjan ja kaksi viimeistä putoaa karsintaan? Tuolle alemmalle loppusarjalle saadaan jotakin lisäpanosta sillä, että yksinkertaisen sarjan jälkeen kuutonen ja seiska pelaavat suorasta säilymisestä. Tänä vuonnahan oli tasaista, mutta jos näin ei ole, voi koko alempi loppusarja olla taputeltu ennen sen alkamista. Ellei sitä pelata kaksinkertaisena.

Woodstock

13 years sitten

Teme kirjoitti:

Tuolle alemmalle loppusarjalle saadaan jotakin lisäpanosta sillä, että yksinkertaisen sarjan jälkeen kuutonen ja seiska pelaavat suorasta säilymisestä. Tänä vuonnahan oli tasaista, mutta jos näin ei ole, voi koko alempi loppusarja olla taputeltu ennen sen alkamista. Ellei sitä pelata kaksinkertaisena.

Mielestäni jos kaksi joukkuetta ovat selvästi parempia niin menee sitten yksinkertaisen loppusarjan kolme peliä harjoittelun ja hauskanpidon puolelle. Mun mielestä on tärkeämpää ratkaista runkosarjassa, jos sen jälkeen ollaan tasoissa niin sitten tiebreikkiä kehiin.

jaakko

13 years sitten

Miksi ylimääräinen mestiskarsinta ohjelmaan tuli juontaa juurensa panoksellisten pelien lisäämiseen. Samaan aikaan yleinen mielipide oli sellainen, että mestiksen ja divarin välistä kuilua piti madaltaa. Jännä miten tuo on nyt näköjään kääntynyt toisin päin =)

Mutta kuitenkin tausta oli siinä, että aiemmassa yhden yleisen karsinnan systeemissä divarissa ei ollut käytännössä mitään panosta jos ei sattunut voittamaan. II-divarin tultua sentään viisi ensimmäistä sai varman paikan, mutta tuo useasti ratkesi jo hyvän aikaa sitten. Paikka ylimääräisessä karsinnassa toi siis jotain konkreettista tavoiteltavaa myös divarin ykköstilan taakse.

Sinänsä itse(kään) en vastusta tuosta luopumista. Lienee kuitenkin järkevää miettiä jotain tapaa, jolla mahdollisimman hyvästä sijoituksesta niin divarissa kuin mestiksessäkin (suorien nousijoiden/säilyjien ulkopuolella) olisi oikeasti hyötyä.

jawl

13 years sitten

Zepperi kirjoitti:

 

Mun mielestä mestaruussarjan kuudes ansaitsee sarjapaikkansa sarjasijotuksen perusteella, jos vaihtoehtona on karsintaturnauksen kakkossija. Eli yks paikka avoimeen täältä. Ei tarvita lisää sitä kuuluisaa vaihtuvuutta :)

 

Eiköhän samalla suljeta koko SM-sarja, niin vältytään kokonaan siltä kuuluisalta vaihtuvuudelta.  :-)

Zepperi

13 years sitten

jawl kirjoitti:

Eiköhän samalla suljeta koko SM-sarja, niin vältytään kokonaan siltä kuuluisalta vaihtuvuudelta.  :-)

Kamalaa provoa, huh :) Oletan, että viestin pääasiallinen sisältö oli tuossa vaihtuvuudessa :P

Mutta, näistä puhutaan monesti sekaisin (en tarkoita mielentilaa):
SM-sarja = Curlingliiton alainen kilpailujärjestelmä (sis. mestaruussarja, I-divisioona, II-divisioona)
mestaruussarja = SM-sarjan korkein sarjataso, jossa ratkaistaan mm. Suomen mestari

Otan takkini ja siirryn seuraamaan keskustelua.

Woodstock

13 years sitten

jawl kirjoitti:

Eiköhän samalla suljeta koko SM-sarja, niin vältytään kokonaan siltä kuuluisalta vaihtuvuudelta.  :-)

Vaikka olikin vain heitto niin tuosta vaihtuvuudesta tuo koko idea alunperin lähti. Eli nyt 3/8 joukkuetta putoaa, joista joka vuosi on tuntunut 2 tulevan karsintojen kautta takaisin. Mun mielestä tuo 2/8 joukkuetta putoamaan on edelleenkin paljon, mutta ehdottomasti tuon verran on pudottava curlingin erikoisuuksien vuoksi. Eli I-divarin voittajalle suora paikka ja sitten yksi paikka avoimesta + mahdolliset sarjasta luopuneiden paikat avoimen karsinnan kautta.

Tietysti meillä pitäisi olla lisenssikomitea, jolle pitäisi antaa selvitys tuloista ja harjoittelusta ja sitten päätettäisiin kuka pääsee ja mihin sarjaan :D

stenkku

13 years sitten

Woodstock kirjoitti:

jawl kirjoitti:

Eiköhän samalla suljeta koko SM-sarja, niin vältytään kokonaan siltä kuuluisalta vaihtuvuudelta.  :-)

Vaikka olikin vain heitto niin tuosta vaihtuvuudesta tuo koko idea alunperin lähti. Eli nyt 3/8 joukkuetta putoaa, joista joka vuosi on tuntunut 2 tulevan karsintojen kautta takaisin. Mun mielestä tuo 2/8 joukkuetta putoamaan on edelleenkin paljon, mutta ehdottomasti tuon verran on pudottava curlingin erikoisuuksien vuoksi. Eli I-divarin voittajalle suora paikka ja sitten yksi paikka avoimesta + mahdolliset sarjasta luopuneiden paikat avoimen karsinnan kautta.

Tietysti meillä pitäisi olla lisenssikomitea, jolle pitäisi antaa selvitys tuloista ja harjoittelusta ja sitten päätettäisiin kuka pääsee ja mihin sarjaan :D

 

Komppaan tuota 6/8 suoraa säilyjää niin mestiksessä kuin ykkösessäkin. Itse olen useasti myös miettinyt, että mitä jos keväällä kausi huipentuisi sarjojen loppu ja pronssi sekä karsintapeleihin. Ajatuksella siis että mestiksen ja ykkösen kahdeksannet putoaisivat suoraan, mutta sarjojen 7 vs. 2 pelaisivat vastakkain esim. paras kolmesta, jossa sitten ratkaistaisiin seuraavan kauden sarjatasot. Ok nyt siellä huudellaan että parhaille joukkueille pitää aina olla mahdollisuus mestaruuteen ja niihän se olisikin, mutta ehkä sen joukkueen osalta vasta parin kauden jälkeen. Näin saataisiin keväälle arvoinen lopetetus ja porukat tietäisivät missä syksyllä pelaavat. Lisäksi tässä jäisi pois erillainen määrä aika turhia karsintaturnauksia. Ja jos joku joukkue sitten luopuu sarjapaikastaan ennen kauden alkua, löytyisi korvaaja ilman koko viikonlopun arpomisia.

Zepperi

13 years sitten

Uudelle joukkueelle pitää jättää reitti auki mestaruussarjaan, jolloin karsintaturnaukset on oltava mukana.

Sanoisin, että jos tuo page-systeemillä mestiksen ja I-divarin välillä neljän joukkueen kesken pelattava karsinta jätetään jatkossa pois ja pidetään homma muuten samana, niin ollaan lähellä parasta mahdollista. Eli tuon page-karsinnan sijaan suora paikka mestiksen kutoselle ja avoimesta karsinnasta yksi joukkue mestikseen. Tuo avoimen karsinnan 2. osan 8 joukkueen pelisysteemi keräsi ainakin paljon positiivista palautetta ja se on syytä pitää samanlaisena myös jatkossa.

Lisäksi vielä kommentti liittyen karsintojen "turhuuteen". Nykyisellään karsinnoista jää voimaan divareihin keskinäisiä pelejä, joten karsintoja tulee myös sitä kautta hyödynnettyä tehokkaasti. Tähän käytäntöön vaikuttaa varmasti resurssit melko paljon ja omasta mielestäni tämä käytäntö on varsin ok. En myöskään olisi varma, että haluaisivatko divarijoukkueet pelata lisää pelejä jos karsintojen keskinäisiä pelejä ei huomioitaisi sarjapeleinä.

stenkku

13 years sitten

Zepperi kirjoitti:

Uudelle joukkueelle pitää jättää reitti auki mestaruussarjaan, jolloin karsintaturnaukset on oltava mukana.

Sanoisin, että jos tuo page-systeemillä mestiksen ja I-divarin välillä neljän joukkueen kesken pelattava karsinta jätetään jatkossa pois ja pidetään homma muuten samana, niin ollaan lähellä parasta mahdollista. Eli tuon page-karsinnan sijaan suora paikka mestiksen kutoselle ja avoimesta karsinnasta yksi joukkue mestikseen. Tuo avoimen karsinnan 2. osan 8 joukkueen pelisysteemi keräsi ainakin paljon positiivista palautetta ja se on syytä pitää samanlaisena myös jatkossa.

Lisäksi vielä kommentti liittyen karsintojen "turhuuteen". Nykyisellään karsinnoista jää voimaan divareihin keskinäisiä pelejä, joten karsintoja tulee myös sitä kautta hyödynnettyä tehokkaasti. Tähän käytäntöön vaikuttaa varmasti resurssit melko paljon ja omasta mielestäni tämä käytäntö on varsin ok. En myöskään olisi varma, että haluaisivatko divarijoukkueet pelata lisää pelejä jos karsintojen keskinäisiä pelejä ei huomioitaisi sarjapeleinä.

Niin ja miksi pitäisi? Kaikissa muissa lajeissa mitä itse olen pelannut ei näin ole ja täällä sentään uusi, mestiksen paikan ansaitseva joukkue pääsee sinne heittämällä muutamassa kaudessa :)

No se minun toteamukseni karsintojen turhuuteen liittyy suoraan edellisiin kausiin, koskien vaikkapa meitä. esim kaudella 09-10 pelasimme ensimmäisessä karsinnassa 7 peliä, joista vain 3 tuli mukaan sarjaan. Tällöihän mukana myös 2 peliä Lassen poppoota vastaan, joista vain toinen, muistaakseni jälkimmäinen laskettiin mukaan sarjaan ja toinen oli ns. mukava harjoituspeli ja ennakkotapaus. Nykyisellä kaudella ensimmäisen karsintaturnauksen kaikki pelit olivat merkityksettömiä sarjan kannalta. Tietysti oli mukavaa nousta, mutta eivät ne meidän pelimäärää vähentäneet ykkösen suhteen. Jos sitten puhutaan resurseista niin niitähän nämä ylimääräiset karsinnat juuri syövät. Jos siis ei olisi karsintoja ei divarijengeillä myöskään olisi ylimääräisiä pelejä vaan kaikki pelit olisivat oikeita divaripelejä.

Mutta mukaviahan nuo karsintaturnaukset ovat. Pääse kavereiden kanssa viikonlopuksi kotoa pois pelaamaan, tapaaman tuttuja, mökkeilemään ja ehkä juomaan sen olusen tai kaksi.